Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isä ei suostu muuttamaan pois talostaan
08.10.2023 |
Isä on 74v. Hänellä on talo muuttotappiokunnassa, meidän lapsuudenkoti. Yksi sisaruksista olisi halukas nyt ostamaan sen itselleen ja muuttamaan perheensä kanssa siihen asumaan. Ja tämä on myös isän selkeä toive, MUTTA vasta sitten kun hän on liian huonokuntoinen asumaan siinä. Isälle on ehdotettu, että menisi muutaman kilometrin päähän kirkonkylälle asumaan helpommin. Ja hänellä olisi elinikäinen lupa käydä esim rantasaunassa, joka kuuluu tontille. Isä ei ymmärrä, että ehkä tuo yksi sisaruksistamme ei jää odottamaan vaikka jopa 10 vuodeksi, että milloinhan hänen perheelleen olisi talo vapautumassa. Hehän voivat ostaa jopa jonkun toisen talon. Mitähän isä siihen sanoo.
Kommentit (316)
Isäsi ehtii vielä ottaa uuden nuoren rouvan. Sitten pysyy talo kunnossa 🤗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun talolla ei muutaman vuoden päästä ole mitään arvoa voi muuttaminen sinne kirkonkylään olla paljon vaikeampaa kun siihen muuttamiseen ei ole käytössä talokauppojen varoja.
Jokainen päättää asioistaan itse. Voi vaikka polttaa talon tai myydä toisaalle halvalla hinnalla.
En sietäisi mitään painostusta.
Vierailija kirjoitti:
Isäsi ehtii vielä ottaa uuden nuoren rouvan. Sitten pysyy talo kunnossa 🤗
Mistä niitä otetaan alueella josta pääsääntöisesti nuoret naiset muuttaa pois, vaikka se jonkun papoaraisen haave olisikin.
Vierailija kirjoitti:
Isäsi ehtii vielä ottaa uuden nuoren rouvan. Sitten pysyy talo kunnossa 🤗
Ja mennä naimisiin niin rouvalle jää lesken oikeus asua talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinistö on 75v. Vasta hankki uuden mökin, jotta olisi puuhaa presidenttikauden jälkeen. 73 täyttävä Sikke Sumari rakensi just uuden saunan.
Vierailija kirjoitti:
Niinistö on 75v. Vasta hankki uuden mökin, jotta olisi puuhaa presidenttikauden jälkeen. 73 täyttävä Sikke Sumari rakensi just uuden saunan.
Ai muuttotappio kunnasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
74 v on jo todella vanha. Hänellä ei ole montaa vuotta jäljellä. "Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta."
74 todella wanha??Hauska läppä hahhaa. Monet elivät ihan yli 90vuotiaiksi ja hupsi satavuotiaitakin on vielä millonkohan ne on syntynyt???sekö nuorisoo potuttaa aika sairasta mutta tavallaan tämä oli ihan hyvä läppä. tai no ei oikeastaan. Mitä tulee asunnon talon hankintaan kannattaa se jo kyllä alussa kannattaa mitoittaa silleen että siellä pärjää vaikka joutuis rullatuoliin. Ajattelen tätä jo näin nelikymppisenäkin.
Jos on selvinnyt 74-vuotiaaksi, eliniän odote on 86+ miehillä, 88+ naisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän kannattaisi miettiä elämäänsä eteenpäin, sillä jos talo menee niin huonoon kuntoon, ettei sitä enää kukaan halua ja muutenkin on vaikea kaupata, ei ole paljon rahaa asua enää kirkonkylässä tai muuallakaan. Ja jos tämä talosta kiinnostunut sisarus muuttaa kauas, eipä ole enää ehkä ketään, joka hoitaisi isän asioita. Ymmärrän, että on vaikea lähteä ja mikä sitten on se piste, jolloin todella kannattaa muuttaa, ei se varmaan mitenkään selvästi yhtenä päivänä vaan koita vaan kunto huononee pikku hiljaa. Mutta luulen, että kannattaa yksinkertaisesti muuttaa siinä vaiheessa, kun ei ole vielä tyyliin petipotilas. Ihmettelen myös tätä monen itsekkyyttä, ettei lainkaan ajatella mikä riesa lahonneesta talosta perikunnalle aikanaan syntyy. Minulle ainakin lasteni etu on tosi tärkeä asia ja minusta se tuntuu ihan luonnolliselta.
Vierailija kirjoitti:
74 v on jo todella vanha. Hänellä ei ole montaa vuotta jäljellä. "Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta."
74 todella wanha??Hauska läppä hahhaa. Monet elivät ihan yli 90vuotiaiksi ja hupsi satavuotiaitakin on vielä millonkohan ne on syntynyt???sekö nuorisoo potuttaa aika sairasta mutta tavallaan tämä oli ihan hyvä läppä. tai no ei oikeastaan. Mitä tulee asunnon talon hankintaan kannattaa se jo kyllä alussa kannattaa mitoittaa silleen että siellä pärjää vaikka joutuis rullatuoliin. Ajattelen tätä jo näin nelikymppisenäkin.
Se vuodepotilaaksi vuodessa mennyt 80 v isäni, josta äsken kirjoitin, on odottamassa vakituista paikkaa osastolla, jossa on paljon väkeä. Siel on vain yksi 100 v, hän on nainen, ja ne kaikki muut asukkaat siellä, joista enemmistö on miehiä, pitävät häntä todella vanhana.
Aika in denial pitää olla -anteeksi suora ilmaisuni- jos kuvottelee 74 v olevan vielä nuori, jolla on paljon elämää jäljellä.
N56
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on selvinnyt 74-vuotiaaksi, eliniän odote on 86+ miehillä, 88+ naisilla.
Viimeiset reilut 10 vuotta asuisin mielelläni esim. kerrostalossa lähellä palveluita. Toivottavasti joku tämän omakotitalon huolii ennen kuin täytän 70.
Vierailija kirjoitti:
Isän kannattaisi miettiä elämäänsä eteenpäin, sillä jos talo menee niin huonoon kuntoon, ettei sitä enää kukaan halua ja muutenkin on vaikea kaupata, ei ole paljon rahaa asua enää kirkonkylässä tai muuallakaan. Ja jos tämä talosta kiinnostunut sisarus muuttaa kauas, eipä ole enää ehkä ketään, joka hoitaisi isän asioita. Ymmärrän, että on vaikea lähteä ja mikä sitten on se piste, jolloin todella kannattaa muuttaa, ei se varmaan mitenkään selvästi yhtenä päivänä vaan koita vaan kunto huononee pikku hiljaa. Mutta luulen, että kannattaa yksinkertaisesti muuttaa siinä vaiheessa, kun ei ole vielä tyyliin petipotilas. Ihmettelen myös tätä monen itsekkyyttä, ettei lainkaan ajatella mikä riesa lahonneesta talosta perikunnalle aikanaan syntyy. Minulle ainakin lasteni etu on tosi tärkeä asia ja minusta se tuntuu ihan luonnolliselta.
Niinpä.
Sitä ap:n isää vaivaa sama in denial-piikkipuolustusnkuin noita kommentoijia, jotka täällä hehkuttavat, kuinka 74 v on vielä nuori. He eivät halua tunnustaa vanhenemistaan ja sitä, että ovat jo vahvasti ehtoopuolella ja pitäisi varautua niihin loppuvuosiin, kun ei enää pärjääkään itse.
N56
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös tätä monen itsekkyyttä, ettei lainkaan ajatella mikä riesa lahonneesta talosta perikunnalle aikanaan syntyy. Minulle ainakin lasteni etu on tosi tärkeä asia ja minusta se tuntuu ihan luonnolliselta.
Perintöä ei tarvitse ottaa vastaan jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
74 v on jo todella vanha. Hänellä ei ole montaa vuotta jäljellä. "Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta."
74 todella wanha??Hauska läppä hahhaa. Monet elivät ihan yli 90vuotiaiksi ja hupsi satavuotiaitakin on vielä millonkohan ne on syntynyt???sekö nuorisoo potuttaa aika sairasta mutta tavallaan tämä oli ihan hyvä läppä. tai no ei oikeastaan. Mitä tulee asunnon talon hankintaan kannattaa se jo kyllä alussa kannattaa mitoittaa silleen että siellä pärjää vaikka joutuis rullatuoliin. Ajattelen tätä jo näin nelikymppisenäkin.
Se vuodepotilaaksi vuodessa mennyt 80 v isäni, josta äsken kirjoitin, on odottamassa vakituista paikkaa osastolla, jossa on paljon väkeä. Siel on vain yksi 100 v, hän on nainen, ja ne kaikki muut asukkaat siellä, joista enemmistö on miehiä, pitävät häntä todella vanhana.
Aika in denial pitää olla -anteeksi suora ilmaisuni- jos kuvottelee 74 v olevan vielä nuori, jolla on paljon elämää jäljellä.
N56
Hoitolaitoksissa olevistako päättelet tätä? Ne jotka elää keskimääräistä pitempään ovat myös keskimääräistä terveempiä eivätkä joudu laitokseen välttämättä ollenkaan, kuolevat kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän monien kirjoittajien näkökannan, ettei muilla ole nokan koputtamista 74 vuotiaan asumiskuvioihin. MUTTA kun vuosia väistämättä tulee koko ajan lisää niin vanhuksen kyky pärjätä omillaan voi heikentyä nopeastikin.
Oma isäni on 91 vuotta ja vasta nyt on tullut ensimmäiset merkit muistin huononemisesta. Valitettavasti juuri jääräpäisyytenä, ei suostu edes harkitsemaan kotihoitoa saati muuttamista lähemmäs palveluja.
Olenkin sitä mieltä, että suuret muutokset vanhuuden varalle pitäisi tehdä jo silloin, kun itse vielä on täysissä voimissaan ja päätöksentekokykyinen. Näin päätökset olisivat omia päätöksiä eikä pakon sanelemia.
Muistisairauksiin kuuluu sairaudentunnottomuus. Siinä tilassa ei enää kykene järkeviin päätöksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös tätä monen itsekkyyttä, ettei lainkaan ajatella mikä riesa lahonneesta talosta perikunnalle aikanaan syntyy. Minulle ainakin lasteni etu on tosi tärkeä asia ja minusta se tuntuu ihan luonnolliselta.
Perintöä ei tarvitse ottaa vastaan jos ei halua.
Isälle olisi siis ihan ok että talo päätyy hänen muutettuaan autiotaloksi ja lahoaa aikanaan pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
74 v on jo todella vanha. Hänellä ei ole montaa vuotta jäljellä. "Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta."
74 todella wanha??Hauska läppä hahhaa. Monet elivät ihan yli 90vuotiaiksi ja hupsi satavuotiaitakin on vielä millonkohan ne on syntynyt???sekö nuorisoo potuttaa aika sairasta mutta tavallaan tämä oli ihan hyvä läppä. tai no ei oikeastaan. Mitä tulee asunnon talon hankintaan kannattaa se jo kyllä alussa kannattaa mitoittaa silleen että siellä pärjää vaikka joutuis rullatuoliin. Ajattelen tätä jo näin nelikymppisenäkin.
Se vuodepotilaaksi vuodessa mennyt 80 v isäni, josta äsken kirjoitin, on odottamassa vakituista paikkaa osastolla, jossa on paljon väkeä. Siel on vain yksi 100 v, hän on nainen, ja ne kaikki muut asukkaat siellä, joista enemmistö on miehiä, pitävät häntä todella vanhana.
Aika in denial pitää olla -anteeksi suora ilmaisuni- jos kuvottelee 74 v olevan vielä nuori, jolla on paljon elämää jäljellä.
N56
Mun mielestä on hiton masentava ajatus, että 74-vuotiaana pitäisi luovuttaa ja odotella kiikkustuolissa noutajaa. Ei! Vanhoillakin ihmisillä saa olla haaveita, hankkeita ja elämänjanoa.
N54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän monien kirjoittajien näkökannan, ettei muilla ole nokan koputtamista 74 vuotiaan asumiskuvioihin. MUTTA kun vuosia väistämättä tulee koko ajan lisää niin vanhuksen kyky pärjätä omillaan voi heikentyä nopeastikin.
Oma isäni on 91 vuotta ja vasta nyt on tullut ensimmäiset merkit muistin huononemisesta. Valitettavasti juuri jääräpäisyytenä, ei suostu edes harkitsemaan kotihoitoa saati muuttamista lähemmäs palveluja.
Olenkin sitä mieltä, että suuret muutokset vanhuuden varalle pitäisi tehdä jo silloin, kun itse vielä on täysissä voimissaan ja päätöksentekokykyinen. Näin päätökset olisivat omia päätöksiä eikä pakon sanelemia.
Muistisairauksiin kuuluu sairaudentunnottomuus. Siinä tilassa ei enää kykene järkeviin päätöksiin.
Höpö höpö, joissakin muodoissa on mutta ei suinkaan kaikissa, eikä se ala kuin salama kirkkaalta taivaalta, kyllä sen ehtii huomata, mutta kun tietää ettei ole mitään tehtävissä, ei halua joutua toisten syynättäväksi.
Alue: Aihe vapaa
Juuri näin.
Oma isäni on 80 v ja meni nopeasti vuodessa itsenäisesti liikkuvasta puhtaasti vuodepotilaaksi, joka ei enää pysty edes istumaan.