Lue keskustelun säännöt.
Mitä muuta et tässä maailmassa voi ymmärtää kuten esim. vanhusten väkisin elossa pitämistä? Sairasta.
06.10.2023 |
Mitä muuta tässä maailmassa on mikä mielestäsi täysin järjetöntä ja luonnotonta?
Itse en käsitä miksi ihmisten elämää todellakin pidennetään aivan turhaan. Ovat vuoteessa, syötettävä, paskovat vaippaan, joka vaihdetaan kaksi kertaa päivässä.
Toiset liikkuvat rollaatorin tukemana ja syövät itse normaalia ruokaa mutta tietävät olevansa vanhoja, ovat yksinäisiä ja toivovat että pääsisivät pois. Ovat lukittujen ovien takana.
Elämää pitkitetty useita kertoja mahdollisesti.
Mitä järkeä tuossa on? Ei mitään, ei sitten mitään. Kukaan ei halua henkilökohtaisesti elää tuohon pisteeseen asti.
Mitä muuta tässä elämässä on mitkä ovat täysin järjettömiä päätöksiä ja normeja tässä yhteiskunnassa?
Kommentit (124)
mitäs propagandaa se tämä taas on? Suomessa omaksuttiin koronan myötä Ruotsista malli, jossa vanhukset jätetään hoitamatta kuolemaan!
Tästä on runsaasti faktaa pelkästään hoitokodeista. Kun laitokseen tulee korona, sitä ei testata eikä ainakaan kerrota kellekään. Ei anneta happea eikä millään tavalla auteta vanhuksia. Eikä tietenkään lähetetä lääkäriin, vaan halutaan että kuolevat nopeasti pois!
Suomi on pikemminkin luisunut barbarismiin vanhusten huonon hoidon suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm, se taannoinen eduskunta ei uskaltanut hyväksyä eutanasiaa. Nyt monella on sitten edessä kitulias kuolema.
Se eutanasia on vastoin elämänlakia ja todella riskialtis laki.
Hyvin usein siinä tapetaan niitäkin, jotka eivät todellakaan halua kuolla - mutta ahneet, kylmäsydämiset sukulaiset haluaa jo rahat ja omaisuuden, joten näissä voidaan ruveta diilaamaan monenlaisia sopimuksia, kuten voitte kuvitella.
Eikä ole. Ihmisillä on oikeus päättää kehoistaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä pitävät elämää pyhänä, lahjana joka meille on annettu ylhäältä korkeammalta voimalta. Ihmisen kuuluu elää ne päivät, mitä tälle on annettu. Muu olisi murhaa. Joskus elämässä on kärsimystä, joskus iloa ja nautintoa, kaikki tulee ottaa vastaan ja olla valittamatta, kun hetken voi huonosti. Jonkun mielestä kenties helpommin sanottu kuin tehty, mutta niin se vain on.
Hoitajana haluaisin silti sinunkin tekevän hoitotahdon, vaikka siinä lukisi vain, että otat kaikki hoidot, mitä on. Haluan nähdä mustaa valkoisella, että haluat meidän pesevän perseesi joka päivä väkisin 2-3 kertaa, vaikka itket ja huudat pelosta. Haluan kaivella haavaasi hyvällä omallatunnolla sinun huutaessa kivusta. Kipulääke, jonka sait teki sinut vain tokkuraiseksi.
Kirjoita kuitenkin, haluatko kävelysi mennessä huteraksi liikkua vapaasti, jolloin mahdollisesti joudumme pitämään sinua väkisin paikoillaan, kun lääkäri tikkaa pääsi vuotavaa ja kipeää haavaa, jonka kaaduttuasi sait. Tai sitten sidomme sinut tuoliin tai vuoteeseen ja mahdollisesti ahdistut siitä.
Minä hoitajana täytän toiveesi ilomielin, mutta toivon todella kunnollista hoitotahtoa, jossa nämä kaikki määritellään ja voin hyvällä omatunnolla täyttää toiveesi. Nykyään nuo sitomisasiat päättää lääkäri, neuvoteltuaan toki minun ja omaisten kanssa. Perse pestään, halusit tai et, haava tikataan. Mutta kannattaa miettiä, mitä järkeä on pitkitetyssä elämässä, jonkun nuo
päätettävä. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen saa päättää itse.
No, eihän laki salli muuta hoitotahtoa laitoksissa, kuin että jos sydän pysähtyy, niin ei elvytetä.
Ja tämä on mielestäni hyvä asia, varsinkin jos vanhus on huonokuntoinen ja sairas, mutta tästäkin pitää löytyä kirjaukset siltä ajalta kun vanhus oli vielä järjissään.
Poiketakseni tästä vanhusaiheesta, josta minulla myös on kokemusta ja mielipide, ja vastatakseni otsikon kysymykseen. Mä en ymmärrä turhaa kuluttamista. Ostetaan sisustuskrääsää, aina uusia vaatteita vaikka vanhatkin olisivat käyttökelpoisia, kaiken maailman pelit, vehkeet ja suristimet pitää olla. Paljon vähemmälläkin tulisi toimeen. Kyllä, juuri sinä tuhoat maapalloa.
Onhan se kiva että on viihtyisä koti, mutta panostakaa sitten heti aluksi sellaiseen laatuun, jota kestää katsoa vuosia. Eikä niin että ostetaan aina uutta kyllästymisen vuoksi. Sama pätee kaikkeen muuhunkin kulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vanhukset välttämättä ole onnettomia. Heillä on erilaiset mielihalut ja monet ovat tyytyväisiä vähään.
Me nuoret asetamme itsemme ko. tilaan ja kauhistelemme,mutta vanhuksilla on erilaiset elämänarvot.
Ap puhui vanhuksistä jotka eivät varsinaisesti ole enää elossa, kituvat vain letkuissa vuosikausia. Itse en ainakaan halua tätä kohdalleni. Siinä vaiheessa kun alan olla liian pihalla tai liian kivuissa, haluan eutanasian.
Saahan sitä haluta. Suomessa ei saa eutanasiaa. Voit tietysti jo ajoissa kieltäytyä hoidosta, mutta ei sekään ole ongelmatonta. Jos saat vaikka aivoinfarktin , paikalla olijat soittavat sinulle ambulanssin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeästi vieläkin hankala aihe, kun tullaan heti inttämään että haluatko tappaa minut/vanhempani/läheiseni häh?!?! Näitä täysin pihalla olevia, raihnaisia zombivanhuksia on PALJON ja he kärsivät ihan turhaan.
Älä viitsi provoilla, SINÄ olet itse pihalla, kun et arvosta ihmiselämää.
Olet pirunpalvelija, etkä mikään muu!👿Minä ainakin haluan vanhempieni elää vaikka 120 vuotiaiksi ja SINÄ et voi heitä tappaa, onneksi.
Haluat nähdä vanhempiesi kärsivän? Varmaan ihan turhaan selitän sinulle mitä se vanhuus pahimmillaan on, mutta yritän.
Vanhusten kärsimys johtuu siitä, että hyvä elintaso ja elämää pidentävät lääkkeet ovat johtaneet siihen, että muistisairaus ehtii mennä todella pitkälle ja ihmisen koko elimistö ehtii rappeutua. Lopulta ihminen ei ymmärrä hoitotoimenpiteitä, voi luulla niitä vaikka raiskaukseksi. Huonon kuulon ja ymmärtämättömyyden vuoksi selittäminen ei auta. Lisäksi vanhuksilla on kipuja, koska verisuonet ja luustokin rappeutuvat. Lisäksi on voinut olla kaatumisia ja kroonisia haavoja. Googlatkaapa muuten "säärihaava" kuvahaulla.
Sairaanhoitajana haluan tietenkin itselleni laadukkaan vanhuuden mutta myös puhtaan omantunnon työssä ollessani. Tunnen itseni pahantekijäksi tehdessäni kipua tuottavia toimenpiteitä vasten potilaan tahtoa. Miksi haluaisin tappaa ketään, jos pelkkä toimenpide, jonka teen lääkärin määräyksestä, aiheuttaa huonoa omaatuntoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vanhukset välttämättä ole onnettomia. Heillä on erilaiset mielihalut ja monet ovat tyytyväisiä vähään.
Me nuoret asetamme itsemme ko. tilaan ja kauhistelemme,mutta vanhuksilla on erilaiset elämänarvot.
Olen saattanut useita lähimmäisvanhuksia hautaan.Aina se on tapahtunut sairastelun myötä. JOkainen heistä on todennut toivovansa,että eutanasialaki olisi olemassa.
Olen eläkeläinen, tosin melko nuori ja aika hyväkuntoinenkin vielä, Olenkuitnekin ilmoittanut omille läheisilleni,että tulen tekemään itse eutanasian (eli itsarin) siinä vaiheessa, kun en enää itse kykene vastaamaan elämästäni, tai siinä vaiheessa, jos minuun iskee esim. syöpä. Saattohoitoa on vain paoerilla,olen itse todistanut tilanetta,missä neljon kuolevan huoneessa yksi,se nopeimmin lähtevä huutaa kivuissaan.
Miltä mahtoi tuntu niistä kolmesta muusta tietoisuus siitä, että he ovat itse pian samassa tilanteessa?
Mutta meillä on niin pelkureita poliitikkoja,että ei kukaan nosta eutanasialakia kartalle,koska pelätään äänten menettämistä. Ja hemmetin kovaahan ne eutanasian kaksinaismoralistiset vastustajat kyllä typeryyksissään huutavatkin.
Kristitystä näkökulmasta tämä elämä on lahja. Jumala antaa elämän ja päättää milloin synnymme ja milloin kuolemme.
Tämä maallinen elämä on lyhyt välähdys, kuolemanjälkeinen elämä on ikuisuus.
Se toteutuu joko ikuisessa Taivaassa, missä tuskaa ja kipuja ei enää ole, tai sitten ikuisessa Helvetissä.
Vain Raamatullinen Jeesus pelastaa.
Kristityn näkökulma on sekin "ylhäältä päin" annettu,eli kirkon ylimmästä johdosta joskus muinoin.
Kyse ei siis ole Jumalan sanasta ja näkemyksestä, vaan sellaisten ihmisten, jotka ovat halunneet määritellä Raamattua omien mieltymystensä mukaisesti,mutta myös sillä on haettu valtaa ihmisten yli. Raamattuakin on aikojen saatossa tulkittu mitä moninaisimmin tavoin. Kuten uitakin uskontoja - ja siitäpä ovat suurimmat aina syntyneet. En usko enkä halua uskoa sellaista Jumalan toiveeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm, se taannoinen eduskunta ei uskaltanut hyväksyä eutanasiaa. Nyt monella on sitten edessä kitulias kuolema.
Se eutanasia on vastoin elämänlakia ja todella riskialtis laki.
Hyvin usein siinä tapetaan niitäkin, jotka eivät todellakaan halua kuolla - mutta ahneet, kylmäsydämiset sukulaiset haluaa jo rahat ja omaisuuden, joten näissä voidaan ruveta diilaamaan monenlaisia sopimuksia, kuten voitte kuvitella.
Hyvin usein...? Tiedätkö tällaisia tapauksia?
Kerro enemmän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä pitävät elämää pyhänä, lahjana joka meille on annettu ylhäältä korkeammalta voimalta. Ihmisen kuuluu elää ne päivät, mitä tälle on annettu. Muu olisi murhaa. Joskus elämässä on kärsimystä, joskus iloa ja nautintoa, kaikki tulee ottaa vastaan ja olla valittamatta, kun hetken voi huonosti. Jonkun mielestä kenties helpommin sanottu kuin tehty, mutta niin se vain on.
Hoitajana haluaisin silti sinunkin tekevän hoitotahdon, vaikka siinä lukisi vain, että otat kaikki hoidot, mitä on. Haluan nähdä mustaa valkoisella, että haluat meidän pesevän perseesi joka päivä väkisin 2-3 kertaa, vaikka itket ja huudat pelosta. Haluan kaivella haavaasi hyvällä omallatunnolla sinun huutaessa kivusta. Kipulääke, jonka sait teki sinut vain tokkuraiseksi.
Kirjoita kuitenkin, haluatko kävelysi mennessä huteraksi liikkua vapaasti, jolloin mahdollisesti joudumme pitämään sinua väkisin paikoillaan, kun lääkäri tikkaa pääsi vuotavaa ja kipeää haavaa, jonka kaaduttuasi sait. Tai sitten sidomme sinut tuoliin tai vuoteeseen ja mahdollisesti ahdistut siitä.
Minä hoitajana täytän toiveesi ilomielin, mutta toivon todella kunnollista hoitotahtoa, jossa nämä kaikki määritellään ja voin hyvällä omatunnolla täyttää toiveesi. Nykyään nuo sitomisasiat päättää lääkäri, neuvoteltuaan toki minun ja omaisten kanssa. Perse pestään, halusit tai et, haava tikataan. Mutta kannattaa miettiä, mitä järkeä on pitkitetyssä elämässä, jonkun nuo
päätettävä. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen saa päättää itse.No, eihän laki salli muuta hoitotahtoa laitoksissa, kuin että jos sydän pysähtyy, niin ei elvytetä.
Ja tämä on mielestäni hyvä asia, varsinkin jos vanhus on huonokuntoinen ja sairas, mutta tästäkin pitää löytyä kirjaukset siltä ajalta kun vanhus oli vielä järjissään.
Mielestäni meidän pitäisi kansalaisina lähteä vaatimaan kunnon hoitotahtoa, johon kuuluu hoitolinjaus koko loppuelämästä. Lääkäri kyllä tekee ei elvytetä -päätöksen ja usein myös lisäksi ettei iv-hoitoja ja kajoavia hoitoja. Mutta jos tekisin hoitotahdon, ettei elämää pidentäviä lääkityksiä, niin noudatettaisiinko sitä?
Vanhustenhoito on vielä lapsenkengissä tämän hoitotahtoasian kohdalla ja sen muuttaminen lähtisi meistä keski-ikäisistä. Joskus mietinkin, että näiden nykyisten ylihoidettujen vanhusten elämällä on ainakin se merkitys, että se saa miettimään, haluanko tuota itselleni.
Mutta kunnon hoitotahdon saaminen vaatii kulttuurin muutoksen ja lääkärit mukaan, jotta ihmiset eivät laadi hoitotahtoja joista on haittaa enemmän kuin hyötyä. Olen nähnyt hoitotahdon, jossa potilas oli kieltänyt psyykelääkkeet. Ensinnäkin, mitä hän sillä tarkoitti, en tiedä. Toiseksi, tätä tahtoa ei noudatettu, koska rauhoittava lääke oli hänelle täysin välttämätön ja se piilotettiin ruokaan. Eli hoitotahdon laatimiseen tulisi saada ohjausta ja ehkä jokin mallipohja joka määrittelisi, kuinka paljon epämukavuutta saa olla elämän pidentämiseksi.
T. Hoitaja jälleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vanhukset välttämättä ole onnettomia. Heillä on erilaiset mielihalut ja monet ovat tyytyväisiä vähään.
Me nuoret asetamme itsemme ko. tilaan ja kauhistelemme,mutta vanhuksilla on erilaiset elämänarvot.
Olen saattanut useita lähimmäisvanhuksia hautaan.Aina se on tapahtunut sairastelun myötä. JOkainen heistä on todennut toivovansa,että eutanasialaki olisi olemassa.
Olen eläkeläinen, tosin melko nuori ja aika hyväkuntoinenkin vielä, Olenkuitnekin ilmoittanut omille läheisilleni,että tulen tekemään itse eutanasian (eli itsarin) siinä vaiheessa, kun en enää itse kykene vastaamaan elämästäni, tai siinä vaiheessa, jos minuun iskee esim. syöpä. Saattohoitoa on vain paoerilla,olen itse todistanut tilanetta,missä neljon kuolevan huoneessa yksi,se nopeimmin lähtevä huutaa kivuissaan.
Miltä mahtoi tuntu niistä kolmesta muusta tietoisuus siitä, että he ovat itse pian samassa tilanteessa?
Mutta meillä on niin pelkureita poliitikkoja,että ei kukaan nosta eutanasialakia kartalle,koska pelätään äänten menettämistä. Ja hemmetin kovaahan ne eutanasian kaksinaismoralistiset vastustajat kyllä typeryyksissään huutavatkin.
Kristitystä näkökulmasta tämä elämä on lahja. Jumala antaa elämän ja päättää milloin synnymme ja milloin kuolemme.
Tämä maallinen elämä on lyhyt välähdys, kuolemanjälkeinen elämä on ikuisuus.
Se toteutuu joko ikuisessa Taivaassa, missä tuskaa ja kipuja ei enää ole, tai sitten ikuisessa Helvetissä.
Vain Raamatullinen Jeesus pelastaa.Kristityn näkökulma on sekin "ylhäältä päin" annettu,eli kirkon ylimmästä johdosta joskus muinoin.
Kyse ei siis ole Jumalan sanasta ja näkemyksestä, vaan sellaisten ihmisten, jotka ovat halunneet määritellä Raamattua omien mieltymystensä mukaisesti,mutta myös sillä on haettu valtaa ihmisten yli. Raamattuakin on aikojen saatossa tulkittu mitä moninaisimmin tavoin. Kuten uitakin uskontoja - ja siitäpä ovat suurimmat aina syntyneet. En usko enkä halua uskoa sellaista Jumalan toiveeksi.
Jumalan olemassaolo ei riipu sinun haluamastasi. Hän on olemassa jos haluat tai ei. Raamatussa Jumala on ilmaissut tahtonsa, Raamatun Sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä pitävät elämää pyhänä, lahjana joka meille on annettu ylhäältä korkeammalta voimalta. Ihmisen kuuluu elää ne päivät, mitä tälle on annettu. Muu olisi murhaa. Joskus elämässä on kärsimystä, joskus iloa ja nautintoa, kaikki tulee ottaa vastaan ja olla valittamatta, kun hetken voi huonosti. Jonkun mielestä kenties helpommin sanottu kuin tehty, mutta niin se vain on.
Hoitajana haluaisin silti sinunkin tekevän hoitotahdon, vaikka siinä lukisi vain, että otat kaikki hoidot, mitä on. Haluan nähdä mustaa valkoisella, että haluat meidän pesevän perseesi joka päivä väkisin 2-3 kertaa, vaikka itket ja huudat pelosta. Haluan kaivella haavaasi hyvällä omallatunnolla sinun huutaessa kivusta. Kipulääke, jonka sait teki sinut vain tokkuraiseksi.
Kirjoita kuitenkin, haluatko kävelysi mennessä huteraksi liikkua vapaasti, jolloin mahdollisesti joudumme pitämään sinua väkisin paikoillaan, kun lääkäri tikkaa pääsi vuotavaa ja kipeää haavaa, jonka kaaduttuasi sait. Tai sitten sidomme sinut tuoliin tai vuoteeseen ja mahdollisesti ahdistut siitä.
Minä hoitajana täytän toiveesi ilomielin, mutta toivon todella kunnollista hoitotahtoa, jossa nämä kaikki määritellään ja voin hyvällä omatunnolla täyttää toiveesi. Nykyään nuo sitomisasiat päättää lääkäri, neuvoteltuaan toki minun ja omaisten kanssa. Perse pestään, halusit tai et, haava tikataan. Mutta kannattaa miettiä, mitä järkeä on pitkitetyssä elämässä, jonkun nuo
päätettävä. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen saa päättää itse.
Jättäistkö sinä sitten perseen pesemättä? Jouduttaako se kuolemaa hyvinkin paljon? Sama tuon haavan kanssa, jos se jätetään hoitamatta, niin tuleeko kuolema nopeasti? Kun minulla on sellainen kuvitelma ettei kuolema tuollaisten hoitamatta jättämisellä nopeudu kovin paljon, mutta kärsimys lisääntyy kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä pitävät elämää pyhänä, lahjana joka meille on annettu ylhäältä korkeammalta voimalta. Ihmisen kuuluu elää ne päivät, mitä tälle on annettu. Muu olisi murhaa. Joskus elämässä on kärsimystä, joskus iloa ja nautintoa, kaikki tulee ottaa vastaan ja olla valittamatta, kun hetken voi huonosti. Jonkun mielestä kenties helpommin sanottu kuin tehty, mutta niin se vain on.
Hoitajana haluaisin silti sinunkin tekevän hoitotahdon, vaikka siinä lukisi vain, että otat kaikki hoidot, mitä on. Haluan nähdä mustaa valkoisella, että haluat meidän pesevän perseesi joka päivä väkisin 2-3 kertaa, vaikka itket ja huudat pelosta. Haluan kaivella haavaasi hyvällä omallatunnolla sinun huutaessa kivusta. Kipulääke, jonka sait teki sinut vain tokkuraiseksi.
Kirjoita kuitenkin, haluatko kävelysi mennessä huteraksi liikkua vapaasti, jolloin mahdollisesti joudumme pitämään sinua väkisin paikoillaan, kun lääkäri tikkaa pääsi vuotavaa ja kipeää haavaa, jonka kaaduttuasi sait. Tai sitten sidomme sinut tuoliin tai vuoteeseen ja mahdollisesti ahdistut siitä.
Minä hoitajana täytän toiveesi ilomielin, mutta toivon todella kunnollista hoitotahtoa, jossa nämä kaikki määritellään ja voin hyvällä omatunnolla täyttää toiveesi. Nykyään nuo sitomisasiat päättää lääkäri, neuvoteltuaan toki minun ja omaisten kanssa. Perse pestään, halusit tai et, haava tikataan. Mutta kannattaa miettiä, mitä järkeä on pitkitetyssä elämässä, jonkun nuo
päätettävä. Toivon, että tulevaisuudessa jokainen saa päättää itse.Jättäistkö sinä sitten perseen pesemättä? Jouduttaako se kuolemaa hyvinkin paljon? Sama tuon haavan kanssa, jos se jätetään hoitamatta, niin tuleeko kuolema nopeasti? Kun minulla on sellainen kuvitelma ettei kuolema tuollaisten hoitamatta jättämisellä nopeudu kovin paljon, mutta kärsimys lisääntyy kyllä.
Pahoittelen, jos kirjoitin epäselvästi, mutta mainitaan vielä: elämää pidentävät lääkkeet ja toimenpiteet minimiin muistisairailta, niin ei olla siinä tilanteessa, että perushoito (=haavat, hygienia, katetrointi) aiheuttaa tappelun, kun muistisairas ei ymmärrä mitä tehdään.
Kritisoin lääketieteen hoitolinjoissa juuri sitä, että jokainen lääkitään niin, että elämä on mahdollisimman pitkä. Silloin muistisairaus ehtii edetä pitkälle ja ollaan siinä tilanteessa että perushoitokin aiheuttaa kärsimystä. Eli käytännössä lääketiede näin lisää kärsimystä.
Siksi haluan ennen kaikkea itselleni hoitolinjan, että laatua elämään, ei pituutta, mikäli muistisairauteen sairastun. Jos en sairastu, niin sittenhän osaan itse valita mitä lääkkeitä suuhuni laitan. Ja lisäksi ymmärrän miksi perushoitoa tehdään, jos siinä apua tarvitsen.
Emme siis voi jättää persettä pesemättä, vaikka mulle on tänään viimeksi huudettu kurkku suorana kyseistä toimintoa tehdessäni. Minä vain mietin, miksi ihmisen elämän pitää mennä niin vaikeasti.
Ennemmin kritisoisin sitä että ei ole hoitopaikkpja elämän loppuvuosille. Muistisairaita säilytetään kotona. Toiminta on 4 vuotiaan tasolla, mutta kotona pitää olla. Omaiset näkevät vain ne vierailuhetket, joissa vanhus pärjää opituilla fraaseilla. Eihän 4 vuotiaita lapsia jätetä kotiin, mutta samalla aivotasolla olevat muistisairaat jätetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vanhukset välttämättä ole onnettomia. Heillä on erilaiset mielihalut ja monet ovat tyytyväisiä vähään.
Me nuoret asetamme itsemme ko. tilaan ja kauhistelemme,mutta vanhuksilla on erilaiset elämänarvot.
Olen saattanut useita lähimmäisvanhuksia hautaan.Aina se on tapahtunut sairastelun myötä. JOkainen heistä on todennut toivovansa,että eutanasialaki olisi olemassa.
Olen eläkeläinen, tosin melko nuori ja aika hyväkuntoinenkin vielä, Olenkuitnekin ilmoittanut omille läheisilleni,että tulen tekemään itse eutanasian (eli itsarin) siinä vaiheessa, kun en enää itse kykene vastaamaan elämästäni, tai siinä vaiheessa, jos minuun iskee esim. syöpä. Saattohoitoa on vain paoerilla,olen itse todistanut tilanetta,missä neljon kuolevan huoneessa yksi,se nopeimmin lähtevä huutaa kivuissaan.
Miltä mahtoi tuntu niistä kolmesta muusta tietoisuus siitä, että he ovat itse pian samassa tilanteessa?
Mutta meillä on niin pelkureita poliitikkoja,että ei kukaan nosta eutanasialakia kartalle,koska pelätään äänten menettämistä. Ja hemmetin kovaahan ne eutanasian kaksinaismoralistiset vastustajat kyllä typeryyksissään huutavatkin.
Olet Valehtelija ja Paha ihminen, KUKAAN tuntemani vanhus ei ole koskaan puhunut itsemurhasta, puhumattakaan eutanasiasta, joka jo sananakin on kuin KIROUS JA PERKELEEN HELVETTI.👹
Aika moni vanhus tekeekin sen itsemurhan. Perkeleen helvetti itsellesi vaan.
En ymmärrä abortteja enkä keskoshoitoa, täysin tarpeettomia molemmat.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä abortteja enkä keskoshoitoa, täysin tarpeettomia molemmat.
Nehän on toisten vastakohtia!
Abortti on murha ja keskoshoito on elämän ylläpitämistä ja rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät vanhukset välttämättä ole onnettomia. Heillä on erilaiset mielihalut ja monet ovat tyytyväisiä vähään.
Me nuoret asetamme itsemme ko. tilaan ja kauhistelemme,mutta vanhuksilla on erilaiset elämänarvot.
Ap puhui vanhuksistä jotka eivät varsinaisesti ole enää elossa, kituvat vain letkuissa vuosikausia. Itse en ainakaan halua tätä kohdalleni. Siinä vaiheessa kun alan olla liian pihalla tai liian kivuissa, haluan eutanasian.
Ap ei puhunut LETKUISSA kituvista vanhuksista.
Vanhuus on sinä ja minä . Äitejä ja Isiä, joita tekin tulette aikanaan olemaan.
Jokainen meistä kuolee aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Eräät meistä pitävät elämää pyhänä, lahjana joka meille on annettu ylhäältä korkeammalta voimalta. Ihmisen kuuluu elää ne päivät, mitä tälle on annettu. Muu olisi murhaa. Joskus elämässä on kärsimystä, joskus iloa ja nautintoa, kaikki tulee ottaa vastaan ja olla valittamatta, kun hetken voi huonosti. Jonkun mielestä kenties helpommin sanottu kuin tehty, mutta niin se vain on.
Te eräät voitte huolehtia vain omasta elämästänne, ei sanella, miten toisten tulisi elää.
Älä jauha p:tä! Eutanasia on ihmisoikeus