Psykodynaaminen terapia

Suuntaa sitten välillä katseesi ja toimintasi itsesi ulkopuolelle. Täällä on muutakin.

Oletko keskustellut asiasta terapeuttisi kanssa? Joskus terapia ei toimi, ja alkaakin toimia sitten, kun vaihtaa terapeuttia tai suuntausta. Sanotaan esimerkiksi, että traumaattiset kokemukset voivat edellyttää nimenomaan traumaterapiaa.

Henkilökemioilla on myös väliä ja sillä, että luottamus todella rakentuu tämän terapeutin kanssa. Toki luottamus voi ottaa aikaa rakentuakseen (mikä on täysin ok myös), jolloin terapian vaste alkaa tulla viiveellä eli ennen sitä terapian teho tuntuu kyseenalaiselta.

Psykodynaaminen viitekehys on mun mielestäni aikamoista kakkelia. Suosittelen suuntauksen vaihtoa, jos vain on mahdollista.

Kävin vuosia kyseisen suuntauksen terapiassa ja vointi parani huomattavasti kun lopetin. Jos pitäisi vielä mennä terapiaan, valitsisin kognitiivisen terapeutin, koska tällä suuntauksella on vahvempi tieteellinen pohja.

Kahden vuoden kokemuksella voin todeta, että psykodynaaminen oli hyödytöntä. Olisi varmaan kannattanut mennä kognitiiviseen.

Minut tuo suuntaus vain hajotti. Jos nyt valitsisin, niin menisin mihin tahansa muuhun, esim kognitiivinen on paljon parempi. 

Kävin kolme vuotta, ei merkittäviä tuloksia. Myöhemmin itse sain enemmän apua mindfullnes menetelmistä. Odotin koko kolme vuotta että jotain tapahtuisi. Terapeutti oli myös todella jäykkä peruutusten ym. suhteen, mikä harmitti mutta nielin kiukkuni. Tuntuu että olin vain eatasampo terapeutille joka oli hyvin passiivinen. Vain enimmäkseen istui ja hymisteli. 

*rahasampo

Psykodynaamisesta oli kyllä dynaamisuus kaukana. Terapeutti lähinnä istui passiivisena ja minä pidin yksinpuhelua. Olisin toivonut enemmän vuorovaikutusta. Koko homma oli lähinnä rahan ja ajan haaskausta.

Kaikilta terapiamuodoilta, joissa potilaan olo ei parane 3 kuukaudessa ja ongelmat ala selkiintymään puolessa vuodessa, pitää poistaa Kela-korvattavuus. Vai sanokaapa joku muu yhteiskunnan maksama hoito, jolla ei ole tieteellisesti todettua vastetta? Vähät rahat toimiviin terapioihin!

Psykodynaamiset kertovat, että "hoito" voi kestää useita vuosia. No, ne jotka haluavat tarkastella lapsuuttaan käsipeilin avulla, voiva maksaa viihdykkeensä ihan itse. Vakavasti: tunnetteko jonkun ihmisen joka on parantunut paremmaksi tuijotettuaan omaa napaansa muutaman vuoden?

Mitä tämä terapiamuoto on?

Sana psykoterapia kuulostaa vähän hassulta, kuin psyko olisi antamassa terapiaa. Vaikka sillä oikeasti tarkoitetaan psykologista terapiaa, joskus ymmärtävää terapiaa jos se on terapiamuotona. Samoin kuin persoonallisuushäiriö on pers.häiriö.

Muutaman vuoden ajan olo oli kurjempi, kun niitä traumaattisia kokemuksia kaivoi enemmän esiin, jotta niitä pääsisi kunnolla käsittelemään. Sitten kun niihin pääsi kunnolla käsiksi ja sai ne käytyä hyvän terapeutin kanssa läpi, niin olo alkoi parantumaan. Itselleni siis toimi, mutta menihän siihen aikaa. 

En ole mikään alan asiantuntija, mutta eivät muutkaan kommentoijat tunnu olevan. Ei tämäkään asia ole mustavalkoinen. Riippuu ihmisestä ja hänen ongelmistaan mikä terapiamuoto sopii ja mikä taas ei, ja sitten siihen vielä päälle tarvitsee toimivan suhteen terapeuttiin oli suuntaus mikä tahansa. 

Olen käynyt psykodynaamisen terapian ja se pelasti elämäni. En tiedä miksi sinulle ei ole kerrottu, että toinen vuosi terapiassa itse asiassa on kaikista kamalin ja olotila on usein pahempi kuin ikinä. Minua harmittaa, ettei tähän enää valmenneta. Eli siis jos olet alussa kokenut terapeutin hyväksi ja luotettavaksi niin sitten sanoisin, että olet toipumisen tiellä. 

Kaikille dynaaminen ei todella sovi, koska se vaatii itseltä niin paljon, mutta tosiaan, jos jossain vaiheessa olet pitänyt terapejtista ja häneen luottanut, niin en sinuna nyt lopettaisi. 

Tiedän, että dynaamista pidetään huuhaana monen mielestä, mutta itselleni de oli paras. En todellakaan oloso voinut mennä konglitiiviseen, sillä olisin kokenut, että minua pidetään tyhmänä. Siellä En olisi myöskään saanut kertoa tarpeeksi kokemistani traumoista. 

Joka tapauksessa tsemppiä. Ja oli suuntaus mikä tahansa terapiassa on aika normaalia, että toisella vuodella on erittäin paha olo. Perussääntö on: ensimmäinen vuosi tutustuminen, toinen vuosi ongelman aukeaminen ja kolmas vuosi tulokset näkyvät jo vahvempina ja olo on parempi. 

On kokemusta psykoanalyysistä. Kävin n 1, 5 v yli 20 v sitten. En tuohon aikaan tiennyt tuon taivaallista terapiasuuntauksista eikä netin tietokaan ollut saatavilla. YTHS:stä kovasti johdateltiin psykodynaamisen suuntaan. Lääkäri oli itse psykoanalyytikko. Terapeutti puhui minut ympäri psykoanalyysiin. Olin silloin vakavasti masentunut ja halusin apua " hinnalla millä hyvänsä". Kela korvasi 2x viikossa psykodynaamista terapiaa, ja maksoin lisäkäynnit pimeänä cashina. Siellä sitten kävin pötköttelemässä 3x viikossa sohvalla.

Voitte uskoa, että ihan helppoa ei opiskelijana ollut aikatauluttaa kolmea käyntiä viikkoon ja kaivaa rahat terapiaan. 1.5 vuotta sinnittelin ja lopetin. Näin jälkikäteen ajateltuna ihan käsittämättömän epäeettistä laillistetulta terapeutilla. Minä jotenkin uskoin, että ainoa tapa toipua vähintään 4 vuotta psykoanalyysia 3x viikossa. Siinä voinnissa kriittinen sjattelu ei oikein toiminut... 

Sittemmin toivuin masennuksestani eikä se ole uusiutunut. 

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt psykodynaamisen terapian ja se pelasti elämäni. En tiedä miksi sinulle ei ole kerrottu, että toinen vuosi terapiassa itse asiassa on kaikista kamalin ja olotila on usein pahempi kuin ikinä. Minua harmittaa, ettei tähän enää valmenneta. Eli siis jos olet alussa kokenut terapeutin hyväksi ja luotettavaksi niin sitten sanoisin, että olet toipumisen tiellä. 

Kaikille dynaaminen ei todella sovi, koska se vaatii itseltä niin paljon, mutta tosiaan, jos jossain vaiheessa olet pitänyt terapejtista ja häneen luottanut, niin en sinuna nyt lopettaisi. 

Tiedän, että dynaamista pidetään huuhaana monen mielestä, mutta itselleni de oli paras. En todellakaan oloso voinut mennä konglitiiviseen, sillä olisin kokenut, että minua pidetään tyhmänä. Siellä En olisi myöskään saanut kertoa tarpeeksi kokemistani traumoista. 

Joka tapauksessa tsemppiä. Ja oli suuntaus mikä tahansa terapiassa on aika normaalia, että toi

Ei vaikuta kovin tehokkaalta, jos vasta kolmas vuosi tuo ehkä jotain helpotusta. Kenellä on varaa käydä kolme vuotta terapiassa? Tehokkaampiakin hoitoja varmasti on. Valitkaa jokin muu kuin psykodynaaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuta kovin tehokkaalta, jos vasta kolmas vuosi tuo ehkä jotain helpotusta. Kenellä on varaa käydä kolme vuotta terapiassa? Tehokkaampiakin hoitoja varmasti on. Valitkaa jokin muu kuin psykodynaaminen. 

Työskenteletkö Suomen hallituksessa? No toi "tehokkuus" riippuu ihan siitä, mikä on tavoite. Jos 300-kiloinen alkaa laihduttamaan 80-kiloiseksi, niin tuskin tapahtuu ihan heti. Jos taas 85-kiloinen painija haluaa tiputtaa painoaan neljällä kilolla just ennen punnitusta, niin helvetisti hikoilemalla se onnistuu muutamassa päivässä. 

Jos tehokkuutta haetaan, niin sitten vaan nappia naamaan. Varmasti löytyy sellaiset tropit, ettei ahdista enää yhtään. Miksi tuhlata aikaa tai rahaa terapiaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaikuta kovin tehokkaalta, jos vasta kolmas vuosi tuo ehkä jotain helpotusta. Kenellä on varaa käydä kolme vuotta terapiassa? Tehokkaampiakin hoitoja varmasti on. Valitkaa jokin muu kuin psykodynaaminen. 

Työskenteletkö Suomen hallituksessa? No toi "tehokkuus" riippuu ihan siitä, mikä on tavoite. Jos 300-kiloinen alkaa laihduttamaan 80-kiloiseksi, niin tuskin tapahtuu ihan heti. Jos taas 85-kiloinen painija haluaa tiputtaa painoaan neljällä kilolla just ennen punnitusta, niin helvetisti hikoilemalla se onnistuu muutamassa päivässä. 

Jos tehokkuutta haetaan, niin sitten vaan nappia naamaan. Varmasti löytyy sellaiset tropit, ettei ahdista enää yhtään. Miksi tuhlata aikaa tai rahaa terapiaan? 

Jos tämä oli psykodynaaminen tapa käsitellä ongelmia tai kritiikkiä, jätän suosiolla väliin. Muitakin terapiasuuntauksia onneksi on.