Voinko kysyä, miksi täällä on niin paljon vastustusta lastensuojelua kohtaan? Yritämme vain ajatella lapsen parasta
Lapsen parhaan ajatteleminen tarkoittaa tarkoittaa myös hänen elinolosuhteidensa huomioonottamista ja kartoittamista. Tuntuu että tällä palstalla ollaan järjestään sitä vastaan, ja reagoidaan heti todella voimakkaasti lastensuojeluilmoituksen tullessa. Koittakaa ymmärtää, että lapsen paras on lapsen paras ilman että otatte siitä heti itseenne.
Kommentit (628)
"Lasten etu" on käsite, joka vaihtelee vuodesta toiseen. Saatatte olla oikeassa nyt, mutta ette enää 10 vuoden päästä.
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen alalla, jossa kohtaa hyvin paljon perheitä ja elämäntilanteita, joissa lastensuojelun tarpeen arviointi on isossa roolissa. Valitettavasti tunnistan pelkoa kollegoissa tarttua näihin tilanteisiin ja mieluummin jätetään asia huomioimatta, ellei nyt aivan räikeää lapsen tarpeiden laiminlyöntiä ole tapahtunut.
Minulla ainakin on se periaate, että jos minulla herää millään tavalla huoli lapsen hyvinvoinnista, niin mieluummin otan vastuulleni sen väärän arvioinnin kuin sen, että lapsi jää heitteille. Työpaikan ohjeiden mukaan kerron lasun tekemisestä vanhemmalle, jos se on mahdollista ja kuulen hänen kantansa asiaan.
Teen lasun, jos minulle jää olo, että nyt ei ole kaikki asiat ihan kohdallaan. Lopputulostahan en saa koskaan todennäköisesti tietää ellen samaa asiakasp
No eihän nyt kukaan tee lasua jostain juuston käytöstä hyvänen aika.
Vierailija wrote:
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
Niin? Sanoinko jossain kohdassa, että koulun tulee juosta lasten perässä? Avustaja on vain yksi tukitoimi. Ellei oma koulu pysty tarjoamaan tarvittavaa tukea niin sitten mietitään muita vaihtoehtoja. Ja kyllä, vanhempien on usein valitettavasti "huudettava", jotta sitä apua saa.
Vierailija wrote:
Tuo esimerkki yllä oli mielestäni vähän huono. En ole ikinä edes kuullut, että kukaan kieltäytyisi puhumasta vauvalleen. Miksi joku tekisi niin? Luultavasti tuollaiset tilanteet ylipäätään ovat todella harvinaisia. Useasti ihmisille lasuja tulee ihan muunlaisista asioista ja nämä sitten kismittävät. Esim. naapuri ilmoitti, että lapsi juoksi ulkona vähissä vaatteissa (kävi hakemassa postit) ilman pipoa. Tai vanhempi kävi psykologilla. Tai isä itki autossa parkkipaikalla puoli tuntia (oli saanut suruviestin). Tai tehdään peruserokiusaa.
Selvästi et tiedä, mitä kaikkea vaikkapa siellä neuvolassa tulee vastaan. Todellakaan kyse ei ole mistään suruviestille itkemisestä tai postin hausta sisävaatteissa.
Sitä mäkin oon ihmetellyt! (Tiedän, kirjoitetaan oikeasti: minäkin).
Ensin yritetään pakottaa kaikki tekemään lapsia ja muka rakastetaan niitä tosi paljon.
Mutta iik!! Lasu!! Kuinka ne kehtaa?!
Mun kissasta tehtiin joskus elsu. Eläinlääkäri kävi toteamassa, että kaikki hyvin ja jatkakaa samaan malliin. Olin ilahtunut, että ihmiset välittää eläimistä ❤️
Itse yritän päin vastoin kannustaa lastensuojelua. Niinkuin nyt näissä kahdessa tapauksessakin, joissa omat vanhemmat mu rh as ivat ja kal toinkoh telivat hengiltä lapsensa. Ja sitä edelsi toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta tuloksetta?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Koululla on olemassa ne tukikeinot, jotka sille laissa määritetään. Tavanomainen ongelma nepsylasten kanssa on, että lapsi ei tule kouluun. Koulun tukitoimet eivät siten tavoita. Vanhempien vastuulla on toimittaa lapsi kouluun. Ei ole olemassa mitään kouluun herättäjäpalvelua ja taluttajapalvelua. Se tehtävä on
Koulu on velvollinen järjestämään tarvittavat tukitoimet, mutta liian usein lapset jäävät ilman tarvitsemaa tukea. Tällöin toki asiasta voi kannella AVIin ja tarvittaessa pelkästään sen esilletuominen voi auttaa, niin voi koululta ja rehtorilta löytyä haluja järjestää tarvittava tuki.
Tällä hetkellä vain osa lapsista saa tarvitsemansa tuen koulussa. Pienluokkia tarvittaisiin lisää. Erityisluokanopettajia tarvitaan lisää. Osaamista tarvitaan lisää ja asennekasvatusta.
Ei tarvita herättäjä tai kouluun taluttajia, vaan kouluun tarvittava tuki kuntoon, jotta opiskelu *mahdollistuu* myös tukea tarvitseville.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pitäisikö tehdä kansalaisaloite, jolla kielletään viranomaisen/koulun tehdä lasu koulupoissaolojen vuoksi nepsylapsesta siinä tilanteessa jos koulu ei ole järjestänyt tarvittavia tukitoimia tälle lapselle. Tarvittavat tukitoimet eivät ole vain koulun määriteltävissä, vaan täytyy huomioida vanhempien ja terveydenhuollon/terapeutin esille tuomat asiat.
Koulu ei voi ohittaa lakiin perustuvia tukitoimien toteuttamista sillä, että tekevät lasun. Nämä lasut ovat niitä aiheettomia turhia lasuja, joilla vain kuormitetaan lastensuojelua turhaan.
Nykykäsityksen mukaan esim. adhd:ta ei ole, vaan kyse on traumasta. Adhd tulee laiminlyönneistä ja äidin raskauden aikaisesta tupakoinnista / alkosta. Tätä faktaa vasten on ehdottoman tärkeää, että juuri nepsyistä tehdään lasuja. Heidän kotiolonsa on tilastollise
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Esitä viestini ihan mihin haluat ja googleta samalla uusinta tutkimusta. Oikeasti adhd-tapauksista suurin osa selittyy lapsuuden traumalla ja äidin raskaudenaikaisella kemiallisella sikiön pahoinpitelyllä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pitäisikö tehdä kansalaisaloite, jolla kielletään viranomaisen/koulun tehdä lasu koulupoissaolojen vuoksi nepsylapsesta siinä tilanteessa jos koulu ei ole järjestänyt tarvittavia tukitoimia tälle lapselle. Tarvittavat tukitoimet eivät ole vain koulun määriteltävissä, vaan täytyy huomioida vanhempien ja terveydenhuollon/terapeutin esille tuomat asiat.
Koulu ei voi ohittaa lakiin perustuvia tukitoimien toteuttamista sillä, että tekevät lasun. Nämä lasut ovat niitä aiheettomia turhia lasuja, joilla vain kuormitetaan lastensuojelua turhaan.
Koululla on olemassa ne tukikeinot, jotka sille laissa määritetään. Tavanomainen ongelma nepsylasten kanssa on, että lapsi ei tule kouluun. Koulun tukitoimet eivät siten tavoita. Vanhempien vastuulla on toimittaa lapsi kouluun. Ei ole olemassa mitään kouluun herättäjäpalvelua ja taluttajapalvelua. Se tehtävä on
Neuropsykiatrisen kehityshäiriön lapselle on olemassa lukuisia eri tukimuotoja koulussa, kunhan niitä käytettisiin.
Tukikeinoja: Strukturoitu ja ennakoitu opetusympäristö, selkeä päiväjärjestys ja säännölliset rutiinit. Lyhennetetyt koulupäivät Opetus esim. pienryhmissä tarvittaessa myös eri tiloissa tai yhdessä luokassa suurin osa opetuksesta, jotta ei tarvitse vaihtaa luokkaa (vältetään ylimääräiset siirtymät). Erityisopetusta oppimiseen jos siinä on haasteita. Avustajat tukemaan oppimisessa ja haastavissa tilanteissa (sosiaaliset tilanteet, ruokailu), oma tila rauhoittumiseen, tarvittaessa yksin syöminen tai omat ruuat. Apuvälineet kuten kuulosuojaimet, rauhoittumiseen käytetyt tavarat. Aistiystävällinen tila rauhoittumiseen jne jne jne
Koululla on olemassa tukikeinoja, ne pitää järjestyä. Tarvittaessa siirtää lapsi toiseen kouluun, mikä tarjoaa tarvittavan tuen. Koulun järjestämä tuki on tärkeintä ja se pohja, miten tuetaan lapsen jaksamista ja kykyä käydä koulua.
Liian moni lapsi jää tarvitsemansa tuen ulkopuolelle ja yksinkertaisesti värin, että sen sijaan että annetaan tukea koulussa, jotta lapsi jaksaa käydä koulua ja kykenee kouluun ja oppimaan, niin tehdään lasu ja sanotaan, että eivät voi tarjota enempää tukea. Tällöin valitus AVIin.
Neuropsykiatrisen kehityshäiriön lapselle on olemassa lukuisia eri tukimuotoja koulussa, kunhan niitä käytettisiin.
Tukikeinoja: Strukturoitu ja ennakoitu opetusympäristö, selkeä päiväjärjestys ja säännölliset rutiinit. Lyhennetetyt koulupäivät Opetus esim. pienryhmissä tarvittaessa myös eri tiloissa tai yhdessä luokassa suurin osa opetuksesta, jotta ei tarvitse vaihtaa luokkaa (vältetään ylimääräiset siirtymät). Erityisopetusta oppimiseen jos siinä on haasteita. Avustajat tukemaan oppimisessa ja haastavissa tilanteissa (sosiaaliset tilanteet, ruokailu), oma tila rauhoittumiseen, tarvittaessa yksin syöminen tai omat ruuat. Apuvälineet kuten kuulosuojaimet, rauhoittumiseen käytetyt tavarat. Aistiystävällinen tila rauhoittumiseen jne jne jne
Koululla on olemassa tukikeinoja, ne pitää järjestyä. Tarvittaessa siirtää lapsi toiseen kouluun, mikä tarjoaa tarvittavan tuen. Koulun järjestämä tuki on tärkeintä ja se pohja, miten tuetaan lapsen jaksamista ja kykyä käydä koulua.
Liian moni lapsi jää tarvitsemansa tuen ulkopuolelle ja yksinkertaisesti värin, että sen sijaan että annetaan tukea koulussa, jotta lapsi jaksaa käydä koulua ja kykenee kouluun ja oppimaan, niin tehdään lasu ja sanotaan, että eivät voi tarjota enempää tukea. Tällöin valitus AVIin.
Meillä on koko peruskoulu kriisissä. Inkluusion myötä ihan normaalit oppilaat jäävät ilman kunnollista opetusta kun häiriköt ja kaiken maailman nepsyt häiriköivät kaikella tavalla opetusta. Opettajan rooli on muuttunut kouluissa multitaskaajaksi, jonka pitäisi yhtäaikaa olla terapeutti, sossu ja lapsenvahti ja vielä opettaa siinä sivussa. Opettajista alkaa olla jo melkoinen työvoimapula, koska koulu on nykyisin niin kaoottinen paikka. Neljäsosa Suomen kantis pojista pääsee peruskoulusta läpi oppimatta riittävästi suomenkieltä, jotta selviytyisivät jatkopinnoista ja työelämästä. Pitää oikeasti miettiä mihin ne vähät yhteiskunnan varat köytetään. Käytetäänkö ne normaaleiden peruskoululaisten hyväksi, jotta suurin osa ikäluokasta pelstuisi kunnollisellla koulutuksella ja työllistyisi isona hyvin vai käytetäänkö se raha siihen, että autistiteille rakennetaan omia rauhoittusmisluokkia ja katsotaan etteivät joudu vaihtamaan luokkaa koulupäivän aikana. Vaikka ne autistien vanhemmat mieten kiljuisivat itselleen lisää huomiota.
Se ei ole kenenkään lapsen etu, että viedään vanhemmiltaan voittoa tuottavaan kasvatuslaitokseen, jossa lasta hakataan ja raiskataan pahimmillaan monta vuotta, ennenkö ulos tulee täysin kieroon kasvanut ihmisraunio.
"Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Esitä viestini ihan mihin haluat ja googleta samalla uusinta tutkimusta. Oikeasti adhd-tapauksista suurin osa selittyy lapsuuden traumalla ja äidin raskaudenaikaisella kemiallisella sikiön pahoinpitelyllä."
Ehkäpä lopetat googlailun ja otat vaikka sinne ADHD-liittoon yhteyttä.
Jos yhtään on perillä ADHD-diagnosoimisesta, niin siihen kuin muidenkin kehityksellisten häiriöiden ja sairauksien osalta tehdään tehdään erotusdiagnostiikkaa ja poissuljetaan minitsemasi asiat kuten traumaperäinen stressihäiriö. Älä levitä väärää tietoa näistä lapsista ja heidän perheistä, vaan keskity sivistämään itseäsi. Enempää en näihin vastaa, vaan ilmoitan adiattomiksi, sitä sitä ne todella ovat.
Vierailija wrote:
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
Ennen vanhaan koulusta karannutta lasta saatettiin kurittaa, jolloin lapsi ei yleensä uskaltanut lintsata. Nykyisin siitäkin tulee lasu.
Vierailija wrote:
Neuropsykiatrisen kehityshäiriön lapselle on olemassa lukuisia eri tukimuotoja koulussa, kunhan niitä käytettisiin.
Tukikeinoja: Strukturoitu ja ennakoitu opetusympäristö, selkeä päiväjärjestys ja säännölliset rutiinit. Lyhennetetyt koulupäivät Opetus esim. pienryhmissä tarvittaessa myös eri tiloissa tai yhdessä luokassa suurin osa opetuksesta, jotta ei tarvitse vaihtaa luokkaa (vältetään ylimääräiset siirtymät). Erityisopetusta oppimiseen jos siinä on haasteita. Avustajat tukemaan oppimisessa ja haastavissa tilanteissa (sosiaaliset tilanteet, ruokailu), oma tila rauhoittumiseen, tarvittaessa yksin syöminen tai omat ruuat. Apuvälineet kuten kuulosuojaimet, rauhoittumiseen käytetyt tavarat. Aistiystävällinen tila rauhoittumiseen jne jne jne
Koululla on olemassa tukikeinoja, ne pitää järjestyä. Tarvittaessa siirtää lapsi toiseen kouluun, mikä tarjoaa tarvittavan tuen. Koulun järjestämä tuki on tärkein
Vanhemmat kiljuisivat itselleen huomiota. Jep jep. Yhden nepsyn ja yhden "taviksen" vanhempana voin sanoa, että tavislapsen kanssa pääsee todella helpolla. Jos sitä huomiota jollekin "kiljutaan" niin lapselle. Inkluusio on ongelma, mutta läheskään kaikki nepsyt eivät ole häiriköitä vaan päin vastoin. Ja juuri siksikin avunsaanti on vaikeaa. Nepsy ei myöskään ole tyhmempi kuin tavis. Kun he saisivat ajoissa tarpeeksi tukea, heistä voisi tulla vaikka mitä, kun saisivat käytettyä kaiken potentiaalin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pitäisikö tehdä kansalaisaloite, jolla kielletään viranomaisen/koulun tehdä lasu koulupoissaolojen vuoksi nepsylapsesta siinä tilanteessa jos koulu ei ole järjestänyt tarvittavia tukitoimia tälle lapselle. Tarvittavat tukitoimet eivät ole vain koulun määriteltävissä, vaan täytyy huomioida vanhempien ja terveydenhuollon/terapeutin esille tuomat asiat.
Koulu ei voi ohittaa lakiin perustuvia tukitoimien toteuttamista sillä, että tekevät lasun. Nämä lasut ovat niitä aiheettomia turhia lasuja, joilla vain kuormitetaan lastensuojelua turhaan.
Nykykäsityksen mukaan esim. adhd:ta ei ole, vaan kyse on traumasta. Adhd tulee laiminlyönneistä ja äidin raskauden aikaisesta tupakoinnista / alkosta. Tätä faktaa vasten on ehdottoman tärkeää, että juuri nepsyistä tehd
Tätä lienee turha selittää, mutta adhd ei synny traumasta. Trauma sen sijaan voi aiheuttaa adhd:n kaltaista oireilua, mutta silloin kyseessä ei ole adhd. Myös adhd ja adt ovat eri asioita.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tuo esimerkki yllä oli mielestäni vähän huono. En ole ikinä edes kuullut, että kukaan kieltäytyisi puhumasta vauvalleen. Miksi joku tekisi niin? Luultavasti tuollaiset tilanteet ylipäätään ovat todella harvinaisia. Useasti ihmisille lasuja tulee ihan muunlaisista asioista ja nämä sitten kismittävät. Esim. naapuri ilmoitti, että lapsi juoksi ulkona vähissä vaatteissa (kävi hakemassa postit) ilman pipoa. Tai vanhempi kävi psykologilla. Tai isä itki autossa parkkipaikalla puoli tuntia (oli saanut suruviestin). Tai tehdään peruserokiusaa.
Selvästi et tiedä, mitä kaikkea vaikkapa siellä neuvolassa tulee vastaan. Todellakaan kyse ei ole mistään suruviestille itkemisestä tai postin hausta sisävaatteissa.
Niin mutta kysymyshän ei ollut se, miksi neuvolan tekemiin lasuihin suhtaudutaan nihkeästi, vaan miksi lasuun ylipäätään suhtaudutaan negatiivisesti. Osa lasuilmoituksista on vähän niin ja näin ja ne voivat jäädä harmittamaan. Ei ole kokemusta neuvolan tekemistä lasuista, mutta muista lasuista on.
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.