Lue keskustelun säännöt.
Voinko kysyä, miksi täällä on niin paljon vastustusta lastensuojelua kohtaan? Yritämme vain ajatella lapsen parasta
sosiaalityöntekijä, sosionomi YAMK
06.10.2023 |
Lapsen parhaan ajatteleminen tarkoittaa tarkoittaa myös hänen elinolosuhteidensa huomioonottamista ja kartoittamista. Tuntuu että tällä palstalla ollaan järjestään sitä vastaan, ja reagoidaan heti todella voimakkaasti lastensuojeluilmoituksen tullessa. Koittakaa ymmärtää, että lapsen paras on lapsen paras ilman että otatte siitä heti itseenne.
Kommentit (628)
Vierailija wrote:
Ajatukset ehkä muuttuvat sinä päivänä kun toimenpiteet kohdistetaan oikeasti niitä tarvitseviin!
Minun lapseni unista (jotka hän pienenä kertoi totena opettajalle) tehtiin lastensuojeluilmoitus! Kun kävimme samana päivänä lastenlääkärillä, hän sanoi että on ihan normaalia lapsen nähdä tällaisia unia (tyyliin meillä olisi pihalla ruumis, tai muutamme huomenna ulkomaille) jotka tuntuvat lapsesta todelta.
Meidän pihalla ei siis ole ollut ruumiita emmekä olleet muuttamassa.
Lapsesi siis kertoi päiväkodissa, että teillä on pihalla ruumis ja muutatte ulkomaille? Ja päiväkodissa uskottiin kyseenalaistamatta? Tuliko poliisi tutkimaan paikat? Lapsethan joskus pilailevat leikilläänkin kertomalla ties mitä päähän pälkähtää. Lapset eivät saa enää olla lapsia. Hulluksi mennyt kyllä maailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus sitä luuli, että aikuisena saisi päättää itseään koskevat päätökset. Lapsista toki huolehdittava kaikin tavoin, mutta jotain rajaa aikuisten päällepäsmäröinnin kanssa.
Ei ole vastaan. Eräs tapailunainen oli juuri joku YAMK, kertoi muuten senkin siinä ohessa kun naputeltiin menemään.
Vierailija wrote:
Olen opettaja ja tässä kokemuksia:
- lasusta ei saa ketään puhelimen tai spostin päähän
- palveluntarpeen arviointi kestää yli 6 kk ja se on oireilevalle teinille pitkä aika
- ei saada nuorta tulemaan kouluun, ei mennä hakemaan, voivotellaan kädettömän vanhemman kanssa
- ei kerrota koululle mitään, mutta vaaditaan koululta kaikki tieto ja laitetaan opet täyttämään lippulappuja, joista ei enää ikinä kuulla mitään
- ei tulla sovittuihin palavereihin
- ehdotellaan aina jotain käytävässä opiskelua ja se sitten ratkaisisi kaiken
- isoin ongelma terveydenhuollon hidas reagointi mielenterveysongelmiin. Sossu ei auta kädettömiä vanhempia vaatimaan apua (esim. päivystyksen kautta).
Hyvää yhteistyötäkin ollut kyllä.
Miten siis ajattelet, että vastahakoinen nuori saadaan tulemaan kouluun? Tukihenkilö voi häntä hakea tietyn aikaa, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että kouluunmenot ovat vuosikausia yhteiskunnan vastuulla. Omaehtoisimmat eivät lähde edes laitoksesta laitoksen kouluun. Perheen asioista ei ole mitään velvollisuutta kertoa kouluille. Sossu ei voi päättää sitä, kuka saa päivystyksestä apua ja kuka ei.
Ap ei ole pahemmin osallistunut keskusteluun, tai kommentoinut tätä sosiaalityöntekijänä toimimista YAMK-tutkinnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ap ei ole pahemmin osallistunut keskusteluun, tai kommentoinut tätä sosiaalityöntekijänä toimimista YAMK-tutkinnolla.
Käsitin, että ap on sosiaalityöntekijä ja sosionomi yamk. Ainakin toivottavasti, koska yamk ei ole sosiaalityöntekijä.
No mä en halua jotain parikymppistä sosionomia kotiini kyttäämään ja väärinymmärtämään mua. En jaksa turhia keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
---------------------------------------
Eikä vanhempi voi myöskään voi juosta lapsen perässä, jos koulussa ei ole tarvittavia tukitoimia ja lapsi pakenee kauhuissaan. Vanhemmilla on omat työt ja palkka voi olla sellainen, ettei palkattomaan vapaaseen ole varaa, varsinkaan tosi lyhyellä varoitusajalla. Harvan työ on sellainen, että 10-30 min varoitusajalla voi lähteä. Tämä on se tyypillinen aika, joka menee, kun koulu ilmoittaa, että lapsi (pienikin, esim. 6v) on kadonnut ja vanhemman pitää tulla etsimään.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Koululla on olemassa ne tukikeinot, jotka sille laissa määritetään. Tavanomainen ongelma nepsylasten kanssa on, että lapsi ei tule kouluun. Koulun tukitoimet eivät siten tavoita. Vanhempien vastuulla on toimittaa lapsi kouluun. Ei ole olemassa mitään kouluun herättäjäpalvelua ja taluttajapalvelua. Se tehtävä on
Koulu on velvollinen järjestämään tarvittavat tukitoimet, mutta liian usein lapset jäävät ilman tarvitsemaa tukea. Tällöin toki asiasta voi kannella AVIin ja tarvittaessa pelkästään sen esilletuominen voi auttaa, niin voi koululta ja rehtorilta löytyä haluja järjestää tarvittava tuki.
Tällä hetkellä vain osa lapsista saa tarvitsemansa tuen koulussa. Pienluokkia tarvittaisiin lisää. Erityisluokanopettajia tarvitaan lisää. Osaamista tarvitaan lisää ja asenn
#####################################3
On kuule valitettu hallinto-oikeudet, korkeimmathallinto-oikeudet ja muut AVI:t läpi ja ei mitään apua. Voiko lastensuojelu siis auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
------------------
Kenen sen pennun perässä sitten pitäisi juosta, jos opettaja ei voi eikä oma vanhempi viitsi?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Koululla on olemassa ne tukikeinot, jotka sille laissa määritetään. Tavanomainen ongelma nepsylasten kanssa on, että lapsi ei tule kouluun. Koulun tukitoimet eivät siten tavoita. Vanhempien vastuulla on toimittaa lapsi kouluun. Ei ole olemassa mitään kouluun herättäjäpalvelua ja taluttajapalvelua. Se tehtävä on
Koulu on velvollinen järjestämään tarvittavat tukitoimet, mutta liian usein lapset jäävät ilman tarvitsemaa tukea. Tällöin toki asiasta voi kannella AVIin ja tarvittaessa pelkästään sen esilletuominen voi auttaa, niin voi koululta ja rehtorilta löytyä haluja järjestää tarvittava tuki.
Tällä hetkellä vain osa lapsista saa tarvitsemansa tuen koulussa. Pienluokkia tarvittaisiin lisää. Erityisluokanopettajia tarvita
Ei lasulla ole koulun tekemisiin mitään valtaa. Koulu on toinen viranomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Lastensuojelu on epäoikeudenmukaista; ei puututa oikeisiin ongelmiin kuten Vilja tai Joensuun tapaus.
Vainotaan sellaisia perheitä, ja vanhempia joiden lapsilla ei oikeasti ole mitään hätää. Tai joku keksii hädän. Ei ole resursseja puuttua oikeisiin ongelmiin, kunnalla/hyvinvointialueella tuntuu olevan tavoite saada joku kiinni, eikä edes nimettömiä kiusalla tehtyjä ilmoituksia tarkasteta :(
Minä kerroin joskus, että saatan juoda muutaman oluen kun tulen töistä. Ihan rentoutuakseni, siinä samalla kun tiskaan, pyykkään, kokkaan ja hoidan muutkin lapsiperheen askareet. Tästä olemme kärsineet vuosia. Minut on jopa kesken työpäivää käsketty menemään huumetestiin!! Vaikka mitään viitteitä huumeidenkäytöstä ei ole, emmekä ole koskaan huumeita käyttäneet! Tämä oli vaan silloisen lasupäällikön päätös ja ajatus.
Minun usko oikeasti lapsia suojelemaan toimintaan on kadonnut aikaa sitten.
<
Kuinka arvioit, ettei todellisiin ongelmiin puututa, parin esimerkkitapauksen nojalla? Koska tällaista vanhemmuutta on, eikä järkyttävimpiä tapauksia ole muutama, voi päätellä että moneen vastaavaan tapaukseen on myös puututtu. Ja monia tragedioita ennaltaehkäisty.
Ristiriidassa on näiden oikeiden tapausten tunnistaminen; nehän ovat selviä sitten kun pahin tapahtuu. Sitten tiedetään varmasti. Mutta kuinka erottaa merkit kun mitään niin suurta ei vielä tapahdu? Lastensuojelu kamppailee jatkuvasti sen ristiriidan kanssa, kuinka tunnistaa ja saada tietoon kaltoinkohtelu. Siitä kun harvoin avoimesti itse kerrotaan. Jos odotetaan, että tiedetään varmasti, kuka on "oikea tapaus", se tiedetään vasta em. esimerkein. Ja kun ennaltaehkäisy toteutuu, silloinkaan ei saada koskaan tietää, kuka olisi lopulta ollut "oikea tapaus".
Lastensuojelu on myös rakenteellista työtä ja perustuu kykyyn tunnistaa yhteiskunnallisia ilmiöitä, niiden kehityskulkuun vaikuttamiseen pyrkimistä. Esimerkiksi koronan ja perheiden taloudellisen tilanteen, koulujärjestelmän muutosten mahdollisia vaikutuksia lasten tilanteeseen. Koska kyseessä on aina potentiaali ennen konkreettisia järkyttäviä tapahtumia, täytyy mahdollista kaltoinkohtelua seuloa joidenkin tunnusmerkkien perusteella. Näihin ei ole yksiselitteistä, yksinkertaista tunnistuskaavaa, koska lapset ja perheet ovat erilaisia. Lähtökohta on, että perheiden tilanteet ovat sidoksissa olosuhteisiin. Oletus ei ole että vanhemmat ovat välinpitämättömiä sadisteja ja näitä metsästetään. Vaan sosiaaliset tekijät heijastuvat lapsiin kaltoinkohteluna, usein tahattomanakin, johtuen keinojen puutteesta. Mutta kellä on keinoja ja kellä ei, joko voidaan katsoa tekemättä mitään, tai pyrkiä kartoittamaan erilaisia tilanteita. Järjestelmän työntekijöineen tulisi olla neutraali ja oikeudenmukainen, koska yhtälailla sekä suojelua vailla olevien lasten, että ei sen tarpeessa olevien perheet kokevat kartoittamisen uhkana. Mutta samalla on myös aidon uhkan alla eläviä lapsia, joilla ei ole mitään valtaa tai keinoja vaikuttaa omaan tilanteeseensa, elleivät muut siihen puutu.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ap ei ole pahemmin osallistunut keskusteluun, tai kommentoinut tätä sosiaalityöntekijänä toimimista YAMK-tutkinnolla.
Käsitin, että ap on sosiaalityöntekijä ja sosionomi yamk. Ainakin toivottavasti, koska yamk ei ole sosiaalityöntekijä.
Toki voi olla molemmat tutkinnot, mutta harva käy rinnakaista korkeakoulututkintoa ja ajallisestikin vaativat pitkän ajan. Lisäksi on epäilyttävää, että laittaisi tarkasti ammattikorkean tutkintonimikkeen, muttei yliopiston vastaavaa. Käytännössä hyvin epätodennäköistä.
Kyseessä todennäköisesti trolli, joka kartoittaa ihmisten ymmärrystä lastensuojelusta samalla provosoiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
No mä en halua jotain parikymppistä sosionomia kotiini kyttäämään ja väärinymmärtämään mua. En jaksa turhia keskustella.
Ei se mitään kytätä voi ja sille voi sanoa ihan mitä vaan. Jos keskustella täytyy sen voi tehdä myös toimistolla. Minäkin kerran olisin kernaasti esitellyt kotini, mutta toimistolla riitti paskanjauhanta.
Hyvä huomio on se, että valitettavasti monet ongelmat kuten esim. raha tai vaikka jonkun perheenjäsenen asiaton käytös tai joku muu ei ole lasun asia ollenkaan tai eivät edes yritä tehdä mitään asian hyväksi vaikka joskus voisivat. Täten päädyt keskustelemaan vain höpö löpöä.
Turhaa puhua näistä ruoka, harrastus nukkumusjutuista silloin, kun ne eivät ole the ongelma. Totuushan on että ei tuollaiset asiat edes kuulu lasulle, muuta kun ihan poikkeuksellisissa tapauksissa, missä lapset ei vaikka ikinä syö hedelmiä tai salaattia tai ns. ruokaa tai menevät kouluiltoina nukkumaan aina puolenyön jälkeen.
Voihan sitä urputtaa ja puhua vaikka mistä, mutta lasunkin on pysyttävä asiassa ja käsiteltävä asioita, mitkä kuuluu heille. Valitettavasti jotkut asiat ei kuulu kenellekään muulle, kun perheelle itselleen.
Sitten lasu suuttuu kun sanot "On mulla ongelma. Ei ole milliä tilillä."
Lasu on kuullut ehkä jostain väkivallasta tai muusta, mutta lasu pieni, tiedätkö myös rikoksista, sabotoinneista ja siitä, että itseasiassa alunperin moni niistäkin johtui rahasta.
No, se kenen kanssa puhut tietää. Jos et tiedä ei voi mitään. Puhutaan vaan paskaaaan. On sen tyyppisistä asioista kyse, mitä ei ihan joka lasulle kerrota, joten en ihmettele, jos et tiedä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
------------------
"Vanhemmilla on omat työt ja tämä ei mahdollista oppivelvollisuuden toteutumisen varmistamista". Ja on huoltajan vastuulla valvoa sen toteutumista, tämä on yksiselitteistä. Ja tässä vaiheessa tulee kuvaan se, että jos huoltajalla ei ole aikaa työn vuoksi, on henkilöitä joilla on aikaa, koska se on heidän työtehtävä.
Lapsella on sekä lakiin perustuva velvollisuus että myös oikeus käydä koulua. Mutta hän ei alaikäisenä ole itse velvoitettu vastaamaan oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa toteutumisesta, huoltaja on. Ja sitten jos huoltaja tähän ei syystä tai toisesta pysty, siirtyy huoltosuhde toimielimelle, joka on sen velvoitettu tekemään viimekädessä. Laki ei mahdollista sitä, että lapsi jää yksin vastuuseen tämän velvoitteen toteutumisesta, se on laiminlyönti lapsen oikeuksien näkökulmasta. Käytännössä tämä on selvä sijoitusperuste, jolloin työntekijöillä jotka ovat siihen palkattu, on aikaa varmistaa koulunkäynnin toteutuminen. Tämä vaatii juridisesti kuitenkin huoltosuhteen, oikeuden ja velvollisuuden vastata lapsen huoltajan laillisista velvollisuuksista. Siksi sijoitus.
Voi olla hyvä vanhempi, mutta olosuhteet eivät mahdollista lapsen oikeuksien toteutumisen valvomista. Se ei kuitenkaan ole lapsen kannalta syy jättää näitä oikeuksia toteuttamatta. Ja alaikäisenä hänen tehtävä ei ole niitä itselleen varmistaa, jonkun täysi-ikäisen on yksiselitteisesti otettava vastuu asiasta. Kysymys ei ole siitä, onko jollain aikaa lapsen asioihin, se ei ole hyväksyttävä peruste laiminlyöntiin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ja usein niitä lapsia kuskataan kouluun ja haetaan koulusta vanhempien taholta. Jos lapsi ei pysy koulussa tai ei mene tunneille niin vaikea siellä on väkisellä olla. Ja itse asiassa, tietyissä tilanteissa on mahdollista saada koulukyyti. Se on myös lakiin perustuva tukitoimi. Valitettavan usein koulu kieltäytyy antamasta tarvittavia tukitoimia kunnes asiat on jo edenneet liian pitkälle.
Ei koulun tehtäviin kuulu haeskella koulusta karkaavia lapsia. Siellä opettajan tehtävänä on opettaa ja siellä on luokassa parikymmentä muutakin lasta opetettavana, jos yksi karkaa. Avustaja voi olla, mutta ei hänkään karkailevien perässä juokse. Avustajista on pulaa. Pieni palkka ja asumistuen leikkaukset vähentävät avustajien määrää jatkossa. Koulu ei voi taikoa avustajaa ilmasta, vaikka vanhempi kuinka huutaisi.
&n
Sinä unohdat tässä nyt kokonaan koulun vastuun ja velvollisuudet. Heilläkin niitä on ja ne on ihan lakiin kirjattu. Ketään ei pidä sijoittaa suorilta sen takia, että ei kykene käymään koulussa. Tuollaisessa tilanteessa selvitetään miksi koulunkäynti on haastavaa ja etsitään oikeat tukitoimet. Ja kyllä, tiedän useammankin vanhemman, jotka ovat siellä koulussa istuneet, mutta luulisi jokaisen ymmärtävän, että se ei ratkaise perimmäistä ongelmaa eikä ole pitkäaikainen ratkaisu. Yhteiskunta ei myöskään maksa vanhemmalle kotiin palkkaa (paitsi jos elää tuilla) joten tuollainen ratkaisu ei vaan pidemmän päälle toimi. On lapsen oikeus saada tulla kuulluksi ja saada oikeanlaiset tukitoimet. Sijoitus ei sitä ratkaise. Ihmettelen myös joidenkin keskustelijoiden asennetta siitä, että lapset vaan sijoitukseen, vaikka on tutkittu, että esimerkiksi nepsyjen kohdalla huostaanotto vaan pahentaa tilannetta. Lisäksi sijoitukset maksaa yhteiskunnalle _miljardeja_ vuosittain.
Minun mielestäni valtiolla ei ole pätkääkään oikeutta puuttua perheiden asioihin niin kauan kuin lakia ei rikota. Kauas on tultu länsimaisesta yhteiskunnasta.
"ihan poikkeuksellisissa tapauksissa, missä lapset ei vaikka ikinä syö hedelmiä tai salaattia"
Tsiisus. Mistä ne sen saisivat tietää? Ei ruoasta tarvitse kertoa kenellekään. Perheen sisäinen asia.
Vierailija wrote:
Ajatteleminen ei hirveästi auta. Onko teillä palveluja, jotka oikeasti vastaa perheen tarpeisiin.
On, jos isi juo kaljaa, tai polttaa jointin, niin varastetaan lapsi, vaikka olisi muuten ihan hyvä isi.
Ajatukset ehkä muuttuvat sinä päivänä kun toimenpiteet kohdistetaan oikeasti niitä tarvitseviin!
Minun lapseni unista (jotka hän pienenä kertoi totena opettajalle) tehtiin lastensuojeluilmoitus! Kun kävimme samana päivänä lastenlääkärillä, hän sanoi että on ihan normaalia lapsen nähdä tällaisia unia (tyyliin meillä olisi pihalla ruumis, tai muutamme huomenna ulkomaille) jotka tuntuvat lapsesta todelta.
Meidän pihalla ei siis ole ollut ruumiita emmekä olleet muuttamassa.