Tindermiehen kanssa tapaaminen esim. ABC:llä vai miehen kotona?
No joo onhan se riski lähteä tapaamaan ketään suoraan tämän kotiin. Ei olla siis vielä tavattu, pari kertaa puhuttu puhelimessa ja viestitelty Tinderissä ja nyt whatsappissa. Ei kyllä houkuta mikään pikkupaikkakunnan ABC jossa varmasti ihmisiä kyyläämässä. Eihän he mua tunne, mutta varmasti miehen tuntee jotkut kun mies sillä paikkakunnalla asuu.
Kommentit (109)
Treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai maksat itse oman kahvisi ja munkkisia absilla?
Mikä ihmeen kysymys tämä on? Mä olen ihan aikuinen töissä käyvä ihminen joka pystyy maksamaan syömisensä itse. Kahvia en juo.
Uskon kyllä mutta silti 70% treffeillä olen joutunut maksamaan. Miksei nainen voi automaattisesti aina maksaa omiaan treffeillä?
Vierailija kirjoitti:
Ihan valtava riski (myös miehelle, voi olla vaikka joku ryöstäjänarkkiporukka vastassa.)
Kyllä sen näkee suoraan niistä naisen kuvista, että kannattaako yrittää mätsätä, tai edes mennä naisen kämpille ensideiteille. Jos aina tykkää tatuoiduista ja räväköin värein hiusvärjätyistä walkorosca-naisista, niin riski joutua ongelmiin on hyvin suuri. Itseään on aina syyttäminen näissä tapauksissa 🤷
Vierailija kirjoitti:
Treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat melko rasittavalta, anna miehen löytää itselleen mukava treffikaveri.
Mikähän musta tekee rasittavan? Huvittavaa, että teet tuollaisia lapsellisia päätelmiä täysin tuntemattomasta ihmisestä nettikirjoittelun perusteella. Mä olen miehen kanssa viestitellyt ja soitellut ja silti hän haluaa mut tavata. Ajatella.
Olet perus palstajankkaaja.
Jankkaaja kun vastaan esitettyihin kysymyksiin? On sulla vaikea elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan valtava riski (myös miehelle, voi olla vaikka joku ryöstäjänarkkiporukka vastassa.)
Kyllä sen näkee suoraan niistä naisen kuvista, että kannattaako yrittää mätsätä, tai edes mennä naisen kämpille ensideiteille. Jos aina tykkää tatuoiduista ja räväköin värein hiusvärjätyistä walkorosca-naisista, niin riski joutua ongelmiin on hyvin suuri. Itseään on aina syyttäminen näissä tapauksissa 🤷
Olen kyllä tatuoitu, mutta se ei miestä haittaa. Hiuksissa oma luonnollinen väri enkä ole mikään ongelmatapaus. Ihan tavallinen töissä käyvä ja opiskeleva äiti-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai maksat itse oman kahvisi ja munkkisia absilla?
Mikä ihmeen kysymys tämä on? Mä olen ihan aikuinen töissä käyvä ihminen joka pystyy maksamaan syömisensä itse. Kahvia en juo.
Uskon kyllä mutta silti 70% treffeillä olen joutunut maksamaan. Miksei nainen voi automaattisesti aina maksaa omiaan treffeillä?
No mistä mä voin toisista naisista tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Tietenkin se sinulle oli rentoa. Mitä sinun tarvitsee pelätä, kun naiset eivät vahingoita miehiä. Yritä nyt ajatella muitakin kuin itseäsi.
Miksi ihmeessä normaali mies yrittäisi vahingoittaa naista? Se on vakava rikos, josta joutuu vuosiksi vankilaan. Sen sijaan olemalla avoin ja huomaavainen, nainen yleensä haluaa vapaaehtoisesti seksiä.
Mistäs se nainen voi varmaksi tietää, onko treffikumppani normaali vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on porukalla itsesuojeluvaistot kohdillaan, not. Tuntemattomat tavataan aina, ihan aina, jossain julkisilla paikoilla. Eikä sittenkään mennä kenenkään kotiin "jatkoille", vaan tutustutaan useampi muukin kerta jossain ihmisten ilmoilla
Mä olen mennyt ekoille treffeille monesti toisen kotiin ja kutsunut omaan kotiini miehiä. Ei ole koskaan tapahtunut mitään ikävää. Ei kertaakaan. Aviomieheni pahoinpitelemäksi sen sijaan jouduin muinoin..
😅 Kunnes sattuu vähän ikävämmin. Joillekin on sattunut ihan ensimmäisellä kerralla. Miksi ihmeessä pitää tavata nimenomaan jomman kumman kodissa kun vaihtoehtojakin on.
Treffailuja on takana kohta neljä vuotta, joten en usko, että kyse on mistään satumaisesta tuurista. Väitän olevani hyvä ihmistuntija, ja jos mies on yhtään epäilyttävä niin treffejä ei tule. En myöskään ole yhtään sen tyyppinen ihminen, jota sekopäät piirittäisivät.
Teillä kotitreffailijoilla näyttää olevan vuosia treffailua takana eikä vaan nappaa. Ehkä se kertoo jostain sekin.
-eri
Kertoisko ehkä siitä, että en halua parisuhdetta?
Miksi sitten treffailet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on porukalla itsesuojeluvaistot kohdillaan, not. Tuntemattomat tavataan aina, ihan aina, jossain julkisilla paikoilla. Eikä sittenkään mennä kenenkään kotiin "jatkoille", vaan tutustutaan useampi muukin kerta jossain ihmisten ilmoilla
Mä olen mennyt ekoille treffeille monesti toisen kotiin ja kutsunut omaan kotiini miehiä. Ei ole koskaan tapahtunut mitään ikävää. Ei kertaakaan. Aviomieheni pahoinpitelemäksi sen sijaan jouduin muinoin..
😅 Kunnes sattuu vähän ikävämmin. Joillekin on sattunut ihan ensimmäisellä kerralla. Miksi ihmeessä pitää tavata nimenomaan jomman kumman kodissa kun vaihtoehtojakin on.
Treffailuja on takana kohta neljä vuotta, joten en usko, että kyse on mistään satumaisesta tuurista. Väitän olevani hyvä ihmistuntija, ja jos mies on yhtään epäilyttävä niin treffejä ei tule. En myöskään ole yhtään sen tyyppinen ihminen, jota sekopäät piirittäisivät.
Teillä kotitreffailijoilla näyttää olevan vuosia treffailua takana eikä vaan nappaa. Ehkä se kertoo jostain sekin.
-eri
Kertoisko ehkä siitä, että en halua parisuhdetta?
Miksi sitten treffailet?
En ole tuo jolta kysyt vaan olen ap. Mun mielestä sulla on kummallinen ajattelutapa jos vain parisuhdetta etsivät saa treffailla.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Älä missään nimessä mene ensitreffeille toisen kotiin. Sehän voi olla kuka vaan hullu. Eikö ole mitään romanttisempas paikkaa kuin ABC?
Mitäs jos se "hullu" raiskaakin vasta toisilla treffeillä kotona? Ja miten tinder treffit eroaa siitä että, baari-illan jälkeen voi kyllä lähteä kännissä tuntemattoman mukaan ihan mihin vaan? Aikamoista kaksinaismoraalia täällä.
Onko käynyt mielessä koskaan, että kyseessä voi olla eri kirjoittajat?
Treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on porukalla itsesuojeluvaistot kohdillaan, not. Tuntemattomat tavataan aina, ihan aina, jossain julkisilla paikoilla. Eikä sittenkään mennä kenenkään kotiin "jatkoille", vaan tutustutaan useampi muukin kerta jossain ihmisten ilmoilla
Mä olen mennyt ekoille treffeille monesti toisen kotiin ja kutsunut omaan kotiini miehiä. Ei ole koskaan tapahtunut mitään ikävää. Ei kertaakaan. Aviomieheni pahoinpitelemäksi sen sijaan jouduin muinoin..
😅 Kunnes sattuu vähän ikävämmin. Joillekin on sattunut ihan ensimmäisellä kerralla. Miksi ihmeessä pitää tavata nimenomaan jomman kumman kodissa kun vaihtoehtojakin on.
Treffailuja on takana kohta neljä vuotta, joten en usko, että kyse on mistään satumaisesta tuurista. Väitän olevani hyvä ihmistuntija, ja jos mies on yhtään epäilyttävä niin treffejä ei tule. En myöskään ole yhtään sen tyyppinen ihminen, jota sekopäät piirittäisivät.
Teillä kotitreffailijoilla näyttää olevan vuosia treffailua takana eikä vaan nappaa. Ehkä se kertoo jostain sekin.
-eri
Kertoisko ehkä siitä, että en halua parisuhdetta?
Miksi sitten treffailet?
En ole tuo jolta kysyt vaan olen ap. Mun mielestä sulla on kummallinen ajattelutapa jos vain parisuhdetta etsivät saa treffailla.
Pitäähän se sitten kertoa etukäteen. Kurjaa, jos toinen tosissaan etsii parisuhdetta ja toiselle kyseessä ajanviettotapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Teidän miesten on näköjään aina todella vaikea tajuta sitä,minkälaisessa pelossa naiset joutuvat elämään.
Sivusta kyselen naisena että, kaikki naisetko nykyään pelossa elää? Miksi? Onko niin että, ei uskalleta tehdä enää mitään, koska pelkään kaikkia ja kaikkea, ihan vaan varmuuden vuoksi? Kaikki treffikumppanit tapasin omassa kodissa, ja löytyihän sieltä se tuleva puolisokin. Mutta, jokainen päättää omista asioistaan ja elää sen mukaan.
Olen nainen ja deittaillut aika paljon naisiakin, ja kyllä heidänkin kanssaan sopisin aina ekat treffit julkiselle paikalle, enkä todellakaan haluaisi mitään kotitreffejä. Ei ole kyse siitä, että pelkäisin jotain - vaikka toinen olisi itseäni hennompi ja pienikokoisempi ja istuisi pyörätuolissa, en siltikään haluaisi tavata kummankaan kotona. Tällaiseen voi olla muitakin syitä kuin pelko. Eikä sekään ilmennä pelkoa suoranaisesti, jos on terveen varovainen ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kohdalla.
Kyllä kotonakin ehtii nähdä, jos oikeanlainen tyyppi osuu kohdalle. En oikein näe itse mitään pointtia tavata tuntemattomia ihmisiä omassa tai sen toisen osapuolen kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on porukalla itsesuojeluvaistot kohdillaan, not. Tuntemattomat tavataan aina, ihan aina, jossain julkisilla paikoilla. Eikä sittenkään mennä kenenkään kotiin "jatkoille", vaan tutustutaan useampi muukin kerta jossain ihmisten ilmoilla
Mä olen mennyt ekoille treffeille monesti toisen kotiin ja kutsunut omaan kotiini miehiä. Ei ole koskaan tapahtunut mitään ikävää. Ei kertaakaan. Aviomieheni pahoinpitelemäksi sen sijaan jouduin muinoin..
😅 Kunnes sattuu vähän ikävämmin. Joillekin on sattunut ihan ensimmäisellä kerralla. Miksi ihmeessä pitää tavata nimenomaan jomman kumman kodissa kun vaihtoehtojakin on.
Treffailuja on takana kohta neljä vuotta, joten en usko, että kyse on mistään satumaisesta tuurista. Väitän olevani hyvä ihmistuntija, ja jos mies on yhtään epäilyttävä niin treffejä ei tule. En myöskään ole yhtään sen tyyppinen ihminen, jota sekopäät piirittäisivät.
Teillä kotitreffailijoilla näyttää olevan vuosia treffailua takana eikä vaan nappaa. Ehkä se kertoo jostain sekin.
-eri
Kertoisko ehkä siitä, että en halua parisuhdetta?
Miksi sitten treffailet?
En ole tuo jolta kysyt vaan olen ap. Mun mielestä sulla on kummallinen ajattelutapa jos vain parisuhdetta etsivät saa treffailla.
Pitäähän se sitten kertoa etukäteen. Kurjaa, jos toinen tosissaan etsii parisuhdetta ja toiselle kyseessä ajanviettotapa.
Tietenkin pitää. Kyllä itsekin voisin tapailla jotakin miestä ihan vain seksin merkeissä. Tämä jonka kanssa nyt mietin tapaamista vaikuttaa mieheltä jonka kanssa voisin ajatella jotakin vakavampaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vai on niin pieni paikkakunta, että kaikki tuntee toisensa ja ABC on ainoa, jossa voisitte tavata? Eikö ole edes kirjastoa paikkakunnalla?
Mitä siellä kirjastossa tehdään ensitreffeillä?
Minä en käytä kirjastoa muuhun kuin kirjojen ja DVD:n lainaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Teidän miesten on näköjään aina todella vaikea tajuta sitä,minkälaisessa pelossa naiset joutuvat elämään.
Sivusta kyselen naisena että, kaikki naisetko nykyään pelossa elää? Miksi? Onko niin että, ei uskalleta tehdä enää mitään, koska pelkään kaikkia ja kaikkea, ihan vaan varmuuden vuoksi? Kaikki treffikumppanit tapasin omassa kodissa, ja löytyihän sieltä se tuleva puolisokin. Mutta, jokainen päättää omista asioistaan ja elää sen mukaan.
Olen nainen ja deittaillut aika paljon naisiakin, ja kyllä heidänkin kanssaan sopisin aina ekat treffit julkiselle paikalle, enkä todellakaan haluaisi mitään kotitreffejä. Ei ole kyse siitä, että pelkäisin jotain - vaikka toinen olisi itseäni hennompi ja pienikokoisempi ja istuisi pyörätuolissa, en siltikään haluaisi tavata kummankaan kotona. Tällaiseen voi olla muitakin syitä kuin pelko. Eikä sekään ilmennä pelkoa suoranaisesti, jos on terveen varovainen ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kohdalla.
Kyllä kotonakin ehtii nähdä, jos oikeanlainen tyyppi osuu kohdalle. En oikein näe itse mitään pointtia tavata tuntemattomia ihmisiä omassa tai sen toisen osapuolen kodissa.
Jos nainen ei uskalla tulla kotitreffeille, tietää heti hänen kärsivän mielenterveysongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Teidän miesten on näköjään aina todella vaikea tajuta sitä,minkälaisessa pelossa naiset joutuvat elämään.
Sivusta kyselen naisena että, kaikki naisetko nykyään pelossa elää? Miksi? Onko niin että, ei uskalleta tehdä enää mitään, koska pelkään kaikkia ja kaikkea, ihan vaan varmuuden vuoksi? Kaikki treffikumppanit tapasin omassa kodissa, ja löytyihän sieltä se tuleva puolisokin. Mutta, jokainen päättää omista asioistaan ja elää sen mukaan.
Olen nainen ja deittaillut aika paljon naisiakin, ja kyllä heidänkin kanssaan sopisin aina ekat treffit julkiselle paikalle, enkä todellakaan haluaisi mitään kotitreffejä. Ei ole kyse siitä, että pelkäisin jotain - vaikka toinen olisi itseäni hennompi ja pienikokoisempi ja istuisi pyörätuolissa, en siltikään haluaisi tavata kummankaan kotona. Tällaiseen voi olla muitakin syitä kuin pelko. Eikä sekään ilmennä pelkoa suoranaisesti, jos on terveen varovainen ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kohdalla.
Kyllä kotonakin ehtii nähdä, jos oikeanlainen tyyppi osuu kohdalle. En oikein näe itse mitään pointtia tavata tuntemattomia ihmisiä omassa tai sen toisen osapuolen kodissa.
Jos nainen ei uskalla tulla kotitreffeille, tietää heti hänen kärsivän mielenterveysongelmista.
Älä viitsi aikuinen ihminen olla noin lapsellinen. Siitä kirjoitetaan joka paikassa, että julkisella paikalla ensimmäiset treffit. Jopa Tinderissä on tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Teidän miesten on näköjään aina todella vaikea tajuta sitä,minkälaisessa pelossa naiset joutuvat elämään.
Sivusta kyselen naisena että, kaikki naisetko nykyään pelossa elää? Miksi? Onko niin että, ei uskalleta tehdä enää mitään, koska pelkään kaikkia ja kaikkea, ihan vaan varmuuden vuoksi? Kaikki treffikumppanit tapasin omassa kodissa, ja löytyihän sieltä se tuleva puolisokin. Mutta, jokainen päättää omista asioistaan ja elää sen mukaan.
Olen nainen ja deittaillut aika paljon naisiakin, ja kyllä heidänkin kanssaan sopisin aina ekat treffit julkiselle paikalle, enkä todellakaan haluaisi mitään kotitreffejä. Ei ole kyse siitä, että pelkäisin jotain - vaikka toinen olisi itseäni hennompi ja pienikokoisempi ja istuisi pyörätuolissa, en siltikään haluaisi tavata kummankaan kotona. Tällaiseen voi olla muitakin syitä kuin pelko. Eikä sekään ilmennä pelkoa suoranaisesti, jos on terveen varovainen ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kohdalla.
Kyllä kotonakin ehtii nähdä, jos oikeanlainen tyyppi osuu kohdalle. En oikein näe itse mitään pointtia tavata tuntemattomia ihmisiä omassa tai sen toisen osapuolen kodissa.
Jos nainen ei uskalla tulla kotitreffeille, tietää heti hänen kärsivän mielenterveysongelmista.
Ei. tuo on sun oman mielenterveysongelmasi puhetta. Ei tässä maailmassa uskalla enää mennä tuntemattoman kotiin yksin. Jos se deitti on tuttu jotain muuta kautta, vaikka töistä, harrastuksesta tai kaveripiiristä, silloin voi mennäkin kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Teidän miesten on näköjään aina todella vaikea tajuta sitä,minkälaisessa pelossa naiset joutuvat elämään.
Sivusta kyselen naisena että, kaikki naisetko nykyään pelossa elää? Miksi? Onko niin että, ei uskalleta tehdä enää mitään, koska pelkään kaikkia ja kaikkea, ihan vaan varmuuden vuoksi? Kaikki treffikumppanit tapasin omassa kodissa, ja löytyihän sieltä se tuleva puolisokin. Mutta, jokainen päättää omista asioistaan ja elää sen mukaan.
Olen nainen ja deittaillut aika paljon naisiakin, ja kyllä heidänkin kanssaan sopisin aina ekat treffit julkiselle paikalle, enkä todellakaan haluaisi mitään kotitreffejä. Ei ole kyse siitä, että pelkäisin jotain - vaikka toinen olisi itseäni hennompi ja pienikokoisempi ja istuisi pyörätuolissa, en siltikään haluaisi tavata kummankaan kotona. Tällaiseen voi olla muitakin syitä kuin pelko. Eikä sekään ilmennä pelkoa suoranaisesti, jos on terveen varovainen ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kohdalla.
Kyllä kotonakin ehtii nähdä, jos oikeanlainen tyyppi osuu kohdalle. En oikein näe itse mitään pointtia tavata tuntemattomia ihmisiä omassa tai sen toisen osapuolen kodissa.
Jos nainen ei uskalla tulla kotitreffeille, tietää heti hänen kärsivän mielenterveysongelmista.
Älä viitsi aikuinen ihminen olla noin lapsellinen. Siitä kirjoitetaan joka paikassa, että julkisella paikalla ensimmäiset treffit. Jopa Tinderissä on tästä.
Luulisi tämän sopivan miehillekin. Olen niin paljon täällä lukenut, että treffeille on ilmestynyt jotain muuta mitä naisen profiili lupasi, siis huonossa mielessä. Kahvilatreffeiltä pääsee mieskin helpommin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nykyään näin?
Itse ysärillä kyllä ihan ajattelematta kutsuin kotiini tyttöjä/naisia. Olen hyvä kokki ja iso vinyylikokoelma, hyvää viiniä. Mielestäni oli rentoa ja rauhallista jutella ja syödä, kuunnella musaa ja lähteä ulos.
Missä vaiheessa tällainen muutos on tapahtunut, vai enkö osaa sukupuoleni takia hahmottaa tätä oikein? Surullista, jos moni ajattelee, että kiinnostusta osoittava mies on jotenkin potentiaalinen uhka ja väkivaltinen.
Ei ihme, että ihmiset eivät nykyään pariudu ja sytyvyys laskee.
Teidän miesten on näköjään aina todella vaikea tajuta sitä,minkälaisessa pelossa naiset joutuvat elämään.
Sivusta kyselen naisena että, kaikki naisetko nykyään pelossa elää? Miksi? Onko niin että, ei uskalleta tehdä enää mitään, koska pelkään kaikkia ja kaikkea, ihan vaan varmuuden vuoksi? Kaikki treffikumppanit tapasin omassa kodissa, ja löytyihän sieltä se tuleva puolisokin. Mutta, jokainen päättää omista asioistaan ja elää sen mukaan.
Olen nainen ja deittaillut aika paljon naisiakin, ja kyllä heidänkin kanssaan sopisin aina ekat treffit julkiselle paikalle, enkä todellakaan haluaisi mitään kotitreffejä. Ei ole kyse siitä, että pelkäisin jotain - vaikka toinen olisi itseäni hennompi ja pienikokoisempi ja istuisi pyörätuolissa, en siltikään haluaisi tavata kummankaan kotona. Tällaiseen voi olla muitakin syitä kuin pelko. Eikä sekään ilmennä pelkoa suoranaisesti, jos on terveen varovainen ennestään täysin tuntemattoman ihmisen kohdalla.
Kyllä kotonakin ehtii nähdä, jos oikeanlainen tyyppi osuu kohdalle. En oikein näe itse mitään pointtia tavata tuntemattomia ihmisiä omassa tai sen toisen osapuolen kodissa.
Jos nainen ei uskalla tulla kotitreffeille, tietää heti hänen kärsivän mielenterveysongelmista.
Ei. tuo on sun oman mielenterveysongelmasi puhetta. Ei tässä maailmassa uskalla enää mennä tuntemattoman kotiin yksin. Jos se deitti on tuttu jotain muuta kautta, vaikka töistä, harrastuksesta tai kaveripiiristä, silloin voi mennäkin kylään.
Sillon kannattaa ensin tutustua videotsätillä toisiinsa. Miehen ei kannata mennä noihin kahvilatreffeihin ellei mies ole huippukomea. Se on vain rahan ja ajan tuhlausta.
Olet perus palstajankkaaja.