Mitkä asiat tuntuvat toisille ihmisille täysin normaaleilta asioilta mutta sinulle saavuttamattomilta?

Sivusta: Voi hyvinkin olla että olet transeksuaali, mutta kyse voi olla joissain tapauksissa traumasta, tai hormonihäiriöstä.

Toisaalta edellä mainituilla seikoilla ei ole väliä, jos et itse kärsi tilanteesta.

Minä en ymmärrä miten ihmiset onnistuvat olemaan ajoissa tapaamisissa ynnä muissa. Vaikka miten yritän, melkein aina olen myöhässä tai ainakin ihan viime tipassa. Turhaudun itseeni usein, että mitä helvettiä, taas mokasin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen saaminen.. Lapsettomuushoidoissa jo useampia vuosia :( Tuntuu käsittämättömältä, että monet voi vaan päättää että nyt on hyvä hetki vaikka uran kannalta hankkia lapset. Ja sit ne vaan pyöräytetään maailmaan tosta noin vain ehkäisy pois jättämällä.

Kuule, pidän täällä peukkuja sulle ja toivottavasti onnistaa! Varmasti vaikea kokemus. Kaikkea hyvää sulle!

Miten lapset saadaan nukahtamaan niin että heidät vain peitellään sänkyyn ja sanotaan hyvää yötä.

Asuisin samalla paikkakunnalla tai samassa asunnossa edes puoltatoista vuotta. Pystyisi harrastamaan jotain ihan säännöllisesti ja sitoutumaan johonkin asiaan työn lisäksi. En vain pysty millään. Olen kateellinenkin niille ihmisille, jotka ovat tyytyväisiä pitkään samassa asunnossa tai samassa työpaikassa ja käyvät viikoittain harrastamassa jotain. Käyn terapiassa tämän takia ja kyllä työstän jatkuvasti sitä, että voisin olla paikallani.

Teen reissutyötä, jossa olen ulkomailla noin 300 päivää vuodessa. Vedän erimaissa miljoonien/miljardien projekteja ja olen erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Kun olin kotona pidemmän jakson töiden vuoksi niin ei siitä mitään tullut. Muutin tuona aikana noin 10 kertaa ja aloitin harrastuksia, jotka jäivät yleensä viidennen kerran jälkeen, vaikka olivat oikeasti kivoja. Tämä aikakausi oli sitä kun saavutin 30-vuoden ikäpyykin ja ihmiset ympärillä alkoivat kyselemään, että joko on mies näkyvillä ja lapsia kohta ja pitäisi asettua elämään vakaasti. Valitettavasti en ole löytänyt miestä ja lapsia en saanut. Kyllä koitin parisuhteita, mutta eihän niistä mitään tullut kun on levoton sielu. Se onkin hassua, kuinka tuollaista miehiltä siedetään, mutta minä naisena olen vähintäänkin epäilyttävä ja miehet yleensä heittävät hanskat tiskiin kun levottoman sielun lisäksi olen suhteellisen päämäärätietoinen.

Saunassa käyminen. Selitys: asun ulkomailla.

Sairastanut lapsesta asti masennusta ja söin lääkkeitä niin kauan että tunteet kuoli, en ole koskaan iloinen tai surullinen, päivät on tasaista harmaata massaa. Mä vaan hengitän.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen saaminen.. Lapsettomuushoidoissa jo useampia vuosia :( Tuntuu käsittämättömältä, että monet voi vaan päättää että nyt on hyvä hetki vaikka uran kannalta hankkia lapset. Ja sit ne vaan pyöräytetään maailmaan tosta noin vain ehkäisy pois jättämällä.

Sama.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde

Tämähän se, en kyllä toisaalta mitään suuria ponnisteluita ole asian eteen tehnyt, kun olen läpi elämän ollut neutraali koko asian suhteen. Tulen hyvin toimeen omillani, muutamia kiinnostavia olen lähestynyt irl, mutta aina tullut pakit. Esim. Tinderin asentaminen ei kiinnosta pätkääkään. 

Auton ajaminen silleen rennosti ja normaalisti jopa siitä nauttien. Tiedän että on vaan harjoituksen puutetta pitkälti, mutta oikeasti en usko että ikinä millään treenillä voisin tottua autolla ajamiseen niin, etten hartaasti odottaisi ajon päättymistä. Olen ennen ajatellut että johtuu huonosta hahmotuskyvystä, mutta nyt kun mies on välillä pakottanut mut ajamaan olenkin saanut häneltä palautetta, että osaanhan minä oikeasti ajaa. Ongelma onkin siis ilmeisesti lähinnä pelokkuuteni. Kuvittelen koko ajan kaikkea hirveää, tyyliin että tapan jonkun. 

Hyvä, omannäköinen elämä tuntuu olevan ikuisesti saavuttamattomissa jos tekee väärän ja aikanaan melko mitättömältäkin vaikuttavan valinnan just ns sopivaan kohtaan.

Sen jälkeen asiat alkaa mennäkin kunnolla pieleen eikä enää ole edes valittavissa sitä itselle aidosti oikeaa vaihtoehtoa missään isossa eikä pienessä asiassa vaan tarjolla on enää vain huonoja ja vääriä vaihtoehtoja joista sitten yrittää löytää sen vähiten vääränlaisen..

Muisti, jaksaminen ja tietysti kaikki omaisuus, työ ja ihmissuhde jutut, terveys.

Olen noin 40 vuotias ja olen tähän astisen elämäni aikana onnistunut luomaan ja ylläpitämään vastavuoroisia ihmissuhteita ja saanut kaveriksi ja ystävikseni niin naisia kuin miehiä mutta en eläessäni ole ollut sen paremmin parisuhteessa kuin harrastanut seksiä. - Ja ei en ole aseksuaali. kyllä, joskus on riipaissut aika syvältä ja pahasti kun en saata ymmärtää, että miksi juuri om kohtaloni on ja on ollut pysyä sinkkuna ja kohtaamatta sitä, jonka kanssa saattaisin yhteusymmärryksessä edetä seksiinkin asti. 

Rakkaus. Parisuhteita kyllä on ollut, mutta en koe tulleeni rakastetuksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miten ihmiset onnistuvat olemaan ajoissa tapaamisissa ynnä muissa. Vaikka miten yritän, melkein aina olen myöhässä tai ainakin ihan viime tipassa. Turhaudun itseeni usein, että mitä helvettiä, taas mokasin.

Kännykässä on kello. Hälytykset päälle. Ei ole monimutkaista. Eri toiminnoille on oma kellonaikansa. Kun noudattaa sitä on ajoissa.

Se että nauttisi kaupungeista. Että tykkäisin kävellä kaupungin kaduilla, piipahtaa kahvilassa ja teatterissa, kulkea julkisilla. Ratikalla kotiin johonkin vanhassa kivitalossa olevaan asuntoon, jossa on leveät ikkunalaudat ja näkymä sisäpihalle.

Mutta ei. En osaisi kulkea ratikalla tai metrolla ja ahdistun siitä ihmisvilinästä ja helvetillisestä määrästä autoja.

Normaalipaino

Kokopäivätyö

Joskus kun tätä palstaa lukee, niin untuu, että osa on valinnut niin pituutensa, kuin kumppaninsa ulkomuodon ja luonteen  kuin oman varallsiuutensa, unohtamatta valita omaa terveyttään ja kanssa ihmisetn arvostusta ja kunnioitusta heitä kohtaan.

Utse en ole voinut valita näistä edellä mainituista itselleni yhtäkään. 

Rakastava ja huomioiva perhe