Kalmasiivous Oy kertoo: Nuoria aikuisia löytyy yhä useammin kulleena kotoaan, kukaan ei ole kaivannut viikkokausiin

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla pitäisi olla sidos opiskeluun, työelämään tai johonkin "pakolliseen ja velvoittavaan" tekemiseen, jossa aletaan kaivata. Vaikka työstä ei mahdottomasti nauttisikaan, niin kyllä se silti tuo jonkinlaista turvaa elämään.

Ihmistä olisi kuitenkin hyvä kaivata jo elinaikana eikä vasta sitten, kun on jo kuollut. Kotiinsa kuollutta kun ei enää kiinnosta, milloin hänen ruumiinsa löytyy. Katselen just erästä amerikkalaista true crime -sarjaa, jossa kadonnutta ihmistä lähtee etsimään ihan työkaverit ja esimieskin, jos henkilö ei ilmesty töihin. Miten mahtaa olla Suomessa? Kuinka usein suomalainen työnantaja tai työkaveri menee työntekijän oven taakse tai ilmoittaa poliisille, että Minna tai Janne ei ole tullut muutamaan päivään töihin eikä puhelimellakaan tavoita? Mä tiedän omista työkavereistani vain paikkakunnat, millä asuvat, mutta ei aavistustakaan heidän kotiosoitteistaan. 

Meidän työpaikalta kun kuoli työkaveri eikä kuulunut töihin tai vastannut puhelimeen, niin pomo otti ensimmäisenä yhteyttä omiin esimiehiinsä ja kiirehti tyypin irtisanomista luvattoman poissaolon vuoksi. Ei siis edes yrittänyt selvittää oliko mitään tapahtunut. Hän myös mekkaloi että nyt se jätkä lähtee. No se oli lähtenyt, mutta vähän eri tavalla kuin pomo oletti. Kun tieto kuolemasta tuli, tämä pomo ei puhunut asiasta sanaakaan. 

Näin mä vähän veikkaan, että Suomessa yleisesti toimittaisiin.

Höpöhöpö, ihan yksittäisiä tapauksia. Normaalisti esimies tekee ilmoituksen poliisille, jos työntekijän tapaista ei ole jättää tulematta työvuoroon.

Valitettavasti on heitäkin, joilla se on tapana. Venyy ilta pitkäksi ja aamulla maataan krapulassa eikä tulla töihin tai vastata puheluihin. Tai soitetaan klo 15, että kröhöm, mulla on nyt niin kova angiina/flunssa/migreeni/mahatauti, etten ehtinyt ilmoittaa aamulla poissaolosta, ei tule toistumaan, ai kamala kun olen kipeä. Meillä oli yhdessä työpaikassa tuollainen sairaanhoitaja, joka teki tuota monta kertaa vuodessa ja kerran oli ilmoittamatta poissa 3 päivää saamatta edes potkuja. Jos olisi mikä tahansa muu ammatti, heti olisi potkittu pois, mutta sh-pula on hirveä asia. Pomot ei uskalla irtisanoa, jos ei saa ketään tilalle. Ollaan uskovinaan, että sh ollut 40 asteen kuumeessa ja hourailevana 3 päivää ja vasta neljännestä päivästä saanut päivystyksestä lääkärintodistuksen (teeskennellystä flunssasta) ja sitten vasta ymmärtänyt ilmoittaa poissaolosta töihin. No joo, harvinaisia juttuja, mutta tutkimusten mukaan päihde- ja krapulasyistå ollaan poissa enemmän kuin niitä tilastoidaan. Äkkiäkös siihen hätään oksennustaudin keksii.

Jos on työntekijä, joka yleensä aina tulee tunnollisesti töihin, nopeasti lähtee ilmoitus poliisille. Samana päivänä ei, koska ei täyty kateissaoloaika eikä aleta heti tutkia. Esimies muuten soittaa työntekijälle itselleen aina ensin, jos ei ole saapunut töihin, koska poliisi tarvitsee tiedon, mistä alkaen ei ole tavoitettu puhelimitse.

Eipä tuollainen mies joka kuolee kotiinsa yleensä ensimmäistä kertaa poissa ole. Se on tapana alkkiksille.

Muuten tuo on ihan puppua, jos mies olisi kuollut, ei siitä työpaikalle sen kummemmin infottais.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla pitäisi olla sidos opiskeluun, työelämään tai johonkin "pakolliseen ja velvoittavaan" tekemiseen, jossa aletaan kaivata. Vaikka työstä ei mahdottomasti nauttisikaan, niin kyllä se silti tuo jonkinlaista turvaa elämään.

Ihmistä olisi kuitenkin hyvä kaivata jo elinaikana eikä vasta sitten, kun on jo kuollut. Kotiinsa kuollutta kun ei enää kiinnosta, milloin hänen ruumiinsa löytyy. Katselen just erästä amerikkalaista true crime -sarjaa, jossa kadonnutta ihmistä lähtee etsimään ihan työkaverit ja esimieskin, jos henkilö ei ilmesty töihin. Miten mahtaa olla Suomessa? Kuinka usein suomalainen työnantaja tai työkaveri menee työntekijän oven taakse tai ilmoittaa poliisille, että Minna tai Janne ei ole tullut muutamaan päivään töihin eikä puhelimellakaan tavoita? Mä tiedän omista työkavereistani vain paikkakunnat, millä asuvat, mutta ei aavistustakaan heidän kotiosoitteistaan. 

Työpaikalla sanottaisiin että vaihtoi työpaikkaa.

Meidän työpaikalta kun kuoli työkaveri eikä kuulunut töihin tai vastannut puhelimeen, niin pomo otti ensimmäisenä yhteyttä omiin esimiehiinsä ja kiirehti tyypin irtisanomista luvattoman poissaolon vuoksi. Ei siis edes yrittänyt selvittää oliko mitään tapahtunut. Hän myös mekkaloi että nyt se jätkä lähtee. No se oli lähtenyt, mutta vähän eri tavalla kuin pomo oletti. Kun tieto kuolemasta tuli, tämä pomo ei puhunut asiasta sanaakaan. 

Näin mä vähän veikkaan, että Suomessa yleisesti toimittaisiin.

Höpöhöpö, ihan yksittäisiä tapauksia. Normaalisti esimies tekee ilmoituksen poliisille, jos työntekijän tapaista ei ole jättää tulematta työvuoroon.

Valitettavasti on heitäkin, joilla se on tapana. Venyy ilta pitkäksi ja aamulla maataan krapulassa eikä tulla töihin tai vastata puheluihin. Tai soitetaan klo 15, että kröhöm, mulla on nyt niin kova angiina/flunssa/migreeni/mahatauti, etten ehtinyt ilmoittaa aamulla poissaolosta, ei tule toistumaan, ai kamala kun olen kipeä. Meillä oli yhdessä työpaikassa tuollainen sairaanhoitaja, joka teki tuota monta kertaa vuodessa ja kerran oli ilmoittamatta poissa 3 päivää saamatta edes potkuja. Jos olisi mikä tahansa muu ammatti, heti olisi potkittu pois, mutta sh-pula on hirveä asia. Pomot ei uskalla irtisanoa, jos ei saa ketään tilalle. Ollaan uskovinaan, että sh ollut 40 asteen kuumeessa ja hourailevana 3 päivää ja vasta neljännestä päivästä saanut päivystyksestä lääkärintodistuksen (teeskennellystä flunssasta) ja sitten vasta ymmärtänyt ilmoittaa poissaolosta töihin. No joo, harvinaisia juttuja, mutta tutkimusten mukaan päihde- ja krapulasyistå ollaan poissa enemmän kuin niitä tilastoidaan. Äkkiäkös siihen hätään oksennustaudin keksii.

Jos on työntekijä, joka yleensä aina tulee tunnollisesti töihin, nopeasti lähtee ilmoitus poliisille. Samana päivänä ei, koska ei täyty kateissaoloaika eikä aleta heti tutkia. Esimies muuten soittaa työntekijälle itselleen aina ensin, jos ei ole saapunut töihin, koska poliisi tarvitsee tiedon, mistä alkaen ei ole tavoitettu puhelimitse.

Eipä tuollainen mies joka kuolee kotiinsa yleensä ensimmäistä kertaa poissa ole. Se on tapana alkkiksille.

Muuten tuo on ihan puppua, jos mies olisi kuollut, ei siitä työpaikalle sen kummemmin infottais.

Kalmasiivouksen hommat lisäänty heti kun hallitus vaihtui.

Vierailija kirjoitti:

Kalmasiivouksen hommat lisäänty heti kun hallitus vaihtui.

lisääntyi 2021,eikä koske pelkästään nuoria vaan kaikkia. ylikuolleisuus.

Pippeliohjain kädessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri on huoltoyhtiössä töissä ja tekee asuntoihin huoltoja. Hän sanoi että yhä enemmän alkaa näkyä sellaisia "hikikomoreita", jotka asuvat verhot kiinni ja ovat vain netissä. Kämpät on likaisia, tietokoneruutuja voi olla useita ja siellä keskellä sitten käkkii joku arka tyyppi rasvaisessa tukassaan. Kuulemma kommunikointi heidän kanssaan on hankalaa, koska eivät saa sanaa suustaan. 

En tiedä onko tällaisilla omaisia. Voi hyvinkin olla, että kukaan ei kysele jos ei kuulu. Elävät siellä ihan omissa maailmoissaan. Uskomattomalle tuntuu. Tavallaan yhteiskunta mahdollistaa tämän, koska se ei enää edellytä edes virastossa asiointia tukien saamiseksi. Riittää kun netissä tekee hakemuksen. 

Minusta tuo ei ole yhtään uskomatonta. Oma veljeni elää noin. Näemme muutaman kerran vuodessa, koska asun kaukana. Muita perheenjäseniä näkee ehkä pari kertaa kuukaudessa, en ole varma. Mitä kenenkään pitäisi mielestäsi tehdä sille, miten aikuinen kolmekymppinen elää elämäänsä? Soitanko ja sanon, että "nyt kuule lopetat sen pelaamisen"? Miksi? Se on hänen elämänsä ja hänen valintansa. Nuorempana olin surullinen, mutta nykyään hyväksyn että jokainen elää kuten haluaa, eikä ole minun asiani surra, kun joku ei elä kuten minä. Jos veljeni kuolisi kämppäänsä, arvioisin että viikon, parin kuluttua joku huolestuisi. Meillä onkin iso perhe, kaikilla ei, ja kolmekymppisen vanhemmat voivat olla jo huonolla hapella tai kuolleita. Miksi veljeni päätyi tuohon elämään, sitä en osaa sanoa.

Kuka täällä piittaa enää kenestäkään yhtään, jos kaikki on omaa valintaa ja soommoro? Olit nuorena surullinen, sitten otit etäisyyttä, ja hyvä niin. Älä jätä sitä tuohon, vaan käytä aikuisuutesi viisaammin. Soittele veljelle vaikka kerran viikossa ja juttelet hetken. Ei tarvitse painostaa, voit edelleen kunnioittaa hänen ratkaisujaan. Huolehdit vain siitä, että jos häntä alkaa hotsittaa elämänmuutos, hänellä on joku kiskomaan hänet ylös avannostaan. 

Minä voisin olla hyvin kuolleena vuosikausia eikä kukaan kaipaa,ei ystäviä ei perhettä ikää 33 että kyllä meitä ns nuorempia yksinäisiä löytyy, töissä pakko käydä että saisi rahaa muttei kiinnosta siellä kuunnella muiden perhe elämää tms.

Juu koulukiusaaminen , syrjäytyminen , päihteet . Lisäksi miesten äärimmäisen vaikea löytää seuraa ellei ole hyvillä geeneillä siunattu . Koko elämän kun yksin viettää niin eihän se herkkua ole . Katsella vierestä muiden pariutumista ym .

Vierailija kirjoitti:

Jutussa ei kylläkään sanota mitään peliohjaimista. Itse m urhi sta kylläkin ja kuinka lähtö oman käden oikeudella on nuorten keskuudessa lisääntynyt.

Mitä muuta voi olettaa Iltalehden toimittajan aloitukselta kuin valehtelemista.

154: ainoa poikkeus että pidän kämpän siistinä en elä kuin sika pellossa tai rotta kaatopaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Muutama mies vuodessa, mitä väliä kun niitä syntyy enemmän?

Jos joukossa olisi enemmän naisia, tätä pidettäisiin vakavana yhteiskunnallisena ongelmana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaaminen->syrjäytyminen->päihdeongelma->it**murha. Näin se yleensä näissä menee. Tarttis varmaan tehdä jotain (muutakin kuin syöttää mielialalääkkeitä näille nuorille.)

Näin juuri. Koulukiusaaminen on yleensä aina taustalla, kun lapsi tai nuori alkaa voida huonosti. Miksi sitä ei saada kuriin?

Tämä valtion velka on tosi tärkee juttu. Ihmisten hyvinvointi on tosi huono juttu.

-Petteri

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaaminen->syrjäytyminen->päihdeongelma->it**murha. Näin se yleensä näissä menee. Tarttis varmaan tehdä jotain (muutakin kuin syöttää mielialalääkkeitä näille nuorille.)

Itse ihmettelen, miten niin monella julkkiksella tai kenellä tahansa on koulukiusaamistausta. Voiko tämä kaikki johtua koulukiusaamisesta? Mielestäni jotain muutakin on vialla kun nuoret voivat huonosti, eivät näe järkeä opiskelussa edes peruskoulussa, saati sen jälkeen. Kaikki tuntuu merkityksettömältä, työssäkäynti on liian raskasta jne. En usko, että kaikilla on vain koulukiusaaminen syynä, vaikka joillakin onkin. Monet eivät vain halua tehdä tai osata tai tietää mitään. "Mitä hyötyä tästäkin muka on?" Elämä koetaan merkityksettömäksi. Toki jokaisella on myös ikäviä kokemuksia ja jokaiselle on joskus joku sanonut pahasti. Mutta kamala on tilanne. Työskentelen nuorten parissa ja se on surullista katsottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo siivousyritys toimii siis valtakunnallisesti mutta tuo poliisi puhuu vain Helsingin alueesta. Hutiloiden tehty juttu. Jäi kuva että poliisi väheksyy ilmiötä ja piiloutuu tilastojen taakse.

Lehdet tunnetusti valehtelee minkä haluaa ja puolustaa kusipäitä kuten Petteri Orpoa, joka kuuluisi oikeasti vankilaan, jos eläisimme ihmisten maailmassa ihmisten säännöillä.

Vierailija kirjoitti:

Mietin kyllä omaa elämääni niin sitten kun vanhemmistani aika jättää niin sitten kun menehdyn kotona niin kukaan ei minua kaipaile. Toki työpaikka on itseasiassa ainoa paikka missä huomattaisiin poismenoni eli eiköhän ne ala siellä jotain kyselemään.

Nyt jos menehtyisin niin vanhemmat huomaisi menehtymiseni varmaan kuukauden päästä ja työpaikalla menehtyminen huomattaisiin varmaan viikon tai kahden päästä.

M33

Mulla sama.

Onpa jotenkin vajaaksi jäänyt artikkeli. Huonoa journalismia. Tosin näiltä lehdiltä ei voi muuta odottaakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lähipiirissä on tosi paljon lapsia joilla isä kuollut parin vuoden sisään.

Mulla on useita lapsia, joista vanhimmat jo yli 20-vuitiaita. Heidän lapsuudessaan en tuntenut ketää, jolla vanhemmat kuolleet. Nyt tiedän itse jo 7 perhettä ja useamman kanssa jutellut kuinka heillä tuttavaperheessä isä kuollut sairauskohtaukseen.

Mun kaveripiirissä on 5 tyyppiä kuollut ja kaikki oli iältään 40-45v. Kaikki meni 2 vuoden sisällä sydäriin. Mulle ei henkkoht tullut yllätyksenä, kun katsoi heidän elämäntapaa. Kaljaa, pitsaa, röökiä, törkeä ylipaino ja siihen päälle stressiä eroista, ei ikinä mitään liikuntaa, kun ei jaksa.

Se on vaan niin, että kun keski-ikäistyy, niin pitää alkaa katsomaan mitä suuhun pistää jne ja alkaa oikeasti liikkumaan ja pistää elämä parempaan kondikseen.

Kiitos tiedosta.

Mutta mitäpä lottoat, että rupeaako kukaan muuttamaan toimintaansa parempaan suuntaan, kun sitä ei kukaan ole koskaan oikeasti vaatinut? 

Niinpä.

Ei ne kuuluisat omat riitä näillä tapauksilla mihinkään, koska on aina puuttunut aito välittäminen ja jos sitä ei koskaan ole kokenut, niin siitä on todella vaikeaa ponnistaa eteenpäin, vaikka yrittäisikin kaikkensa.

Muistetaan rakastaa toinen toisiamme, vaikka se ei olisikaan oman lähipiirin ihminen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän artikkelissa puhuttu mitään miehistä tai peliohjaimista. Vain nuorista aikuisista.

Toki varmasti on paljon syrjäytyneitä, jotka viettää aikansa pelaillen.

Mutta monet pelaa netissä jotain joukkuepelejä ja siellä voi olla useitakin tuttuja joiden kanssa pelataan. Siellä varmasti pelikaverit alkavat kaivata, jos säännöllisesti pelaavaa ei nää näykkään.

Veikkaan, että nämä kuolleina löytyneet on enemmänkin mielenterveys/päihdeongelmaisia.

Nimenomaan juuri näin. Päihteet. Todella inhottava riesa, ja kun se elämä alkaa pyöriä vain niiden hankkimisen ja käyttämisen ympärillä. Minulla on lähipiirissä aivan ihana ihminen, jonka tytärpuoli käyttää. Pari-kolme vuotta sitten oli useamman kerran henkitoreissaan viety sairaalaan. Kerran oli ohikulkija löytänyt matkalla kotiinsa, tajuttomana kerrostalon nurkalta. Lähipiirini kuuluva ihminen kertoi, että verensokeri oli alle 2 ja sydämessä rytmihäiriöitä. Ajatelkaa kun se olisi ehtinyt kotiinsa, asuu yksin, niin sinne olisi kuollut. Sen tiedän, että heilläkin voi olla viikkoja, ettei ole yhteyksiä. Täysi-ikäistä ei hoitoon pysty pakottamaan, eikä vastaamaan viesteihin. Silloin kun ne päihteet vie lujaa, ei ole aikaa käydä kylässä vanhemmilla eikä muista syödä, ei pysty nukkumaan, kontaktit ihmisiin liittyy pelkästään ostamiseen ja käyttämiseen. Surullista elämää.

kysymys kuuluu, miksi yhteiskunta ajaa ihmiset käyttämään päihteitä ja muuta roskaa?

Kokoomus ja muut tunnevammaiset puolueet ovat syy tuohon pakottamalla ihmisiä orjatöihin omaa etuaan ajatellen. Heidän käsissään on näiden ihmiset kuolemat. Yhteiskunta voisi hetkellä millä hyvänsä ruveta tekemään empaattista politiikkaa, mutta ei Petteriä kiinnosta. Petterillä on liikaa omia ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Olen vakavasti miettinyt itsekin kalmasiivoojan hommia. Vissiin aika hyvin palkattua verrattuna normisiivoukseen? Olen työskennellyt aiemmassa ammatissani raatojen kanssa, joten haju on pieni ongelma...mitenkähän noihin hommiin pääsisi?

Helpoiten ihan soittamalla,ei näihin niin kauheasti tunkua ole.

Olen ollut vajaa 4 vuotta alalla ja lähtöpalkka vähän alle 30e tunti,ei mikään huippuliksa, mutta lisien kanssa ihan kohtuullinen.

Alkuun ei raatokämppiin laiteta,vaan lähinnä tulipalo/vesivahinko kämppiin.

Täysin typerää vetää aina joku koulukisaamiskortti joka paikkaan,ihan niinkuin se aikuisten ihmisten elämässä muka vaikuttaisi vaikuttaisi yhtään mitään mihinkään.

Ei kristus teidän kanssanne.