Lue keskustelun säännöt.
Josué Magaña on asunut Suomessa pian kaksi vuotta. Hänellä ei ole vieläkään liki lainkaan suomalaisia ystäviä. Miksi tähän kansaan on niin vaikea tutustua?
28.09.2023 |
MITÄ tapahtuu, kun Josué Magaña esittäytyy suomalaiselle, jota hän ei tunne ennalta?
Yleensä tilanne menee suunnilleen näin:
Esittäytymisen jälkeen Magaña kysyy suomalaiselta englanniksi mitä kuuluu. Suomalainen vastaa yleensä, että hyvää ja on sen jälkeen vain hiljaa. Vastapalloa ei tule. Toisen kuulumisia ei kysellä. Lyhyt hetki päättyy kiusalliseen hiljaisuuteen.
Se siitä tutustumisesta.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa suomalaiset alkoivat vetäytyä kuoreensa ja miksi? Itse huomasin 2000-luvulla tällaisen muutoksen. Mitä silloin tapahtui?
Minä en ole huomannut mitään muutosta.
N48
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntyperäinen suomalainen ja asunut suomessa pian jo 58 vuotta , minulla ei ole juuri ollenkaan oikeita ystäviä.
Asia on siis sinusta itsestäsi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaantyöntekijöitä yhdistävä maailmanlaajuinen Internations-verkosto selvitti vuonna 2022 ekspatriaattien eli esimerkiksi töiden vuoksi väliaikaisesti ulkomailla asuvien ihmisten kokemuksia eri maista.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, kuinka helppoa ulkomaalaisten on ystävystyä paikallisten kanssa. 52 arvioidun maan joukossa Suomi sijoittui rankingin sijalle 47.
Mitä tutustumisen helppouteen tulee, olemme kansainvälisesti arvioituna siis kuuden surkeimman maan joukossa. Vaikeampaa paikallisten kanssa ystävystyminen oli vain Tanskassa, Luxemburgissa, Norjassa, Ruotsissa ja Kuwaitissa, kaikkein helpoita taas juuri Magañan kotimaassa Meksikossa.
Siis mitvit? Ollaanko me suomalaiset muka sosiaalisimpia ja/tai vähiten rasseja pohjoismaalaisia? Niinkö tämä pitäisi ymmärtää? Mulle on valehdeltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Josue puhuu asiaa. Paikallistenkin on vaikea saada ystäviä Suomesta. Ei itsessä tarvitse tarvitse olla mitään vikaa, mutta ystäviä ei Suomesta vaan saa. Tai saa vain harvoja.
Miten ihmeessä jotkut saaavat kavereita ja ystäviä, mutta toisille se ei onnistu millään?
Niin ollaan erilaisia tässäkin asiassa,ystävyyden vaaliminen vaatii vaivaa myös itseltä.Pidän yllä ystävyyttä,soittelen ja kyselen kuulumisia,vastavuoroisesti myös ystäväni tekevät näin.Tapaillaan tapahtumien ja kyläilyjen merkeissä.
Tässä ketjussa on ihan ihmeellistä uhriutumista tyyliin "taas suomalaisia mollataan".
Onko kukaan edes lukenut tuota juttua mihin aloituksessa viitataan? Ei siinä mitenkään mollata suomalaisia vaan enemänkin käydään läpi asioita jotka Suomessa ja suomalaisissa herättävät ihmetystä täysin eri kulttuurista tulleen silmin. Ei ole mitenkään jutussa esiintyneen miehen vika, että toimittaja on päättänyt otsikoida juttunsa noin ja vielä vähemmän se, etteivät edes ihmiset lue juttua josta yrittävät keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisiin on helpointa tutustua yhteisen paheen kautta. Kahvi, tupakka, alkoholi.
Ja opettelemalla kielen.
Ja suomalaiset eivät vaan välttämättä ole samalla tavalla sosiaalisia kuin muut kansat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako Josué Magaña suomea, se varmasti auttaisi.
Ei auta. Ihan supisuomalainen olen eikä noita kavereita noin vaan löydy.
No täällä on ennenkin teille todettu, että tuskinpa se syy kaverittomuuteenne on kaikissa muissa ihmisissä, vaan olette ihan itse asian ongelma.
Tämähän se. Eli niillä muilla ihmisillä ei ole välttämättä ystäväongelmaa, vaan vain ystävättömillä. Ainoa yhdistävä tekijä muihin on se ystävätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi maa han muuton kannattaja eivät mene tutustumaan häneen? Pitääkö tämäkin minun rasistin hoitaa? :D
Hyvin varmaan tulisimme toimeen, enkä edes ole sarkastinen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen asunut ulkomailla töiden takia vuosia, eri maissa, ja mun ystäväpiiri koostui lähinnä muista ulkomaalaisista jotka olivat siellä töissä. Ei paikallisiin tutustu helposti missään maassa.
Näinhän se usein menee. Olen itse asunut jo kolme vuosikymmentä ulkomailla, kolmessa eri maassa, opiskelijana ja nuorena sinkkuna oli helpompi tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin paikallisiin, mutta aika usein sitä silti huomasi olevansa muiden ulkkisten kanssa. Vanhemmiten vielä vaikeampaa.
Mun paikallisia ystäviä, kaikissa maissa on aina yhdistänyt se että he ovat itsekin asuneet joskus ulkomailla
Mutta joo onhan suomalaiset aika jähmeitä ja hitaasti lämpiäviä, eikä small talk'kaan monelta suju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Josue opetellut jo suomea? Helpottaa tutustumista ja kotiutumista, kieli myös auttaa ymmärtämään kulttuuria paremmin.
Mun työkaveri on englantilainen, täällä töissä, ei osaa hyvin suomea, en tosin ihmettele koska kaikki haluavat puhua englantia hänen kanssaan. Eikä kukaan ujostele, jopa ne joilla aluksi oli vaikeuksia englannin kielen kanssa, puhuvat sitä nyt melko sujuvasti. Tuossa Josue sanoo että suomalaiset eivät uskalla puhua englantia, on täyttä puppua. Jospa kundi vaan ei ole kovin mukava itse?
Työkaveri opiskelee suomen kieltä, ennen kuin kukaan alkaa vinkumaan.Moni suomalainen ujostelee ja pelkää puhua englantia. On jopa melko yleistä, ehkä ei ihan nuoremmissa ikäluokissa enää mutta 30+ ikäluokissa on paljon niitä, jotka jännittävät englannin puhumista.
Vai että taas englantia pitäisi Suomessa puhua. Itse tulen koko ajan enemmän Teemu Keskisarjan linjoille asioissa siinä että englanti pois Suomesta, täällä puhutaan suomea. Sain joskus ylä-asteella aplodit uudelta englannin opettajalta luokassa kun sain kympin ensimmäisestä kokeesta eikä hän tätä osannut arvata. Minä kyllä osaan englantia, mutta Suomessa sitä en puhu. Likainen kieli suomalaisen suuhun muutenkin.
Itse olen päälle nelikymppinen Suomessa syntynyt suomalainen. Ei minullakaan ole ystäviä, mutta en niitä juuri kaipaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa suomalaiset alkoivat vetäytyä kuoreensa ja miksi? Itse huomasin 2000-luvulla tällaisen muutoksen. Mitä silloin tapahtui?
Ysärillä lanseetattiin verkostoituminen, siitä se alkoi. Ei tarvitse tutustua erilaisiin ihmisiin millään tavalla, kun on rakentanut itselleen verkoston, jossa on riittävästi "ystäviä" eri tilanteisiin. Aikanaan todettiin ihan ääneen, että minun verkostoni on täynnä, nykyisin sanotaan, että en tarvitse enempää ystäviä.
Itsekin olin kerran silloisen naapurin kanssa jossain istumassa, ja tämä alkoi suunnittelemaan ääneen, mikä rooli minulla olisi hänen verkostossaan: "Sinä voisit olla vaikka se, jonka kanssa..." Muutin pian pois, joten en täyttänyt rooliani hänen verkostossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen suomalainen, kerran yritin ystävystyä toiseen suomalaiseen. Kysyin, hei mitä kuuluu: Vastaukseksi sain haista paska. Toista kertaa en yrittänyt, opin kerrasta.
Syntyperäisenä suomalaisena, jolla ei ole ystäviä ja joka ei niitä kaipaakaan (aviomies ja sukulaiset riittävät), voisin sanoa että tuo "mitä kuuluu" on ihan kauhea tapa aloittaa keskustelu. Menen ihan lukkoon aina kun kuulen nuo sanat, enkä osaa sanoa mitään. Apua - mitä mulle kuuluu - ei mitään - mitä tuohon pitää sanoa? Yleensä en edes tajua kysyä toiselta osapuolelta, mitä hänelle kuuluu, ja siihen se sitten jää. Jotkut harvat ihmiset osaavat kysyä jotain konkreettisempaa, esimerkiksi "En ole nähnyt sinua aikoihin, mitä olet puuhaillut?" ja heidän kanssaan keskustelu sujuu paremmin.
Tuo mitä kuuluu on niin tyhjä ja lattea kysymys, että se pitäisi lailla kieltää.
- Moi, mitä kuuluu?
- Eipä mitään erikoista. Entä sulle?
- Ei mitään ihmeellistä.
- Okei.
- ...
- ...
Eikö miehesi ole ystäväsi?
Tietenkin on. Älä viitsi takertua epäolennaisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä asuttu 48 vuotta eikä ystäviä . Mites se ees on mahdollista löytää seuraa? Kun edes naapurit ei moikkaa tai jutteluyritykset loppuu pariin sekuntiin . Kai sekin on ulkonäkökysymys. Kyllä kauniilla ihmisellä on seuraa yleensä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Josue opetellut jo suomea? Helpottaa tutustumista ja kotiutumista, kieli myös auttaa ymmärtämään kulttuuria paremmin.
Todellakin! Kahdessa vuodessa pystyy itsensä jo esittelemään suomensi ja kertomaankin jotain itsestään. Välillä voi tarvittaessa vaihtaa englantiin.
Kahdessa vuodessa pitäisi jo puhua kieltä ihan sujuvasti, jos on normaaliälyinen. Sanastossa varmasti puutteita ja harvinaiset taivutusmuodot eivät onnistu, mutta kaikenlainen arkipäiväinen keskustelu pitäisi osata.
Ei suomalainenkaan saa ystäviä ulkomailla paikallisista vaan toisista expateista. Kokemusta on! Paikallisilla on oma elämä ja kaverit eivätkä kaipaa juttuseuraa.
Ihan asiaahan tuo puhui. Suuri osa suomalaisista viihtyy erinomaisen hyvin kotona. Joko yksin, puolison tai mahdollisten lastensa kanssa. Opiskeluaikana vielä jaksaakin riekkua opintojen ohella siellä sun täällä, mutta monella tulee siinäkin rahatilanne vastaan. Suomessa ei ole tapana lähteä töiden jälkeen nk after workeille vaan töistä mennään joko suoraan kotiin tai harrastusten kautta kotiin. Ystävien ja kavereiden määrä on rajallinen, koska ei ole aikaa eikä monilla varaakaan olla jatkuvasti jossain ystävien ja kavereiden kanssa. Tai edes viestitellä kymmenille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on ihan ihmeellistä uhriutumista tyyliin "taas suomalaisia mollataan".
Onko kukaan edes lukenut tuota juttua mihin aloituksessa viitataan? Ei siinä mitenkään mollata suomalaisia vaan enemänkin käydään läpi asioita jotka Suomessa ja suomalaisissa herättävät ihmetystä täysin eri kulttuurista tulleen silmin. Ei ole mitenkään jutussa esiintyneen miehen vika, että toimittaja on päättänyt otsikoida juttunsa noin ja vielä vähemmän se, etteivät edes ihmiset lue juttua josta yrittävät keskustella.
Varmaan kannatais linkata juttu, jonka haluaa muiden lukevan.
Vierailija kirjoitti:
Onko Josue opetellut jo suomea? Helpottaa tutustumista ja kotiutumista, kieli myös auttaa ymmärtämään kulttuuria paremmin.
Kyllä täällä pohjoismaissa pitäisi sujua tutustuminen myös englanninkielellä, varsinkin nuorempi sukupolvi kyllä osaa sitä TODELLA hyvin verrattuna boomereihin.
Josuén ongelma on enemmänkin se että hänellä ei ole sosiaalista statusta jonka avulla saisi niitä kavereita. Itsellä ollut ongelmia jopa naapurimaassa vaikka osaan puhua ruotsia. Toiseen maahan muuttaminen on aina shokki järjestelmälle varsinkin sosiaalisesti, kukaan ei tiedä kuka olet eikä ketään oikeen kiinnosta. Kaikki työ täytyy aloittaa nollasta.
Valitettavasti pohjoismaissa ei ole tätä jenkkikulttuuria missä tuntemattomia pyydetään mukaan kotibileisiin tai baariin.
Naulankantaan! Naisena mua yhtä aikaa säälittää mutta myös vähän epäilyttää ulkomaalaiset miehet, joille oon kohteliaisuudesta jutellut esim. töissä jotain. Liian moni on alkanut liian ahdistelevaksi enkä tiedä oikein onko heidän kulttuureissaan edes sellaista vaihtoehtoa kuin miehen ja naisen ystävyys. Että ottavatko he jutustelun heti kiinnostuksena. Länsimaiset miehet eivät ole liian ahdistelevia, mutta he näyttävät tutustuvan esim työkavereihinsa ja tulevat kutsutuksi bileisiin ym.
Joku harrastus- tai työporukka vois olla hyvä tapa tutustua. Siis porukka jossa nähdään yhdessä säännöllisesti jonkun tekemisen vuoksi. Miksi myös kirkko/seurakunta, jos sellaiseen kuuluu.