Lue keskustelun säännöt.
Josué Magaña on asunut Suomessa pian kaksi vuotta. Hänellä ei ole vieläkään liki lainkaan suomalaisia ystäviä. Miksi tähän kansaan on niin vaikea tutustua?
28.09.2023 |
MITÄ tapahtuu, kun Josué Magaña esittäytyy suomalaiselle, jota hän ei tunne ennalta?
Yleensä tilanne menee suunnilleen näin:
Esittäytymisen jälkeen Magaña kysyy suomalaiselta englanniksi mitä kuuluu. Suomalainen vastaa yleensä, että hyvää ja on sen jälkeen vain hiljaa. Vastapalloa ei tule. Toisen kuulumisia ei kysellä. Lyhyt hetki päättyy kiusalliseen hiljaisuuteen.
Se siitä tutustumisesta.
Kommentit (196)
Päivän suomalaisten mollaus uutinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liki liki liki liki. Miksi ei voi kirjoittaa LÄHES?
Josue puhuu asiaa. Paikallistenkin on vaikea saada ystäviä Suomesta. Ei itsessä tarvitse tarvitse olla mitään vikaa, mutta ystäviä ei Suomesta vaan saa. Tai saa vain harvoja.
Vierailija kirjoitti:
Josue puhuu asiaa. Paikallistenkin on vaikea saada ystäviä Suomesta. Ei itsessä tarvitse tarvitse olla mitään vikaa, mutta ystäviä ei Suomesta vaan saa. Tai saa vain harvoja.
Saa niitä, tässäkin on esitetty parikin asiaa miten niitä saa. Enkä ymmärrä tuota, että pitäisi löytyä ystäviä ä, eivätkö kaverit riittäisi? Minulla ainakin ystävät ovat paljon enemmän kuin kavereita, mutta ystävyys on syntynyt vuosien saatossa, ei sormia napsauttamalla.
Nyt tämä herra voisi siis hieman vaivautua ja opetella puhumaan maan kieltä vihdoinkin sekä vaivautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Josue puhuu asiaa. Paikallistenkin on vaikea saada ystäviä Suomesta. Ei itsessä tarvitse tarvitse olla mitään vikaa, mutta ystäviä ei Suomesta vaan saa. Tai saa vain harvoja.
Saa, jos kykenee itse olemaan luotettava, hyvä ja ystävällinen ystävä, joka ei roiku toisessa ihmisessä ja oleta, että tämä on hänen yksityisomaisuuttaan.
Ei hänen kaltaiselleen maailmankansalaiselle ole vaikeaa löytää ystäviä, tuskin hän nyt kymmentä sydänystävää etsiikään. Hän kertoi, että on löytänyt ainakin kolme suomalaista ystävää. Se on paremmin kuin oma saavutukseni kymmeneen vuoteen.
Josuelta oli fiksu veto tehdä juttu itsestään. Saa paljon näkyvyyttä, jo olemassa olevan oheen. :) Kivasti näytti Instan puolella tuovan esille suomalaisuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liki liki liki liki. Miksi ei voi kirjoittaa LÄHES?
En tiedä. Kysy iltapaskan toimittajalta.
Ap
Vai oikein 2 vuotta:D voi kyynel monet meistä oikeasti yksinäisistä ollaan koko elämän ajan yksin ei ystäviä,ei perhettä,ei ketään joka välittäisi, tutustumisyritykset ovat turhia koska katsotaan kuin friikkiä vaikka vain yrittää olla peruskohtelias ja jutella niitä näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Josue puhuu asiaa. Paikallistenkin on vaikea saada ystäviä Suomesta. Ei itsessä tarvitse tarvitse olla mitään vikaa, mutta ystäviä ei Suomesta vaan saa. Tai saa vain harvoja.
Miten ihmeessä jotkut saaavat kavereita ja ystäviä, mutta toisille se ei onnistu millään?
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaantyöntekijöitä yhdistävä maailmanlaajuinen Internations-verkosto selvitti vuonna 2022 ekspatriaattien eli esimerkiksi töiden vuoksi väliaikaisesti ulkomailla asuvien ihmisten kokemuksia eri maista.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, kuinka helppoa ulkomaalaisten on ystävystyä paikallisten kanssa. 52 arvioidun maan joukossa Suomi sijoittui rankingin sijalle 47.
Mitä tutustumisen helppouteen tulee, olemme kansainvälisesti arvioituna siis kuuden surkeimman maan joukossa. Vaikeampaa paikallisten kanssa ystävystyminen oli vain Tanskassa, Luxemburgissa, Norjassa, Ruotsissa ja Kuwaitissa, kaikkein helpoita taas juuri Magañan kotimaassa Meksikossa.
Mitäpä jos me tässä kympin maassa olemme onnellisia keskenämme, emme kaipaa muita. Antakaan meidän olla rauhassa, nauttia elämästämme luonnon keskellä. Nauttia rakkaasta isänmaastamme jonka menneet sukupolvet meille taistelivat. Sopiiko?
Eikö kaikille ole jo selvinnyt etteivät kaikki tänne sopeudu, edes vuosikymmenissä, vaikka rahaa kuinka syydettäisiin suoraan suuhun. Sitä on paha niellä meistä kenenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mistä me sitten puhuttaisiin? Hänestä?
Ystäviksi seuloutuu ne joiden kanssa ei tarvi jauhaa tyhjänpäiväisyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vai oikein 2 vuotta:D voi kyynel monet meistä oikeasti yksinäisistä ollaan koko elämän ajan yksin ei ystäviä,ei perhettä,ei ketään joka välittäisi, tutustumisyritykset ovat turhia koska katsotaan kuin friikkiä vaikka vain yrittää olla peruskohtelias ja jutella niitä näitä.
Niin yrität olla kohtelias, mutta ilmeisesti se ei onnistunut ja et ole kohtelias ja mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä vaiheessa suomalaiset alkoivat vetäytyä kuoreensa ja miksi? Itse huomasin 2000-luvulla tällaisen muutoksen. Mitä silloin tapahtui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen suomalainen, kerran yritin ystävystyä toiseen suomalaiseen. Kysyin, hei mitä kuuluu: Vastaukseksi sain haista paska. Toista kertaa en yrittänyt, opin kerrasta.
Syntyperäisenä suomalaisena, jolla ei ole ystäviä ja joka ei niitä kaipaakaan (aviomies ja sukulaiset riittävät), voisin sanoa että tuo "mitä kuuluu" on ihan kauhea tapa aloittaa keskustelu. Menen ihan lukkoon aina kun kuulen nuo sanat, enkä osaa sanoa mitään. Apua - mitä mulle kuuluu - ei mitään - mitä tuohon pitää sanoa? Yleensä en edes tajua kysyä toiselta osapuolelta, mitä hänelle kuuluu, ja siihen se sitten jää. Jotkut harvat ihmiset osaavat kysyä jotain konkreettisempaa, esimerkiksi "En ole nähnyt sinua aikoihin, mitä olet puuhaillut?" ja heidän kanssaan keskustelu sujuu paremmin.
Tuo mitä kuuluu on niin tyhjä ja lattea kysymys, että se pitäisi lailla kieltää.
- Moi, mitä kuuluu?
- Eipä mitään erikoista. Entä sulle?
- Ei mitään ihmeellistä.
- Okei.
- ...
- ...
Eikö miehesi ole ystäväsi?
Suomalainen hiljaisuus pitäisi rekisteröidä UNESCOn maailmanperintölistalle.
Haluaisin nähdä sen kansan, joka täysin omalla painollaan integroi tulijan kuin tulijan, ottaen tämän avoimin sylin ja ovin mukaan kaikkeen. Opettaa kielenkin siinä samassa, opettaa kulttuurin ja tavat (ja tulija hyväksyy). Eipä taida löytyä, ainakaan heti.
Nim. 15 vuotta afrikkalaisen perheen naapurissa, edes roskia ei osata vielä lajitella eikä tunneta joulua lukuunottamatta suomalaisia juhlapäiviä.
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma suomalaisillakin. Ihmiset kyllä tuijottaa, mutta jos niille juttelee, ne pelästyy.
Jos juttelen vaikka kaupassa appelsiineja samaan aikaan valitsevalle ihmiselle, niin 85% tapauksista saan takaisin iloisen hymyn ja jutustelua. Yksikään ei ole pelästynut ja ne 15% vain hymyilevät ja vastaavat sanalla tai parilla.
Mikä ihmeen kyklooppi olet, jos sinua pelästytään?
Englannin sana friend voi olla kaveri tai ystävä. Suomessa on selvä ero onko kaveri vai ystävä.
Yleensä ihmisiin tutustuu yhteisen tekemisen kautta.
No eihän suomalaiset miehet sentään kaikki homoja ole.