HS: Miesten lapsettomuus maailman kovinta Suomessa
Heikosti koulutetut miehet eivät pääse isiksi. Harvaa saa edes naista. Jopa puolet miehistä jää ilman lapsia. Miksi?
Kommentit (649)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sitähän ne nyt kovasti tutkii ja miettii. Mahdollisesti jopa kovimmat luvut maailmassa.
Naisen asema on Suomessa hyvä. Nainen pärjää itsekseenkin, pystyy kouluttautumaan ja saamaan hyväpalkkaisen duunin. Miehellä pitäisi olla jotain lisäarvoa naisen elämässä. Eiköhän ne syyt jostain sieltä löydy.
Katkeran yh-äidin kirjoitus.
-Jos et tiedä isän tärkeyttä lapselle, niin älä tee lapsia.
Oliko itsellä'si molemmat vanhemmat?
-Miksi haluat, että lapsella ei ole isää, todella julmaa lasta kohtaan!
Tähän vastaukset naisilta?
Kuka nyt on halunnut ettei lapsella ole isää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljelleni kävi niin, että sai kaksi lasta, joista molemmilla ongelmia vauvana-taaperona. Ei siis mitään varsinaista nepsydiagnoosia, mutta tavanomaista haasteellisempia tapauksia kuitenkin. Lasten äidillä oli toisen jälkeen paha masennus, joten velipoika hoiti yksin taloutta. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua nainen oli päässyt taas jaloilleen, ja lapsistakin tullut helppohoitoisempia, nainen otti eron, vei lapset ja vieraannutti heidät isästään. Veljeni ei ole kuullut lapsistaan vuosiin.
Vierestä seurattuna tuossa siis mies vietti parhaat vuotensa zombina, selviytyen jotenkuten päivästä toiseen, ja mitään ei jäänyt käteen. En ihmettele, että monia miehiä arveluttaa isäksi ryhtyminen. Tämän kaiken seurauksena oma päätökseni pysyä lapsettomana vahvistui entisestään.
M39
Mutta sen vertaa veljesi ei lapsistaan välittänyt että olisi hakenut itselleen huoltajuuden tai edes tapaamisoikeutta.
Ymmärrän miksi naisia ei lisääntyminen huvita.
Nainen sekosi ja vei lapset, ja sekin on miehen vika.
Ei niitä lapsia huoltajalta niin vain viedä, jos sitä toista kiinnostaa.
Naiset saa huoltajuuden 90% tapauksista, vaikka mies olisi halukas ottamaan lapset!
Ei saa, miehet eivät vaan hae huoltajuutta niin yleisesti kuin naiset.
Suomalaisissa miehissä on niin heikkoa junttiainesta paljon, että eivät löydä naista parisuhteeseen edes niin miten isäksi?
Vierailija kirjoitti:
Pakko nyt omalta kohdalta sanoa, että minulla on ollut elämässäni 4 vakavaa miessuhdetta. Kolme ensimmäistä suomalaisen miehen kanssa. Numero 1 oli tiukasti päättänyt, että ei halua lapsia koskaan, koska ei jaksa sitä elämää mitä lapsista huolehtiminen vaatisi (eikä toisaaltan sitäkäkään vaivaa, mitä yhteisasuminen vaati). Numero 2 ei halunnut lapsia ikinä, koska ne rajoittaisivat hänen omaa vapauttaan liikaa (ja niin rajoitin ilmeisesti minäkin). Numero 3 ei osannut päättää asiasta, eikä oikein lopulta mistään muustakaan asiasta, ja päätin hänen puolestaan sitten.
Kun tapasin numero 4:n, joka sattuu olemaan muualta Euroopasta, hän kertoi jo toisilla treffeillä oman perheen kuuluvan toiveisiinsa, ja on valmis isäksi. Ei ole myöhemminkään peruutellut kannastaan, on seisonut rinnalla hankalinakin päivinä. Meillä on lapsia.
Oman kokemuksen perusteella, ainakin näissä tapauksissa, suomalaisten miesten lapsettomuus on ollut itse toivottua ja harkittua.
Minulla on kokemusta vain kahdesta. Ensimmäinen oli kotimainen ja kertoi, että ei, koska ei kokenut olevansa isämateriaalia. Liittoon ei syntynyt lapsia. Toinen on amerikkalainen, joka reippaasti kertoi pian suhteen alussa, että toivoisi lapsia ja sellaisia sitten tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljelleni kävi niin, että sai kaksi lasta, joista molemmilla ongelmia vauvana-taaperona. Ei siis mitään varsinaista nepsydiagnoosia, mutta tavanomaista haasteellisempia tapauksia kuitenkin. Lasten äidillä oli toisen jälkeen paha masennus, joten velipoika hoiti yksin taloutta. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua nainen oli päässyt taas jaloilleen, ja lapsistakin tullut helppohoitoisempia, nainen otti eron, vei lapset ja vieraannutti heidät isästään. Veljeni ei ole kuullut lapsistaan vuosiin.
Vierestä seurattuna tuossa siis mies vietti parhaat vuotensa zombina, selviytyen jotenkuten päivästä toiseen, ja mitään ei jäänyt käteen. En ihmettele, että monia miehiä arveluttaa isäksi ryhtyminen. Tämän kaiken seurauksena oma päätökseni pysyä lapsettomana vahvistui entisestään.
M39
Mutta sen vertaa veljesi ei lapsistaan välittänyt että olisi hakenut itselleen huoltajuuden tai edes tapaamisoikeutta.
Ymmärrän miksi naisia ei lisääntyminen huvita.
Nainen sekosi ja vei lapset, ja sekin on miehen vika.
Ei niitä lapsia huoltajalta niin vain viedä, jos sitä toista kiinnostaa.
Naiset saa huoltajuuden 90% tapauksista, vaikka mies olisi halukas ottamaan lapset!
Ei varmasti saa, jos mies on pitänyt puolet hoitovapaista, ollut yhtä paljon kotona sairaan lapsen kanssa, hoitanut neuvolakäyntejä, vasuja jne.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisilta puuttuu yhteishenki. Ei tunneta mitään vastuuta ns. kansakuntaa kohtaan. Ihan sama jos jää eläkkeet maksamatta omaltakin sukupolvelta, kun viduttaa koko Suomen kansa. Ei haittaa, vaikka itsekin joutuu kärsimään, kunhan muutkin suomalaiset joutuvat.
Vähän voisi osoittaa kunnioitusta kaikille menneille sukupolville jatkamalla heidän sukuaan. Moni on tehnyt menneisyydessä kovasti työtä, jotta omat geenit saisivat nauttiakin elämästä.
"Vähän voisi osoittaa kunnioitusta kaikille menneille sukupolville jatkamalla heidän sukuaan."
Nyt on kyllä tyhmin perustelu lisääntymiselle, minkä olen koskaan kuullut. Suvun jatkaminen ei ole velvollisuus? Koskeeko tuo perustelusi myös autisteja tms. "heikompana aineksena" pidettävää porukkaa? Vai valitaanko tässäkin asiassa rusinat pullasta?
Ei ole väliä. Perheen voi perustaa ulkomaalaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sitähän ne nyt kovasti tutkii ja miettii. Mahdollisesti jopa kovimmat luvut maailmassa.
Naisen asema on Suomessa hyvä. Nainen pärjää itsekseenkin, pystyy kouluttautumaan ja saamaan hyväpalkkaisen duunin. Miehellä pitäisi olla jotain lisäarvoa naisen elämässä. Eiköhän ne syyt jostain sieltä löydy.
Katkeran yh-äidin kirjoitus.
-Jos et tiedä isän tärkeyttä lapselle, niin älä tee lapsia.
Oliko itsellä'si molemmat vanhemmat?
-Miksi haluat, että lapsella ei ole isää, todella julmaa lasta kohtaan!
Tähän vastaukset naisilta?
Kuka nyt on halunnut ettei lapsella ole isää?
Edellinen ketjuun vastannut, sekä jos luet ketjua 90% naisista on tätä mieltä, myönnä vaan itsekin suroaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väliä. Perheen voi perustaa ulkomaalaisen miehen kanssa.
Kela rahoilla elävä yh haaveilee Kelan rahoilla elävästä tulijamiehestä?
-Lapsella tosi "hyvät" lähtökohdat elämälle, kaksi sossua vanhempina!
Vierailija kirjoitti:
Olen kahden lapsen isä ja haluaisin lisää lapsia. Minun geenini voittaa lapsettomien epäonnistuneet geenit tässä eloonjäämisen taistelussa. Lapsettomat kuolevat turhina ja tarpeettomina. Minun lapseni ovat voittajia.
Ainakaan mitään älykkyysgeenejä he eivät ole perineet sinulta... jessus miten tyhmä kommentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sitähän ne nyt kovasti tutkii ja miettii. Mahdollisesti jopa kovimmat luvut maailmassa.
Naisen asema on Suomessa hyvä. Nainen pärjää itsekseenkin, pystyy kouluttautumaan ja saamaan hyväpalkkaisen duunin. Miehellä pitäisi olla jotain lisäarvoa naisen elämässä. Eiköhän ne syyt jostain sieltä löydy.
Katkeran yh-äidin kirjoitus.
-Jos et tiedä isän tärkeyttä lapselle, niin älä tee lapsia.
Oliko itsellä'si molemmat vanhemmat?
-Miksi haluat, että lapsella ei ole isää, todella julmaa lasta kohtaan!
Tähän vastaukset naisilta?
Kuka nyt on halunnut ettei lapsella ole isää?
Edellinen ketjuun vastannut, sekä jos luet ketjua 90% naisista on tätä mieltä, myönnä vaan itsekin suroaan.
Niin, se jolle kommentoit oli sitä mieltä että naisten ei ole mikään pakko enää perustaa perheitä kun tulevat toimeen omillaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väliä. Perheen voi perustaa ulkomaalaisen miehen kanssa.
Kela rahoilla elävä yh haaveilee Kelan rahoilla elävästä tulijamiehestä?
-Lapsella tosi "hyvät" lähtökohdat elämälle, kaksi sossua vanhempina!
Tulevia katujengiläisiä.
Minun ikäluokassani (60-luvun lopussa syntyneet) ja omassa tuttavapiirissäni on ollut enemmän naisia, jotka eivät halua lapsia, mutta heitäkin on todella vähän (3 kpl). Heidän miehensä olisivat lapsia halunneet, mutta eivät niin paljon kuin olla ko. naisen kanssa yhtä tapausta lukuunottamatta. Tämä mies tapasi noin 45v. työpaikallaan hiukan nuoremman naisen (38v), jonka kanssa tekivät kaksi lasta aivan peräjälkeen.
Tilanne on kovasti muuttunut, kun lapsia ei enää haluta, vieläpä Suomessa, jonka pitäisi olla yksi maailman turvallisimmista yhteiskunnista?
Lisäksi käsitys lasten saamisesta ja perhe-elämästä tuntuu olevan aika kielteinen. Itse muistan lasten pikkulapsiajan parhaana aikana elämässäni. Olin kotona lähes viisi vuotta heitä hoitamassa, aikaa vietettiin muiden lapsiperheiden kanssa lasten leikkiessä keskenään, matkusteltiinkin yhdessä Interhome-paikkoihin pitkille lomille. Nyt omat lapset ovat lapsentekoiässä ja haluavat lapsia. Saa nähdä miten käy. Seurustelevat vakavasti kyllä, mutta eihän sitä tiedä saako lapsia. Nuorten miesten spermakin on huonolaatuista, syytä ei tiedetä. Ainakaan lastentekoa ei kannata viivyttää paljon yli kolmenkympin. Voisiko pikkulapsiajan huono maine johtua siitäkin, että lapsia tehdään nykyisin niin myöhään. Vanhempana ei jaksa samalla tavalla kuin nuorena, alle kolmekymppisenä. Teimme lapsia heti kun olimme yliopistosta valmistuneet, olin 26, mies 27.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko nyt omalta kohdalta sanoa, että minulla on ollut elämässäni 4 vakavaa miessuhdetta. Kolme ensimmäistä suomalaisen miehen kanssa. Numero 1 oli tiukasti päättänyt, että ei halua lapsia koskaan, koska ei jaksa sitä elämää mitä lapsista huolehtiminen vaatisi (eikä toisaaltan sitäkäkään vaivaa, mitä yhteisasuminen vaati). Numero 2 ei halunnut lapsia ikinä, koska ne rajoittaisivat hänen omaa vapauttaan liikaa (ja niin rajoitin ilmeisesti minäkin). Numero 3 ei osannut päättää asiasta, eikä oikein lopulta mistään muustakaan asiasta, ja päätin hänen puolestaan sitten.
Kun tapasin numero 4:n, joka sattuu olemaan muualta Euroopasta, hän kertoi jo toisilla treffeillä oman perheen kuuluvan toiveisiinsa, ja on valmis isäksi. Ei ole myöhemminkään peruutellut kannastaan, on seisonut rinnalla hankalinakin päivinä. Meillä on lapsia.
Oman kokemuksen perusteella, ainakin näissä tapauksissa, suomalaisten miesten lapsettomuus on ollut itse toivottua ja harkittua.
Minulla on kokemusta vain kahdesta. Ensimmäinen oli kotimainen ja kertoi, että ei, koska ei kokenut olevansa isämateriaalia. Liittoon ei syntynyt lapsia. Toinen on amerikkalainen, joka reippaasti kertoi pian suhteen alussa, että toivoisi lapsia ja sellaisia sitten tehtiin.
Minulla on kolme pidempää suhdetta. Ensimmäinen mies olisi halunnut ryhtyä heti lastentekoon. En pitänyt järkevänä alkaa siihen 18-vuotiaana. Toisen kanssa oltiin yhdessä pidempään ja hän haaveili lapsista "ehkä sitten joskus". Ei päästy edes kihloihin saakka, kun piti vaan odotella ja odotella jotain tapahtuvaksi. Kolmas oli kahden vaiheilla, mutta päätyi siihen ettei halua lapsia. Suhteemme tosin päättyi muihin syihin. Mutta joka tapauksessa, aika nihkeää porukkaa. Olen nyt harkitsemassa amerikkalaista tai keskieurooppalaista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljelleni kävi niin, että sai kaksi lasta, joista molemmilla ongelmia vauvana-taaperona. Ei siis mitään varsinaista nepsydiagnoosia, mutta tavanomaista haasteellisempia tapauksia kuitenkin. Lasten äidillä oli toisen jälkeen paha masennus, joten velipoika hoiti yksin taloutta. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua nainen oli päässyt taas jaloilleen, ja lapsistakin tullut helppohoitoisempia, nainen otti eron, vei lapset ja vieraannutti heidät isästään. Veljeni ei ole kuullut lapsistaan vuosiin.
Vierestä seurattuna tuossa siis mies vietti parhaat vuotensa zombina, selviytyen jotenkuten päivästä toiseen, ja mitään ei jäänyt käteen. En ihmettele, että monia miehiä arveluttaa isäksi ryhtyminen. Tämän kaiken seurauksena oma päätökseni pysyä lapsettomana vahvistui entisestään.
M39
Mutta sen vertaa veljesi ei lapsistaan välittänyt että olisi hakenut itselleen huoltajuuden tai edes tapaamisoikeutta.
Ymmärrän miksi naisia ei lisääntyminen huvita.
Sivusta. On todella helppo sabotoida etävanhemman tapaamisia. Joskus jopa viranomaisten avulla. Riittää kun tekaisee esim. perusteettoman insestisyytöksen, niin tutkinnan aikana tapaamisia ei ole. Tässä asiassa on onneksi edistytty, mutta takavuosina jopa poliisi oli usein kuulusteluissa todella johdatteleva ja vaikka tuomioita harvoin tuli aiheetta, olivat pitkät tutkinnat ja epäselvät tulkinnat omiaan aiheuttamaan vieraantumista ilman että sitä edes varsinaisesti yritettiin.
Hesarin maksullisessa jutussa komeilee komea sinkkumies joka etsinnee äitiehdokasta lapsilleen. Sitä vaan ihmettelen että miten Suomessa voi olla tuhansittain lapsettomia miehiä. Eikö pitäisi olla myös tuhansittain lapsettomia naisia. Ovathan joku yh-äitien lasten isiä? Ok, ehkä osittain on käyty ulkomailla spermapankissa tai turistipanossa. Mutta silti? Tämä yhtälö on jotenkin outo.
Tunnen kyllä muutamia, joiden lasten isä on tuntematon, tai sitten tunnettu, ulkomaalainen joka ei halua kelan systeemiin. Mutta nämähän eivät näy meidän tilastoissa. Miten voi siis olla enemmän lapsettomia miehiä kuin naisia? Siis näillä miehillä ilmeisesti on kuitenkin joissain tapauksissa biologinen lapsi, joiden kanssa he eivät ole tekemisissä?
Eikös olisi helpompaa todeta, että Suomessa pariskunnilla on vähän lapsia, tai suomalaiset eivät niin usein enää pariudu siten että muodostuisi perinteinen perhe?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäironisesti vain ihmisvihaaja hankkii lapsia tänne sotien, pandemioiden, nälänhädän, riiston jne. keskelle. Anna lapselle syntymättömyyden lahja jo tänään!
Suosittelet siis aborttia kaikille raskaana oleville vai mitä tarkoitat?
Olen eri, mutta olipa typerä kommentti. Ehkäisystä kuullut?
Onpa typerä kommentti, mikä lahja ehkäisy nyt on. Annatko lahjaksi ehkäisyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljelleni kävi niin, että sai kaksi lasta, joista molemmilla ongelmia vauvana-taaperona. Ei siis mitään varsinaista nepsydiagnoosia, mutta tavanomaista haasteellisempia tapauksia kuitenkin. Lasten äidillä oli toisen jälkeen paha masennus, joten velipoika hoiti yksin taloutta. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua nainen oli päässyt taas jaloilleen, ja lapsistakin tullut helppohoitoisempia, nainen otti eron, vei lapset ja vieraannutti heidät isästään. Veljeni ei ole kuullut lapsistaan vuosiin.
Vierestä seurattuna tuossa siis mies vietti parhaat vuotensa zombina, selviytyen jotenkuten päivästä toiseen, ja mitään ei jäänyt käteen. En ihmettele, että monia miehiä arveluttaa isäksi ryhtyminen. Tämän kaiken seurauksena oma päätökseni pysyä lapsettomana vahvistui entisestään.
M39
Mutta sen vertaa veljesi ei lapsistaan välittänyt että olisi hakenut itselleen huoltajuuden tai edes tapaamisoikeutta.
Ymmärrän miksi naisia ei lisääntyminen huvita.
Nainen sekosi ja vei lapset, ja sekin on miehen vika.
Ei niitä lapsia huoltajalta niin vain viedä, jos sitä toista kiinnostaa.
Naiset saa huoltajuuden 90% tapauksista, vaikka mies olisi halukas ottamaan lapset!
Ei varmasti saa, jos mies on pitänyt puolet hoitovapaista, ollut yhtä paljon kotona sairaan lapsen kanssa, hoitanut neuvolakäyntejä, vasuja jne.
Missä ja miten näitä listaamiasi asioita tutkitaan? Eihän lastenvalvoja mitään tuollaisia ala tonkia.
Monille miehille ydinperhe ei ole enää tavoite eikä yhteisö sitä heiltä enää onneksi vaadi. Ennen käytiin koulut, mentiin armeijaan ja hankittiin ammatti ja perhe. Sitä ei miehiltä enää vaadita. Moni mies jakaa aikansa mieluummin kavereiden ja harrastusten parissa, kuin sitoutuu vanhemmuuden raskaisiin velvoitteisiin. Onneksemme hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut tämän meille.
Tähän vastaukset naisilta?