Paljonko pappi tienaa kuussa? Vaikka luterilaisen kirkon rivipappi.

Vierailija kirjoitti:

Oleellista ei ole se mitä termejä käytetään (kuten jotkut huomauttelevat että sitä ja tätä sanaa ei löydy Raamatusta), vaan se mitä noilla nykyisessä kielenkäytössä tarkoitetaan.  Uuden testamentin alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä käytetään sanaa presbyteros, jolla viitataan "seurakunnan vanhimpaan", ja suomen kielessä tätä vastaa sana pappi. Vaikka samaa suomalaista termiä käytetään myös vanhan liiton temppelipapeista, merkitys on kuitenkin eri. Puhutaanpa papista tai pastorista, kyse on seurakunnan opettajasta, jolla on yhteisössään tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Kuten on jo viitattu, lähes jokainen ihminen joutuu tekemään jotain työtä elantonsa eteen, ellei halua elää työmarkkina- ja toimeentulotuilla. Koska Kristus on minulle tärkeä, teen mielelläni tuota työtä hänen sanomansa julistamiseksi. Ei se vähennä sitä ettenkö voisi olla Jumalan käytössä myös virka-aikani ja -tehtävieni ulkopuolella, tai myös silloin jos sattuisin syystä tai toisesta olemaan tilapäisesti muissa töissä tai kokonaan työtön. Jos sanot että tällainen palkkapappeus jotenkin vähentää ihmisen uskollisuutta Jumalalle, samalla logiikalla voisi väittää että palkkaa saavat opettajat eivät välitä lapsista eivätkä poliisit laista ja turvallisuudesta. 

Kirkon pappeus matkii Vanhan testamentin pappeutta alttaripröystäilyineen ja virkavaatepakkoineen. Raamatussa ei käsketä pitää seurakuntavaaleja eikä äänestämällä valita työntekijöitä. Kirkko on ominut ehtoollisen jakamisen papeille. Se ei ole Raamatun malli. Pappina joudut tekemään paljon sellaista, mikä suorastaan kielletään Raamatussa, mutta kirkkolain mukaan on pakollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oleellista ei ole se mitä termejä käytetään (kuten jotkut huomauttelevat että sitä ja tätä sanaa ei löydy Raamatusta), vaan se mitä noilla nykyisessä kielenkäytössä tarkoitetaan.  Uuden testamentin alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä käytetään sanaa presbyteros, jolla viitataan "seurakunnan vanhimpaan", ja suomen kielessä tätä vastaa sana pappi. Vaikka samaa suomalaista termiä käytetään myös vanhan liiton temppelipapeista, merkitys on kuitenkin eri. Puhutaanpa papista tai pastorista, kyse on seurakunnan opettajasta, jolla on yhteisössään tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Kuten on jo viitattu, lähes jokainen ihminen joutuu tekemään jotain työtä elantonsa eteen, ellei halua elää työmarkkina- ja toimeentulotuilla. Koska Kristus on minulle tärkeä, teen mielelläni tuota työtä hänen sanomansa julistamiseksi. Ei se vähennä sitä ettenkö voisi olla Jumalan käytössä myös virka-aikani ja -tehtävieni ulkopuolella, tai myös silloin jos sattuisin syystä tai toisesta olemaan tilapäisesti muissa töissä tai kokonaan työtön. Jos sanot että tällainen palkkapappeus jotenkin vähentää ihmisen uskollisuutta Jumalalle, samalla logiikalla voisi väittää että palkkaa saavat opettajat eivät välitä lapsista eivätkä poliisit laista ja turvallisuudesta. 

Kirkon pappeus matkii Vanhan testamentin pappeutta alttaripröystäilyineen ja virkavaatepakkoineen. Raamatussa ei käsketä pitää seurakuntavaaleja eikä äänestämällä valita työntekijöitä. Kirkko on ominut ehtoollisen jakamisen papeille. Se ei ole Raamatun malli. Pappina joudut tekemään paljon sellaista, mikä suorastaan kielletään Raamatussa, mutta kirkkolain mukaan on pakollista.

Edelleen pyydän että kerrot mitä nämä Raamatussa suoraan kielletyt, mutta papeille pakollisesti kuuluvat asiat ovat. Raamatussa ei ole ohjeita seurakunnan työntekijöiden vaatetuksesta, mutta en nyt näin äkkiseltään muista missä sellaiset olisi myöskään kielletty.

Itse katson että papin tavallinen asu, olipa se missäkin ajassa ja paikassa sellainen kuin on, on monin tavoin hyödyllinen. Yhtäältä se muistuttaa kantajaansa itseään siitä että hän jonkun itseään suuremman tahon palveluksessa, ja tämä velvoittaa hänet miettimään omaa käyttäytymistään tavallista enemmän. Puku myös kertoo toisille ihmisille että henkilö on seurakunnan ja Jumalan palvelija, jolta voi tulla pyytämään hengellistä apua.

Mitä tulee alttaripukeutumiseen, niin toki voidaan miettiä mikä on Jumalan edessä tarpeellista. Omassa seurakunnassani on riittänyt kun pappi pukeutuu alttarilla valkeaan albaan ja sen päälle hartioille asetettavaan stolaan. Alba edustaa vertauskuvallisesti Jeesusta, jonka armoon ja lunastystyöhön meidät on puettu. Pohjimmiltaan alba on merkitykseltään sama kuin pienen lapsen kastemekko. Tämä vaatetus on lopulta melko yksinkertainen, ja tämäkin korostaa että pappi ei edusta alttarilla itseään vaan Jumalaa. Edelleen en voi puhua muiden virkaveljien ja -sisarten puolesta, mutta itse näen kaiken alttarilla ja yleisesti messussa tapahtuvan korostavan nimenomaan Kristusta, ei sitä toimittavia ihmisiä.

Ajattelen myös näin: siinä missä Raamattuun painettu sana on kirjallista evankeliumia ja saarna kirjallista, kaikki kuvallinen ja symbolinen kirkkotilan kaunistus on visuaalista. Yhtä hyvin messun voi pitää vaikka heinäladossa arkivaatteissa, pyhyys ei siitä kärsi, mutta jos on mahdollista kertoa Jumalan suuruudesta kauniiden eleiden ja laulutyylien muodossa, ei siitä ainakaan haittaa ole.

Anteeksi, kirjoitin epähuomiossa väärin. Siis piti olla "Raamattuun painettu sana on kirjallista evankeliumia ja saarna suullista".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä usko, ettei pappi tee työtä palkan takia. Voisi kokeilla, kuinka kauan työntekoa jatkavat, kun rahahanat vedetään kiinni.

Kyllä kutsumus loppuu viimeiseen tiliin. Rahan tähdet papit "töitä" tekevät.

No, esimerkiksi isäni hoitaa vieläkin kaikki suvun kasteet, vihkimiset ja hautaamisen, vaikka ei saa palkkaa ja ikää on 80.

Tämä ei ole argumentti rahastusta vastaan. Moni pappi tekee eläkkeellä toimituksia. On vaikea luopua olemasta pippaloiden keskipiste. Suvussa halutaan käyttää omaa sukulaispappia, se on sukujuhlatouhua, ei pyyteettömyyttä.

Vanhojen eläkeiläispappien pönöttäminen toimituksissa on silkkaa narsismia.

Jännää. Ensin kritisoidaan palkkaa saavia pappeja, ja sitten niitä jotka tekevät toimituksia palkkauran jo päätyttyä ilman korvausta. Mitenhän homman pitäisi toimia että tehtäisiin oikein? :)

Monilla eläkepapeilla on kova kriisi joutua pois työstä. Ei ole huomion ja arvostuksen kohteena. Korvaamattomuuskompleksi. Silloin tehdään töitä vaikka ilmaiseksi. Saa tuntea olevansa tärkeä.

Olen melko ujo ja introvertti, ja messun alku jännittää aina, mutta silti tunnen olevani siinä oikealla paikalla.

Miksi?

Siksi, että haluni hakeutua teologian opintoihin ja pyrkiä papiksi pohjautui sisäiseen tuntoon siitä että haluan olla Jumalan palveluksessa ammatikseni. Vaikken ole koskaan tykännyt esiintyä, tunsin sisälläni että minun vain "kuuluu" olla juuri tässä työssä, tarjota ihmisille samaa lohtua joka auttoi minua vaikeina aikoina elämässäni. Pahimmillaan esiintymisjännitys aiheutti opiskeluaikoinani sitä että vapaaehtoisena messuavustajana minun teki messun alussa mieli paeta paikalta, mutta silti tiesin että jos näin tekisin, seuraava kerta tuntuisi vielä pahemmalta. Sitten kun tuli minun vuoroni ja astuin lukemaan päivän raamatuntekstejä, tuntui kuin "joku olisi kantanut". Kyse ei ole minusta, vaan jostain minua suuremmasta, joka johdattaa ja kantaa vaikka itse tuntisin oloni epävarmaksi.

Kiitos vastauksestasi. Aivan viisaan oloiset vastaukset.

Joskaan nämä sinällään oikeat ajatus-ja toimintamallit eivät poista harjoittamasi palkkapappeuden epäraamatullisuutta eivätkä sitä, että työskentelemällä evankelisluterilaisessa kirkossa osallistut sen rappion ja mädännäisyyden olemassaoloon ja tulet täten osalliseksi sen synneistä.

Miksi et vain olisi Jumalan palveluksessa ilman näitä nykyisen tiesi sisältämiä haitallisia aspekteja?

Voisitko kertoa mihin perustat näkemyksesi "palkkapappeudesta" epäraamatullisena? Kuten kirjoitin aiemmin, Raamatussa seurakunnan paimenille on annettu oikeus saada työstään korvaus. 

1. Kor 19:13-14

"Ettekö tiedä, että temppelissä palvelevat papit saavat temppelistä elatuksensa ja ne, jotka toimittavat uhrit, saavat alttarille tuoduista uhreista osuutensa? Samoin on Herra määrännyt, että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista."

Luuk. 10:7

"Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa mitä teille tarjotaan, sillä työmies on palkkansa ansainnut."

On totta että kirkon sisällä on monenlaisia näkemyksiä ja jopa ongelmia. Olen pohtinut tätä kysymystä. Luterilainen kirkko on se jossa minut on kastettu ja konfirmoitu, jonka piirissä minulle on opetettu Herrasta ja Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta.

Kun kirjoitat paljon raamatullisuudesta, muistat varmaan vertauksen huonosta paimenesta joka jättää lampaat pulaan. Tunnen hieman arveluttavaksi esittää nyt tällaisen vertauksen, sillä en tahdo kohdistaa kritiikkiä kenenkään tiettyyn henkilöön tai tahoon. Puhutaan kuitenkin ihan yleisesti vertauskuvallisella tasolla, että jos paimen näkee lampaiden olevan vaarassa, onko rakkaudellista että hän pakenee toiselle turvalliselle niitylle ja jättää oman kotilaumansa pulaan? Eikö hänen tule hoitaa parhaansa mukaan sitä virkaa jonka hän ylipaimenen edessä uskoo oikeaksi? Eihän Paavalikaan hylännyt esimerkiksi Korinton seurakuntaa sen piirissä ilmenneiden ongelmien vuoksi, vaan jatkoi heille kirjoittamista rakkauden hengessä. Raamattu on täynnä viittauksia siihen kuinka kolmiyhteinen Jumala ja apostolit kehottavat ihmisiä palaamaan oikealle tielle. 

Voin toki kertoa ja voin jopa käyttää perusteina raamattua.

1: Matteus 10:8, Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia, ajakaa ulos demoneja. Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.

2. Miika 3:11, Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat maksusta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta. Mutta Herraan he turvautuvat, sanoen: "Eikö Herra ole meidän keskellämme? Ei tule meille onnettomuutta."

3. Ilmestys 22:17, Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

4. Apostolien teot 8:18–20, Mutta kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa, ja sanoi: Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen. Mutta Pietari sanoi hänelle: Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.

5. Jesaja 55:1, Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.

6. 2. Korinttilaisille 2:17, Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.

Haluan vielä muistuttaa sinua Jeesuksen erämaakoettelemuksista, Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta.

Jeesuksella oli voima kieltäytyä saatanan tarjouksista, teillä palkkapapeilla ei tätä tarvittavaa vahvuutta ole vaan te valitsette mielummin saatanan tarjoamat houkutukset, mammonan ja vallan.

Ohessa on nyt sinulle muutama esimerkki, joita toivon sinun vilpittömästi tutkailevan sydämesi kammioissa tulevina aikoina.

Toisaalta se, että sinun tulee edes kysyä minulta näitä perusteitä kertoo siitä järkähtämättömästi, että nämä siemeneni eivät nyt tule istutetuksi tällä hetkellä oikeaan maaperään. Maallisuus sitoo sinua tällä hetkellä liikaa ja estää kehityksesi.

Mutta ehkä vuodet auttavat sinua ymmärtämään paremmin ja muuttumaan.

Usko minua kun sanon, se todella kannattaa. Myös sinä voit valita valon pimeyden sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oleellista ei ole se mitä termejä käytetään (kuten jotkut huomauttelevat että sitä ja tätä sanaa ei löydy Raamatusta), vaan se mitä noilla nykyisessä kielenkäytössä tarkoitetaan.  Uuden testamentin alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä käytetään sanaa presbyteros, jolla viitataan "seurakunnan vanhimpaan", ja suomen kielessä tätä vastaa sana pappi. Vaikka samaa suomalaista termiä käytetään myös vanhan liiton temppelipapeista, merkitys on kuitenkin eri. Puhutaanpa papista tai pastorista, kyse on seurakunnan opettajasta, jolla on yhteisössään tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia.

Kuten on jo viitattu, lähes jokainen ihminen joutuu tekemään jotain työtä elantonsa eteen, ellei halua elää työmarkkina- ja toimeentulotuilla. Koska Kristus on minulle tärkeä, teen mielelläni tuota työtä hänen sanomansa julistamiseksi. Ei se vähennä sitä ettenkö voisi olla Jumalan käytössä myös virka-aikani ja -tehtävieni ulkopuolella, tai myös silloin jos sattuisin syystä tai toisesta olemaan tilapäisesti muissa töissä tai kokonaan työtön. Jos sanot että tällainen palkkapappeus jotenkin vähentää ihmisen uskollisuutta Jumalalle, samalla logiikalla voisi väittää että palkkaa saavat opettajat eivät välitä lapsista eivätkä poliisit laista ja turvallisuudesta. 

Kirkon pappeus matkii Vanhan testamentin pappeutta alttaripröystäilyineen ja virkavaatepakkoineen. Raamatussa ei käsketä pitää seurakuntavaaleja eikä äänestämällä valita työntekijöitä. Kirkko on ominut ehtoollisen jakamisen papeille. Se ei ole Raamatun malli. Pappina joudut tekemään paljon sellaista, mikä suorastaan kielletään Raamatussa, mutta kirkkolain mukaan on pakollista.

Edelleen pyydän että kerrot mitä nämä Raamatussa suoraan kielletyt, mutta papeille pakollisesti kuuluvat asiat ovat. Raamatussa ei ole ohjeita seurakunnan työntekijöiden vaatetuksesta, mutta en nyt näin äkkiseltään muista missä sellaiset olisi myöskään kielletty.

Itse katson että papin tavallinen asu, olipa se missäkin ajassa ja paikassa sellainen kuin on, on monin tavoin hyödyllinen. Yhtäältä se muistuttaa kantajaansa itseään siitä että hän jonkun itseään suuremman tahon palveluksessa, ja tämä velvoittaa hänet miettimään omaa käyttäytymistään tavallista enemmän. Puku myös kertoo toisille ihmisille että henkilö on seurakunnan ja Jumalan palvelija, jolta voi tulla pyytämään hengellistä apua.

Mitä tulee alttaripukeutumiseen, niin toki voidaan miettiä mikä on Jumalan edessä tarpeellista. Omassa seurakunnassani on riittänyt kun pappi pukeutuu alttarilla valkeaan albaan ja sen päälle hartioille asetettavaan stolaan. Alba edustaa vertauskuvallisesti Jeesusta, jonka armoon ja lunastystyöhön meidät on puettu. Pohjimmiltaan alba on merkitykseltään sama kuin pienen lapsen kastemekko. Tämä vaatetus on lopulta melko yksinkertainen, ja tämäkin korostaa että pappi ei edusta alttarilla itseään vaan Jumalaa. Edelleen en voi puhua muiden virkaveljien ja -sisarten puolesta, mutta itse näen kaiken alttarilla ja yleisesti messussa tapahtuvan korostavan nimenomaan Kristusta, ei sitä toimittavia ihmisiä.

Ajattelen myös näin: siinä missä Raamattuun painettu sana on kirjallista evankeliumia ja saarna kirjallista, kaikki kuvallinen ja symbolinen kirkkotilan kaunistus on visuaalista. Yhtä hyvin messun voi pitää vaikka heinäladossa arkivaatteissa, pyhyys ei siitä kärsi, mutta jos on mahdollista kertoa Jumalan suuruudesta kauniiden eleiden ja laulutyylien muodossa, ei siitä ainakaan haittaa ole.

Tutki kirkkojärjestystä. Alba, stola, virkapuku, etulipuke jne. eivät ole vapaaehtoinen valinta, vaan pakollisia. Kirkko pakottaa pappinsa noudattamaan tiettyä vaatejärjestystä, vaikka Raamatussa siihen ei velvoiteta. Pappi on sidottu seurakuntaneuvoston ja -valtuuston päätöksiin. Joudut tottelemaan kirkkoherraa ja piispaa, vaikka he olisivat minkälaisia. Lue kirkkolakia, siellä on säädetty, missä ehtoollista saa viettää. Alttaritouhu korottaa nimenomaan ihmistä. Papin edessähän seurakuntalaiset polvistuvat ehtoollisella, vaikka väitetään, että Jumalan edessä. Heppoisissa kantimissa on usko ja virka, kun siihen tarvitsee vaatetusta muistuttamaan.

Kiitos vastauksestasi ja antamistasi raamatunkohdista. Niitä olikin enemmän kuin itse tarjoilin sinulle. On aivan totta että Jumalan Sanasta ei tule periä maksua. Kirkkoon tuleminen ei edellytä kirkollisveron maksamista, ja kuten tässä pitkässä keskustelussa on todettu, yksittäisistä toimituksista ei peritä minkäänlaisia maksuja (mahdolliset tilavuokrat ovat erikseen, mutta kasteet, vihkimiset sun muut ovat itsessään aivan ilmaisia, tai ainakaan minä pappina en saa niistä pennin pyörylää). Palkka tulee vain ja ainoastaan siitä että olen seurakunnan työntekijä ja valmis menemään sinne minut lähetetään, ja se on aivan sama riippumatta siitä kuinka monta messua tai hautaan siunaamista päivän aikana on.

Pyhää Henkeä ei voi ostaa eikä myydä, se on aivan totta, eikä sellaista kirkossa harjoiteta. Henki laskeutuu siihen johon laskeutuu. Yksikään ihminen ei joudu maksamaan minulle mitään siitä että saa minulta papillisia palveluksia, ja kuten itse aiemmin totesin, apostoli Paavali selkeäsanaisesti ilmoittaa että evankeliumin julistajalla ON oikeus saada tästä elatuksensa. Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle. Jos joku seurakuntamme alueella asuva ateisti tai vaikka hindu soittaa minulle ja pyytää minut kotiinsa vierailemaan, tulen paikalle hänen kannaltaan täysin ilmaiseksi, keskustelen mistä hän haluaa kanssani keskustella, enkä velvoita häntä kääntymään kristityksi. Toivotan toki tervetulleeksi, jos itse haluaa, ja tunnustan rohkeasti oman uskoni.

Monen monta kertaa olen miettinyt olenko oikea uskova vai huijaanko itseäni. Jeesus Kristus itse sen tietää, ja luotan hänen sanoihinsa: "kukaan ei voi tulla luokseni ellei Isä ole häntä lähettänyt..." ja "sitä, jonka Isä minulle antaa, minä en lähetä pois" sekä "jos sinä suullasi tunnustat että Jeesus Kristus on Herra ja sydämessäsi uskot että Isä on hänet kuolleista herättänyt, olet pelastuva".

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi ja antamistasi raamatunkohdista. Niitä olikin enemmän kuin itse tarjoilin sinulle. On aivan totta että Jumalan Sanasta ei tule periä maksua. Kirkkoon tuleminen ei edellytä kirkollisveron maksamista, ja kuten tässä pitkässä keskustelussa on todettu, yksittäisistä toimituksista ei peritä minkäänlaisia maksuja (mahdolliset tilavuokrat ovat erikseen, mutta kasteet, vihkimiset sun muut ovat itsessään aivan ilmaisia, tai ainakaan minä pappina en saa niistä pennin pyörylää). Palkka tulee vain ja ainoastaan siitä että olen seurakunnan työntekijä ja valmis menemään sinne minut lähetetään, ja se on aivan sama riippumatta siitä kuinka monta messua tai hautaan siunaamista päivän aikana on.

Pyhää Henkeä ei voi ostaa eikä myydä, se on aivan totta, eikä sellaista kirkossa harjoiteta. Henki laskeutuu siihen johon laskeutuu. Yksikään ihminen ei joudu maksamaan minulle mitään siitä että saa minulta papillisia palveluksia, ja kuten itse aiemmin totesin, apostoli Paavali selkeäsanaisesti ilmoittaa että evankeliumin julistajalla ON oikeus saada tästä elatuksensa. Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle. Jos joku seurakuntamme alueella asuva ateisti tai vaikka hindu soittaa minulle ja pyytää minut kotiinsa vierailemaan, tulen paikalle hänen kannaltaan täysin ilmaiseksi, keskustelen mistä hän haluaa kanssani keskustella, enkä velvoita häntä kääntymään kristityksi. Toivotan toki tervetulleeksi, jos itse haluaa, ja tunnustan rohkeasti oman uskoni.

Monen monta kertaa olen miettinyt olenko oikea uskova vai huijaanko itseäni. Jeesus Kristus itse sen tietää, ja luotan hänen sanoihinsa: "kukaan ei voi tulla luokseni ellei Isä ole häntä lähettänyt..." ja "sitä, jonka Isä minulle antaa, minä en lähetä pois" sekä "jos sinä suullasi tunnustat että Jeesus Kristus on Herra ja sydämessäsi uskot että Isä on hänet kuolleista herättänyt, olet pelastuva".

Kirkon jäsenyys edellyttää kirkollisveron maksamista. Sitä ei edes kysytä, vaan se peritään suoraan tuloista. Jopa vakuutuskorvauksista. Ei sinulle toimituksista eikä messuista pidäkään mitään maksaa, papin palkka on jo tarpeeksi suuri. Kun autolla tai pyörällä menet tapaamaan ihmisiä tai sivukirkolle, saat kilometrikorvaukset.

Vierailija kirjoitti:

Tutki kirkkojärjestystä. Alba, stola, virkapuku, etulipuke jne. eivät ole vapaaehtoinen valinta, vaan pakollisia. Kirkko pakottaa pappinsa noudattamaan tiettyä vaatejärjestystä, vaikka Raamatussa siihen ei velvoiteta. Pappi on sidottu seurakuntaneuvoston ja -valtuuston päätöksiin. Joudut tottelemaan kirkkoherraa ja piispaa, vaikka he olisivat minkälaisia. Lue kirkkolakia, siellä on säädetty, missä ehtoollista saa viettää. Alttaritouhu korottaa nimenomaan ihmistä. Papin edessähän seurakuntalaiset polvistuvat ehtoollisella, vaikka väitetään, että Jumalan edessä. Heppoisissa kantimissa on usko ja virka, kun siihen tarvitsee vaatetusta muistuttamaan.

Olen ollut monta kertaa luterilaisen kirkon messussa, jossa toimittavien pappien ainoa papillinen vaatetus on pantapaita, ei siis albaa eikä stolaa edes alttarilla ehtoollisen aikana. 

Ehtoollisen sisältävä jumalanpalvelus voidaan viettää tilapäisesti ja kirkkoherran valvonnassa muualla kuin kirkossa (KJ 2: 9)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi ja antamistasi raamatunkohdista. Niitä olikin enemmän kuin itse tarjoilin sinulle. On aivan totta että Jumalan Sanasta ei tule periä maksua. Kirkkoon tuleminen ei edellytä kirkollisveron maksamista, ja kuten tässä pitkässä keskustelussa on todettu, yksittäisistä toimituksista ei peritä minkäänlaisia maksuja (mahdolliset tilavuokrat ovat erikseen, mutta kasteet, vihkimiset sun muut ovat itsessään aivan ilmaisia, tai ainakaan minä pappina en saa niistä pennin pyörylää). Palkka tulee vain ja ainoastaan siitä että olen seurakunnan työntekijä ja valmis menemään sinne minut lähetetään, ja se on aivan sama riippumatta siitä kuinka monta messua tai hautaan siunaamista päivän aikana on.

Pyhää Henkeä ei voi ostaa eikä myydä, se on aivan totta, eikä sellaista kirkossa harjoiteta. Henki laskeutuu siihen johon laskeutuu. Yksikään ihminen ei joudu maksamaan minulle mitään siitä että saa minulta papillisia palveluksia, ja kuten itse aiemmin totesin, apostoli Paavali selkeäsanaisesti ilmoittaa että evankeliumin julistajalla ON oikeus saada tästä elatuksensa. Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle. Jos joku seurakuntamme alueella asuva ateisti tai vaikka hindu soittaa minulle ja pyytää minut kotiinsa vierailemaan, tulen paikalle hänen kannaltaan täysin ilmaiseksi, keskustelen mistä hän haluaa kanssani keskustella, enkä velvoita häntä kääntymään kristityksi. Toivotan toki tervetulleeksi, jos itse haluaa, ja tunnustan rohkeasti oman uskoni.

Monen monta kertaa olen miettinyt olenko oikea uskova vai huijaanko itseäni. Jeesus Kristus itse sen tietää, ja luotan hänen sanoihinsa: "kukaan ei voi tulla luokseni ellei Isä ole häntä lähettänyt..." ja "sitä, jonka Isä minulle antaa, minä en lähetä pois" sekä "jos sinä suullasi tunnustat että Jeesus Kristus on Herra ja sydämessäsi uskot että Isä on hänet kuolleista herättänyt, olet pelastuva".

Kirkon jäsenyys edellyttää kirkollisveron maksamista. Sitä ei edes kysytä, vaan se peritään suoraan tuloista. Jopa vakuutuskorvauksista. Ei sinulle toimituksista eikä messuista pidäkään mitään maksaa, papin palkka on jo tarpeeksi suuri. Kun autolla tai pyörällä menet tapaamaan ihmisiä tai sivukirkolle, saat kilometrikorvaukset.

Kyllä, kirkon jäsenyys aiheuttaa automaattisen kirkollisveron perinnän, mutta jumalanpalvelukseen saa tulla kuka tahansa riippumatta jäsenyydestä tai sen puutteesta. Edes ehtoollispöydässä ei kysytä jokaiselta erikseen onko tämä kirkon jäsen.

Vaikka papin palkka onkin melko pieni, niin siitä huolimatta he ovat henkisesti rikkaita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutki kirkkojärjestystä. Alba, stola, virkapuku, etulipuke jne. eivät ole vapaaehtoinen valinta, vaan pakollisia. Kirkko pakottaa pappinsa noudattamaan tiettyä vaatejärjestystä, vaikka Raamatussa siihen ei velvoiteta. Pappi on sidottu seurakuntaneuvoston ja -valtuuston päätöksiin. Joudut tottelemaan kirkkoherraa ja piispaa, vaikka he olisivat minkälaisia. Lue kirkkolakia, siellä on säädetty, missä ehtoollista saa viettää. Alttaritouhu korottaa nimenomaan ihmistä. Papin edessähän seurakuntalaiset polvistuvat ehtoollisella, vaikka väitetään, että Jumalan edessä. Heppoisissa kantimissa on usko ja virka, kun siihen tarvitsee vaatetusta muistuttamaan.

Olen ollut monta kertaa luterilaisen kirkon messussa, jossa toimittavien pappien ainoa papillinen vaatetus on pantapaita, ei siis albaa eikä stolaa edes alttarilla ehtoollisen aikana. 

Ehtoollisen sisältävä jumalanpalvelus voidaan viettää tilapäisesti ja kirkkoherran valvonnassa muualla kuin kirkossa (KJ 2: 9)

Papin paidasta ja juhlapuvusta on rivikaupalla määräyksiä. Raamatussa ei ole rajoituksia sille, missä ehtoollisen voi viettää, kirkolla taas on. Kirkkoherra ei ole raamatullinen virka. Kirkko pitää työntekijöitään tyhminä, koska triviaaleja asioita pitää kirkkoherran valvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi ja antamistasi raamatunkohdista. Niitä olikin enemmän kuin itse tarjoilin sinulle. On aivan totta että Jumalan Sanasta ei tule periä maksua. Kirkkoon tuleminen ei edellytä kirkollisveron maksamista, ja kuten tässä pitkässä keskustelussa on todettu, yksittäisistä toimituksista ei peritä minkäänlaisia maksuja (mahdolliset tilavuokrat ovat erikseen, mutta kasteet, vihkimiset sun muut ovat itsessään aivan ilmaisia, tai ainakaan minä pappina en saa niistä pennin pyörylää). Palkka tulee vain ja ainoastaan siitä että olen seurakunnan työntekijä ja valmis menemään sinne minut lähetetään, ja se on aivan sama riippumatta siitä kuinka monta messua tai hautaan siunaamista päivän aikana on.

Pyhää Henkeä ei voi ostaa eikä myydä, se on aivan totta, eikä sellaista kirkossa harjoiteta. Henki laskeutuu siihen johon laskeutuu. Yksikään ihminen ei joudu maksamaan minulle mitään siitä että saa minulta papillisia palveluksia, ja kuten itse aiemmin totesin, apostoli Paavali selkeäsanaisesti ilmoittaa että evankeliumin julistajalla ON oikeus saada tästä elatuksensa. Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle. Jos joku seurakuntamme alueella asuva ateisti tai vaikka hindu soittaa minulle ja pyytää minut kotiinsa vierailemaan, tulen paikalle hänen kannaltaan täysin ilmaiseksi, keskustelen mistä hän haluaa kanssani keskustella, enkä velvoita häntä kääntymään kristityksi. Toivotan toki tervetulleeksi, jos itse haluaa, ja tunnustan rohkeasti oman uskoni.

Monen monta kertaa olen miettinyt olenko oikea uskova vai huijaanko itseäni. Jeesus Kristus itse sen tietää, ja luotan hänen sanoihinsa: "kukaan ei voi tulla luokseni ellei Isä ole häntä lähettänyt..." ja "sitä, jonka Isä minulle antaa, minä en lähetä pois" sekä "jos sinä suullasi tunnustat että Jeesus Kristus on Herra ja sydämessäsi uskot että Isä on hänet kuolleista herättänyt, olet pelastuva".

Kirkon jäsenyys edellyttää kirkollisveron maksamista. Sitä ei edes kysytä, vaan se peritään suoraan tuloista. Jopa vakuutuskorvauksista. Ei sinulle toimituksista eikä messuista pidäkään mitään maksaa, papin palkka on jo tarpeeksi suuri. Kun autolla tai pyörällä menet tapaamaan ihmisiä tai sivukirkolle, saat kilometrikorvaukset.

Kyllä, kirkon jäsenyys aiheuttaa automaattisen kirkollisveron perinnän, mutta jumalanpalvelukseen saa tulla kuka tahansa riippumatta jäsenyydestä tai sen puutteesta. Edes ehtoollispöydässä ei kysytä jokaiselta erikseen onko tämä kirkon jäsen.

Käy enemmän jumalanpalveluksissa - kuulet ehkä saman kuin moni muukin. Olen ollut jumalanpalveluksissa, joissa pappi selostaa ennen ehtoollista, ketkä saavat ottaa ehtoollista.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka papin palkka onkin melko pieni, niin siitä huolimatta he ovat henkisesti rikkaita!

Tuttu huttua pappien valitus, miten palkka on pieni.

Vierailija kirjoitti:

Käy enemmän jumalanpalveluksissa - kuulet ehkä saman kuin moni muukin. Olen ollut jumalanpalveluksissa, joissa pappi selostaa ennen ehtoollista, ketkä saavat ottaa ehtoollista.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana olen käynyt jumalanpalveluksessa joka viikko paitsi korona-aikaan, jolloin seurasin palveluksia verkosta. Kokemuksia on useista seurakunnista ympäri Suomea. Kuten sanottu, olen itse pappi. Luterilaisessa messussa en ole kertaakaan sanonut tai kuullut toisten pappien sanovan jotain siitä kuka saa tai ei saa tulla ehtoolliselle. Tästä on toki omia säädöksiään, mutta käytännössä sitä ei valvota millään tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy enemmän jumalanpalveluksissa - kuulet ehkä saman kuin moni muukin. Olen ollut jumalanpalveluksissa, joissa pappi selostaa ennen ehtoollista, ketkä saavat ottaa ehtoollista.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana olen käynyt jumalanpalveluksessa joka viikko paitsi korona-aikaan, jolloin seurasin palveluksia verkosta. Kokemuksia on useista seurakunnista ympäri Suomea. Kuten sanottu, olen itse pappi. Luterilaisessa messussa en ole kertaakaan sanonut tai kuullut toisten pappien sanovan jotain siitä kuka saa tai ei saa tulla ehtoolliselle. Tästä on toki omia säädöksiään, mutta käytännössä sitä ei valvota millään tavoin.

Joissakin seurakunnista sitä harjoitetaan, vaikka sinä et ole kuullut. Toisin sanoen kirkko tekee paljon säännöksiä, mutta edes sen omat työntekijät eivät noudata niitä.

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle.

Näen ja ymmärrän, kuten aiemmin kirjoitin, että valitettavasti aika ei ole kohdallasi vielä käydä rakentavaa ja vuorovaikutteista keskustelua edes Jumalaan ja uskontoon liittyvistä eksoteeristä aspekteista.

Esoteerisestä puhumattakaan.

Toivon sinun kuitenkin tallentavan itsellesi tuon aiemmin kirjoittamani eräänlaiseksi muistioksi, johon voit halutessasi palata.

Mikäli käy oikein onnekkaasti, pystyt tulevaisuudessa näkemään nykyisen dogmisi ulkopuolelta ja ymmärtämään kirjoitukseni todellisen sisällön.

Lupaan sinulle, tämä on oleva sinulle onnen päivä jos sen joskus kohtaat.

Silloin tulet nimittäin tuntemaan Jumalan ja olet hänen henkilökohtainen ystäväsi ja yhteistyökumppanisi vailla uskontojen rajoittavien dogmien orjuuttavaa vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle.

Näen ja ymmärrän, kuten aiemmin kirjoitin, että valitettavasti aika ei ole kohdallasi vielä käydä rakentavaa ja vuorovaikutteista keskustelua edes Jumalaan ja uskontoon liittyvistä eksoteeristä aspekteista.

Esoteerisestä puhumattakaan.

Toivon sinun kuitenkin tallentavan itsellesi tuon aiemmin kirjoittamani eräänlaiseksi muistioksi, johon voit halutessasi palata.

Mikäli käy oikein onnekkaasti, pystyt tulevaisuudessa näkemään nykyisen dogmisi ulkopuolelta ja ymmärtämään kirjoitukseni todellisen sisällön.

Lupaan sinulle, tämä on oleva sinulle onnen päivä jos sen joskus kohtaat.

Silloin tulet nimittäin tuntemaan Jumalan ja olet hänen henkilökohtainen ystäväsi ja yhteistyökumppanisi vailla uskontojen rajoittavien dogmien orjuuttavaa vaikutusta.

Kiitos sinulle tästä keskustelusta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, ja Herramme Jeesuksen Kristuksen siunausta koko elämääsi. Hän johdattakoon meistä jokaista oikeaan suuntaan riippumatta siitä miten tässä vajavaisessa ruumiissamme asioita ymmärrämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen, sekä seurakunta että minä teemme aivan oikein kun välillämme tapahtuu kuukausittainen rahansiirto tililtä toiselle.

Näen ja ymmärrän, kuten aiemmin kirjoitin, että valitettavasti aika ei ole kohdallasi vielä käydä rakentavaa ja vuorovaikutteista keskustelua edes Jumalaan ja uskontoon liittyvistä eksoteeristä aspekteista.

Esoteerisestä puhumattakaan.

Toivon sinun kuitenkin tallentavan itsellesi tuon aiemmin kirjoittamani eräänlaiseksi muistioksi, johon voit halutessasi palata.

Mikäli käy oikein onnekkaasti, pystyt tulevaisuudessa näkemään nykyisen dogmisi ulkopuolelta ja ymmärtämään kirjoitukseni todellisen sisällön.

Lupaan sinulle, tämä on oleva sinulle onnen päivä jos sen joskus kohtaat.

Silloin tulet nimittäin tuntemaan Jumalan ja olet hänen henkilökohtainen ystäväsi ja yhteistyökumppanisi vailla uskontojen rajoittavien dogmien orjuuttavaa vaikutusta.

Kiitos sinulle tästä keskustelusta. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, ja Herramme Jeesuksen Kristuksen siunausta koko elämääsi. Hän johdattakoon meistä jokaista oikeaan suuntaan riippumatta siitä miten tässä vajavaisessa ruumiissamme asioita ymmärrämme.

Oikea suunta löytyy Raamatusta ja rukouksesta. Ei kirkosta, ei kirkkolaista, ei kirkkojärjestyksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, jos ette tunne teologian koulutukseen liittyviä asioita, älkää mustamaalatko tieteenalaa. Monelle opiskelemaan lähtevällekin tulee yllätyksenä, ettei teologia olekaan uskonnollista.

On hienoa, että kirkko vaatii papeiltaan yleissvistävän koulutuksen. Jos ei vaatisi, teologia tieteenä jatkuisi yliopistoissa, mutta kulttuurissame suuren vaikutuksen omaavan kirkon papit olisivat vähemmän tietoisia yhteiskunnasta, kulttuurista ja historiasta. Teologia tieteenä on modernisoitunut, eikä se ole mikään "pappiskoulu", sillä yliopistot ovat itsenäisiä ja tiede ei ole kirkon alaisuuessa toimivaa. Toki harjoittelut on käytävä seurakunnassa jos haluaa papiksi, jotta on paremmin ammattiin sopiva. Harjoittelut voi suorittaa muualla kuin uskonnollisessa yhteisössä jos ei pyri hengelliseen työhön, vaan vaikkapa toimittajaksi sanomalehteen.

Toki suuri osa opiskelijakunnasta on "uskonnollista", koska moni opiskelija pyrkii uskonnollisiin yhteisöihin töihin. Mielestäni se on yksi syy siihen, että stereotypiat tieteenalan uskonnollisuudesta säilyvät. Itse olen teologian maisterina opetusalalla, eikä työhöni kuuluni tunnustuksellisuus. Rikkoisin lakia jos sotkisin hengellisyyden opetukseeni ja hyvä niin. Ennen vanhaan näitä kahta ei erotettu, mutta se oli silloin.

Jokainen meistä on jonkinlainen keittiöteologi, mutta suosittelen myös ajantasaisen yliopistoteologian opiskelua kaikille! Millaisen väikkärin sinä tekisit?

Papit ovat teologian tieteenalan käyntikortti. Joten kyllä voi arvostella tieteenalaa sen edustajien perusteella.

Ei ole tietenkään virallisesti tunnustuksellista ja olisi itsetuhoista tunnustautua tunnustukselliseksi tässä ajassa. 

Teologia on markkinoitu todella ovelasti ja aika rohkeastikin; yliopistojen mainosten mukaan pääset aina työhaastatteluun, koska teologiaa opiskellut "välittää" ihmisistä. Lisäksi se on erinomainen toimittajakoulu, tulet uskonnon asiantuntijaksi, kohtaamisen asiantuntijaksi ja vielä arvojen asiantuntijaksi. Pääsee lehtiin puhumaan samoista asioista kuin psykologit. Pätevä lääkäri tai insinööri ei sentään ole. 

Kuitenkin kyllähän teologia keskittyy kristinuskon tutkimukseen ja tuossa sivussa harrastetaan paljon mielikuvilla pelaamista, mikä on tietysti ymmärrettävää. 

Mielestäni tuo sanomasi asia teologian tärkeydestä papeille on kehäpäätelmä; se perustuu siihen, että  uskontoa ja valtiota ei pidä erottaa ja kahden uskonnollisen yhteisön (ortodoksit ja ev.lut) työntekijöiden koulutusta pitää tukea julkisin varoin ja käytännössä kouluttaa heitä uskonnollisten yhteisöjen puolustajiksi. Noiden kirkkojen papeilla on suuri vaikutus kulttuurissa juuri siksi, että valtiota ja uskontoa ei ole erotettu ja yliopisto toimii käytännössä ammattiopistona heille ja tuottaa uskonpuolustamiseen soveltuvaa materiaalia.

Teologian yliopistokursseilla saatetaan käyttää lähteinä mm.kirkon tutkimuskeskuksen artikkeleita ja iltalehdissäkin kristinuskosta kriittisesti puhuttaessa teologiaa opiskellut asiantuntija on puolustamassa kristinuskoa glorifioivaa historiatulkintaa. 

Teoriassa kyseessä on neutraali ala, mutta ilman uskonnon ja valtion yhteyttä ala kuihtuisi ja teologia ehkä muutettaisiin historian erikoistumisalaksi tai jätettäiisin vain uskontotiede jäljelle. On tarkoituksenmukaista, että kirkon palveluksessa olleet ja uskovaiset lehtorit, professorit sun muut opettavat opiskelijoille valikoivasti sellaista tietoa, mikä saa heidät puolustamaan kristinuskoa ja tätä kautta valtion ja kirkon yhteyttä; kun valtion ja kirkon yhteys heikentyy ja erikoisedut häviävät, opettajilta ynnä muilta menee työt. Jos haluaa opiskella historiaa, filosofiaa yms. neutraalisti, se onnistuu muussa tiedekunnassa. Teologian ala jo nimenäkin viittaa aikaan ennen uskonnonvapautta, koska se tarkoittaa kirjaimellisesti jumalatutkimusta, mikä sopii vähän heikosti nykyaikaan. 

Olen siis itsekin teologiaa opiskellut avoimessa yo:ssa ja onhan se mielenkiintoista. Uskontotutkimus on mielestäni tärkeää ja samanaikaisesti ajattelen, että teologian asema yliopistoissa on jäänne ajalta ennen uskonnonvapautta. Jos uskonnolliset yhteisöt olisivat tasa-arvoisia, teologia lopetettaisiin ja sulautettaisiin uskontotieteeseen ja kaikki uskonnolliset yhteisöt kouluttaisivat itse hengelliset johtajansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset, jos ette tunne teologian koulutukseen liittyviä asioita, älkää mustamaalatko tieteenalaa. Monelle opiskelemaan lähtevällekin tulee yllätyksenä, ettei teologia olekaan uskonnollista.

On hienoa, että kirkko vaatii papeiltaan yleissvistävän koulutuksen. Jos ei vaatisi, teologia tieteenä jatkuisi yliopistoissa, mutta kulttuurissame suuren vaikutuksen omaavan kirkon papit olisivat vähemmän tietoisia yhteiskunnasta, kulttuurista ja historiasta. Teologia tieteenä on modernisoitunut, eikä se ole mikään "pappiskoulu", sillä yliopistot ovat itsenäisiä ja tiede ei ole kirkon alaisuuessa toimivaa. Toki harjoittelut on käytävä seurakunnassa jos haluaa papiksi, jotta on paremmin ammattiin sopiva. Harjoittelut voi suorittaa muualla kuin uskonnollisessa yhteisössä jos ei pyri hengelliseen työhön, vaan vaikkapa toimittajaksi sanomalehteen.

Toki suuri osa opiskelijakunnasta on "uskonnollista", koska moni opiskelija pyrkii uskonnollisiin yhteisöihin töihin. Mielestäni se on yksi syy siihen, että stereotypiat tieteenalan uskonnollisuudesta säilyvät. Itse olen teologian maisterina opetusalalla, eikä työhöni kuuluni tunnustuksellisuus. Rikkoisin lakia jos sotkisin hengellisyyden opetukseeni ja hyvä niin. Ennen vanhaan näitä kahta ei erotettu, mutta se oli silloin.

Jokainen meistä on jonkinlainen keittiöteologi, mutta suosittelen myös ajantasaisen yliopistoteologian opiskelua kaikille! Millaisen väikkärin sinä tekisit?

Papit ovat teologian tieteenalan käyntikortti. Joten kyllä voi arvostella tieteenalaa sen edustajien perusteella.

Ei ole tietenkään virallisesti tunnustuksellista ja olisi itsetuhoista tunnustautua tunnustukselliseksi tässä ajassa. 

Teologia on markkinoitu todella ovelasti ja aika rohkeastikin; yliopistojen mainosten mukaan pääset aina työhaastatteluun, koska teologiaa opiskellut "välittää" ihmisistä. Lisäksi se on erinomainen toimittajakoulu, tulet uskonnon asiantuntijaksi, kohtaamisen asiantuntijaksi ja vielä arvojen asiantuntijaksi. Pääsee lehtiin puhumaan samoista asioista kuin psykologit. Pätevä lääkäri tai insinööri ei sentään ole. 

Kuitenkin kyllähän teologia keskittyy kristinuskon tutkimukseen ja tuossa sivussa harrastetaan paljon mielikuvilla pelaamista, mikä on tietysti ymmärrettävää. 

Mielestäni tuo sanomasi asia teologian tärkeydestä papeille on kehäpäätelmä; se perustuu siihen, että  uskontoa ja valtiota ei pidä erottaa ja kahden uskonnollisen yhteisön (ortodoksit ja ev.lut) työntekijöiden koulutusta pitää tukea julkisin varoin ja käytännössä kouluttaa heitä uskonnollisten yhteisöjen puolustajiksi. Noiden kirkkojen papeilla on suuri vaikutus kulttuurissa juuri siksi, että valtiota ja uskontoa ei ole erotettu ja yliopisto toimii käytännössä ammattiopistona heille ja tuottaa uskonpuolustamiseen soveltuvaa materiaalia.

Teologian yliopistokursseilla saatetaan käyttää lähteinä mm.kirkon tutkimuskeskuksen artikkeleita ja iltalehdissäkin kristinuskosta kriittisesti puhuttaessa teologiaa opiskellut asiantuntija on puolustamassa kristinuskoa glorifioivaa historiatulkintaa. 

Teoriassa kyseessä on neutraali ala, mutta ilman uskonnon ja valtion yhteyttä ala kuihtuisi ja teologia ehkä muutettaisiin historian erikoistumisalaksi tai jätettäiisin vain uskontotiede jäljelle. On tarkoituksenmukaista, että kirkon palveluksessa olleet ja uskovaiset lehtorit, professorit sun muut opettavat opiskelijoille valikoivasti sellaista tietoa, mikä saa heidät puolustamaan kristinuskoa ja tätä kautta valtion ja kirkon yhteyttä; kun valtion ja kirkon yhteys heikentyy ja erikoisedut häviävät, opettajilta ynnä muilta menee työt. Jos haluaa opiskella historiaa, filosofiaa yms. neutraalisti, se onnistuu muussa tiedekunnassa. Teologian ala jo nimenäkin viittaa aikaan ennen uskonnonvapautta, koska se tarkoittaa kirjaimellisesti jumalatutkimusta, mikä sopii vähän heikosti nykyaikaan. 

Olen siis itsekin teologiaa opiskellut avoimessa yo:ssa ja onhan se mielenkiintoista. Uskontotutkimus on mielestäni tärkeää ja samanaikaisesti ajattelen, että teologian asema yliopistoissa on jäänne ajalta ennen uskonnonvapautta. Jos uskonnolliset yhteisöt olisivat tasa-arvoisia, teologia lopetettaisiin ja sulautettaisiin uskontotieteeseen ja kaikki uskonnolliset yhteisöt kouluttaisivat itse hengelliset johtajansa. 

Harvinaisen hyvä ja oivaltava kirjoitus.

Eritysesti uskonnon ja valtion välitä suhdetta koskevat kohdat.