Remontit ylihinnoiteltuja
Suurin osa remonttijutuista on äärimmäisen helppoja ja normaaliälyiselle opeteltavia. Jos useampi sen tajuaisi niin menis aika moni remppapulju nurin ja ihan ansaitusti. Sen verran ylihinnoiteltuja ovat. Ei se tosin ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Suomalaiset on ihmeen hyvin peloteltu siihen et jutut ois vaikeita ja joku katastrofi odottaa jos itse teet vaikka oikeasti ainoa katastofi missä vaan vahingossakin on kulut jotka menis firmojen työhön ei itse materiaalit. Aina on niitä tee se itse tunareita mutta he ovatkin ihan eri ihmisjoukko kuin normaali henkilö joka ottaa selvää ja tekee huolella itse.
Kommentit (47)
Noita no- kaikkihan- nämä- osaa- tee-se-itse-kaljapullo-kourassa-remppareiskojen jälkiä on kyllä joo nähty...
Isäni on kirvesmies, setäni sähkäri ja enoni putkari ja kaikilta pääsee isoja kirosanoja, kun näkee näitä remppareiskojen sähkövirityksiä ja muita kivoja yllätyksiä. Koska kaikkihan osaa...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertäisin kaukaa talon jossa rempparane tehnyt remontteja.
Mielestäni vakuuttavin omakotitalo, joka oli myynnissä, oli ensimmäisen asukkaan melkein kokonaan itse rakentama.
Se ensimmäinen asukas oli rakennusmestari.
Rovaniemellä ensiasuntoa ostaessamme törmäsimme rakennusmestarin itselleen rakentamaan taloon. Talo oli rinteessä, kaikki sade- ja sulamisvedet juoksivat suoraan sokkelin juureen, koska rinteen puolelle ei oltu tehty kallistuksia.
Hyvin lyhyet räystäät, joten sadevedet kastelevat seinät, ikkunat ja ovet.
Todella matala sokkeli, max 10cm maanpinnan yläpuolella. Talon seinät ovat siis lumen sisällä 6 kk/vuodesta, lopun aikaa märkänä sadevedestä.
Jne jne jne.
Siististi tehty, kiva sisältä ja kaikkea kivaa mutta perustavanlaatuisia suunnitteluvirheitä mahdottomasti. Juosten karkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostusta tehdä itse, maksetaan mielellään.
Niin, ja ihan kiva kun esim taloa ostaessa löytyy ne kuitit tehdystä remmonteista. Itselläni ei ole mitään halua ostaa jonkun tee se itse kohdetta.
- taloa etsivä
Se kuitti nyt ei ole tae yhtään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertäisin kaukaa talon jossa rempparane tehnyt remontteja.
Mielestäni vakuuttavin omakotitalo, joka oli myynnissä, oli ensimmäisen asukkaan melkein kokonaan itse rakentama.
Se ensimmäinen asukas oli rakennusmestari.
Aika moni on joutunut pulaan näiden alkuperäisasukkaiden rakentamien tee se itse talojen kanssa. Ja rakennusmestari ei ole mikään insinööri vaan ihan perusrakennusjamppa.
Olen rakennusinsinööri ja DI. Minulla on mielikuva, että rakennusmestareille opetetaan huomattavasti enemmän käytännön rakentamista kuin meille insinööreille.
Rak insinööreille opetetaan jopa liikaakin kaikkea teoreettista ja liian vähän käytännön rakentamista käytännön rakentamisen kannalta. Esimerkiksi lujuuslaskentaa on paljon. Sitä ei koulutuksessa ole kuitenkaan tarpeeksi, sillä on tarkoitus oppia työssä lisää, jos menee rakennesuunnittelutoimistoon. Meille opetetaan käytännössä laskemaan vain yksiaukkoinen vapaasti tuettu palkki. Teknillisessä yliopistossa vältin kaiken lujuuslaskennan, kun olin jo insinööri.
Rak ins oppii kuitenkin paljon enemmän käytäntöä kuin DI. Se kaikki käytäntö teknillisessä yliopistossaboli vain yksi kurssi.
Tiivistelmä: rakennusmestari tekemään taloon luotan enemmän kuin insinöörin, mutta sillä mestarilla pitää olla kokemusta työmaalta sitten paljon.
Rakennusmestarin koulutus on kirvesmiehen ja rakennusinsinöörin väliltä ja suppeampi koulutuspohja. Rakennusmestarien koulutus oli pitkään tauolla ja keski-ikä rakennusmestareilla lienee yli 60v. Usein olivat entisiä kirvesmiehiä, jotka koulutettiin rakennusmestariksi työmaan työjohdolliseen tehtäviin. Nyt tosin niitä on aloitettu kouluttamaan uudestaan. Rakennusmestarit työskentelevät kyvyemmissä ja pienemmissä yksiköissä, kuten okt, pienkerrostaloissa yms. mutta ei suurimmissa rakennuksissa, vaan työnjohtoon tarvitaan rakennusinsinöörin pätevyys.
Me remontoidaan itse - ja remontit on aivan älyttömän kalliitta. Materiaali maksaa kipeen paljon.
pien kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertäisin kaukaa talon jossa rempparane tehnyt remontteja.
Mielestäni vakuuttavin omakotitalo, joka oli myynnissä, oli ensimmäisen asukkaan melkein kokonaan itse rakentama.
Se ensimmäinen asukas oli rakennusmestari.
Aika moni on joutunut pulaan näiden alkuperäisasukkaiden rakentamien tee se itse talojen kanssa. Ja rakennusmestari ei ole mikään insinööri vaan ihan perusrakennusjamppa.
Olen rakennusinsinööri ja DI. Minulla on mielikuva, että rakennusmestareille opetetaan huomattavasti enemmän käytännön rakentamista kuin meille insinööreille.
Rak insinööreille opetetaan jopa liikaakin kaikkea teoreettista ja liian vähän käytännön rakentamista käytännön rakentamisen kannalta. Esimerkiksi lujuuslaskentaa on paljon. Sitä ei koulutuksessa ole kuitenkaan tarpeeksi, sillä on tarkoitus oppia työssä lisää, jos menee rakennesuunnittelutoimistoon. Meille opetetaan käytännössä laskemaan vain yksiaukkoinen vapaasti tuettu palkki. Teknillisessä yliopistossa vältin kaiken lujuuslaskennan, kun olin jo insinööri.
Rak ins oppii kuitenkin paljon enemmän käytäntöä kuin DI. Se kaikki käytäntö teknillisessä yliopistossaboli vain yksi kurssi.
Tiivistelmä: rakennusmestari tekemään taloon luotan enemmän kuin insinöörin, mutta sillä mestarilla pitää olla kokemusta työmaalta sitten paljon.
Rakennusmestarin koulutus on kirvesmiehen ja rakennusinsinöörin väliltä ja suppeampi koulutuspohja. Rakennusmestarien koulutus oli pitkään tauolla ja keski-ikä rakennusmestareilla lienee yli 60v. Usein olivat entisiä kirvesmiehiä, jotka koulutettiin rakennusmestariksi työmaan työjohdolliseen tehtäviin. Nyt tosin niitä on aloitettu kouluttamaan uudestaan. Rakennusmestarit työskentelevät kyvyemmissä ja pienemmissä yksiköissä, kuten okt, pienkerrostaloissa yms. mutta ei suurimmissa rakennuksissa, vaan työnjohtoon tarvitaan rakennusinsinöörin pätevyys.
Minun isäni on rakennusmestari ja vastaavana isossa firmassa (en paljasta missä, mutta jokin näistä: peab, fira, consta, lehto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertäisin kaukaa talon jossa rempparane tehnyt remontteja.
Mielestäni vakuuttavin omakotitalo, joka oli myynnissä, oli ensimmäisen asukkaan melkein kokonaan itse rakentama.
Se ensimmäinen asukas oli rakennusmestari.
Vertaat rakennusmestaria rempparaneen😂🤣
Opistoasteinen tutkinto vs rempparane. En näe juurikaan eroa.
Rakennusmestari on amk-tutkinto
Miksi tehtailla aloituksia, jossa ollaan ulkona kuin lumiukko ja täysin ymmärtämätön rakentamista.
Rakentaminen, niin Suomessa ja muualla on luvanvaraista toimintaa ja sitå valvovat viranomaiset, näin on ollut Suomessa koko itsenäistymisen ajan.
Nämä tee itse miehet eivät saa edes rakentaa varastorakennusta, saati okt, vaan rakennuttajan on osoitettava ammattilaiset ja niitä valvovat viranomaiset. Ja tekijällä pitää olla koulutus ja pätevyys, sekä luvat ja serifikaatit.
Vierailija kirjoitti:
pien kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiertäisin kaukaa talon jossa rempparane tehnyt remontteja.
Mielestäni vakuuttavin omakotitalo, joka oli myynnissä, oli ensimmäisen asukkaan melkein kokonaan itse rakentama.
Se ensimmäinen asukas oli rakennusmestari.
Aika moni on joutunut pulaan näiden alkuperäisasukkaiden rakentamien tee se itse talojen kanssa. Ja rakennusmestari ei ole mikään insinööri vaan ihan perusrakennusjamppa.
Olen rakennusinsinööri ja DI. Minulla on mielikuva, että rakennusmestareille opetetaan huomattavasti enemmän käytännön rakentamista kuin meille insinööreille.
Rak insinööreille opetetaan jopa liikaakin kaikkea teoreettista ja liian vähän käytännön rakentamista käytännön rakentamisen kannalta. Esimerkiksi lujuuslaskentaa on paljon. Sitä ei koulutuksessa ole kuitenkaan tarpeeksi, sillä on tarkoitus oppia työssä lisää, jos menee rakennesuunnittelutoimistoon. Meille opetetaan käytännössä laskemaan vain yksiaukkoinen vapaasti tuettu palkki. Teknillisessä yliopistossa vältin kaiken lujuuslaskennan, kun olin jo insinööri.
Rak ins oppii kuitenkin paljon enemmän käytäntöä kuin DI. Se kaikki käytäntö teknillisessä yliopistossaboli vain yksi kurssi.
Tiivistelmä: rakennusmestari tekemään taloon luotan enemmän kuin insinöörin, mutta sillä mestarilla pitää olla kokemusta työmaalta sitten paljon.
Rakennusmestarin koulutus on kirvesmiehen ja rakennusinsinöörin väliltä ja suppeampi koulutuspohja. Rakennusmestarien koulutus oli pitkään tauolla ja keski-ikä rakennusmestareilla lienee yli 60v. Usein olivat entisiä kirvesmiehiä, jotka koulutettiin rakennusmestariksi työmaan työjohdolliseen tehtäviin. Nyt tosin niitä on aloitettu kouluttamaan uudestaan. Rakennusmestarit työskentelevät kyvyemmissä ja pienemmissä yksiköissä, kuten okt, pienkerrostaloissa yms. mutta ei suurimmissa rakennuksissa, vaan työnjohtoon tarvitaan rakennusinsinöörin pätevyys.
Minun isäni on rakennusmestari ja vastaavana isossa firmassa (en paljasta missä, mutta jokin näistä: peab, fira, consta, lehto).
Täysin mahdollista, mutta todennäköisesti tehnyt koulutuksen lisäksi erilaisia ammattipätevyyksiä ja sertifikaatteeja ja pitkä työkokemus, joka lisää pätevyyttä.
Kyllä näiden teeitse miesten ja naisten kädenjälki ei ole voinut jäädä huomaamatta asuntoesitteluissä tai jonkun kotona.
Viiden euron säästöstä on tullut kymmenen euron vahinko, kun on säästetty ammattilaisen palkasta ja myöhemmin niiden korjaaminen vaatisi tuplahinnan. Laatan saumat heittävät, tapetit viksallaan, jopa väärin päin, maalipinnat epätasaiset, listat rys sänjiirissä jne. joka laskee rakennuksen arvoa ja hintaa, kun niiden korjaaminen vaatii purkamisen ja uudelleen tekemisen, joka on tuplahinta.
Riittää, että tee-se-itse mies maalaa kellarin seinän lateksimaalilla kalkkimaalin sijaan ja seinät iskee homeeseen n. 3-4 vuoden päästä mikäli vähänkin maakosteutta pääsee seinään :)
Toinen klassikko mistä tykkäsin oli kun appiukko pesi painepesurilla tiiliseinän sammaleet. Lopputuloksena tiilien saumat päästi kosteuden läpi ja villat seinän sisällä homehtu. Tuli vähän kalliimmaksi kuin pelkät tarvikkeet ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostusta tehdä itse, maksetaan mielellään.
Se kertookin että olet laiska tyhmän lisäksi
Noh, itse teen hyväpalkkaista akateemista työtä, jossa joskus työpäivät venyvät viikonlopunkin puolelle. En halua käyttää vähäistä vapaa-aikaani opetellen You Tubesta keittiöremonttia.
Kysynkin mitä tyhmää on siinä, että tekee voitavansa pitääkseen Suomen talouden pyörät pyörimässä maksamalla palveluista, jotka alan ammattilaisilta sujuvat paremmin kuin itseltäni?
Ehkä sitten olen laiska (teen viikonloppuja myöten töitä) ja tyhmä (teen akateemista asiantuntijatyötä).
Keittiöremontissa työn osuus on helposti 5000 €. Saa olla aika muhkea nettopalkka, että kannattaa jättää tekemättä remontti itse. Jos vain osaamista löytyy. Jos ei pysty tekemään niin sittenhän se on pakko vain maksaa sellaiselle joka osaa. Rahassa mitattuna kuitenkin kannattaa ottaa vaikka kuukausi palkatonta lomaa töistä remonttia varten.
Ma-pe olen töissä kiinni 9-17(18). Sen jälkeen treenaan, koska en halua olla mikään fädäri tai kukkakeppi. Tulen himaan klo 20 ja senkö jälkeen ajattelit mun alkavan laatoittamaan kylpyhuonetta? Vai meinasitko että käyttäisin arvokkaat viikonloppuni siihen lystiin? Viikonloput on bookatta jouluun saakka, ihan muutamaa lukuunottamatta. Ens viikonloppuna lähden Pariisiin. Sitä seuraavana on kaverin polttarit ja niin edelleen. Ei mua vittujakaan kiinnosta alkaa kuule vetämään mitään pinotexia pergolan pintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostusta tehdä itse, maksetaan mielellään.
Se kertookin että olet laiska tyhmän lisäksi
Oletko koskaan miettinyt mitä siitä tulisi jos kukaan ei osta mitään palveluja?
esim
"Kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi vuonna 2022 4,7 prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi 6,1 prosenttia eli 25,0 miljardiin"
lähde tilastokeskus
Miksi maksaa sellaisesta, jonka itsekin voi hyvin tehdä. Suomessa monet yritykset tekevät todella huonoa jälkeä kiskurihinnoin. Minulle ei tuota omantunnon vaivoja jättää ostamatta näitä palveluita yrityksiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostusta tehdä itse, maksetaan mielellään.
Se kertookin että olet laiska tyhmän lisäksi
Noh, itse teen hyväpalkkaista akateemista työtä, jossa joskus työpäivät venyvät viikonlopunkin puolelle. En halua käyttää vähäistä vapaa-aikaani opetellen You Tubesta keittiöremonttia.
Kysynkin mitä tyhmää on siinä, että tekee voitavansa pitääkseen Suomen talouden pyörät pyörimässä maksamalla palveluista, jotka alan ammattilaisilta sujuvat paremmin kuin itseltäni?
Ehkä sitten olen laiska (teen viikonloppuja myöten töitä) ja tyhmä (teen akateemista asiantuntijatyötä).
Keittiöremontissa työn osuus on helposti 5000 €. Saa olla aika muhkea nettopalkka, että kannattaa jättää tekemättä remontti itse. Jos vain osaamista löytyy. Jos ei pysty tekemään niin sittenhän se on pakko vain maksaa sellaiselle joka osaa. Rahassa mitattuna kuitenkin kannattaa ottaa vaikka kuukausi palkatonta lomaa töistä remonttia varten.
Ilmeisesti et itse ole akateemisissä töissä. Ei niistä noin vain oteta palkatonta lomaa. Esihenkilöillä on johdettavia ja projektipäälliköillä kymmeniä asioita, joiden etenemistä pitää jatkuvasti seurata ja tarvittaessa puuttua. Jos otetaan huomioon aika, jonka keittiöremontin opetteluun käyttäisin, itse remontti ja mahdolliset korjauskulut kun jokin menee pieleen, niin ehdottomasti kannattaa rahallisestikin teetättää työ ulkopuolisella ammattilaisella.
T. Se akateeminen
Ostimme 1903 valmistuneen hirsitalon ja arvata sattaa, että aikaisemmat isäntäväet ovat puuhastelleet talon kimpussa. On jouduttu kutsumaan paikalle muurari (keittiön liesi), peltiseppä (itse rakenneltu tuuletusviritys sisävessasta katolle, josta vettä vuoti sateella sisään). Maalaushommia osasin itse, tietenkään maali ei pysy kuistin seinissä jos alla on liuotinpohjainen maali ja päälle sudittu vesiliukoista.
Nyt on tulossa kirvesmies tarkistamaan saunan katon katotuolien kunnon ja sen jälkeen peltifirma asentamaan vesikourut. Ei tulisi mieleenikän tässä iässä, 72 v, kiivetä enää saunan katolle nikkaroimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostusta tehdä itse, maksetaan mielellään.
Se kertookin että olet laiska tyhmän lisäksi
Noh, itse teen hyväpalkkaista akateemista työtä, jossa joskus työpäivät venyvät viikonlopunkin puolelle. En halua käyttää vähäistä vapaa-aikaani opetellen You Tubesta keittiöremonttia.
Kysynkin mitä tyhmää on siinä, että tekee voitavansa pitääkseen Suomen talouden pyörät pyörimässä maksamalla palveluista, jotka alan ammattilaisilta sujuvat paremmin kuin itseltäni?
Ehkä sitten olen laiska (teen viikonloppuja myöten töitä) ja tyhmä (teen akateemista asiantuntijatyötä).
Keittiöremontissa työn osuus on helposti 5000 €. Saa olla aika muhkea nettopalkka, että kannattaa jättää tekemättä remontti itse. Jos vain osaamista löytyy. Jos ei pysty tekemään niin sittenhän se on pakko vain maksaa sellaiselle joka osaa. Rahassa mitattuna kuitenkin kannattaa ottaa vaikka kuukausi palkatonta lomaa töistä remonttia varten.
Ilmeisesti et itse ole akateemisissä töissä. Ei niistä noin vain oteta palkatonta lomaa. Esihenkilöillä on johdettavia ja projektipäälliköillä kymmeniä asioita, joiden etenemistä pitää jatkuvasti seurata ja tarvittaessa puuttua. Jos otetaan huomioon aika, jonka keittiöremontin opetteluun käyttäisin, itse remontti ja mahdolliset korjauskulut kun jokin menee pieleen, niin ehdottomasti kannattaa rahallisestikin teetättää työ ulkopuolisella ammattilaisella.
T. Se akateeminen
Missaat pointin, joita mielestäni lainaamassasi viestissä oli ainakin
1. Keittiöremontti vie n. 2-20 päivää riippuen teetkö ihan kaiken uusiksi vai vaihdat vain kaapistot ja kodinkoneet.
2. Homma on helppoa mutta työlästä = suuri työn osuus, mutta vaativuudeltaan vaikeinta on tyyliin pitää vatupassia kädessä tai seurata Ikean ohjeita --> jokaisen akateemisen tulisi osata.
3. Jotta Akateemisena sulle jää käteen se 5000€ Suomen verotuksessa kyse on todennäköisesti ainakin kahden kuukauden palkoista, jos esim. kuukausipalkka on 5000€/kk. Täten tuossa jää yli kuukausi aikaa ihan vaan sohvalla makaamiseen ja youtubesta remppaohjeiden kattomiseen / kirjastosta remppakirjojen lukemiseen.
4. Keskimäärin ihmiselämän aikana tekee useamman keittiörempan / on jonkun apupoikana ennen akateemista uraa joten tuon rempan opetteluun ei oikeasti yksikään älyllinen olento tarvitse yli kuukautta.
Ja itsekin akateemisena olen työnantajalleni "korvaamaton", mutta käytännössä pienellä ennakkosuunnittelulla palkaton vapaa onnistuisi, varsinkin kun tuo keittiöremppa ei estä sinua tekemässä kaikkein kiireellisimpiä hommia (jos tekee töitä esim. 4h/päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehtailla aloituksia, jossa ollaan ulkona kuin lumiukko ja täysin ymmärtämätön rakentamista.
Rakentaminen, niin Suomessa ja muualla on luvanvaraista toimintaa ja sitå valvovat viranomaiset, näin on ollut Suomessa koko itsenäistymisen ajan.
Nämä tee itse miehet eivät saa edes rakentaa varastorakennusta, saati okt, vaan rakennuttajan on osoitettava ammattilaiset ja niitä valvovat viranomaiset. Ja tekijällä pitää olla koulutus ja pätevyys, sekä luvat ja serifikaatit.
Kuvitteletko hönö, että viranomaiset tulee sinne rakennukselle tarkistamaan jokaisen (tai edes yhdenkään) työvaiheen? No ei tule, se viranomaisen leima lopputarkastustodistuksessa ainoastaan maksaa ja se vaan lisätään talon hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kiinnostusta tehdä itse, maksetaan mielellään.
Se kertookin että olet laiska tyhmän lisäksi
Noh, itse teen hyväpalkkaista akateemista työtä, jossa joskus työpäivät venyvät viikonlopunkin puolelle. En halua käyttää vähäistä vapaa-aikaani opetellen You Tubesta keittiöremonttia.
Kysynkin mitä tyhmää on siinä, että tekee voitavansa pitääkseen Suomen talouden pyörät pyörimässä maksamalla palveluista, jotka alan ammattilaisilta sujuvat paremmin kuin itseltäni?
Ehkä sitten olen laiska (teen viikonloppuja myöten töitä) ja tyhmä (teen akateemista asiantuntijatyötä).
Keittiöremontissa työn osuus on helposti 5000 €. Saa olla aika muhkea nettopalkka, että kannattaa jättää tekemättä remontti itse. Jos vain osaamista löytyy. Jos ei pysty tekemään niin sittenhän se on pakko vain maksaa sellaiselle joka osaa. Rahassa mitattuna kuitenkin kannattaa ottaa vaikka kuukausi palkatonta lomaa töistä remonttia varten.
Me oltiin kaksi viikkoa ulkomailla lomailemassa kun keittiöremonttia tehtiin remonttimiesten toimesta.
Lomakin maksoi jo enemmän kuin tuo hikinen 5000€.
Oli ihana palata kotiin kun keittiö ihana viimeisen päälle laitettu.
Kukin tyylillääh, mutta me mieluummin lomaillaan kun raadetaan.
Olen rakennusinsinööri ja DI. Minulla on mielikuva, että rakennusmestareille opetetaan huomattavasti enemmän käytännön rakentamista kuin meille insinööreille.
Rak insinööreille opetetaan jopa liikaakin kaikkea teoreettista ja liian vähän käytännön rakentamista käytännön rakentamisen kannalta. Esimerkiksi lujuuslaskentaa on paljon. Sitä ei koulutuksessa ole kuitenkaan tarpeeksi, sillä on tarkoitus oppia työssä lisää, jos menee rakennesuunnittelutoimistoon. Meille opetetaan käytännössä laskemaan vain yksiaukkoinen vapaasti tuettu palkki. Teknillisessä yliopistossa vältin kaiken lujuuslaskennan, kun olin jo insinööri.
Rak ins oppii kuitenkin paljon enemmän käytäntöä kuin DI. Se kaikki käytäntö teknillisessä yliopistossaboli vain yksi kurssi.
Tiivistelmä: rakennusmestari tekemään taloon luotan enemmän kuin insinöörin, mutta sillä mestarilla pitää olla kokemusta työmaalta sitten paljon.