Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Kuten sanottua, joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opin tästä jotakin. Lopetan suvulle ostamisen käytettyjä vaatteita jotka useimmiten ihan käyttämättömiä.Ruotsissa tuhlataan ja sen takia taas varasto pienten lasten toppatakkeja kenkiä leninkejä ym. Jollekin tarvitsevalle. Mihin voin lähettää .Noin 1-2 -4 vuotiaalle lapselle . Tyttöjen vaatteita.
Miksi sinä loukkaannut asiasta, joka ei koske sinua mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummojen vaan pitää tehdä lasuilmoitus jos jälkikasvun lapset ovat vaatteitta ja ruutta, ilman housuja, ilman välttämättömiä tarpeita tai pyöriä, suksia, luistimia.
Ei mummot voi itsensä lisäksi tukea enää montaa lapsiperhettä ja viedä eteenpäin.
Eiköhän ennaltaehkäisevän tukena jotain taloudellistakin apua sitten löydy.
Tottakai pitää tehdä, jos todella olisi sellainen tilanne. Ei tosiaan kuuluisi olla niin, että isovanhemman vastuulla on vaatettaa lapset.
Mutta jos isovanhempi haluaa auttaa tai ostaa jotain lapsenlapsille, niin eikö ihan joka tilanteessa kannattaisi hankkia sellaista jolle on käyttöäkin? Tän ketjun aihe oli isovanhemmat, jotka väen väkisin haluaa ostaa jotain ihan muuta kuin sitä mitä tarvittaisiin ja jolle olisi käyttöä.
Otsikko kertoo tuen tarpeesta.
Kyllä monet käyttävät hyväkseen sitä mummoa joka on aina ollut pienpalkkainen pienellä eläkkeellä, lapset hyvätuloisia mutta eletään liian leveästi, sitten on aina rahat loppu ja lasten tarpeisiin ei riitä. Se on joku polkupyörä kallis eläkeläismummolle jos sitä ne luksusvelkainen pariskunta pyytää.
Lehdessähän oli artikkeli kun isovanheemmat ottaneet kulutusluottoja lastensa tukemiseksi eivätkä sitten eläkkeillään pysty maksamaan.
Mikä saa kuvittelemaan, että isovanhemmat ois jotain köyhiä eläkeläisiä? On varsin tavallista, että ne isovanhemmat on paljon varakkaampia kuin lapsensa. Ainakin siinä iässä kun lapsenlapset on pieniä. On toki köyhiäkin isovanhempia, mutta mikään ei kyllä pakota antamaan yhtään mitään taloudellista tai muutakaan tukea lapsilleen. Harva edes pyytää. Tässäkin tapauksessa ne isovanhemmat ihan oma-aloitteisesti kantaa kasapäin niitä paitoja....
Todennäköisesti se köyhempi eläkeläinen käy kirpparilla kun näkee lasten vaatetarpeen. Kun ei ole rahaa antaa niitä arvo-osuustilejä.
En tiedä, aika yleistä on että lapsilla, jos kerrran on omakotitaloja ja mökkien terasseja on tulot melkoisen hyvät.
Esim. Mun suvussa ja tuttavapiirissä me vanhemmat olemme olleet rivityöläisiä, lapsemme ovat hyvin koulutettuja akateemisia.
Mutta tietenki on toisinpäinkin, varakkaan perheen lapsi, lukio kesken, amis kesken , sit ollaan kotiäiti tai vastaava mies joku pakukuski.
Mutta hehän saavat niitä arvopapereita ja heidän lapsensa saavat.Tilastojen valossa nuoret aikuiset on kuitenkin köyhempiä kuin vanhempansa. Tilastot on toki vain keskiarvo, eli on toki muunkinlaisia perheitä.
Mutta miksi sen varakkaan perheen lapsella olisi jotain vaatetarpeita? Köyhä eläkeläismummo auttaisi paljon enemmän antamalla aikaansa ja huomiota lapsille. Tavaraa ne hyvätuloiset lapsiperheet ei tarvitse eikä kaipaa.
Nykyisovanhemmat ei edes ole enää mitään pula-ajan eläneitä, joilla olisi ollut se kokemus että mikä tahansa tavara on arvokas, tai ainakin vaihdettavissa johonkin arvokkaaseen. He ovat aina eläneet maailmassa, jossa tavaraa kyllä riittää.
Suurin osa isovanhemmista ovat syntyneet 40-50-luvulla, jolloin Suomi oli lähes kehitysmaa, sodan rubtelema Suomi ja jälleenrakentaminen, sekä sotakorvaukset maksettavana, eikä tuontia ulkomailta ollut. Suomen vauraus alkoi 70-luvulla eli reilut 50v sitten.
Appelsiinit tuli kauppoihin 60-luvulla,Jos puhutaan pienistä lapsista, niin kyllä 60-luvulla syntyneet isovanhemmat alkaa olla yhtä tavallista kuin 40-luvulla. Pikkulasten vanhemmat on kasarin loppupuolella ja ysärin alussa syntyneitä tyypillisesti. Voi olla jopa 70-luvulla syntyneitä mummoja. Mutta ehkä nää ongelmatapaukset on tosiaan sieltä vanhemmasta päästä, puutteessa kasvaneita monella tapaa, mikä voi selittää kummallista käytöstä. Mun lasten mummot on nimittäin 60-luvulla syntyneet ja he on ihan normaaleita.
Kuinka sairas ihminen voi ollakaan, kun pitää leimata kaikki tietyn ikäiset ihmiset epänormaaleiksi? Kyllähän tämä palsta on tunnettu siitä, että kaikkia isovanhempia haukutaan, mutta jotain rajaa sentään. Kun aina kehutaan omia tunnetaitoja, niin tämä ei siltä näytä.
Nim. Vela vm 70
Missä on leimattu kaikki tietyn ikäiset ongelmatapauksiksi? Taisit nyt keksiä ihan omasta päästäsi tuon jutun.
Huoh, voi tuota lukutaitoa. Lue aiemmat kommentit, joihin vastasin. Ei voi olla noin vaikeaa 🙄
Lue teksti, hengitä syvään, lue uudelleen ja kommentoi vasta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
Jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Voit käyttäytyä itse paremmin kuin ihmiset, joista valitat. Jos kohtelet ihmisiä (myös isovanhempia) kunnioittavasti, kommunikointi ja yhteiselo sujuu paremmin, ja lapsetkin saavat hyvän esimerkin.
Eipä sekään hyvää esimerkkiä lapsille anna, jos annetaan isovanhemman tai muun sukulaisen kävellä yli kaikessa, että "sopu säilyisi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Vai oliko se sinä joka lapsen saatuasi aloit sekoilla hormonihöyryissäsi? Mikään ei enää kelpaa ja kaikesta pitää valittaa.
Asioista voi keskustella myös ihan rauhallisesti isovanhempien kanssa, aina ei tarvitse tulla tänne uhriutumaan ja riehumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummojen vaan pitää tehdä lasuilmoitus jos jälkikasvun lapset ovat vaatteitta ja ruutta, ilman housuja, ilman välttämättömiä tarpeita tai pyöriä, suksia, luistimia.
Ei mummot voi itsensä lisäksi tukea enää montaa lapsiperhettä ja viedä eteenpäin.
Eiköhän ennaltaehkäisevän tukena jotain taloudellistakin apua sitten löydy.
Tottakai pitää tehdä, jos todella olisi sellainen tilanne. Ei tosiaan kuuluisi olla niin, että isovanhemman vastuulla on vaatettaa lapset.
Mutta jos isovanhempi haluaa auttaa tai ostaa jotain lapsenlapsille, niin eikö ihan joka tilanteessa kannattaisi hankkia sellaista jolle on käyttöäkin? Tän ketjun aihe oli isovanhemmat, jotka väen väkisin haluaa ostaa jotain ihan muuta kuin sitä mitä tarvittaisiin ja jolle olisi käyttöä.
Otsikko kertoo tuen tarpeesta.
Kyllä monet käyttävät hyväkseen sitä mummoa joka on aina ollut pienpalkkainen pienellä eläkkeellä, lapset hyvätuloisia mutta eletään liian leveästi, sitten on aina rahat loppu ja lasten tarpeisiin ei riitä. Se on joku polkupyörä kallis eläkeläismummolle jos sitä ne luksusvelkainen pariskunta pyytää.
Lehdessähän oli artikkeli kun isovanheemmat ottaneet kulutusluottoja lastensa tukemiseksi eivätkä sitten eläkkeillään pysty maksamaan.
Mikä saa kuvittelemaan, että isovanhemmat ois jotain köyhiä eläkeläisiä? On varsin tavallista, että ne isovanhemmat on paljon varakkaampia kuin lapsensa. Ainakin siinä iässä kun lapsenlapset on pieniä. On toki köyhiäkin isovanhempia, mutta mikään ei kyllä pakota antamaan yhtään mitään taloudellista tai muutakaan tukea lapsilleen. Harva edes pyytää. Tässäkin tapauksessa ne isovanhemmat ihan oma-aloitteisesti kantaa kasapäin niitä paitoja....
Todennäköisesti se köyhempi eläkeläinen käy kirpparilla kun näkee lasten vaatetarpeen. Kun ei ole rahaa antaa niitä arvo-osuustilejä.
En tiedä, aika yleistä on että lapsilla, jos kerrran on omakotitaloja ja mökkien terasseja on tulot melkoisen hyvät.
Esim. Mun suvussa ja tuttavapiirissä me vanhemmat olemme olleet rivityöläisiä, lapsemme ovat hyvin koulutettuja akateemisia.
Mutta tietenki on toisinpäinkin, varakkaan perheen lapsi, lukio kesken, amis kesken , sit ollaan kotiäiti tai vastaava mies joku pakukuski.
Mutta hehän saavat niitä arvopapereita ja heidän lapsensa saavat.Tilastojen valossa nuoret aikuiset on kuitenkin köyhempiä kuin vanhempansa. Tilastot on toki vain keskiarvo, eli on toki muunkinlaisia perheitä.
Mutta miksi sen varakkaan perheen lapsella olisi jotain vaatetarpeita? Köyhä eläkeläismummo auttaisi paljon enemmän antamalla aikaansa ja huomiota lapsille. Tavaraa ne hyvätuloiset lapsiperheet ei tarvitse eikä kaipaa.
Nykyisovanhemmat ei edes ole enää mitään pula-ajan eläneitä, joilla olisi ollut se kokemus että mikä tahansa tavara on arvokas, tai ainakin vaihdettavissa johonkin arvokkaaseen. He ovat aina eläneet maailmassa, jossa tavaraa kyllä riittää.
Suurin osa isovanhemmista ovat syntyneet 40-50-luvulla, jolloin Suomi oli lähes kehitysmaa, sodan rubtelema Suomi ja jälleenrakentaminen, sekä sotakorvaukset maksettavana, eikä tuontia ulkomailta ollut. Suomen vauraus alkoi 70-luvulla eli reilut 50v sitten.
Appelsiinit tuli kauppoihin 60-luvulla,Jos puhutaan pienistä lapsista, niin kyllä 60-luvulla syntyneet isovanhemmat alkaa olla yhtä tavallista kuin 40-luvulla. Pikkulasten vanhemmat on kasarin loppupuolella ja ysärin alussa syntyneitä tyypillisesti. Voi olla jopa 70-luvulla syntyneitä mummoja. Mutta ehkä nää ongelmatapaukset on tosiaan sieltä vanhemmasta päästä, puutteessa kasvaneita monella tapaa, mikä voi selittää kummallista käytöstä. Mun lasten mummot on nimittäin 60-luvulla syntyneet ja he on ihan normaaleita.
Kuinka sairas ihminen voi ollakaan, kun pitää leimata kaikki tietyn ikäiset ihmiset epänormaaleiksi? Kyllähän tämä palsta on tunnettu siitä, että kaikkia isovanhempia haukutaan, mutta jotain rajaa sentään. Kun aina kehutaan omia tunnetaitoja, niin tämä ei siltä näytä.
Nim. Vela vm 70
Missä on leimattu kaikki tietyn ikäiset ongelmatapauksiksi? Taisit nyt keksiä ihan omasta päästäsi tuon jutun.
Huoh, voi tuota lukutaitoa. Lue aiemmat kommentit, joihin vastasin. Ei voi olla noin vaikeaa 🙄
Lue teksti, hengitä syvään, lue uudelleen ja kommentoi vasta sitten.
Samaa suosittelen sinulle 😘
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Vai oliko se sinä joka lapsen saatuasi aloit sekoilla hormonihöyryissäsi? Mikään ei enää kelpaa ja kaikesta pitää valittaa.
Asioista voi keskustella myös ihan rauhallisesti isovanhempien kanssa, aina ei tarvitse tulla tänne uhriutumaan ja riehumaan.
En ollut. En minä uhriudu tai riehu. Kyllä minulle olisi se ihan sama elämä kelvannut kuin ennenkin lapsia. Siis sama näkemistahti, sama yhteydenpito ja saman tason tunteminen. Yhtäkkiä meille oltiin tunkemassa koko ajan, soitettiin sinne koko ajan, lomat haluttiin viettää yhdessä ja ihan kaikkeen tekemiseemme oltiin jakamassa ohjeita ja neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
Jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Voit käyttäytyä itse paremmin kuin ihmiset, joista valitat. Jos kohtelet ihmisiä (myös isovanhempia) kunnioittavasti, kommunikointi ja yhteiselo sujuu paremmin, ja lapsetkin saavat hyvän esimerkin.
Eipä sekään hyvää esimerkkiä lapsille anna, jos annetaan isovanhemman tai muun sukulaisen kävellä yli kaikessa, että "sopu säilyisi".
Ilmeisesti hyvä käytös on sinulle ihan tuntematon käsite.
Riehu ihan kaikessa rauhassa niistä rajoistasi, itsepähän aikanaan keräät kasvatuksesi hedelmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Ap on hullu, hoitoon joutaisi, modet, tehkää ajon penikoista lasu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Vai oliko se sinä joka lapsen saatuasi aloit sekoilla hormonihöyryissäsi? Mikään ei enää kelpaa ja kaikesta pitää valittaa.
Asioista voi keskustella myös ihan rauhallisesti isovanhempien kanssa, aina ei tarvitse tulla tänne uhriutumaan ja riehumaan.
Oletko nyt oikeasti niin pöljä, että kuvittelet ihmisten käsittelevän näitä asioita ainoastaan täällä? Että isovanhemman kanssa ei olisi yritetty keskustella rauhallisesti ja monin eri tavoin? Tämä on keskustelupalsta, jossa keskustellaan erilaisista elämään liittyvistä asioista, isoista ja pienistä. Tuokin kommentoija vaan vastasi keskusteluun, jossa on itseään kiinnostava aihe. Mikä tekee siitä riehumista?
Se on persusaastaperheissä tuommoista kuin apllä. Sivistyneet osaa hoitaa nää asiat fiksusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummojen vaan pitää tehdä lasuilmoitus jos jälkikasvun lapset ovat vaatteitta ja ruutta, ilman housuja, ilman välttämättömiä tarpeita tai pyöriä, suksia, luistimia.
Ei mummot voi itsensä lisäksi tukea enää montaa lapsiperhettä ja viedä eteenpäin.
Eiköhän ennaltaehkäisevän tukena jotain taloudellistakin apua sitten löydy.
Tottakai pitää tehdä, jos todella olisi sellainen tilanne. Ei tosiaan kuuluisi olla niin, että isovanhemman vastuulla on vaatettaa lapset.
Mutta jos isovanhempi haluaa auttaa tai ostaa jotain lapsenlapsille, niin eikö ihan joka tilanteessa kannattaisi hankkia sellaista jolle on käyttöäkin? Tän ketjun aihe oli isovanhemmat, jotka väen väkisin haluaa ostaa jotain ihan muuta kuin sitä mitä tarvittaisiin ja jolle olisi käyttöä.
Otsikko kertoo tuen tarpeesta.
Kyllä monet käyttävät hyväkseen sitä mummoa joka on aina ollut pienpalkkainen pienellä eläkkeellä, lapset hyvätuloisia mutta eletään liian leveästi, sitten on aina rahat loppu ja lasten tarpeisiin ei riitä. Se on joku polkupyörä kallis eläkeläismummolle jos sitä ne luksusvelkainen pariskunta pyytää.
Lehdessähän oli artikkeli kun isovanheemmat ottaneet kulutusluottoja lastensa tukemiseksi eivätkä sitten eläkkeillään pysty maksamaan.
Mikä saa kuvittelemaan, että isovanhemmat ois jotain köyhiä eläkeläisiä? On varsin tavallista, että ne isovanhemmat on paljon varakkaampia kuin lapsensa. Ainakin siinä iässä kun lapsenlapset on pieniä. On toki köyhiäkin isovanhempia, mutta mikään ei kyllä pakota antamaan yhtään mitään taloudellista tai muutakaan tukea lapsilleen. Harva edes pyytää. Tässäkin tapauksessa ne isovanhemmat ihan oma-aloitteisesti kantaa kasapäin niitä paitoja....
Todennäköisesti se köyhempi eläkeläinen käy kirpparilla kun näkee lasten vaatetarpeen. Kun ei ole rahaa antaa niitä arvo-osuustilejä.
En tiedä, aika yleistä on että lapsilla, jos kerrran on omakotitaloja ja mökkien terasseja on tulot melkoisen hyvät.
Esim. Mun suvussa ja tuttavapiirissä me vanhemmat olemme olleet rivityöläisiä, lapsemme ovat hyvin koulutettuja akateemisia.
Mutta tietenki on toisinpäinkin, varakkaan perheen lapsi, lukio kesken, amis kesken , sit ollaan kotiäiti tai vastaava mies joku pakukuski.
Mutta hehän saavat niitä arvopapereita ja heidän lapsensa saavat.Tilastojen valossa nuoret aikuiset on kuitenkin köyhempiä kuin vanhempansa. Tilastot on toki vain keskiarvo, eli on toki muunkinlaisia perheitä.
Mutta miksi sen varakkaan perheen lapsella olisi jotain vaatetarpeita? Köyhä eläkeläismummo auttaisi paljon enemmän antamalla aikaansa ja huomiota lapsille. Tavaraa ne hyvätuloiset lapsiperheet ei tarvitse eikä kaipaa.
Nykyisovanhemmat ei edes ole enää mitään pula-ajan eläneitä, joilla olisi ollut se kokemus että mikä tahansa tavara on arvokas, tai ainakin vaihdettavissa johonkin arvokkaaseen. He ovat aina eläneet maailmassa, jossa tavaraa kyllä riittää.
Suurin osa isovanhemmista ovat syntyneet 40-50-luvulla, jolloin Suomi oli lähes kehitysmaa, sodan rubtelema Suomi ja jälleenrakentaminen, sekä sotakorvaukset maksettavana, eikä tuontia ulkomailta ollut. Suomen vauraus alkoi 70-luvulla eli reilut 50v sitten.
Appelsiinit tuli kauppoihin 60-luvulla,Jos puhutaan pienistä lapsista, niin kyllä 60-luvulla syntyneet isovanhemmat alkaa olla yhtä tavallista kuin 40-luvulla. Pikkulasten vanhemmat on kasarin loppupuolella ja ysärin alussa syntyneitä tyypillisesti. Voi olla jopa 70-luvulla syntyneitä mummoja. Mutta ehkä nää ongelmatapaukset on tosiaan sieltä vanhemmasta päästä, puutteessa kasvaneita monella tapaa, mikä voi selittää kummallista käytöstä. Mun lasten mummot on nimittäin 60-luvulla syntyneet ja he on ihan normaaleita.
Kuinka sairas ihminen voi ollakaan, kun pitää leimata kaikki tietyn ikäiset ihmiset epänormaaleiksi? Kyllähän tämä palsta on tunnettu siitä, että kaikkia isovanhempia haukutaan, mutta jotain rajaa sentään. Kun aina kehutaan omia tunnetaitoja, niin tämä ei siltä näytä.
Nim. Vela vm 70
Missä on leimattu kaikki tietyn ikäiset ongelmatapauksiksi? Taisit nyt keksiä ihan omasta päästäsi tuon jutun.
Huoh, voi tuota lukutaitoa. Lue aiemmat kommentit, joihin vastasin. Ei voi olla noin vaikeaa 🙄
Lue teksti, hengitä syvään, lue uudelleen ja kommentoi vasta sitten.
Samaa suosittelen sinulle 😘
Sinähän se et osaa lukea, kun jankutat olemattomia. Mutta olkoon, ilmeisesti lukutaito on vieras käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
Jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Voit käyttäytyä itse paremmin kuin ihmiset, joista valitat. Jos kohtelet ihmisiä (myös isovanhempia) kunnioittavasti, kommunikointi ja yhteiselo sujuu paremmin, ja lapsetkin saavat hyvän esimerkin.
Eipä sekään hyvää esimerkkiä lapsille anna, jos annetaan isovanhemman tai muun sukulaisen kävellä yli kaikessa, että "sopu säilyisi".
Ilmeisesti hyvä käytös on sinulle ihan tuntematon käsite.
Riehu ihan kaikessa rauhassa niistä rajoistasi, itsepähän aikanaan keräät kasvatuksesi hedelmät.
Olet siis rajaton ihminen, jolle on "riehumista" jos joku toinen ihminen ei suostukaan kaikkiin hänen oikkuihinsa? Harmi homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Vai oliko se sinä joka lapsen saatuasi aloit sekoilla hormonihöyryissäsi? Mikään ei enää kelpaa ja kaikesta pitää valittaa.
Asioista voi keskustella myös ihan rauhallisesti isovanhempien kanssa, aina ei tarvitse tulla tänne uhriutumaan ja riehumaan.
En ollut. En minä uhriudu tai riehu. Kyllä minulle olisi se ihan sama elämä kelvannut kuin ennenkin lapsia. Siis sama näkemistahti, sama yhteydenpito ja saman tason tunteminen. Yhtäkkiä meille oltiin tunkemassa koko ajan, soitettiin sinne koko ajan, lomat haluttiin viettää yhdessä ja ihan kaikkeen tekemiseemme oltiin jakamassa ohjeita ja neuvoja.
Onpa kauhea kohtalo - isovanhemmat ovat kiinnostuneita lapsista. Ja vielä hurjempaa, heillä on kokemusta ja neuvoja, joita haluaisit jakaa - ennenkuulumatonta 🤭 Kyllä on isot ongelmat. Ehkä se sitten pitää vaan eristäytyä sinne omaan kotiin, kun tavallinen elämä on noin vaikeaa.
Ehkä kumminkin isovanhemman osa on tukea miniää eikä toisten päin, vaikka noin isoja omia ongelmia isovanhemmilla olisikin? Käyttäköön rahansa terapiaan eikä kirppisvaatteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Vai oliko se sinä joka lapsen saatuasi aloit sekoilla hormonihöyryissäsi? Mikään ei enää kelpaa ja kaikesta pitää valittaa.
Asioista voi keskustella myös ihan rauhallisesti isovanhempien kanssa, aina ei tarvitse tulla tänne uhriutumaan ja riehumaan.
En ollut. En minä uhriudu tai riehu. Kyllä minulle olisi se ihan sama elämä kelvannut kuin ennenkin lapsia. Siis sama näkemistahti, sama yhteydenpito ja saman tason tunteminen. Yhtäkkiä meille oltiin tunkemassa koko ajan, soitettiin sinne koko ajan, lomat haluttiin viettää yhdessä ja ihan kaikkeen tekemiseemme oltiin jakamassa ohjeita ja neuvoja.
Onpa kauhea kohtalo - isovanhemmat ovat kiinnostuneita lapsista. Ja vielä hurjempaa, heillä on kokemusta ja neuvoja, joita haluaisit jakaa - ennenkuulumatonta 🤭 Kyllä on isot ongelmat. Ehkä se sitten pitää vaan eristäytyä sinne omaan kotiin, kun tavallinen elämä on noin vaikeaa.
Ei heillä ole mitään oikeutta sekaantua meidän elämäämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpäs jos sitä alunperin asuukin ihan hyvän matkan päässä tällaisesta ongelmamummelista, mutta se ongelmamummeli muuttaa suunnilleen iholle?
Pitääkö myydä juuri remontoitu talo, vaihtaa lasten koulut, kaverit ja harrastukset jne?
Tämähän on mummelin kannalta mainio tilanne, koska tuskin kukaan lähtee myymään taloa edellä mainituista syistä.
Eipä uskoisi, että aikuiselle pariskunnalle on yksi pieni mummeli noin iso ongelma 😂 Että oikein pitäisi muuttaa pois. Siis tästähän saisi jo hyvän komedian ainekset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummojen vaan pitää tehdä lasuilmoitus jos jälkikasvun lapset ovat vaatteitta ja ruutta, ilman housuja, ilman välttämättömiä tarpeita tai pyöriä, suksia, luistimia.
Ei mummot voi itsensä lisäksi tukea enää montaa lapsiperhettä ja viedä eteenpäin.
Eiköhän ennaltaehkäisevän tukena jotain taloudellistakin apua sitten löydy.
Tottakai pitää tehdä, jos todella olisi sellainen tilanne. Ei tosiaan kuuluisi olla niin, että isovanhemman vastuulla on vaatettaa lapset.
Mutta jos isovanhempi haluaa auttaa tai ostaa jotain lapsenlapsille, niin eikö ihan joka tilanteessa kannattaisi hankkia sellaista jolle on käyttöäkin? Tän ketjun aihe oli isovanhemmat, jotka väen väkisin haluaa ostaa jotain ihan muuta kuin sitä mitä tarvittaisiin ja jolle olisi käyttöä.
Otsikko kertoo tuen tarpeesta.
Kyllä monet käyttävät hyväkseen sitä mummoa joka on aina ollut pienpalkkainen pienellä eläkkeellä, lapset hyvätuloisia mutta eletään liian leveästi, sitten on aina rahat loppu ja lasten tarpeisiin ei riitä. Se on joku polkupyörä kallis eläkeläismummolle jos sitä ne luksusvelkainen pariskunta pyytää.
Lehdessähän oli artikkeli kun isovanheemmat ottaneet kulutusluottoja lastensa tukemiseksi eivätkä sitten eläkkeillään pysty maksamaan.
Mikä saa kuvittelemaan, että isovanhemmat ois jotain köyhiä eläkeläisiä? On varsin tavallista, että ne isovanhemmat on paljon varakkaampia kuin lapsensa. Ainakin siinä iässä kun lapsenlapset on pieniä. On toki köyhiäkin isovanhempia, mutta mikään ei kyllä pakota antamaan yhtään mitään taloudellista tai muutakaan tukea lapsilleen. Harva edes pyytää. Tässäkin tapauksessa ne isovanhemmat ihan oma-aloitteisesti kantaa kasapäin niitä paitoja....
Todennäköisesti se köyhempi eläkeläinen käy kirpparilla kun näkee lasten vaatetarpeen. Kun ei ole rahaa antaa niitä arvo-osuustilejä.
En tiedä, aika yleistä on että lapsilla, jos kerrran on omakotitaloja ja mökkien terasseja on tulot melkoisen hyvät.
Esim. Mun suvussa ja tuttavapiirissä me vanhemmat olemme olleet rivityöläisiä, lapsemme ovat hyvin koulutettuja akateemisia.
Mutta tietenki on toisinpäinkin, varakkaan perheen lapsi, lukio kesken, amis kesken , sit ollaan kotiäiti tai vastaava mies joku pakukuski.
Mutta hehän saavat niitä arvopapereita ja heidän lapsensa saavat.Tilastojen valossa nuoret aikuiset on kuitenkin köyhempiä kuin vanhempansa. Tilastot on toki vain keskiarvo, eli on toki muunkinlaisia perheitä.
Mutta miksi sen varakkaan perheen lapsella olisi jotain vaatetarpeita? Köyhä eläkeläismummo auttaisi paljon enemmän antamalla aikaansa ja huomiota lapsille. Tavaraa ne hyvätuloiset lapsiperheet ei tarvitse eikä kaipaa.
Nykyisovanhemmat ei edes ole enää mitään pula-ajan eläneitä, joilla olisi ollut se kokemus että mikä tahansa tavara on arvokas, tai ainakin vaihdettavissa johonkin arvokkaaseen. He ovat aina eläneet maailmassa, jossa tavaraa kyllä riittää.
Suurin osa isovanhemmista ovat syntyneet 40-50-luvulla, jolloin Suomi oli lähes kehitysmaa, sodan rubtelema Suomi ja jälleenrakentaminen, sekä sotakorvaukset maksettavana, eikä tuontia ulkomailta ollut. Suomen vauraus alkoi 70-luvulla eli reilut 50v sitten.
Appelsiinit tuli kauppoihin 60-luvulla,Jos puhutaan pienistä lapsista, niin kyllä 60-luvulla syntyneet isovanhemmat alkaa olla yhtä tavallista kuin 40-luvulla. Pikkulasten vanhemmat on kasarin loppupuolella ja ysärin alussa syntyneitä tyypillisesti. Voi olla jopa 70-luvulla syntyneitä mummoja. Mutta ehkä nää ongelmatapaukset on tosiaan sieltä vanhemmasta päästä, puutteessa kasvaneita monella tapaa, mikä voi selittää kummallista käytöstä. Mun lasten mummot on nimittäin 60-luvulla syntyneet ja he on ihan normaaleita.
Meillä kaikki isovanhemmat ovat syntyneet 40-luvulla ja ovat tolkun ihmisiä, eikä tälläistä show ole ollut.
Päinvastoin, anoppi on tosi kätevä käsistään ja on ollut tosi suuri apu lasten vaatteissa ja aina laadukasta ja kaunista ja edelleen teini-ikäiset tyttäret (3) kääntyvät anoppini puoleen, kuin minun, kun haluavat uudistaa jonkun vaatteen tai jonkun neuleen itselleen.En muutenkaan ymmärrä tätä keskustelua, tämän päivän isovanhemmat, kun ovat koulutettuja ja eläneet sivistyksen ja tiedon keskellä, siinä missä nuoremmatkin, vaikka täällä annetaan kuva sivistymättömästä ja höpsöistä ikäluokasta.
Monessa suhteessa esim. meidän lasten isovanhemmat ovat paljon suvaitsevampia, tasa-arvoisempia ja oikeudenmukaisempia, kuin monessa perheessä nykyään, jos palstaan on uskominen, kun isoisät ovat aikanaan olleet koti-isiä, käyttäneet lapsiaan neuvolassa ja ollut tasavertainen vanhempi.
No sitä minäkin ihmettelen, että ei ne minun suvun vanhemmatkaan jäsenet, 50-luvun alussa/40-luvun lopussa syntyneet ole mitään yksinkertaisia höppänöitä, vaan ihan ovat koulut käyneitä sivistyneitä ihmisiä. Eikä he ole myöskään köyhiä vaikka köyhistä oloista ovatkin lähtöisin, he on tehneet ikänsä työtä ja kerryttäneet varallisuuttaan. Tosin en tiedä että yksikään isä olisi ollut koti-isänä, ei ainakaan oma isäni, vaikka sinällään minut on kasvatettu ihan modernisti.
Mutta eihän keskustelussa puhutakaan mistään olosuhteiden luomista viattomista höppänöistä, vaan ilkeistä jyristä, jotka todennäköisesti kyllä tietävät mitä tekevät.
Tuo on taas melkoista tulkintaa ja liioittelua - mutta sitähän tällä palstalla harrastetaan. Ei yritetäkään ymmärtää miksi joku toimii niin kuin toimii, vaan heti aletaan riehumaan ja "vetämään rajoja". Sääli, että nämä ns. tunnetaitoiset nykyäidit ovat näin katkeria ja syytteleviä vanhempiaan kohtaan.
No, ehkäpä iän ja ajan myötä viimeistään huomaa omien lastenlasten kanssa, että miniän mielestä kaikki mitä tekee, on väärin. Karma is a bitch!
Nii-in, kukahan ne nykyäidit on kasvattanut tämmöisiksi? Eipä kannattaisi mummojen paljon kasvatusneuvoja jaella, jos niillä neuvoilla on saatu kasvatettua noin kamalia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kerrottu toiveet, mutta tilanne ei muuttunut mitenkään. Esimerkiksi juuri tuo, että paitoja on paljon, housuista olisi puutetta ja kokotoiveeksi nykykokoa isommat, muuten koolla ei väliä. AP
Ääliöpariskunta ääliösuvuista, sellaista se teillä sitten on.
Meillä on toiminut hyvin kun kaikki ovat fiksuja ihmisiä ja asioista keskustellaan. Jopa me sisarukset yhdistämme voimamme ja ostamme serkuksille aina jonkun kalliin synttärilahjan, joka lapsen toive, yhdessä. Vältämme pikkusälän kertymistä, ostamme laatupyöriä, lasketteluvälineitä, kalliimpia vaatteita, kivoja huonekaluja lasten huoneisiin, osallistumme kivan matkan kustannuksiin jne. Pysyy kaapit siisteinä ja lapsi saa mitä haluaa ja tarvitsee.Valitettavasti siihen ei oikein voi vaikuttaa, jos oma suku ei ole fiksua porukkaa.
Vielä vähemmän siihen puolisonsa sukuun voi vaikuttaa.
No siihen tavallaan voi, etsimällä puolison jolla on fiksu suku. Tosin joskus se sekopäisyys käy ilmi liian myöhään.
No ei mun mieheni tyhmä ta avuton krääsän haalija ole. Eikä se anoppi edes ollut meistä kiinnostunut ennen lapsia. Sitten suunnilleen naksahti päässä ja alkoi se järjetön sekaantuminen ja krääsän ja ohjeiden tyrkyttäminen.
Vai oliko se sinä joka lapsen saatuasi aloit sekoilla hormonihöyryissäsi? Mikään ei enää kelpaa ja kaikesta pitää valittaa.
Asioista voi keskustella myös ihan rauhallisesti isovanhempien kanssa, aina ei tarvitse tulla tänne uhriutumaan ja riehumaan.
En ollut. En minä uhriudu tai riehu. Kyllä minulle olisi se ihan sama elämä kelvannut kuin ennenkin lapsia. Siis sama näkemistahti, sama yhteydenpito ja saman tason tunteminen. Yhtäkkiä meille oltiin tunkemassa koko ajan, soitettiin sinne koko ajan, lomat haluttiin viettää yhdessä ja ihan kaikkeen tekemiseemme oltiin jakamassa ohjeita ja neuvoja.
Onpa kauhea kohtalo - isovanhemmat ovat kiinnostuneita lapsista. Ja vielä hurjempaa, heillä on kokemusta ja neuvoja, joita haluaisit jakaa - ennenkuulumatonta 🤭 Kyllä on isot ongelmat. Ehkä se sitten pitää vaan eristäytyä sinne omaan kotiin, kun tavallinen elämä on noin vaikeaa.
Ei heillä ole mitään oikeutta sekaantua meidän elämäämme.
Ihan samalla lailla kuin sinun äidilläsi. Muista, anoppisi on miehesi äiti.
Alue: Aihe vapaa
No ainakin se tuo kilon marmeladia, jota kukaan meidän perheessä ei syö. Kummallekin lapselle kilo, siis.
Oikeasti pelottaa, kun tapana hänellä on tuoda jotain hyvin isoa ja äänekästä.
Olisi parempi, ettei toisi yhtään mitään. Ei tarvitse tuoda edes sitä rahaa, kyllä me saadaan kaikki tarvittava omin varoin. Joulurauhaa vain, joka onnistuu parhaiten, kun ei tavata laisinkaan.