Lue keskustelun säännöt.
Psykologi teki lastensuojeluilmoituksen
22.09.2023 |
Psykologi teki ladtensuojeluilmoituksen, kun valitin väsymystä ja jaksamista. Vituttaa! Joudun varmaan lopettamaan koko hoidon, kun luottamus meni. Vetosi vain "velvollisuuteensa", mutta missä on velvollisuudet asiakasta kohtaan, kuten salassapitovelvollisuus?
Kommentit (278)
Olen psykologi ja työssäni aina joskus joutunut tekemään lasun. Kovin usein ei, ehkä kerran-pari vuodessa, mutta riippuu varmaan missä työskentelee. En koskaan tee lasua mutu-tuntumalta, vaan sille pitää olla kunnon peruste. Yleensä otan myös keskusteluun asian ja mainitsen, että lain mukaan minun täytyisi tämä tehdä, miltä se perheestä kuulostaa. Lasuahan ei saa tehdä ns. selän takana, vaan asia pitää kertoa sen kohteelle. Yleensä pystyn esittämään asian niin, että perhe on lopulta ihan tyytyväinen asiaan ja luottamus säilyy, tulee tunne, että aidosti toivon perheelle tukea.
Lasua useammin teen kuitenkin palvelutarpeen arviointipyynnön, se on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Hänellä on lain mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jos käy ilmi jotain joka vaarantaa lapsen kasvuolosuhteet. Kuten vanhemman jaksamattomuus.
Väsymyksestä puhuminen ei tarkoita että ei jaksa huolehtia lapsesta. Yleensä on niin että ne jotka ei oikeastu jaksa huolehtia, eivät kerro väsymisestä kenellekään.
Eli just nämä jotka täällä kehottavat olemaan hiljaa ongelmista. Huomaavatko, että haluamattaan tai tahallaan siirtävät omat ongelmavyyhtinsä lastensa niskoille, kehno vanhemmuus jatkuun sukupolvesta toiseen.
Molempia näkökulmia on mahdollista ymmärtää. Ollaan vaan ihmisiä. Mistä muualta perheet voi saada apua riittävästi, mikäli lastensuojelu ei tavoita apua ja tukea tarvitsevia? Jos sellaista olisi riittävästi ei osa nytkään lastensuojelun kirjoilla olevista tarvitsisi sitä.
Joskus voi tulla työntekijöidenkin ylireagointia tilanteissa. Harmi, ettei niitä tilanteita välttämättä kyetä nopeasti oikaisemaan kuntoon, kun havaitaan, että on tullut tulkittua asioita väärin jostain ihmisestä tai perheestä. Tai, jos kyetään jutellen selvittämään asiat niin sitä käytyä keskustelua ei välttämättä kirjata kuitenkaan lasten kirjauksiin asti kuntoon. Reilumpaa olisi myöntää niihin kirjauksiinkin, että on ymmärretty asioita ensin totuuden vastaisesti. (Sehän on jo tiedetystä resurssipulassa luonnollista, joten ei siitä työnantajienkin pitäisi suuttua niin, että potkut töistä saa tai maine menee työntekijöiltäkään. Ammattitaitoahan se on kyetä tarkastelemaan asioita realistisesti. Lapsen etukin se on. Onko edes mitään resurssipula olemassa, jos se ei näy yhtään missään ja tuo voi olla yksi mahdollinen kohta mihin vaikuttaa)
Huonolla tuurilla kertyy lapsille vääristynyttä tietoa asioista luettavaksi myöhemmin aikuistuttuaan. Tietenkin toisinaan taas omien kirjausten lukeminen voi selkiyttää menneisyyttä. Kuitenkin on hyvä huomioida, ettei ne välttämättä ole aina kirjaimellisesti paikkaansa pitäviä asioita. Eihän kukaan työtään tunnollisesti tekevä sentään tahallaan vääristele niitä. Jotain kehitettävää taitaa olla, kun epäselvyyksiä edelleenkin asioista toisinaan tulee.
Monenlaisia kokemuksia lastensuojelusta on liikkeellä nykyään.
"Joskus voi tulla työntekijöidenkin ylireagointia tilanteissa. Harmi, ettei niitä tilanteita välttämättä kyetä nopeasti oikaisemaan kuntoon, kun havaitaan, että on tullut tulkittua asioita väärin jostain ihmisestä tai perheestä." Ammattitaidottomilta tulkitsemisongelmiltakin voisi välttyä juuri sillä, että lasuja ei tehdä yllärinä selän takana, vaan että niiden tarpeesta keskustellaan yhdessä. Ja lasun syistä, joita on mielessä. Silloin toisellakin osapuolella olisi mahdollisuus puolustautua ennen kuin joutuu yhtäkkiä syytetyn penkille.
"Huonolla tuurilla kertyy lapsille vääristynyttä tietoa asioista luettavaksi myöhemmin aikuistuttuaan." No niin, siinäpä sitten selitellään lapsille, että asiat eivät pidä paikkaansa. Itse en ainakaan edes tiedä, mitä lapsen tietoihin on kirjoitettu lastensuojeluilmoituksen jälkeen palvelutarpeen arvioinnin suhteen. Näitä en mistään sähköisesti ole löytänyt. Tiedän vain sen, mitä ilmoituksella oli, sain paperin itsellenikin. Ilmoituksella oli myös huoltajan terveystietoja fyysisestä hoidosta. Aika jännä juttuhan se on, jos vanhemman terveystietoja arkistoidaan lapsen tietojen alle lapsen myöhemmin luettavaksi. Minulla ei ole oikeuksia vanhempieni terveystietoihin ilman lupaa. Kuuluisiko minulla olla oikeus niihin, jos minusta olisi alaikäisenä tehty lastensuojeluilmoitus ja sen seurauksena tehty palvelutarpeen arviointi? Lopputulos on kyllä kaiken kaikkiaan niin hämärä, että eipä juuri luottamusta ole enää oikein mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa aina kun puhutte lääkärin, psykologin tai papin kanssa, että puhutte heille kuin vaitiolovelvollisuutta ei olisi olemassakaan. Muistakaa myös, että vaitiolovelvollisuutta ei ainoastaan saa, vaan lain mukaan on myös pakko rikkoa tietyissä tapauksissa. Älkää koskaan kertoko itsestänne sellaisia tietoja, joiden joutuessa vääriin käsiin joutoisitte vaikeuksiin. Vaitiolovelvollisuus murtuu niin lainmukaisesti kuin myös laittomasti, esimekiksi Vastaamon kaltaisissa tietomurroissa.
Tärkeintä tässä on muistaa, että lasten"suojelulle" on annettu lain porsaanreikänä kaikki valta yli lakien ilman mitään vastuuta (nollavastuu).
Asia lyhyesti: valta korrputoi, äärimmäinen vata korruptoi äärettömästi, lasten"suojelun" äärimmäinen valta ilman mitään käytännön vastuuta (=nollavastuu) KORRUPTOI LASTENSUOJELUA äärettömästi potenssiin kaksi.
Tästä johtuu, että lasten"suojelusta" on tullut miesvihaajien, naisvihaajien, perhevihaajien, lapsivihaajien, psykopaattistem ja sadististen naisten suojatyöpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentteja lukiessa lastensuojelulle on todellakin tarvetta, henkinen väkivalta on myös väkivaltaa.
Missä kommentissa olet nähnyt henkistä väkivaltaa kohdistettavan lapseen? Jännä juttu, että itse en sellaista ole nähnyt.
Ei kirjoita jollekin anonyymille idiootille nätisti netissä = lasun paikka, perheessä on varmasti henkistä väkivaltaa lasta kohtaan
"Eräs yleinen henkisen väkivallan muoto on sukulaisten ja ystävien tapaamisen rajoittaminen. Henkistä väkivaltaa on myös se, kun toinen lannistaa ja syyttää asioista, joita toinen osapuoli ei ole tehnyt. Muita henkisen väkivallan muotoja ovat haukkuminen, uhkailu, nöyryyttäminen, leimaaminen huonoksi, mustasukkaisuus, määräileminen, alistaminen, mykkäkoulu, nukkumisen estäminen ja itsemurhalla uhkaaminen. Myös vankilaan ja psykiatriseen hoitoon joutumisella voidaan uhata toista."
"Väkivallan kokijan minäkuva voi vääristyä tai korvatua väkivallan tekijän antamalla minäkuvalla. Tekijä tarjoaa näkemyksen, jonka mukaan väkivallan kohde on avuton, pärjäämätön ja heikko ihminen, joka tarvitsee väkivallan tekijää elämästä selvitäkseen." https://nollalinja.fi/mika-on-vakivaltaa/henkinen-vakivalta/?utm_source…
Huvittavaa, mutta asianhan voi itse asiassa nähdä siten, että turhien lasujen tyrkyttäjät harjoittavat henkistä väkivaltaa toisia kohtaan. Jälkimmäinen tummennettu teksti voisi olla myös muodossa: Tekijä tarjoaa näkemyksen, jonka mukaan väkivallan kohde eli syytön lapsen vanhempi on avuton, pärjäämätön ja heikko ihminen, joka tarvitsee lastensuojelun apua elämästä selvitäkseen.
Joten jos ihmettelet, miksi joku voi raivostua tai traumatisoitua yhdestä lastensuojeluilmoituksesta, niin tajua se, että se voi tuntua monintavoin juuri nimenomaan VÄKIVALLALTA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastensuojeluilmoitus otetaan loukkauksena ja muutenkin lastensuojelua pidetään jonain hirveänä mörkönä? En vain käsitä. Ehkä se lastenSUOJELU kalskahtaa monen ihmisen korvaan. Otetaan ilmoitus ikäänkuin sellaisena, että ulkopuolisen tahon tulisi suojella vanhempaa omilta lapsiltaan, vaikkei olisi aihettakaan.
Minusta tuo lastensuojelu -nimitys pitäisi rankalla kädellä uudistaa ja lastensuojeluilmoitus -termi myöskin. Se aiheuttaa turhia pelkotiloja ja jonkinlaista häpeää ihmisissä.
Sinulla on vain ja ainoastaan sinun oma elämänkokemuksesi. Kokemuksia, joita et ole itse elänyt läpi, voit yrittää ymmärtää kuuntelemalla sellaisia, jotka ovat eläneet niitä läpi. Oma kokemukseni on se, että vaikka miten selostat ja selostat juurta jaksain ja purat asiaa vaikka millä tavalla, vain osa ihmisistä todella kuuntelee. Suuri osa laittaa kädet silmille ja korville ja pitää kiinni ennakkonäkemyksestään (joka nyt tässä tapauksessa on se, että lasu-ilmoitus ei voi olla vahingollinen perheelle tai vanhemmalle, jos se ei edes johda lasu-asiakkuuteen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastensuojeluilmoitus otetaan loukkauksena ja muutenkin lastensuojelua pidetään jonain hirveänä mörkönä? En vain käsitä. Ehkä se lastenSUOJELU kalskahtaa monen ihmisen korvaan. Otetaan ilmoitus ikäänkuin sellaisena, että ulkopuolisen tahon tulisi suojella vanhempaa omilta lapsiltaan, vaikkei olisi aihettakaan.
Minusta tuo lastensuojelu -nimitys pitäisi rankalla kädellä uudistaa ja lastensuojeluilmoitus -termi myöskin. Se aiheuttaa turhia pelkotiloja ja jonkinlaista häpeää ihmisissä.Sinulla on vain ja ainoastaan sinun oma elämänkokemuksesi. Kokemuksia, joita et ole itse elänyt läpi, voit yrittää ymmärtää kuuntelemalla sellaisia, jotka ovat eläneet niitä läpi. Oma kokemukseni on se, että vaikka miten selostat ja selostat juurta jaksain ja purat asiaa vaikka millä tavalla, vain osa ihmisistä todella kuuntelee. Suuri osa laittaa kädet silmille ja korville ja pitää kiinni ennakkonäkemyksestään (joka nyt tässä tapauksessa on se, että lasu-ilmoitus ei voi olla vahingollinen perheelle tai vanhemmalle, jos se ei edes johda lasu-asiakkuuteen).
Eikä se voikaan olla. Siinä ei ole mitään vahingollista, että lasten kotioloja tarkastetaan ja huolesta voi ilmoittaa. Se on erittäin hyvä asia.
Ainoa vahingollinen asia minusta on vanhemman kielteinen ja pelokas asenne lastensuojeluun ja ilmoitukseen. Tällainen vanhempi ei varmaankaan kykene näkemään asioita laajemmassa, yhteiskunnallisessa mittakaavassa vaan ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Surullista.
Toisin sanoen et käsitä, koska et halua käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastensuojeluilmoitus otetaan loukkauksena ja muutenkin lastensuojelua pidetään jonain hirveänä mörkönä? En vain käsitä. Ehkä se lastenSUOJELU kalskahtaa monen ihmisen korvaan. Otetaan ilmoitus ikäänkuin sellaisena, että ulkopuolisen tahon tulisi suojella vanhempaa omilta lapsiltaan, vaikkei olisi aihettakaan.
Minusta tuo lastensuojelu -nimitys pitäisi rankalla kädellä uudistaa ja lastensuojeluilmoitus -termi myöskin. Se aiheuttaa turhia pelkotiloja ja jonkinlaista häpeää ihmisissä.Sinulla on vain ja ainoastaan sinun oma elämänkokemuksesi. Kokemuksia, joita et ole itse elänyt läpi, voit yrittää ymmärtää kuuntelemalla sellaisia, jotka ovat eläneet niitä läpi. Oma kokemukseni on se, että vaikka miten selostat ja selostat juurta jaksain ja purat asiaa vaikka millä tavalla, vain osa ihmisistä todella kuuntelee. Suuri osa laittaa kädet silmille ja korville ja pitää kiinni ennakkonäkemyksestään (joka nyt tässä tapauksessa on se, että lasu-ilmoitus ei voi olla vahingollinen perheelle tai vanhemmalle, jos se ei edes johda lasu-asiakkuuteen).
Eikä se voikaan olla. Siinä ei ole mitään vahingollista, että lasten kotioloja tarkastetaan ja huolesta voi ilmoittaa. Se on erittäin hyvä asia.
Ainoa vahingollinen asia minusta on vanhemman kielteinen ja pelokas asenne lastensuojeluun ja ilmoitukseen. Tällainen vanhempi ei varmaankaan kykene näkemään asioita laajemmassa, yhteiskunnallisessa mittakaavassa vaan ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Surullista.
Voisit lopettaa sadistisen jankutuksesi. Itse sinä uusinnat noita käsityksiä jauhamalla samaa asiaa, mitään uutta keskusteluun tuomatta. Et ymmärrä edes mikä on yksityisen ja yhteiskunnan välinen raja, joten tuskin ymmärrät sitä kahden ihmisen välilläkään. Et kykene asettumaan toisen asemaan, joten sulla ei ole mitään annettavaa tähän keskusteluun enää. Hei hei. Lopeta jo.
Juuri tästä syystä hain apua ahdistukseen ja masennukseen päivä lapsen 18 v synttäreiden jälkeen. Nyt olen pari vuotta käynyt työterveyden kautta psykologilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Hänellä on lain mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jos käy ilmi jotain joka vaarantaa lapsen kasvuolosuhteet. Kuten vanhemman jaksamattomuus.
Väsymyksestä puhuminen ei tarkoita että ei jaksa huolehtia lapsesta. Yleensä on niin että ne jotka ei oikeastu jaksa huolehtia, eivät kerro väsymisestä kenellekään.
Eli just nämä jotka täällä kehottavat olemaan hiljaa ongelmista. Huomaavatko, että haluamattaan tai tahallaan siirtävät omat ongelmavyyhtinsä lastensa niskoille, kehno vanhemmuus jatkuun sukupolvesta toiseen.
Molempia näkökulmia on mahdollista ymmärtää. Ollaan vaan ihmisiä. Mistä muualta perheet voi saada apua riittävästi, mikäli lastensuojelu ei tavoita apua ja tukea tarvitsevia? Jos sellaista olisi riittävästi ei osa nytkään lastensuojelun kirjoilla olevista tarvitsisi sitä.
Joskus voi tulla työntekijöidenkin ylireagointia tilanteissa. Harmi, ettei niitä tilanteita välttämättä kyetä nopeasti oikaisemaan kuntoon, kun havaitaan, että on tullut tulkittua asioita väärin jostain ihmisestä tai perheestä. Tai, jos kyetään jutellen selvittämään asiat niin sitä käytyä keskustelua ei välttämättä kirjata kuitenkaan lasten kirjauksiin asti kuntoon. Reilumpaa olisi myöntää niihin kirjauksiinkin, että on ymmärretty asioita ensin totuuden vastaisesti. (Sehän on jo tiedetystä resurssipulassa luonnollista, joten ei siitä työnantajienkin pitäisi suuttua niin, että potkut töistä saa tai maine menee työntekijöiltäkään. Ammattitaitoahan se on kyetä tarkastelemaan asioita realistisesti. Lapsen etukin se on. Onko edes mitään resurssipula olemassa, jos se ei näy yhtään missään ja tuo voi olla yksi mahdollinen kohta mihin vaikuttaa)
Huonolla tuurilla kertyy lapsille vääristynyttä tietoa asioista luettavaksi myöhemmin aikuistuttuaan. Tietenkin toisinaan taas omien kirjausten lukeminen voi selkiyttää menneisyyttä. Kuitenkin on hyvä huomioida, ettei ne välttämättä ole aina kirjaimellisesti paikkaansa pitäviä asioita. Eihän kukaan työtään tunnollisesti tekevä sentään tahallaan vääristele niitä. Jotain kehitettävää taitaa olla, kun epäselvyyksiä edelleenkin asioista toisinaan tulee.
Monenlaisia kokemuksia lastensuojelusta on liikkeellä nykyään."Joskus voi tulla työntekijöidenkin ylireagointia tilanteissa. Harmi, ettei niitä tilanteita välttämättä kyetä nopeasti oikaisemaan kuntoon, kun havaitaan, että on tullut tulkittua asioita väärin jostain ihmisestä tai perheestä." Ammattitaidottomilta tulkitsemisongelmiltakin voisi välttyä juuri sillä, että lasuja ei tehdä yllärinä selän takana, vaan että niiden tarpeesta keskustellaan yhdessä. Ja lasun syistä, joita on mielessä. Silloin toisellakin osapuolella olisi mahdollisuus puolustautua ennen kuin joutuu yhtäkkiä syytetyn penkille.
"Huonolla tuurilla kertyy lapsille vääristynyttä tietoa asioista luettavaksi myöhemmin aikuistuttuaan." No niin, siinäpä sitten selitellään lapsille, että asiat eivät pidä paikkaansa. Itse en ainakaan edes tiedä, mitä lapsen tietoihin on kirjoitettu lastensuojeluilmoituksen jälkeen palvelutarpeen arvioinnin suhteen. Näitä en mistään sähköisesti ole löytänyt. Tiedän vain sen, mitä ilmoituksella oli, sain paperin itsellenikin. Ilmoituksella oli myös huoltajan terveystietoja fyysisestä hoidosta. Aika jännä juttuhan se on, jos vanhemman terveystietoja arkistoidaan lapsen tietojen alle lapsen myöhemmin luettavaksi. Minulla ei ole oikeuksia vanhempieni terveystietoihin ilman lupaa. Kuuluisiko minulla olla oikeus niihin, jos minusta olisi alaikäisenä tehty lastensuojeluilmoitus ja sen seurauksena tehty palvelutarpeen arviointi? Lopputulos on kyllä kaiken kaikkiaan niin hämärä, että eipä juuri luottamusta ole enää oikein mihinkään.
Huostaanoton yhteydessä annetaan mahdollisesti paperit luettavaksi. Kirjataan perhetyön aikana myös huoltajan terveydentilaa. Yhteishuoltajuudessa on siis etälläkin mahdollisuus lukea niitä. Kirjausten totuudet ja mahdolliset vääristymät. En tiedä onko laillista vai ei. Kovinkaan reilulla ei kyllä kuulosta.
Mistähän huostaanottokin tuli nyt tähän yhteyteen mieleen? Omasta kokemuksesta ilmeisestikin kirjoitat? En tunne ap: ta, mutta eihän sanonut olevansa lähi eikä etä, eikä mitään onko edes eronnut. Kertoi käyneensä psykologilla.
Itsestään kerättyä asiakastietoa saa jokainen mistä haluaa pyytää.
Lopettakaa jo psskan jauhanta ketjuun!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita tosiaan sanansa huolella asioidessa. Pyrkimys on hyvä mutta keinot kyseenalaiset.
Itse jouduin pakkohoitoon 4 kuukaudeksi kirjoittaessani ihan vaan mielipidekirjoituksen nettiin. Olin kirjautuneena eräälle uutissivustolle nimimerkillä, mutta rekistöityessäni sivustolle, antanut oikeat nimitiedot. Joku halusi ymmärtää kirjoitukseni väärin, ja sai näin minut tarkkailujaksolle lukkojen taakse. Itselleni jäi epäselväksi pakkohoidon syy, mutta henkilökuntaan kuuluva totesi että teetän töitä heille, liekö ollut syy.. Siirsin tuon episodin jälkeen kirjat toiseen maahan.
Eli huonolla tolalla asiat diagnosoiduilla edes normaaliin mielipide ilmaisuun, saati terapioihin.
Nyt kuulostaa kyllä aika vaikeasti uskottavalta. Mitä oikein kirjoitit? Kai tiedät, että Suomessa ei pelkän mielipiteen vuoksi suljeta minnekään? Pakkohoidossa on tiukat kriteerit. Mikään mielipidekirjoitus ei taida niitä täyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa harkita tosiaan sanansa huolella asioidessa. Pyrkimys on hyvä mutta keinot kyseenalaiset.
Itse jouduin pakkohoitoon 4 kuukaudeksi kirjoittaessani ihan vaan mielipidekirjoituksen nettiin. Olin kirjautuneena eräälle uutissivustolle nimimerkillä, mutta rekistöityessäni sivustolle, antanut oikeat nimitiedot. Joku halusi ymmärtää kirjoitukseni väärin, ja sai näin minut tarkkailujaksolle lukkojen taakse. Itselleni jäi epäselväksi pakkohoidon syy, mutta henkilökuntaan kuuluva totesi että teetän töitä heille, liekö ollut syy.. Siirsin tuon episodin jälkeen kirjat toiseen maahan.
Eli huonolla tolalla asiat diagnosoiduilla edes normaaliin mielipide ilmaisuun, saati terapioihin.
Juu juu. Hyvä yritys yrittää mitätöidä toisten negatiiviset lasu-kokemukset huuhaalla.
Yllättävän vähästä voi näköjään lasun saada, uskokaa pois. Vastailin kerran lapsen koululta tulleeseen koko perheen hyvinvointikyselyyn (sellainen raksi ruutuun -lomake) että juu, kyllä, toinen vanhempi on ollut toisinaan väsynyt/uupunut. Sieltä sitten virkaintoinen terveydenhoitaja soitti perään ja halusi keskustella asiasta ja tehdä ennakoivan lastensuojeluilmoituksen meistä, koska tosiaan lapsen toinen vanhempi on välillä uupunut ja sen takia huonotuulinen.
Sain ihan tosissaan selittää, että sille ei ole tarvetta. Oli tosi ahdistava tilanne. Olemme aivan tavallinen ja hyvinvoiva perhe emmekä kaipaa ketään keskustelemaan tai tarkkailemaan tänne. Meillä on ihan hyvä mielenterveys jne. Onneksi lopulta uskoi. Enpä tiennyt, että hyvä vanhempi ei saa väsyä tai olla koskaan huonotuulinen. No hyvä tietää sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lll kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Hänellä on lain mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus jos käy ilmi jotain joka vaarantaa lapsen kasvuolosuhteet. Kuten vanhemman jaksamattomuus.
Väsymyksestä puhuminen ei tarkoita että ei jaksa huolehtia lapsesta. Yleensä on niin että ne jotka ei oikeastu jaksa huolehtia, eivät kerro väsymisestä kenellekään.
Eli just nämä jotka täällä kehottavat olemaan hiljaa ongelmista. Huomaavatko, että haluamattaan tai tahallaan siirtävät omat ongelmavyyhtinsä lastensa niskoille, kehno vanhemmuus jatkuun sukupolvesta toiseen.
Molempia näkökulmia on mahdollista ymmärtää. Ollaan vaan ihmisiä. Mistä muualta perheet voi saada apua riittävästi, mikäli lastensuojelu ei tavoita apua ja tukea tarvitsevia? Jos sellaista olisi riittävästi ei osa nytkään lastensuojelun kirjoilla olevista tarvitsisi sitä.
Joskus voi tulla työntekijöidenkin ylireagointia tilanteissa. Harmi, ettei niitä tilanteita välttämättä kyetä nopeasti oikaisemaan kuntoon, kun havaitaan, että on tullut tulkittua asioita väärin jostain ihmisestä tai perheestä. Tai, jos kyetään jutellen selvittämään asiat niin sitä käytyä keskustelua ei välttämättä kirjata kuitenkaan lasten kirjauksiin asti kuntoon. Reilumpaa olisi myöntää niihin kirjauksiinkin, että on ymmärretty asioita ensin totuuden vastaisesti. (Sehän on jo tiedetystä resurssipulassa luonnollista, joten ei siitä työnantajienkin pitäisi suuttua niin, että potkut töistä saa tai maine menee työntekijöiltäkään. Ammattitaitoahan se on kyetä tarkastelemaan asioita realistisesti. Lapsen etukin se on. Onko edes mitään resurssipula olemassa, jos se ei näy yhtään missään ja tuo voi olla yksi mahdollinen kohta mihin vaikuttaa)
Huonolla tuurilla kertyy lapsille vääristynyttä tietoa asioista luettavaksi myöhemmin aikuistuttuaan. Tietenkin toisinaan taas omien kirjausten lukeminen voi selkiyttää menneisyyttä. Kuitenkin on hyvä huomioida, ettei ne välttämättä ole aina kirjaimellisesti paikkaansa pitäviä asioita. Eihän kukaan työtään tunnollisesti tekevä sentään tahallaan vääristele niitä. Jotain kehitettävää taitaa olla, kun epäselvyyksiä edelleenkin asioista toisinaan tulee.
Monenlaisia kokemuksia lastensuojelusta on liikkeellä nykyään."Joskus voi tulla työntekijöidenkin ylireagointia tilanteissa. Harmi, ettei niitä tilanteita välttämättä kyetä nopeasti oikaisemaan kuntoon, kun havaitaan, että on tullut tulkittua asioita väärin jostain ihmisestä tai perheestä." Ammattitaidottomilta tulkitsemisongelmiltakin voisi välttyä juuri sillä, että lasuja ei tehdä yllärinä selän takana, vaan että niiden tarpeesta keskustellaan yhdessä. Ja lasun syistä, joita on mielessä. Silloin toisellakin osapuolella olisi mahdollisuus puolustautua ennen kuin joutuu yhtäkkiä syytetyn penkille.
"Huonolla tuurilla kertyy lapsille vääristynyttä tietoa asioista luettavaksi myöhemmin aikuistuttuaan." No niin, siinäpä sitten selitellään lapsille, että asiat eivät pidä paikkaansa. Itse en ainakaan edes tiedä, mitä lapsen tietoihin on kirjoitettu lastensuojeluilmoituksen jälkeen palvelutarpeen arvioinnin suhteen. Näitä en mistään sähköisesti ole löytänyt. Tiedän vain sen, mitä ilmoituksella oli, sain paperin itsellenikin. Ilmoituksella oli myös huoltajan terveystietoja fyysisestä hoidosta. Aika jännä juttuhan se on, jos vanhemman terveystietoja arkistoidaan lapsen tietojen alle lapsen myöhemmin luettavaksi. Minulla ei ole oikeuksia vanhempieni terveystietoihin ilman lupaa. Kuuluisiko minulla olla oikeus niihin, jos minusta olisi alaikäisenä tehty lastensuojeluilmoitus ja sen seurauksena tehty palvelutarpeen arviointi? Lopputulos on kyllä kaiken kaikkiaan niin hämärä, että eipä juuri luottamusta ole enää oikein mihinkään.
Huostaanoton yhteydessä annetaan mahdollisesti paperit luettavaksi. Kirjataan perhetyön aikana myös huoltajan terveydentilaa. Yhteishuoltajuudessa on siis etälläkin mahdollisuus lukea niitä. Kirjausten totuudet ja mahdolliset vääristymät. En tiedä onko laillista vai ei. Kovinkaan reilulla ei kyllä kuulosta.
Mistähän huostaanottokin tuli nyt tähän yhteyteen mieleen? Omasta kokemuksesta ilmeisestikin kirjoitat? En tunne ap: ta, mutta eihän sanonut olevansa lähi eikä etä, eikä mitään onko edes eronnut. Kertoi käyneensä psykologilla.
Itsestään kerättyä asiakastietoa saa jokainen mistä haluaa pyytää.Lopettakaa jo psskan jauhanta ketjuun!
Jokuhan pohtii omalta kannalta tilannetta pitäisikö hänellä olla oikeutta vanhempien terveystietoihin, kun hän pohtii tuossa edellä onko se mahdollista, että vanhemman tietoja kirjataan lapsen tietoihin.
Ei ollut kyse ap:n tilanteesta. Eihän siinä kohtaa noilla kerrotuilla tiedoilla ole mitään pelättävää, eikä hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän vähästä voi näköjään lasun saada, uskokaa pois. Vastailin kerran lapsen koululta tulleeseen koko perheen hyvinvointikyselyyn (sellainen raksi ruutuun -lomake) että juu, kyllä, toinen vanhempi on ollut toisinaan väsynyt/uupunut. Sieltä sitten virkaintoinen terveydenhoitaja soitti perään ja halusi keskustella asiasta ja tehdä ennakoivan lastensuojeluilmoituksen meistä, koska tosiaan lapsen toinen vanhempi on välillä uupunut ja sen takia huonotuulinen.
Sain ihan tosissaan selittää, että sille ei ole tarvetta. Oli tosi ahdistava tilanne. Olemme aivan tavallinen ja hyvinvoiva perhe emmekä kaipaa ketään keskustelemaan tai tarkkailemaan tänne. Meillä on ihan hyvä mielenterveys jne. Onneksi lopulta uskoi. Enpä tiennyt, että hyvä vanhempi ei saa väsyä tai olla koskaan huonotuulinen. No hyvä tietää sekin.
Erikoinen yleisoletus kyllä, että ikään kuin keskustelu tai tarkkailu veisi ihmisiltä ylipäätään uupumuksen tai huonon olon pois. Ehkä se joillain toimiikin, mutta ei kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa aina kun puhutte lääkärin, psykologin tai papin kanssa, että puhutte heille kuin vaitiolovelvollisuutta ei olisi olemassakaan. Muistakaa myös, että vaitiolovelvollisuutta ei ainoastaan saa, vaan lain mukaan on myös pakko rikkoa tietyissä tapauksissa. Älkää koskaan kertoko itsestänne sellaisia tietoja, joiden joutuessa vääriin käsiin joutoisitte vaikeuksiin. Vaitiolovelvollisuus murtuu niin lainmukaisesti kuin myös laittomasti, esimekiksi Vastaamon kaltaisissa tietomurroissa.
Lääkäri, psykologi jne on velvollisia tekemään lasun tarvittaessa jos epäilee ettei lasta kohdella niin kuin lapsia pitää tai jää vaille hoitoa ja huolenpitoa. Lääkäri voi myös pyytää sosiaalityöntekijän huostaanottamaan lapsen kiireesti, jos esimerkiksi vanhemmat ei anna tehdä tarvittavia hoitoja.
Lääkäri voi pyytää, mutta sossu päättää. Kiirellistä huostaanottoa ei Suomessa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla on täysi oikeus olla vihainen, loukkaantunut ja stressaantunut älyttömistä lasu-ilmoituksista.
Eihän lasua vanhemmista tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla on täysi oikeus olla vihainen, loukkaantunut ja stressaantunut älyttömistä lasu-ilmoituksista.
Eihän lasua vanhemmista tehdä.
Luuletko olevasi vitsikäs tuolla ikivanhalla nännännää-heitolla? Lukiko edellä, että vanhemmilla on oikeus olla vihainen ym. heistä tehdyistä lasuista?
Vanhemmilla on täysi oikeus olla vihainen, loukkaantunut ja stressaantunut älyttömistä lasu-ilmoituksista. Ei väliä, onko se tehty lapsesta lapsen vanhemman psykologikäynnin vuoksi tai kyseisen lapsen psykologikäynnin vuoksi, jos se on älytön.
Käyttäväthän lapset ja nuoretkin mielenterveyspalveluita, eikä sosiaali ole tuolloin mukana pitämässä asiakkuutta auki, vaikka 6 vuotta. Aika pitkä aika olla kytättävänä.
Ei ole. Psykologi ei ole automaattisesti terapeutti (psykoterapeutti). Se on lisäkoulutus, jossa taustalla voi olla myös esim. sairaanhoitajan tai lääkärin tutkinto. Usein myös psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja menevät sekaisin ja ne tutkinnot ovat kaukana toisistaan.