Lue keskustelun säännöt.
HS: Ihminen valitsee todennäköisesti suunnilleen samalla henkisellä tasolla olevan kumppanin, jolla on samankaltainen maailmankatsomus
Kommentit (500)
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
No ensisijaisesti tämä on minulle viihdettä. Ja toissijaisesti ärsytyksen purkua siitä, että täällä palstaillessani minua jatkuvasti syytetään ja syyllistetään asioista jotka eivät pidä elämässäni paikkaansa, ihan missä tahansa ketjussa yritänkin keskustella. Nautin kun naiset servaavat noita styllistäjiä :D. Ketä tahansa ketuttaisi jos koko ajan jankataan että olet sellainen ja tällainen vaikka et ole ja miesselitetään mitä ajattelet ja tunnet.
Etkö voisi ajatella, että miehet yksinkertaisesti näkevät toimintasi eri tavalla kuin sinä itse näet liikoja siitä stressaantumatta. Toki eri asia, jos sinua on nimitelty, mutta noin yleensä näen sen omalla kohdalla motiivina kirjoitella tänne, että saisin tietää muiden ajatuksista ja eriävistä näkökulmista. Sellaisesta voi olla hyötyä, vaikkei näkisi noissa eriävissä näkökulmissa totuuden häivääkään. Vähintäänkin sillä tasolla, että "kaikenlaista sitä onkin".
Itse näen suurimpana hyötynä tasoteoriamiehistä sen itselleni, että olen tutustunut tapaan, millä miehet näkevät naiset. Se ei ole ainoa tapa, mutta se on yksi tapa. Ja nämä ajatukset voivat olla itselleni hyödyksi jossain tilanteessa. Ovat itse asiassa jo olleet hyödyksi, kun olen ymmärtänyt kourallisen asioita, jotka ennen olivat epäselviä tai jotka näin ihan toisin. Minusta on aina parempi olla tietoinen asioista kuin että kuvittelisin oman näkökulmani olevan ainoa oikea tai vallitseva. Tosiasiassa miehet ajattelevat monista asioista toisin mitä tulee sukupuolten välisiin suhteisiin. Sen ymmärtämisestä on ainoastaan etua, ei mitään haittaa (näin itse koen).
Höpö höpö, tasojankkaus EI edistä pariutumista. Se on sijaistoimintaa, sen sijaan että olisi siellä elämässä ottamassa kontaktia naisiin, selittää täällä typeriä teorioita äitinsä ikäisille, perusteellisesti pariutuneille naisille. Ei se mihinkään johda.
Tässä on selkeästi pohjimmiltaan kyse jostain muusta kuin tasojankkauksesta, siis sinun ja kaltaistesi kohdalla.
Haluatko Susanna kertoa mikä oli se hetki kun navan alta valahti pallit ja tajusit olevasi miesasiamies? Tommin kohtalon luulisi olevan selvä. Ei sitä pelasta liitautaulu tai Laasasen pykäämä kerho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
Jaa. No minulla ei ainakaan ole mitään varsinaisia pettymyksiä miesten suhteen, ja olen biseksuaali, eli suhteita on ollut naistenkin kanssa - ja jos olisin pettynyt miehiin, olisi tavallaan helppo "vaihtaa" naisiin, kun sekin puoli on minussa aika vahva. Itse olen kokenut tasoteorian liian kaavamaisena ja edustavan pikemminkni amerikkalaisen keskiluokan ihanteita. En koe, että se on sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Koen myös, että siinä huomioidaan vain tietynlaiset asiat, kun parinmuodostus ja jopa kiinnostus, vetovoima ja ulkonäölliset preferenssit ovat paljon moniulotteisempia. Tasoteorian yksi heikkous on myös se, että se ei ota huomioon yksilöllistä variaatiota, mutta se ei myöskään huomioi eri ihmissryhmien (alakulttuurit, yhteiskuntaluokat, yms) sisällä vallitsevia yleisiä, keskenään erilaisia ihanteita.
En myöskään ymmärrä väitettäsi siitä, että naiset olisivat väittäneet pariutumista vain henkiseksi. Päinvastoin, varmaan kaikissa ketjuissa naiset ovat todenneet, että vetovoimalla ja ulkonäöllä on merkitystä. Varmaan ihmisiä vain häiritsee se, että heidän oma kokemuksensa siitä, mikä on seksikästä, sivuutetaan täysin, ja joku alkaa ulkoapäin setäselitellä, millaista naisen seksuaalinen halu on tai mihin se kohdistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Sillä erotuksella vain, että kaikki eivät tee tätä ulkonäöllistä alkukarsintaa tasoteorian mukaan. Tasoteorian mukaan kaikkia kiinnostaisi mallityypit ja bisneshenkiset miehet, ja miehen pituus kiinnostaisi eniten. Ei kaikilla tällaiset miesihanteet ole, ja joillekin joku kaksimetrinen pukumies merkkituotteissa olisi jopa turn off.
Tasoteoria ei ole koskaan väittänyt, että kaikki valitsevat partnerin samojen ulkonäkönormien mukaisesti. On kyse siitä millaisilla on eniten kysyntää, ja nimenomaan tästä on olemassa myös tutkimusnäyttöä.
Tasoteoriassa on kyse siitä millainen henkiö herättää kiinnostuksen jos et tiedä hänestä mitään muuta kuin ulkonäön. Tämä kiinnostus voi romahtaa saman tien kun tämä henkiö avaa suunsa.
Se ei siis kerro kuin hyvin pienestä osasta kiinnostusta.
Monet seurustelussa kokemattomat ihmiset nimittäin kuvittelevat että kun toinen kiinnostaa ulkonäöllisesti niin siitä sitten heti syntyy suhde. Ja siksi ovat niin fiksoituneita tähän tasoteoriaan.
Tämä. Heitä odottaa iso yllätys kun käy ilmi että ulkonäkö ei ole edes hyvä alku kun ruvetaan miettimään laitetaanko hynttyyt yhteen vai ei..
Puhu vain omasta puolestasi. Kyllä toisen ihmisen hyvä ulkonäkö on ainakin mulle erittäin hyvä alku, kun mietitään että laitetaanko hynttyyt yhteen. Ei se yksinään riitä, mutta on sillä kuitenkin ihan valtava merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Valitsin nenän ja huumorin mukaan
Minä taas en ole koskaan ollut tilanteessa, jossa olisin valinnut miehen jostain joukosta. Olen vain elämäni aikana kohdannut muutamia miehiä, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen. Ja kun se kiinnostus on herännyt, muut miehet ovat lakanneet kiinnostamasta.
Olipa tosi "yllättävä" uutinen! En olisi millään uskonut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä syystä miehet metsästävät nuorempia naisia ja nuoret aikuiset miehet metsästävät teinityttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Olen mielenkiinolla odotellut palstamiesten reaktiota, mutta hiljaista on.
Useimmat täällä notkuvat "palstamiehet" lienevät syrjäytyneitä ja todennäköisesti kärsivät jonkin asteisista mielenterveysongelmista, joten ilakointisi on turhaa.
Muistutuksena, mikäli viestin perässä ei ole sanaa "mies", ei se automaattisesti tarkoita, että viesti olisi tullut naiselta. Täällä nimittäin aika äkkiä tartutaan siihen helpoimpaan mahdolliseen oljenkorteen ja - usein tarkoituksella - aletaan luomaan vastakkainasettelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni tasomiehiä kohdellaan täällä todella epäreilusti, omista syistä totta kai, mutta olisin voinut itsekin enemmän linkata tänne uutisia ja tutkimustuloksia kuten 1212121 aiemmin teki. Hän on väsynyt. Aivan turha linkata, kun vastassa on vain mielipidekirjoittajien jankkaus vuosi toisensa perään.
Tässä siitä uutinen, mistä keskusteltiin eilen poistetussa ketjussa eli deittisovelluksista, jotka vaikeuttavat pariutumista.
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä miehet metsästävät nuorempia naisia ja nuoret aikuiset miehet metsästävät teinityttöjä.
Eli mies ei ole samalla henkisellä tasolla ikäisensä naisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
00340 kirjoitti:
Mielestäni tasomiehiä kohdellaan täällä todella epäreilusti, omista syistä totta kai, mutta olisin voinut itsekin enemmän linkata tänne uutisia ja tutkimustuloksia kuten 1212121 aiemmin teki. Hän on väsynyt. Aivan turha linkata, kun vastassa on vain mielipidekirjoittajien jankkaus vuosi toisensa perään.
Tässä siitä uutinen, mistä keskusteltiin eilen poistetussa ketjussa eli deittisovelluksista, jotka vaikeuttavat pariutumista.
Väärä linkki, tässä oikea.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009483885.html
Tosin tuo edellinenkin linkki liittyy aiheeseen. Hyväosaisuus nimittäin kasaantuu myös pariutumisessa.
Mulla homma toimii niin, että jos ihminen on hyvännäköinen, minussa herää alustava kiinnostus häntä kohtaan. Se että syveneekö kiinnostukseni, riippuu ihan sen ihmisen luonteesta.
Eli mulla homma menee ikään kuin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vain ja ainoastaan ulkonäöllä on merkitystä, ja jos ihminen "läpäisee" sen ensimmäisen vaiheen, niin sen jälkeen vain luonne merkkaa.
En ikinä voisi ottaa rumaa ihmistä kumppaniksi, vaikka hänellä olisi maailman kultaisin luonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä miehet metsästävät nuorempia naisia ja nuoret aikuiset miehet metsästävät teinityttöjä.
Eli mies ei ole samalla henkisellä tasolla ikäisensä naisen kanssa?
Oletko ikinä seurustellut oman ikäisesi miehen kanssa? Oliko hän samalla henkisellä tasolla kanssasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mielenkiinolla odotellut palstamiesten reaktiota, mutta hiljaista on.
Useimmat täällä notkuvat "palstamiehet" lienevät syrjäytyneitä ja todennäköisesti kärsivät jonkin asteisista mielenterveysongelmista, joten ilakointisi on turhaa.
Muistutuksena, mikäli viestin perässä ei ole sanaa "mies", ei se automaattisesti tarkoita, että viesti olisi tullut naiselta. Täällä nimittäin aika äkkiä tartutaan siihen helpoimpaan mahdolliseen oljenkorteen ja - usein tarkoituksella - aletaan luomaan vastakkainasettelua.
Muutamat vakiokäyttäjät täällä kirjottelee kaiket päivät. Koko "palstanaiset" ja "palstamiehet" on varmaan yhteensä kymmenkunta henkilöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä miehet metsästävät nuorempia naisia ja nuoret aikuiset miehet metsästävät teinityttöjä.
Eli mies ei ole samalla henkisellä tasolla ikäisensä naisen kanssa?
Oletko ikinä seurustellut oman ikäisesi miehen kanssa? Oliko hän samalla henkisellä tasolla kanssasi?
Olen ja kyllä. Nykyisen kumppanini ja minun ikäni ero on reilu vuosi.
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
Varmaan ihan vain siksi että se on niin suppea. Se myös toimii parhaiten silloin kun tasot ovat hyvin selkeästi havaittavia akselilla hyvin kaunis-erittäin ruma. Harva tavis taas kokee pariutuneensa mitenkään kovin selkeästi tasoteorian mukaan koska tavisten pariutuminen sisältää aina niin paljon muita muuttujia.
Mutta onko se suppea. Kysyntä on asia, jota miehet ilmeisesti aika aktiivisesti ajattelevat naisia miettiessään. Onko minulla mahdollisuus tuohon naiseen? Paljonko on kilpailijoita? Kaikki tämäntyyppiset asiat ovat hyvin selkeitä evoluutiobiologian näkökulmasta ja myös miehisestä näkökulmasta noin muuten.
Mitä vähemmän miehen tarvitsee miettiä kysyntää, sitä enemmän hänellä itsellään on kysyntää, jolloin hänestä tulee ikään kuin naisen kaltainen reaktioissaan ja käyttäytymisessään. Tämä oli 12121212:n oivallus useampi vuosi sitten ja mielestäni se on suorastaan nerokas ja silmiä avaava. Tunnistin heti, että noin se on, luultavasti tuo oli 12121212:n oma oivallus. Siihen aikaan täällä oli muitakin eteviä ja älykkäitä mieskeskusteluijoita, joilla oli todella hyviä pointteja. Toinen mieleenjäänyt oli se, että tasot ovat ikäänkuin läpinäkyviä kerroksia emmekä pariudu oman tasomme alapuolelle. Katselemme sinne ylös mieluummin (hypergamia).
Ei pariutuminen yleensä noin toimi. Ei ole mitään jonoa naisen luokse jossa voitaisiin katsoa että montako kilpailijaa milloinkin on samoilla apajilla. Tai ehkä on jos puhutaan jostain promillesta kaikkein suosituimpia naisia.
Mutta muuten pariutuminen on useimmiten kahden ihminen välinen kohtaaminen jossa katsotaan että voiko tästä tulla jotain ja jos ei niin jatketaan matkaa. Se ei ole taviksilla valinta monen tarjokkaan välillä. Ja silloin ratkaisevaa on usein se että joku kohdataan oikeassa elämäntilanteessa jossa ollaan jotenkin avoimina suhteen mahdollisuuteen. Kyse on siis paljolti myös sattumasta. Samat kaksi ihmistä vähän eri aikaan eivät päätyisi yhteen mutta oikealla hetkellä kyllä.
Millä perusteella sinun näkökulmasi pariutumisesta on ainoa oikea ja muiden väärä? Minulla on sinun käsityksestäsi täysin poikkeava näkemys pariutumisesta, vaikka uskon tai oikeastaan tiedänkin, että kaikki elämässä perustuu sattumaan geeniperimän kautta. Tiede taas pelaa todennäköisyyksillä ja suhteellisuuksilla.
No onhan elämässä tietenkin paljon muutakin sattumaa kuin vain kunkin saamat geenit. Eli vaikkapa se mistä puhuin eli että on sattumaa kenet kohtaamme, milloin, missä ja onko se tilanne jossa voisimme ihastua.
Vierailija kirjoitti:
Ei persulimies kellekään kelpaakaan, eikä muukaan äärioikealla vouhottava. Näkemyserot on isoja nykysuomessa naisten ja miesten välillä.
Mistä teitä persupsykoosin saaneita sikiää?
Kukaan ei puhunut persuista mitään mutta pakko on alkaa änkkäämään niistä.
Vähemmän internettiä ja enemmän ulkoilmaa, nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mielenkiinolla odotellut palstamiesten reaktiota, mutta hiljaista on.
En miellä itseäni palstamieheksi, mutta entinen vaimoni oli ja on aidosti heikkolahjainen työtä aktiivisesti kartteleva loinen ja minä olen paljon työtä tekevä älykkö. Minä olen myös vahvasti tunne-ihminen, kun hän on kylmä kuin jää.
Eli ex-vaimoni ei ainakaan valinnut kaltaistaan. Ennen kuin joku alkaa ämpyilemään, niin totean vain faktan: nainen valitsee.
Ok, valitsen organisaatiomme kirjanpitäjän. Hän on kyllä naimisissa ja ilmeisesti on lapsikin, mutta jos kerran nainen valitsee niin silloinhan minun pitää saada hänet.
Totta! Minäpä taidan käydä iltakävelyllä katsomassa löytyykö mieleistä miestä. Ja jos löytyy, niin siis vain tukeva ote käsipuolesta ja talutetaan kotiin? Ja siinä hän sitten on ja pysyy ellei kukaan muu nainen halua häntä?
Jos olet riittävän kaunis, toimii varmasti hyvin. Mikä olisi sen imartelevampaa miehelle kun nainen joka nappaa kiinni ja vie kotiinsa.
Jos olet ruma voi seuraukset olla vähän erilaiset.....
Tarkoitatko, että nainen ei valitsekaan?
eri
En ole koskaan elämässäni todistanut sellaista tilannetta, että rumalla naisella (tai miehellä) olisi ollut mitään valinnanvaraa kumppanin suhteen.
Ruma saa kumppanikseen sen, joka suostuu hänet ottamaan. Jos joku suostuu. Valinnat on siis käytännössä koko tyytyä, tai jäädä yksin.
Ja sinun mielestäsi niitä on maailmassa vain yksi? Muutenhan ei voi olla niin että rumalla ei olisi mitään valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
Jaa. No minulla ei ainakaan ole mitään varsinaisia pettymyksiä miesten suhteen, ja olen biseksuaali, eli suhteita on ollut naistenkin kanssa - ja jos olisin pettynyt miehiin, olisi tavallaan helppo "vaihtaa" naisiin, kun sekin puoli on minussa aika vahva. Itse olen kokenut tasoteorian liian kaavamaisena ja edustavan pikemminkni amerikkalaisen keskiluokan ihanteita. En koe, että se on sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Koen myös, että siinä huomioidaan vain tietynlaiset asiat, kun parinmuodostus ja jopa kiinnostus, vetovoima ja ulkonäölliset preferenssit ovat paljon moniulotteisempia. Tasoteorian yksi heikkous on myös se, että se ei ota huomioon yksilöllistä variaatiota, mutta se ei myöskään huomioi eri ihmissryhmien (alakulttuurit, yhteiskuntaluokat, yms) sisällä vallitsevia yleisiä, keskenään erilaisia ihanteita.
En myöskään ymmärrä väitettäsi siitä, että naiset olisivat väittäneet pariutumista vain henkiseksi. Päinvastoin, varmaan kaikissa ketjuissa naiset ovat todenneet, että vetovoimalla ja ulkonäöllä on merkitystä. Varmaan ihmisiä vain häiritsee se, että heidän oma kokemuksensa siitä, mikä on seksikästä, sivuutetaan täysin, ja joku alkaa ulkoapäin setäselitellä, millaista naisen seksuaalinen halu on tai mihin se kohdistuu.
Olitko sinäkin mukana keskusteluissa jo kolme vuotta sitten, kun itse aloitin? Silloinkin oli joku fiksu biseksuaali nainen mukana.
Eivät kaikki naiset ole väittäneet pariutumista henkiseksi, mutta näissä keskusteluissa on aina joukko naisia, jotka niin tekevät. Eivätkä kaikki naiset suinkaan tasoteoriaa vastusta, silloin kun aloitin, oli iso joukko naisia, jotka kuuntelivat kiinnostuneina 12121212:n juttuja ja ottivat onkeensa niin kun itsekin tein. En kaikesta, mutta monesta asiasta. Ja on myös miehiä, jotka eivät koe tasoteoriaa omakseen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla homma toimii niin, että jos ihminen on hyvännäköinen, minussa herää alustava kiinnostus häntä kohtaan. Se että syveneekö kiinnostukseni, riippuu ihan sen ihmisen luonteesta.
Eli mulla homma menee ikään kuin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vain ja ainoastaan ulkonäöllä on merkitystä, ja jos ihminen "läpäisee" sen ensimmäisen vaiheen, niin sen jälkeen vain luonne merkkaa.
En ikinä voisi ottaa rumaa ihmistä kumppaniksi, vaikka hänellä olisi maailman kultaisin luonne.
Tuossahan se juurikin on. Se ongelma, josta moni aina jankuttaa. "Maailman kultaisin luonne", mutta ulkonäkö ratkaisee.
En ole koskaan elämässäni todistanut sellaista tilannetta, että rumalla naisella (tai miehellä) olisi ollut mitään valinnanvaraa kumppanin suhteen.
Ruma saa kumppanikseen sen, joka suostuu hänet ottamaan. Jos joku suostuu. Valinnat on siis käytännössä koko tyytyä, tai jäädä yksin.