Lue keskustelun säännöt.
HS: Ihminen valitsee todennäköisesti suunnilleen samalla henkisellä tasolla olevan kumppanin, jolla on samankaltainen maailmankatsomus
Kommentit (500)
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Vain jos teorialla tarkoitetaan maallikkojen omia ajatuskehitelmiä. Tieteellisesti teoria nimenomaan on sen parempi mitä eksaktimpi ja isompia asiakokonaisuuksia selittävä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Tosin tasoteoria esittää että ulkonäkö ja status ovat ainoat pariutumiseen voimakkaasti vaikuttavat seikat ja että niitä ei oikein voi millään muulla kompensoida.
Ei ole koskaan esittänyt, että ne ovat ainoat seikat. En tiedä vääristeletkö tahallasi vai etkö ole lukenut tasoteorian alkuperäisiä tekstejä, taulukoita jne. 12121212 on myös jo useita vuosia sitten näistä tänne kirjoittanut. Sitä paitsi status sisältää monia luonteeseen ja persoonallisuuteen liittyviä asioita. Päämäärätietoisuus, vakaus, hyvät sosiaaliset taidot ovat nimittäin osa statusta. Palstalla status ymmärretään usein pelkäksi varallisuudeksi mitä se ei sanakirjamerkityksenkään mukaan ole.
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Sillä erotuksella vain, että kaikki eivät tee tätä ulkonäöllistä alkukarsintaa tasoteorian mukaan. Tasoteorian mukaan kaikkia kiinnostaisi mallityypit ja bisneshenkiset miehet, ja miehen pituus kiinnostaisi eniten. Ei kaikilla tällaiset miesihanteet ole, ja joillekin joku kaksimetrinen pukumies merkkituotteissa olisi jopa turn off.
Tasoteoria ei ole koskaan väittänyt, että kaikki valitsevat partnerin samojen ulkonäkönormien mukaisesti. On kyse siitä millaisilla on eniten kysyntää, ja nimenomaan tästä on olemassa myös tutkimusnäyttöä.
Tasoteoriassa on kyse siitä millainen henkiö herättää kiinnostuksen jos et tiedä hänestä mitään muuta kuin ulkonäön. Tämä kiinnostus voi romahtaa saman tien kun tämä henkiö avaa suunsa.
Se ei siis kerro kuin hyvin pienestä osasta kiinnostusta.
Monet seurustelussa kokemattomat ihmiset nimittäin kuvittelevat että kun toinen kiinnostaa ulkonäöllisesti niin siitä sitten heti syntyy suhde. Ja siksi ovat niin fiksoituneita tähän tasoteoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin varmaan on. Mutta ainakin niin kauan kuin en itse kykene näkemään kenenkään pään sisälle (kenties onneksi) niin en halua valehdella istelleni, ettei mahd. kumppanini ulkonäöllä ole tai olisi mitään merkitystä. Kyllä ulkonäkö tai jokin yksittäinen piirre tai seikka siinä on ollut monesti se johon ole toisessa ensimmäisenä kiinnittänyt huomioni ja mahd. ihastunut.
Toisaalta (lähes)yhtä nopeasti kuin voin ihastua kumppanin ulkonäköön tai johonkin sen yksityiskohtaan voin menettää kiinnostukseni, jollei ulkonäkö vastaa lainkaan sitä, mitä ennätin toivoa ja uskao olevan pinnan alla.
Yksinkertaistaen sanoisinkin, että pintaan ihastun jos ihastun, sisältöön sitten raskastun ja lopulta kiinnyn kokonaisuuteen.
Sinkkumies
Tietysti ulkonäöllä on merkitystä, eihän tuo artikkeli edes pyri kumoamaan sitä. Ulkonäkö, tai pikemminkin ulkoinen olemus, on usein ainoa, mitä ihmisestä näemme, ja jos se ei herätä kiinnostustamme niin emme koskaan pääse edes tutustumaan hänen luonteeseensa, arvoihinsa jne.
Ei kai se VOI tulla kenellekään yllätyksenä??
Miten niin? Tuo pätee vain jos pariutumista ajatellaan vain jonain Tinderinä tai baarikohtaamisina. Mutta tapammee eleämässä paljon ihmisiä, vaikka opiskelussa, työpaikoilla tai kaveripiirissä, joihin voimme tutustua aika syvällisestikin vaikka emme alunperin olisi kiinnostuneet heidän ulonäöstään. Ja silloin se kiinnostus voi nimenomaan herätä myös sen myötä että alamme nähdä henkilön persoonan viehättävänä. Toki se ulkonäkö ei saa olla luotaantyöntävä mutta sen ei siis tarvitse olla heti ensikohtaamisella erityisen puoleensavetävä.
Tämä on se asia, mikä itseäni ärsyttää tässä ulkonäköjankutuksessa. Ikään kuin ihmisillä olisi kaksi vaihdetta, normaali kanssakäyminen ja seuranhaku, eivätkä nämä kaksi koskaan sekoitu keskenään. Normaalissa kanssakäymisessä keskitytään henkilön persoonaan ja asiaan, seuranhakuvaihteella taas ihminen karsitaan tai päästetään jatkoon ulkonäkönsä perusteella ja vasta sitten pohditaan muita asioita.
Tosiasia on kuitenkin se, että monet parisuhteet muodostuvat ihan muun tutustumisen kuin suunnitelmallisen seuranhaun kautta. Ihmiseen tutustuu ihan muista syistä ja hänen ulkonäkönsä on tuolloin epärelevantti. Kun tutustuminen sitten on edennyt ihastumiseksi, ulkonäkö pysyy edelleen suhteen muodostumisen kannalta epärelevanttina.
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Tosin tasoteoria esittää että ulkonäkö ja status ovat ainoat pariutumiseen voimakkaasti vaikuttavat seikat ja että niitä ei oikein voi millään muulla kompensoida.
Ei ole koskaan esittänyt, että ne ovat ainoat seikat. En tiedä vääristeletkö tahallasi vai etkö ole lukenut tasoteorian alkuperäisiä tekstejä, taulukoita jne. 12121212 on myös jo useita vuosia sitten näistä tänne kirjoittanut. Sitä paitsi status sisältää monia luonteeseen ja persoonallisuuteen liittyviä asioita. Päämäärätietoisuus, vakaus, hyvät sosiaaliset taidot ovat nimittäin osa statusta. Palstalla status ymmärretään usein pelkäksi varallisuudeksi mitä se ei sanakirjamerkityksenkään mukaan ole.
Tuossa tasoteoria taas siirtelee maalitolppia. Kun statukseksi voidaan lopulta laskea melkein mikä vain henkilön mukava tai kiinnostava ominaisuus, minkään jollain tavalla objektiivisesti määriteltävän tason määrittäminen alkaa olla jo todella hankalaa.
Silloin tasoteoria alkaa olla vain jälkikäteinen selitys jolla mikä vain pariutuminen voidaan jälkikäteen selittää tasoteorian mukaiseksi kun onhan sillä toisella kuitenkin kiva luonne joka on sitten taas sitä statusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Vain jos teorialla tarkoitetaan maallikkojen omia ajatuskehitelmiä. Tieteellisesti teoria nimenomaan on sen parempi mitä eksaktimpi ja isompia asiakokonaisuuksia selittävä se on.
Tiedän varsin hyvin mistä puhun, kun olen näitä juttuja työksenikin funtsinut. Kun aletaan puhua hyvin laajoista asiakokonaisuuksista ja johtopäätöksistä, niin ollaan tekemässä jotakin muuta kuin tutkimusta. Toki tässä on kyseessä vain lehtijuttu, toimittajat usein tekevät liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Sillä erotuksella vain, että kaikki eivät tee tätä ulkonäöllistä alkukarsintaa tasoteorian mukaan. Tasoteorian mukaan kaikkia kiinnostaisi mallityypit ja bisneshenkiset miehet, ja miehen pituus kiinnostaisi eniten. Ei kaikilla tällaiset miesihanteet ole, ja joillekin joku kaksimetrinen pukumies merkkituotteissa olisi jopa turn off.
Tasoteoria ei ole koskaan väittänyt, että kaikki valitsevat partnerin samojen ulkonäkönormien mukaisesti. On kyse siitä millaisilla on eniten kysyntää, ja nimenomaan tästä on olemassa myös tutkimusnäyttöä.
Eipä :D. Täällä kirjaimellisesti asuu tasoteoreetikko väittämässä tuota :DDDD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Tosin tasoteoria esittää että ulkonäkö ja status ovat ainoat pariutumiseen voimakkaasti vaikuttavat seikat ja että niitä ei oikein voi millään muulla kompensoida.
Ei ole koskaan esittänyt, että ne ovat ainoat seikat. En tiedä vääristeletkö tahallasi vai etkö ole lukenut tasoteorian alkuperäisiä tekstejä, taulukoita jne. 12121212 on myös jo useita vuosia sitten näistä tänne kirjoittanut. Sitä paitsi status sisältää monia luonteeseen ja persoonallisuuteen liittyviä asioita. Päämäärätietoisuus, vakaus, hyvät sosiaaliset taidot ovat nimittäin osa statusta. Palstalla status ymmärretään usein pelkäksi varallisuudeksi mitä se ei sanakirjamerkityksenkään mukaan ole.
Tuossa tasoteoria taas siirtelee maalitolppia. Kun statukseksi voidaan lopulta laskea melkein mikä vain henkilön mukava tai kiinnostava ominaisuus, minkään jollain tavalla objektiivisesti määriteltävän tason määrittäminen alkaa olla jo todella hankalaa.
Silloin tasoteoria alkaa olla vain jälkikäteinen selitys jolla mikä vain pariutuminen voidaan jälkikäteen selittää tasoteorian mukaiseksi kun onhan sillä toisella kuitenkin kiva luonne joka on sitten taas sitä statusta.
Statuksella on sanakirjamerkitys, joka ei ole muuttunut eikä muuttumassa. Sitä on tutkittu myös lasten välisessä vuorovaikutuksessa ja havaittu, että status säilyy melko muuttumattomana aikuisuuteen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Sillä erotuksella vain, että kaikki eivät tee tätä ulkonäöllistä alkukarsintaa tasoteorian mukaan. Tasoteorian mukaan kaikkia kiinnostaisi mallityypit ja bisneshenkiset miehet, ja miehen pituus kiinnostaisi eniten. Ei kaikilla tällaiset miesihanteet ole, ja joillekin joku kaksimetrinen pukumies merkkituotteissa olisi jopa turn off.
Tasoteoria ei ole koskaan väittänyt, että kaikki valitsevat partnerin samojen ulkonäkönormien mukaisesti. On kyse siitä millaisilla on eniten kysyntää, ja nimenomaan tästä on olemassa myös tutkimusnäyttöä.
Tasoteoriassa on kyse siitä millainen henkiö herättää kiinnostuksen jos et tiedä hänestä mitään muuta kuin ulkonäön. Tämä kiinnostus voi romahtaa saman tien kun tämä henkiö avaa suunsa.
Se ei siis kerro kuin hyvin pienestä osasta kiinnostusta.
Monet seurustelussa kokemattomat ihmiset nimittäin kuvittelevat että kun toinen kiinnostaa ulkonäöllisesti niin siitä sitten heti syntyy suhde. Ja siksi ovat niin fiksoituneita tähän tasoteoriaan.
Tämä. Heitä odottaa iso yllätys kun käy ilmi että ulkonäkö ei ole edes hyvä alku kun ruvetaan miettimään laitetaanko hynttyyt yhteen vai ei..
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Vain jos teorialla tarkoitetaan maallikkojen omia ajatuskehitelmiä. Tieteellisesti teoria nimenomaan on sen parempi mitä eksaktimpi ja isompia asiakokonaisuuksia selittävä se on.
Tiedän varsin hyvin mistä puhun, kun olen näitä juttuja työksenikin funtsinut. Kun aletaan puhua hyvin laajoista asiakokonaisuuksista ja johtopäätöksistä, niin ollaan tekemässä jotakin muuta kuin tutkimusta. Toki tässä on kyseessä vain lehtijuttu, toimittajat usein tekevät liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Et tiedä jos väität että hyvä tieteellinen teoria on yleisluontoinen. Tai sitten ymmärrämme sen sanan jotenkin eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Tosin tasoteoria esittää että ulkonäkö ja status ovat ainoat pariutumiseen voimakkaasti vaikuttavat seikat ja että niitä ei oikein voi millään muulla kompensoida.
Ei ole koskaan esittänyt, että ne ovat ainoat seikat. En tiedä vääristeletkö tahallasi vai etkö ole lukenut tasoteorian alkuperäisiä tekstejä, taulukoita jne. 12121212 on myös jo useita vuosia sitten näistä tänne kirjoittanut. Sitä paitsi status sisältää monia luonteeseen ja persoonallisuuteen liittyviä asioita. Päämäärätietoisuus, vakaus, hyvät sosiaaliset taidot ovat nimittäin osa statusta. Palstalla status ymmärretään usein pelkäksi varallisuudeksi mitä se ei sanakirjamerkityksenkään mukaan ole.
Tuossa tasoteoria taas siirtelee maalitolppia. Kun statukseksi voidaan lopulta laskea melkein mikä vain henkilön mukava tai kiinnostava ominaisuus, minkään jollain tavalla objektiivisesti määriteltävän tason määrittäminen alkaa olla jo todella hankalaa.
Silloin tasoteoria alkaa olla vain jälkikäteinen selitys jolla mikä vain pariutuminen voidaan jälkikäteen selittää tasoteorian mukaiseksi kun onhan sillä toisella kuitenkin kiva luonne joka on sitten taas sitä statusta.
Olen täällä aiemminkin sanonut, että tasoteorian ymmärtämiseksi on tärkeintä ymmärtää, että se muuttuu aina palvelemaan käyttäjänsä agendaa.
Täällä on monta vuotta vinguttu niistä kalsarikirurgeista ja siitä, kuinka tasoteoria pohjautuu pelkästään ulkonäköön ja miesten varallisuuteen perustuvaan statukseen. Tähän naiset ovat vastanneet, että valitsevat kumppaninsa muut arvot edellä. Nyt sitten yhtäkkiä tasoteorian status sisältääkin näitä naisten arvostamia ominaisuuksia, eikä merkitse pelkää ulkonäköä, rahaa ja pano-alfuutta.
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksessa tutkittiin vain normaaleja ihmisiä.
Värivirheelliset ja Setan poppoo ohitettu.Tiedostatko ettei ole tavallista kirjoittaa näin rumasti ihmisistä. Onko tapana valittaa että tavallinen mies ei löydä naista? Et ole tavallinen.
No voi voi.
Pahoittiko Lbgthjlfer jne väki mielensä?Olen hetero nainen jolla on ihan tavallinen mies joka ei ikinä kirjoittaisi kumpaakaan noista vastauksistaasi. Hän ei myöskään roikkuisi vapaa-aikaansa täällä naisten palstalla - hän on tavallinen mies.
Hienoa että olette normaaleja.
Kumma kun tutkimuksen reunaehdoista ei voi keskustella. Edes kiertoilmauksin.
Puhkaseeko kuplan?
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve ihminen näin. Traumainen ja jollain tapaa epätoivoinen ihminen voi ajautua mitä oudoimpiin parisuhdekuvioihin.
Kyllä, pitää paikkansa. Kiintymyssuhdemalli vaikuttaa pariutumiseen vähintään yhtä paljon kuin ulkonäkö ja yhteiskuntaluokkakin.
Kiintymyssuhdemalli, äly ja arvot muodostaa pyhän kolminaisuuden. Ulkonäkö häärii siellä laitamilla, mutta siitä voidaan neuvotella.
Aivan, tuo pyhä kolmiyhteys ratkaisee suhteen jatkuvuuden, ulkonäkö muodostaa eräänlaisen alkukarsinnan siihen tapaan kuin tasoteoria esittää.
Otsikossa mainittu henkisyys saa aina konkreettisen ilmiasun, kun asioita aletaan tutkia lähemmin. Henkisyys on mitattavissa olevia asioita sitten kuitenkin loppupeleissä. Esimerkiksi äo on hyvin helppo mitata. Samaten on helppo katsoa tilastoista minkäikäisistä tulee pareja.
Tosin tasoteoria esittää että ulkonäkö ja status ovat ainoat pariutumiseen voimakkaasti vaikuttavat seikat ja että niitä ei oikein voi millään muulla kompensoida.
Ei ole koskaan esittänyt, että ne ovat ainoat seikat. En tiedä vääristeletkö tahallasi vai etkö ole lukenut tasoteorian alkuperäisiä tekstejä, taulukoita jne. 12121212 on myös jo useita vuosia sitten näistä tänne kirjoittanut. Sitä paitsi status sisältää monia luonteeseen ja persoonallisuuteen liittyviä asioita. Päämäärätietoisuus, vakaus, hyvät sosiaaliset taidot ovat nimittäin osa statusta. Palstalla status ymmärretään usein pelkäksi varallisuudeksi mitä se ei sanakirjamerkityksenkään mukaan ole.
Tuossa tasoteoria taas siirtelee maalitolppia. Kun statukseksi voidaan lopulta laskea melkein mikä vain henkilön mukava tai kiinnostava ominaisuus, minkään jollain tavalla objektiivisesti määriteltävän tason määrittäminen alkaa olla jo todella hankalaa.
Silloin tasoteoria alkaa olla vain jälkikäteinen selitys jolla mikä vain pariutuminen voidaan jälkikäteen selittää tasoteorian mukaiseksi kun onhan sillä toisella kuitenkin kiva luonne joka on sitten taas sitä statusta.
Statuksella on sanakirjamerkitys, joka ei ole muuttunut eikä muuttumassa. Sitä on tutkittu myös lasten välisessä vuorovaikutuksessa ja havaittu, että status säilyy melko muuttumattomana aikuisuuteen asti.
No niin on. Ja sosiologiassa se on yksilön asema sosiaalisessa hierarkiassa. Joka on ihan eri asia kuin vaikkapa mukava luonne, empaattisuus yms. pariutumista edistävät seikat.
Tasoteoriassa status ymmärretään hallitsevuutena, itsevarmuutena jne. hierarkiassa asemaa antavia seikkoina. Mutta pariutumisessa voi hyötyä myös muista luonteenpiirteistä jotka eivät samalla tavalla anna statusta.
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
Miehethän tämän tasokeskustelun kerta toisensa jälkeen aloittavat. Minulle ja uskoakseni monelle muullekin naiselle tämä on viihdettä. Ei tasoteoria/"tasoteoria" meidän elämäämme kosketa millään tavalla, sen sijaan sinkkumiehet käyttävät jälleen yhden viikonlopun "kouluttamalla" meitä mammoja.
N60
Itse en ihmettele yhtään, että käydään vieraissa ja erotaan paljon.
Kyllä, jos rakastuu niin se ei katso varallisuutta eikä koulutusta vaan pitää olla kemiaa ja ihastumisen tunne tulee itsestään.
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Tasoteoria toimii sillä tasolla, että kauniit pariutuu todennäköisesti kauniiden kanssa ja taviket tavisten. Tavisten kesken tasoteorialla ei ole juuri mitään kykyä ennustaa mitään, mistä parhaana esimerkkinä ensitreffit alttarilla. Siksi nämä joutuvat jauhamaan jääkiekkoilijoista koska se on ainoa asia jossa tasoteorialla on jotain ennustettavuutta. Voitonriemuisena lällättävät että naiset myöntää että tasoteoria on totta, jos otetaan toi neurotyypillisten jo päiväkodissa tajuama juttu, että hyvännäköiset saa anteeksi enemmän kuin muut ja kiinnostaa useampia. Vaikka muu osa teoriasta on ihan tuubaa eikä ennusta yhtään mitään.
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
00340 kirjoitti:
Lähes kaikki jutussa mainituista asioista on tutkittu jo aiemminkin, itsekin olen usein täällä sanonut, että pariskunnilla on samaa tasoa oleva äo (ainakin 20v. vanha tutkimustulos) ja muutenkin puhunut samankaltaisuuden merkityksestä parinvalinnassa. Myös tasokeskusteluissa olen kirjoittanut siitä - tärkein lienee yhteiskuntaluokka, koska se sitoo monia artikkelissakin mainittuja asioita yhteen.
Tasoteoria tulee tuohon rinnalle, sillä myös siinä pätee samankaltaisuus eli ne parit päätyvät yhteen, joilla on samantasoinen kysyntä. Kysyntä muodostuu hieman eri tavoin sukupuolten välillä ja tästäkin on olemassa iso joukko yksittäisiä tutkimustuloksia, jotka tukevat tasoteorian väitteitä.
Tasoteoria on siitä jännä teoria että se on niin mukautuvainen että se voidaan tunkea melkein minkä tahansa muun pariutumistutkimustuloksen rinnalle ja väittää että ei se ole ristiriidassa sen kanssa. No ei olekaan. Se vain on niin suppea ja yleisluontoinen että se ei selitä kuin vain pienen osan pariutumisesta.
Tasoteoria on mukautuvainen sen vuoksi, ettei se ole tieteellinen teoria. Suppea ja yleisluontoinen sen sijaan on hyvän teorian merkki. Tässä keskustelunaiheena oleva tutkimustuloksen uutisointi herättää minussa epäilyksiä, koska se on niin laaja-alainen. Tuollaisia tutkimustuloksia noin epämääräisillä (ei-tarkkarajaisilla) parametreillä ei ole kovinkaan helppo saada.
Tänne on linkattu useita tasoteoriaan liittyviä tutkimuksia (121212 on sen tehnyt), ne herättävät poikkeuksetta vastustusta, koska ne liittyvät parinvalintaan ulkonäkö edellä. Minusta on yksinkertaisesti tyhmää väittää, ettei parinvalinnassa myös ulkonäöllä olisi iso merkitys.
Harmi kun se eilinen pitkä keskustelu on poistettu, koska en ehtinyt lukea minulle osoitettua linkkiä, kun olin saunomassa. Ajattelin lukea ja kommentoida tänään. Nyt en edes muista aihetta, että olisin voinut löytää sen, Hesarista taisi olla.
Tottakai ulkonäöllä = ulkoisella olemuksella on merkitystä. Useimmiten pariutuminen alkaa tilanteesta, jossa ulkonäkö joko herättää kiinnostuksen tai sitten ei. Poikkeuksena suhteet, jotka syntyvät, kun pitkään ystävinä, työkavereina tms olleet ihmiset havahtuvat huomaamaan, että heidän välillään on muutakin. Jokainen aivan varmasti omasta kokemuksestaan tietää, että toiset ihmiset vetävät puoleensa, useimpia kohtaan ei synny mitään reaktiota, heitä ei edes huomaa, ja jotkut voivat vaikuttaa suorastaan vastenmielisiltä. Niin kadulla, baarissa kuin jossain sovelluksissa.
Mutta tasoteoriajankutuksessa on turhauttavaa se, että vaikka meistä ihmisistä (ja myös palstalaisista) suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä, niin esimerkit haetaan jostain julkkiksista ja miljonääreistä. Eivät ne liikuta meitä millään tavalla. Ei näissä keskusteluissa ole miesmalleja tai jääkiekkoilijoita eikä heistä haaveilevia naisia. Me olemme ihan niitä taviksia, jotka harvoin kääntävät päitä ulkona liikkuessaan, mutta omalle rakkaallemme olemme erityisiä ja ainutlaatuisia.
Olen samaa mieltä siitä, että työkaverin tai kaveripiirin kautta tutustuessa ulkonäöllä on pienempi merkitys. Itseäni keskustelussa kiinnostaa nykyään enemmän se miksi tasoteoria koetaan niin häiritseväksi, että siitä keskusteluun uhrataan niin valtavan paljon aikaa. Siitä on muodostunut ainakin keino purkaa omia pettymyksiä miehiä kohtaan yleensä. Siihen tuntuu myös liittyvän ideologiaa siitä miten pariutuminen on henkistä jos se on oikeanlaista, jolloin miehinen näkökulma seksikkyydestä ja käytännön asioista tuntuu karsilta ja ikävältä.
Varmaan ihan vain siksi että se on niin suppea. Se myös toimii parhaiten silloin kun tasot ovat hyvin selkeästi havaittavia akselilla hyvin kaunis-erittäin ruma. Harva tavis taas kokee pariutuneensa mitenkään kovin selkeästi tasoteorian mukaan koska tavisten pariutuminen sisältää aina niin paljon muita muuttujia.
Tarkoitatko, että nainen ei valitsekaan?
eri