Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.

Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.

Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.

Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.

Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.

Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.

Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.

Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.

Lyllä se nyt oli ap, joka valitti ja perusteli päätöksensä olleen virhe sillä ettei olisi jäänyt kotiin jos olisi tiennyt ettei miehensä halua loppuelämää yhteistä taloustiliä vaan kehittänyt työuraansa, ei hänen miehensä.

Niin valitti ja ihan aiheesta valitti. Miehellä oli aikaa kertoa halustaan avioehtoon suhteen alusta asti. Jos mies nyt avioehdon haluaa, niin aloittajan kannattaa käydä lakimiehen luona ja tuoda oma versionsa siitä miehelle allekirjoitettavaksi.

Avioehto on siis tässä se ongelma eikä heidän elämänsä ratkaisut? No pienestäpä on homma kiinni jos pieleen menee.

Luitko ollenkaan aloitusta? Sen avioehdon ajankohta on se ongelma. Onko se teilua tässä vaiheessa, ilman tasoitusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin aikoinani muutaman vuoden pois töistä lasten ollessa pieniä. Sain siihen kotihoidon tukea. Minulle hommattiin minun töihinpaluun jälkeen eläkevakuutus paikkaamaan eläkkeen pienenemistä. Tämän hetkisten laskelmien mukaan saan eläkkeellä puhtaana tilille yhteensä noin 30 tuhatta euroa. Tuo on saatu ihmeen pienellä panostuksella, sillä me kumpikin tienataan alle keskipalkan. Ihme, että ökypalkkainen ei tuohon kykene.

Te toimitte fiksusti!

Eiköhän suurimmalla osalla ole eläkesäästötili tai osakesalkku eläkettä varten? Tarviiko tuo nyt erikseen kotiäidille kertoa?

Tämä on miuten jännä ilmiö että moni tuntuu ajattelevan että sit se mies on ollut hyvä kun hän eläkesäästöön laittaa rahaa toisen ollessa kotona, mutta kun sen saman rahan laittaa suoraan elämiseen, se onkin vaan itsestäänselvyys ja sit pitäis maksaa päälle kompensaatiota. Ehkä kyse onkin siitä että miesten kannattaa korvamerkitä ne rahasiirtonsa ja tehdä siitä numero. *Tää kampaamokäynti on nyt sit sun palkka kotonaolosta*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.

Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.

Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.

Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.

Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.

Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.

Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.

Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.

Missä ap sanoo tehneensä miehensäkin osuuden? Ei me puhuta nyt velvollisuuksista luistelijoista tai epäreiluista suhteista vaan normaaleista perheistä ja peilataan sitä apn tilanteeseen. Mistä kohtaa ap osuu sun skenaarioon?

Mies on ollut lasten kanssa silloin, kun on halunnut, ei silloin, kun on ollut pakko. On helppo olla lasten kanssa pari tuntia leikkipuistossa kuin siivota yöllä oksentelevan lapsen jälkiä. Mieshän oli nukkunut eri huoneessa, kun esikoinen oli huono nukkumaan. Ja miten se työmatkoilla oleva mies tekee mitään kotona?

😂 Mun mies oli viikot töissä toisessa maassa kun lapset oli 2, 4 ja5 ja kuule todellakin teki osuutensa. En tajua naista, joka laskee oksennusten siivoukset ja vaippojen vaihdotkin arvottaessaan vanhemmuutta. Kai ap tiesi kun päättivät että hän jää kotiin eikä miehensä että hän niitä asioita siellä kotona on hoitamassa? Vai eikö?

Juu tiesi. Ja miehensä tiesi, että sopivat tulojen ja varallisuuden olevan yhteistä. Siksi uskalsi jäädä kotiin. Jos olisi tiennyt miehensä haluavan tässä vaikeessa eriyttää heidän rahat, olisi pohtinut uudestaan.

Miten ikinä sinä, tai joku muu, on pesänsä hoitanut, ei muuta sitä tosiasiaa, et apn miehen aikataulu avioehdon suhteen ei ole reilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.

Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.

Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.

Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.

Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.

Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.

Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.

Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.

Lyllä se nyt oli ap, joka valitti ja perusteli päätöksensä olleen virhe sillä ettei olisi jäänyt kotiin jos olisi tiennyt ettei miehensä halua loppuelämää yhteistä taloustiliä vaan kehittänyt työuraansa, ei hänen miehensä.

Niin valitti ja ihan aiheesta valitti. Miehellä oli aikaa kertoa halustaan avioehtoon suhteen alusta asti. Jos mies nyt avioehdon haluaa, niin aloittajan kannattaa käydä lakimiehen luona ja tuoda oma versionsa siitä miehelle allekirjoitettavaksi.

Avioehto on siis tässä se ongelma eikä heidän elämänsä ratkaisut? No pienestäpä on homma kiinni jos pieleen menee.

Luitko ollenkaan aloitusta? Sen avioehdon ajankohta on se ongelma. Onko se teilua tässä vaiheessa, ilman tasoitusta?

On. Tasoitusta mistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.

Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.

Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.

Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.

Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.

Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.

Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.

Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.

Missä ap sanoo tehneensä miehensäkin osuuden? Ei me puhuta nyt velvollisuuksista luistelijoista tai epäreiluista suhteista vaan normaaleista perheistä ja peilataan sitä apn tilanteeseen. Mistä kohtaa ap osuu sun skenaarioon?

Mies on ollut lasten kanssa silloin, kun on halunnut, ei silloin, kun on ollut pakko. On helppo olla lasten kanssa pari tuntia leikkipuistossa kuin siivota yöllä oksentelevan lapsen jälkiä. Mieshän oli nukkunut eri huoneessa, kun esikoinen oli huono nukkumaan. Ja miten se työmatkoilla oleva mies tekee mitään kotona?

😂 Mun mies oli viikot töissä toisessa maassa kun lapset oli 2, 4 ja5 ja kuule todellakin teki osuutensa. En tajua naista, joka laskee oksennusten siivoukset ja vaippojen vaihdotkin arvottaessaan vanhemmuutta. Kai ap tiesi kun päättivät että hän jää kotiin eikä miehensä että hän niitä asioita siellä kotona on hoitamassa? Vai eikö?

Juu tiesi. Ja miehensä tiesi, että sopivat tulojen ja varallisuuden olevan yhteistä. Siksi uskalsi jäädä kotiin. Jos olisi tiennyt miehensä haluavan tässä vaikeessa eriyttää heidän rahat, olisi pohtinut uudestaan.

Miten ikinä sinä, tai joku muu, on pesänsä hoitanut, ei muuta sitä tosiasiaa, et apn miehen aikataulu avioehdon suhteen ei ole reilu.

Mien heidän taloudenhoitonsa olisi ollut erilaista jos heillä olisi ollut avioehto alusta alkaen? Ap ei olisi jäänyt kotiin vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tässä-arvoa pitää kotonaolevan työtä arvottomana, oli kotona sitten äiti tai isä.

Vai ajatteliko joku urpo täällä että pieni lapsi, jopa vauva, hoitaa itse itsensä? Eri asia jos lapsi olisi jo päiväkoti-ikäinen ja silloinkin MOLEMPIEN vanhempien tulee järjestää työnsä niin että päiväkotipäivä ei veny liian pitkäksi, molempien tulee jäädä sairaan lapsen kanssa kotiin, tehdä kotona sama määrä kotitöitä jne.

Se vaan tuppaa olemaan niin että se nainen usein kuvittelee että se arvostus tarkoittaa sitä että mies antaa ja antaa. Kyllä, molemmat hoitaa lapset, ei sitä puolisoaan elätä ja passaa.

Jos toinen pääasiassa hoitaa kodin ja lapset (eli passaa), niin totta h**vetissä se toinen silloin elättää, jos hyvä työ ja ura.

Palautetaanpas mieleen mitä ap sanoi. Monella tuntuu olevan käsitys että apta ei ole elätetty tai ettei hänellä ole omaisuutta (kuten nyt vaikka sillä Helenalla). Näinhän ei ole.

Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä.

Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne.

Niin että mitä pitäisi nyt olla enemmän? Mikä onkaan ongelma?

Se minuakin ihmetytti. Yhdessä sovittu, säästetty, kerrytetty omaisuutta yhdessä. Hyvässä sovussa, riidat rahasta alkaneet naisen aloitettua työt. Menikö lastenhoito ja kotityöt enemmän miehen vastuulle. Sekö harmittaa miestä, kun nainen ei enää ehdi tehdä kaikkea, työn ohella? Vai onko tosiaan uusi katsottuna ja palkkataso samalla parantumassa, jos raivolla pitää alkaa vaatia avioehtoa tai eroa?

Tietysti on mahdollista, että naisen persoona onkin muuttunut töihin mennessä, ja hän on alkanut tuhlata maanisesti. Se olisi kyllä epätavallisempaa, ja olisi tullut ilmi yhdeksän vuoden aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et allekirjoita avioehtoa. Sanot miehelle, että nyt on hänen vuoronsa ottaa vetovastuuta enemmän kodista ja lapsista ja sinun aika panostaa uraasi.  

Voi taivas mitä opportunisteja monet naiset on! Tätäkin ylipeukuttaa SATOJA.

Eli ensin jäädään OMASTA toiveesta kotiin ja sitten uhriudutaan kun ollaan uhrattu? Onpa sairas tapa. Ap:ko ei siinä hyötynyt mitään, että oli vuosikaudet toisen elätettävänä??

Ja tuo että kaikki maksut vielä miehelle tuohon päälle, kuten yhdessä kommentissa oli. Sadat yläpeukuttaa Jestas että nousee yrjö ylös naisena. Miten säälittävää! Eikö naisella tosiaan ole mitään selkärankaa ja vastuuntuntoa?

Kyllä naisella on samat velvollisuudet kustantaa jälkeläisten maksuja ja elättää. Jos perhe ratkaisee sen sillä tavalla, että toinen panostaa enemmän tekemällä kotona ja toinen kustantaa, niin ei niistä lyödä 100 % laskuja jälkikäteen tälle maksajalle. 50 % hoidosta on naisen omalla vastuulla.

LUISTKO ALOITUSTA? YHDESSÄ oli sovittu asioista. Nyt mies halua OMASTA puolestaan muuttaa sopimusta. Mies se on tässä selkärangaton ja vastuuntunnuton! Ei tässä olla lyömässä 100% laskua jälkikäteen vaan annetaan NAISELLE SAMA MAHDOLLISUUS, kun miehellä on ollut aiemmin. Keskittyä uran luomiseen, kun mies kantaa vuorostaan vastuunsa YHTEISTEN lasten kasvatuksesta. Jos tässä jostain pitäisi yrjötä, niin omaan napaan tuijottavat miehet olisivat ykkössijalla. Kerrotko ne ap:n saamat hyödyt?

Se että sai elää haluamaansa elämää toisen elätettävänä.

Ettekö te täällä hoe, että lapsenhoito tulee olla 50-50? Miksi miehen pitää maksaa siitä palkkaa (jälkikäteen?)

Onko nainen siis joku täysimääräisesti palkattu miehen apulainen eikä tasapuolinen elatusvelvollinen? Miksei naisen osuutta oteta huomioon näissä laskelmissa?

Halvemmaksihan olisi miehelle tullut palkata ulkopuolinen lastenhoitaja, sillä silloin naisella olisi ollut 50 % taloudellinen vastuu.

Nyt hän maksoi kaiken elämisen ja mammat rääkyy, et laita lasku koko perinnöstä (jota ap kaiketi itsekin käytti??) että lastenhoidosta.

Sairasta.

Naisen osuus oli hoitaa niitä yhteisiä lapsia, miehen osuus tienata rahaa yhteiseen pottiin. Siinä oli naisen osuus laskelmassa. On se kumma kun naisen työ on edelleen monille nollan arvoista.

Nainen sai täyden ylläpidon. Silläkö ei olekaan taloudellista arvoa ollenkaan?

Nainen on hoitanut myös OMIA lapsiaan, mikä.on 50 % hänen velvollisuutensa huolehtia.

Nyt moni kuvittelee, että on ok, jos nainen lätkäsee miehelle laskun ikään kuin palkkatyönä tehdystä työstä. 100 %.

Ei ei ja ei.

Oho, en ollenkaan huomannut, että jossain luki, että nainen on saanut täyden ylläpidon. Mies siis maksoi kaiken? Nainen ei saanutkaan äitiyspäivärahaa, kotihoidontukea ja sitä kymppitonnien perintöä?

Ja silti mies hoiti lapsia 50 %, kävi kaupassa, siivosi kaiken, laittoi ruuan ja kantoi eteen? Pesi naisen ja lasten pyykit omien ohella, käytti lapsia neuvolassa ja lääkärissä, leikkipuistoja ja kavereiden hankkimisia unohtamatta? Osti lapsille ja naiselle Niket ja Vuittonit? Työnsä ohella, työmatkoista huolimatta? Ylläpiti naista..

Olipa hieno mies. Ei ollenkaan pitänyt naista ilmaisena piikanaan. Täysi ylläpito oli..niin mitä? Puhuitko jostain kurtisaanista vai vaimosta?

Mieti uudestaan ja katso samalla, mikä on lastenhoitajan, kokin, siivoojan ja pesulatyöntekijän palkka. Päästään aika isoihin summiin, koska kukaan ulkopuolinen ei tekisi noita hommia vain ruokapalkalla. Montaa miestä ei ole, jotka katsoisivat tällaisen diilin olevan hyvä itselleen. Miksi naisen pitäisi ajatella niin?

Ja kyllä, kotona oleva lapsia hoitava yleensä tekee suurimman osan näistä, yhteisen hyvän eteen. Se, joka ei tätä huomioi ja arvosta, on hyväksikäyttäjä. Sukupuolesta riippumatta.

Näin juuri. Jännä, miten kodinhoidontuki on automaattisesti vain elämisen tukea, mut muehen palkka on miehen.

Ei tainnut ap mitenkään vaatia 100% korvausta mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnoittelet kotona tehdyn työn ja sanot että suostut avioehtoon siten että mahdollisessa erotilanteessa nykyiset yhteisomistukset jaetaan + miehesi maksaa Sinulle kiinteän summan lisää. Juristi jonka sinä valitset tekemään paperit.

Minusta tämä on parempi vaihtoehto kun "älä allekirjoita"-mantra. Tästä tulee bisnesdiili.

Itsellä on kaksi lasta ja olemme tehneet vaimon kanssa avioehdon, jossa molemmat pitää omat omaisuudet mutta jos ero tulee, maksan hänelle tietyn summan per lapsi korvausta hänen äitiysvuosistaan, jonka ajan panostin enemmän työhöni. Summa on kuusinumeroinen ja ei pienimmästä päästä. Sopimuksen taustana on ollut se, että olin jo avioliiton alussa huomattavasti varakkaampi kuin vaimoni. Minä maksan meillä kaikki perheen menot ja se on ihan fine, koska nettoansioni on 20x vrt vaimon tulot. Omalla palkallaan vaimo on kerryttänyt vuosien mittaan itselleen ihan sievoisen asunto- ja osakesalkun. Jos rakkaus tulee tiensä päähän, kumpikaan ei jää tyhjän päälle.

M45

Miksi ihmeessä avioehtoon laittaa korvaussumma? Se korvaushan pitää antaa vaikka eroa ei tulisikaan, jos näin sovitaan.

Minä apna siis laskisin mitä olen lisää vailla ja ennen avioehtoa ja rahojen eriyttämistä nostaisin sen summan yhteiseltä tililtä. Asia olisinpitänyt jo olla hoidossa, mutta kun ei, sit noin.

Avioehdon korvaussummana käy kuin Helenalle eikä sitä summaa koskaan välttämättä näekään.

Semmoinen korvaussumma on sitten jo lahjaverollista, jos puhutaan merkityksellisistä määristä, mutta eihän se silti paljoa vähennä. 

Lahjaverollista siirtää tililtään toiselle rahaa? Vai avioehdon eroraha?

Hyvänen aika, tietysti on, omaisuutta harvemmin saa siirrettyä toiselle ilman veroseuraamuksia, vai miksi kukaan vaivautuisi kaikenmaailman kikkakolmosiin jos suora tilisiirtokin kävisi. Osituksen tasinko on säädetty erikseen verottomaksi silloin kun maksetaan ei-ulkopuolisilla varoilla, ja lahjaveroon on asetettu määrä mistä alkaen joutuu, jokainen sen tietää varsin hyvin. 

Jos ap siirtää säästötililtä toiselle rahaa, se todellakaan ole mikään lahja. Kuka puhui omaisuuden siirtämisestä? Yhteistähän heidän omaisuus on.

Ei ole yhteistä vaikka olisi kuinka monta tiliä, se mitä työssäkäyvä tallettaa on edelleen vain ja yksinomaan hänen omaisuutta. Tämä on niin perustavanlaatuinen asia että olisi syytä käsittää. 

No kyllä se vaan on edelleen ihan omalta tililtä rahan siirtoa vaikka kuinka luulisit sen olevan miehen lahja. He ivat rahaa käyttäneet yhteisenä ja ap saa sitä edelleen käyttää niin kauan kun hänellä on tilille käyttöoikeus. En mä sano että se reilua olisi, mutta jos se nyt on hänelle tärkeää, sit vaan nostamaan eikä mitään lahjaveroja maksella tollasesta siirrosta. Se rahahan aplle nyt on se kynnyskysymys.

Omaisuus on erillistä avioliitossa, eikä siitä päästä yli eikä ympäri, mutta koska puolisoilla on elatusvelvollisuus niin sen vuoksi ei pidetä lahjana sen mitä käyttää 'puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen', kuten lakiteksti sen ilmaisee. 

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/milloin-pit%C3%A4%C…

Voiko aviopuolisolle lahjoittaa omaisuutta verottomasti? Aviopuolisoiden välisiä lahjoituksia käsitellään samoin kuin muitakin lahjoja. Lahjoista pitää maksaa lahjaveroa, jos niiden arvo on 5 000 euroa tai enemmän kolmen vuoden aikana. Vaikka kyseessä ovat aviopuolisot, se ei tee omaisuuden siirtämisestä verotonta.

Tilisiirrot eivät ole omaisuuden siirtoa. 🤦

Voivat olla tai olla olematta, ei siitä siitä tavasta ratkea, vaan tarkoituksesta ja olosuhteista, jos siirrät millin puolison ansaitsemia rahoja omalle tilillesi ja ostat niillä osakkeita nimiisi tai vaikka vain jätät tilille, niin sitä ei voida pitää enää tavanomaisena elatukseen kuuluvana, vaan tulee maksaa lahjaveroa, rapiat 140t.

Tai voi sen selittää että on velkaa sen verran sille antajalle eikä ole pakko maksaa korkoakaan tai takaisin elinaikanaan, erääntyy sitten vasta antajan kuoltua kun kuolinpesä karhuaa omiaan. Siinä tapauksessa että olisi maksua työsuorituksesta tai tuloa myydyistä palveluista, silloin menisi tuloveroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.

Miten se avioehto mihinkään vaikuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.

Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.

Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.

Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.

Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.

Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.

Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.

Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.

Missä ap sanoo tehneensä miehensäkin osuuden? Ei me puhuta nyt velvollisuuksista luistelijoista tai epäreiluista suhteista vaan normaaleista perheistä ja peilataan sitä apn tilanteeseen. Mistä kohtaa ap osuu sun skenaarioon?

Mies on ollut lasten kanssa silloin, kun on halunnut, ei silloin, kun on ollut pakko. On helppo olla lasten kanssa pari tuntia leikkipuistossa kuin siivota yöllä oksentelevan lapsen jälkiä. Mieshän oli nukkunut eri huoneessa, kun esikoinen oli huono nukkumaan. Ja miten se työmatkoilla oleva mies tekee mitään kotona?

😂 Mun mies oli viikot töissä toisessa maassa kun lapset oli 2, 4 ja5 ja kuule todellakin teki osuutensa. En tajua naista, joka laskee oksennusten siivoukset ja vaippojen vaihdotkin arvottaessaan vanhemmuutta. Kai ap tiesi kun päättivät että hän jää kotiin eikä miehensä että hän niitä asioita siellä kotona on hoitamassa? Vai eikö?

Juu tiesi. Ja miehensä tiesi, että sopivat tulojen ja varallisuuden olevan yhteistä. Siksi uskalsi jäädä kotiin. Jos olisi tiennyt miehensä haluavan tässä vaikeessa eriyttää heidän rahat, olisi pohtinut uudestaan.

Miten ikinä sinä, tai joku muu, on pesänsä hoitanut, ei muuta sitä tosiasiaa, et apn miehen aikataulu avioehdon suhteen ei ole reilu.

Mien heidän taloudenhoitonsa olisi ollut erilaista jos heillä olisi ollut avioehto alusta alkaen? Ap ei olisi jäänyt kotiin vai?

Silloin ap olisi tehnyt enemmän palkkatöitä ja hoitanut vähemmän lapsia, mies olisi vähentänyt palkkatöiden tekemistä ja hoitanut enemmän lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.

Miten se avioehto mihinkään vaikuttaa?

Se vaikuttaa siten, miten muutenkin vaikuttaa, kun jälkikäteen aletaan muuttaa asioita, jotka on sovittu eri tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.

Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?

Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?

Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.

-eri

Ap katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa. 

Tai sit olisivat, täsmälleen samassa asemassa. Eihän oikeaa aikaa tulekaan, jos se että ap on ollut kotona, määrittää kaiken. Vai milloin se sit olisi? Äläkä sano sit kun ap tienaa yhtä paljon, koska se on utopiaa.

On ihan mielipuolista väittää, että mies olisi pystynyt keskittymään töihinsä samalla tavalla, jos hän olisi hoitanut oman osansa lapsista ja kotitöistä.

Miten niin? Niin työssäkäyvät vanhemmat tekee ja ihan ilman ongelmia.

Aloittaja kertoi, että esikoinen nukkui niin huonosti, että mies nukkui eri huoneessa. Miksi? Mies olisi voinut nukkua eli olla hereillä oman osansa lapsen kanssa öisin, viedä lapsen hoitoon ja hakea hoidosta. Miten lähdet työmatkalle, jos lapsi pitää hakea hoidosta klo 16? Se ei ole vaihtoehto, että nainen paikkaa aina miehen osuuden, kun mies niin keksii.

Ja sä väität että tämä järjestely tehtiin miehen aloitteesta ja koska hän keksi näin? Juu, olisi voinut päättää toisin, mutta päättivät nyt noin.

Meillä molemmilla lapsilla oli refluksia ja kipuilut hoidettiin yhdessä pääsääntöisesti. Sen sijaan mieheni ehdotukseen siitä että hän hoitaisi puolet yövalvomisista, en suostunut, koska en kuitenkaan olisi nukkunut kun vauva valvoo ja täysimetin. Tuletko mulle sanomaan että mieheni törppöyden vuoksi valvoin useammin? Mä sit nukuin päikyt tai kahdet, mieheni ei. Alkaa tuntua että nämä tasan kaikki-neuvojat eivät itse ole kotona lsten kanssa olleet. Siinä ei kuule toimita kuten rahallisesti ja juridisesti olisi tasavertaista vaan kuten perhe-elämä parhaiten toimii ihan kaikille.

Niin tietenkin toimitaan. Ja se toimii, ellei se toinen ala kesken sopimuskauden (sen hetkisen vaativan vaiheen) vaatia papereita, joka muuttaa sen suhteen toiseksi, toiselle taloudellisesti epäreiluksi.

Tasajakoko nyt onkin sit epäreilua?

Tapa hoitaa asia on epäreilu, jos uhataan avioerolla haluamatta kompensoida sopimuksen aiheuttamaa rahallista menetystä toiselle tilanteessa, jossa halutaan tasajakoa.

Jos avioliitto on liikesopimus rahan osalta, ja sopimusta halutaan eriyttää rahallisesti, muuttaa tilanteen muuttuessa, se pitää huomioida tasingolla sille, joka on panoksellaan mahdollistanut toiselle koituvaa rahallista etua ollen itse rahallisesti häviöllä.

Ei kai se liike-elämässäkään mene niin, että toinen osakas laittaa pottiin kymppitonneja ylimääräistä ja hoitaa yhteiset asiat ja toinen katsoo tilanteen uusiksi sitten kun tilanne on toisinpäin ja olisi se, joka sijoittaa enemmän tuottoa yhteiseen yritykseen.

Useimmiten avioliitto nähdään ihmissuhteena ja perhe yhteisenä yksikkönä. Silloin suulliseenkin sopimukseen voi erehtyä luottamaan. Toki sopimusta voi muuttaa, mutta se pitäisi pystyä tekemään oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti uhkailematta.

Eri

No meillä on nyt vain apn sana siitä että miehensä uhkaa erolla jos avioehtoa ei tehdä. Jos näin on, on se tuetenkin tosi väärin ja pskamaisesti sanottu. Tuskin on edes eka kerta kun tossa suhteessa ero heitetään riitaan mukaan. Ja se on sit heidän kykenemättömyyttään asioista keskustella.

Sit jos puhutaan ihan vain asiasta ja talouden hoitamisesta, en kyllä näe että ap olisi mitenkään alistetussa asemassa ollut tai että avioehto olisi sitä nyt aiheuttamassa. Ei ap ole ainut, joka siihen yhteiseen pottiin on rahansa laittanut ja jos kerran apn mies tienaa reilun tuplan apn palkasta, ollaan lähempänä 80-20-tilannetta kuin 50-50.

Ei kai sitä voi asiaa pohtia muuten, kuin sillä perusteella, mitä ap kertoo!

Eli olet kans sitä mieltä, ettei lasten ja kodin hoito ole minkään arvoisia, mitä rahaan tulee? Et se on arvokasta rakkaudesta, mutta ei muuten. Et se, et mies on saanut keskittyä uraansa, jonka takia hänen palkkansa on isompi, on arvokkaampaa, kuin se, et ap on hoitanut yhteisen kodin ja yhteiset lapset.

Järkkyä, miten vanhanaikaiset käsitykset ihmisillä edelleen on. Et sit vissiin ole korkekoulutettu nainen.

Mistä sä revit nää analyysisi? Miten niin lasten ja kodin hoito ei ole rahallisesti minkään arvoista? Tottakai on ja siksihän kulut yleensä silloin on just about 80-20 tai sit 100-0.

Se että apn miehen palkka on nyt isompi kuin apn, on täysin luonnollista, se aiheutuu siitä että ap on ollut kotona. Miksi tehty päätös pitäisi jotenkin erityisesti nyt merkitä summaksi tai kompensoida töillä tai nostaa jalustalle? Se on perhe-elämää, työambitipt on eri asia. Senkus jakavat kotityönsä nyt niin että ap pääsee totauttamaan itseään, kukaan kiellä. Mutta turha se on tehdä vain siksi että se olisi tasa-arvoista rahallisesti. Ymmärrätkö että se olisi sama kuin katua päätöstään hoitaa lapsia kotona tai rahan arvottamista perheen edelle.

Koska se miehen työambitiot mahdollistui sillä, et ap on kotona, niitä ei voi erottaa toisistaan. Ihan vaan siksi. Jalustalle ole nyt kukaan ketään nostamassa, mitä se hyödyttäisi?

Ja kyllä, kotitöiden jakaminen vaikuttaa rahallisesti. Tietenkin. Ja lastenhoidon. Omituista väittää, et näin ei olisi. Heidän tapauksessaan.

Ehkä perusduunareiden työhön ei.

Tottakai se vaikuttaa rahallisesti ja urakehityksellisesti töihin, mutta sitä ei voi asettaa tärkeimmäksi kun puhutaan perheestä ja lapsista. Jos se rahallinen tasaaminen on tärkeintä, ei perusteta perhettä.

Ja jos sairaanhoitajat/lastenhoitajat/opettajat arvottavat työssään rahan tärkeäksi, heidän ei pidä näitä töitä tehdä. Eli heille ei tarvi maksaa työtään vastaavaa palkkaa. Jos vaativat kunnon korvausta, ovat väärillä aloilla. Eiks jeh!

Tässä on vaan semmonen perustavanlaatuinen ero että lapset eivät ole työtä eikä heidän hoitamisestaan tehdä työsopimusta. Saat ihan rauhassa arvottaa vanhemmuutesi rahassa jos haluat.

Mutta arvottamisesta oli kyse. Ja on se lasten ja kodin hoitaminen työhön verrattavissa, jos toinen tekee vain sitä, jotta toinen voi keskittyä uraansa. Sitä kutsutaan työnjaoksi perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Vanha ansa = luottaa yhteiseen perinteiseen malliin ilman kirjallista sopimusta, esim. avioehto.

Oman elämän päätös, jota ei heti uskoisi korkeakoulutetun ihmisen valitsevan ilman kirjallista sopimusta TAI hyväksyen vaihtoehdon, jossa mies luistaa sopimuksesta.

Mies luisti sopimuksesta aggressiivisella tavalla ja ap:lle se oli yllätys, jota on vaikea hyväksyä. Tätä tarkoitin kommentin kirjoittaessani. Oletan, että korkeakoulutettu ihminen on looginen ja kykenee arvioimaan päätöstensä mahdollisia seurauksia etukäteen ja tiedostaa yleiset riskit.

No se, että joku olettaa korkeakoulutetun naisen osaavan varautua miehensä paskamaisuuteen tulevaisuudessa, ei muuta apn tilannetta mihinkään, eikä vapauta apn miestä moraalisesta vastuusta. Yhtälailla voi olettaa apn korkeastikoulutetun miehen ymmärtäneen, mikä on hänen vastuunsa tilanteessa, jossa ihan itse ehdotti kyseistä järjestelyä.

Eikö hän kantanut vastuunsa?

Ei loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.

Miten se avioehto mihinkään vaikuttaa?

Ilmeisesti tässä on nyt ajatus niin että jos heillä olisi ollut avioehto ja erilliset rahat, apn mies ei olisi kerryttänyt yhteistä omaisuutta eikä maksanut yhteisiä kuluja. Ja ap ei olisi jäänyt kotiin vaan kerryttänyt omaa omaisuutta.

Sit näin jälkikäteen avioehdon ajatellaan olevan väärin kun jos ap olisi tiennyt tämän, hän olisi vaatinut kompensaatiota eikä se yhteistalous tähän asti enää riittäisi korvaukseksi.

Molemmat melkoista jossittelua ja apta ei ole mikään estänyt vaatimasta kompensaatiota kotona ollessaan.

Mutta tämä nyt ilmeisesti se logiikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

SADANNEN KERRAN: AP EI TEINNYT, ETTÄ MIES ALKAA JÄLKIKÄTEEN VAATIA AVIOEHTOA.

Miten se avioehto mihinkään vaikuttaa?

Se vaikuttaa siten, miten muutenkin vaikuttaa, kun jälkikäteen aletaan muuttaa asioita, jotka on sovittu eri tavalla.

Mikä muuttuisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.

Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta

ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.

Tai

Et allekirjoita ja eroatte.

Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.

Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.

Valitse siitä.

Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.

Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.

Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?

No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.

Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.

Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?

Sanotko missä vaiheessa miehensä ehti hoitaa isyyttään ja osallistua kotiasioihin? Ensin molemmilla oli pienet tulot. Lasten syntymän jälkeen mies loi uraa.

Onnistuuko jos on pienipalkkaisessa työssä eikä opiskele? Vaatiiko uran luominen enemmän panostusta kuin 8-16?

Riippuu työstä. Kun meidän lapset syntyi, tienasin noin 3000€ ja mieheni noin 5000€. Mun kotonaollessa mieheni palkka ei juuri kehittynyt, sai muistaakseni yhden palkankorotuksen pyytämällä sinä aikana. Nyt molemmat lapset on koulussa ja mun palkka on 9000€ ja mieheni varmaan hieman enemmän. Ja ihan 8-16 työtä hän tekee, mä sit vaihdellen, yleensä 10-15, just nyt pidän vapaapäivän, koska ajattelin siivota kotona.

Joo luin uudestaan eikä ap puhunutkaan pienipalkkaisesta työstä ja mainitsi olevansa korkeakoulutettu. Luin hutiloiden..

(Mediaani ei ollut 9 vuotta sitten 3000, eli pieni palkka olisi tarkoittanut reilusti vähemmän. Silti ap:n mies pystyi keskittymään uraansa enemmän ap:n ottaessa päävastuun kodista ja lapsista. Mies oli halunnut perinteisen liiton, että pystyi tekemään työmatkoja ja luomaan uraa. Olen aina olettanut, ettei korkeakoulutettu nainen astuisi vanhaan ansaan. )

Me korkeakoulutetut naiset ei astuta ansaan vaan hallitaan elämäämme. Silloin siihen mahtuu myös perhe ilman ongelmia.

Voi luoja, mitä ylimielisyyttä! Olen korkeakouluni käynyt, mut irtisanoudun tästä asenteesta täysin!

Jaa, mä en. Ei naisen asema perheessä liity mitenkään koulutustasoon, mutta jos joku sanoo että eipä uskoisi korkeakoulutetun astuvan ansaan, ainut oikea vastaus on että ei se ole ansaan astumista vaan ihan oman elämän päätöksiä (kuten kaikilla naisilla).

Ehkä sä luit ton eri tavalla tai irrallaan?

Kyllä, hän teki oman elämän päätöksen ja se olikin huono, koska luotti miehensä sanaan. Se tietty oli virhe, kuten nyt tiedetään. Tehdessään sen virheellisen päätöksen, ei ollut näköpiirissä, että suulliseen sopimukseen tulee muutos.

Edelleen se ei ole eettisesti oikein, mitä apn mies nyt yrittää, ehdoilla, joilla sen esittää. Ja järkevintä tietty olis, jos pelkkää rahaa ajattelee, että eroaisi nyt. Silloin saisi puolet omaisuudesta, mikä sen sopimuksen mukaan kuuluukin. Onko se oikea vaihtoehto kokonaisuudessaan, on sitten toinen kysymys.

Paras vaihtoehto on, että apn puoliso suostuu sopimukseen, jossa huomioidaan apn käyttämät vuodet perheeneteen/menetetyt työmahdollisuudet. Ja jatkavat mahdollisimman onnellisina yhteiselämää eteenpäin. Tosin voi olla, että joku perusluottamus on jo mennyt, eikä yhteistä hiiltä enää löydy puhallettavaksi.

Näihin vaihtoehtoihin ei mun korkeakoulu antanut vastauksia.

Tuossa skenaariossa sit kaikkein järkevintä on myös katsoa miten paljon enemmän apn mies on kuluja maksanut. Siitä sit vaan laskeskelemaan ositusta tehdessä. Saattaapa olla että ap ei saakaan sitä mitä hamuaa, mutta onpa sit ainakin tasan vaikka väkisin.

Aika on rahaan verrattava hyödyke. Jos puhutaan rahasta, pitää puhua myös ajasta.

Juu, ap asettaa ajalleen hinnan ja laskee. Oikeastihan siis näin ei tehdä perheessä, mutta jos tmä nyt on lopputulos, noin on varmasti tehtävä.

Ai ei tehdä? Ihan varmasti jokainen, joka tekee toisenkin osuuden kotitöistä ja lastenhoidosta, alkaa napista, että tilanne on epäreilu. Toisen on helppo luistella omista velvollisuuksistaan perustelemalla sitä töiden tekemisellä ja työuran kehittymisellä.

Missä ap sanoo tehneensä miehensäkin osuuden? Ei me puhuta nyt velvollisuuksista luistelijoista tai epäreiluista suhteista vaan normaaleista perheistä ja peilataan sitä apn tilanteeseen. Mistä kohtaa ap osuu sun skenaarioon?

Mies on ollut lasten kanssa silloin, kun on halunnut, ei silloin, kun on ollut pakko. On helppo olla lasten kanssa pari tuntia leikkipuistossa kuin siivota yöllä oksentelevan lapsen jälkiä. Mieshän oli nukkunut eri huoneessa, kun esikoinen oli huono nukkumaan. Ja miten se työmatkoilla oleva mies tekee mitään kotona?

😂 Mun mies oli viikot töissä toisessa maassa kun lapset oli 2, 4 ja5 ja kuule todellakin teki osuutensa. En tajua naista, joka laskee oksennusten siivoukset ja vaippojen vaihdotkin arvottaessaan vanhemmuutta. Kai ap tiesi kun päättivät että hän jää kotiin eikä miehensä että hän niitä asioita siellä kotona on hoitamassa? Vai eikö?

Juu tiesi. Ja miehensä tiesi, että sopivat tulojen ja varallisuuden olevan yhteistä. Siksi uskalsi jäädä kotiin. Jos olisi tiennyt miehensä haluavan tässä vaikeessa eriyttää heidän rahat, olisi pohtinut uudestaan.

Miten ikinä sinä, tai joku muu, on pesänsä hoitanut, ei muuta sitä tosiasiaa, et apn miehen aikataulu avioehdon suhteen ei ole reilu.

Mien heidän taloudenhoitonsa olisi ollut erilaista jos heillä olisi ollut avioehto alusta alkaen? Ap ei olisi jäänyt kotiin vai?

A) Olisi miettinyt uudestaan, kannattaako tai B) Olisivat tehneet laskelmat siitä, mikä osuus rahoista kummallekin kuuluu, kun toinen mahdollistaa toisen urakehityksen ja samalla palkankehityksen. Heidän sopimuksessaan molemmat tekivät osansa miehen palkan eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!

Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.

Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.

T. Lakimies

Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.

Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?

Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.

No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?

-eri

On tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.

Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?

Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.

Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.

Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?

Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.

Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.

Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.

Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.

Selitätkö vielä, miksi miehen ei tarvitsisi tajuta sitä, että sama koskee häntä myös?

Tottakai koskee ja tajuaa, ei miehet yleensä tyhmiä ole. Molemmat tajuaa että kaunis ajatus tasajaosta ei lasten kanssa vain voi tarkoittaa sitä että viikko tai edes vuositasolla puntit tasataan. Lasten kanssa eletään kulloisessakin hetkessä eikä laskeskella vuoroja tai euroja tai pyykkikoneellisia.

-eri

Miksi mies haluaisi sitten tasata puntit rahallisesti 9 vuoden jälkeen epäasiallisesti, vaikka ymmärtää että hyötysuhde muussa on roimasti hänen hyväkseen? Olisiko asian voinut hoitaa muutenkin kuin läimäisemällä yksipuolisen sopimuksen nenän eteen ja uhkaamalla erolla?

Olettaen, että aloitus koskee oikeasti tätä yleistä _höynäytyshommaa tilanteessa_, jossa miehen palkkataso on noussut ja ero uuden naisen takia suunnitteilla?

Miksi sitä ei osata lukea mitä apn mies ehdottaa, tähän saakka puoliksi, jotta onko se epäreilua jotenkin, eihän avio-oikeus ole sen kummoisempi. 

Ei kai sitä avioehtoa voi edes taannehtivasti tehdä edes? Tai on puolisoiden päätös, muten jakavat tän hetken omaisuuden.

Ap ei ole ehtinyt työssänsä saavuttaa sitä asemaa/tuloja, mitä olisi, jos olisi ollut töissä ne vuodet, kun hoiti lapsia. Se on se epäreiluus tässä. Lisäksi ilman yksityistä eläketurvaa, jää eläkkeestä jälkeen.

Jos on epäreilua, miksi jäi kotiin?

Ei tiennyt silloin sen olevan epäreilua. Ei tiennyt miehensä haluavan avioehtoa tässä vaiheessa, kun hänen ura on vasta alkamassa. Syystä että hoiti heidän yhteisiä lapsia. Ja mies teki uraa.

Ootko trolli??