Lue keskustelun säännöt.
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Tuossa on yksi juttu ihan selvä, miehelläsi on toinen nainen ja vain odottelee sopivaa hetkeä eroon. Haluaisi tarpeeksi suuren pesämunan siten siinä erovaiheessa.
Kannattaa erota nyt ja pistää kaikki puoliksi.
Ei voi oikeasti olla yhtään mitään muuta syytä tai selitystä tuommoiseen yhtäkkiseen avioehdon vaatimiseeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietäjäinen kirjoitti:
Tee se avioehto. Merkitkää siihen, että perintönä saatu omaosuutesi on sinun. Lisäksi vaadit siihen erillisen korvaussumman kotona viettämistäsi vuosista.
Nyt menet heti töihin ja kun avioehto on jätetty maistraattiin ja kuitattu, haet eron.
Mies voi ottaa eron ja ehdottaa jatkaa avoliitossa.
Silloin saat samat ehdot, mutta väkisin.
Saahan sitä ehdotella vaikka mitä. Voi olla, että vaimo tuo oman ehdotuksen avioehdosta allekirjoitettavaksi.
Avioero on ilmoitusasia pöljä. Turha sen jälkeen on tuoda mitään avioehtoja allekirjoitettavaksi.
Jatkaa voi sitten AVOliitossa.
Ei vaan nainen tuo oman avioehdon miehelle allekirjoitettavaksi, kun mies on avioehtoa ehdottanut. Se nyt on selvä, että mies ei saa aikaiseksi hakea eroa vaan sekin jää naisen tehtäväksi. Sen jälkeen kumpikin jatkaa elämistä eri osoitteissa. En keksi yhtään syytä, miksi sitten jatkettaisiin yhdessä asumista.
Miksei jatkettaisi?
Ruuhkavuodet on ohi ja sen aikana kertynyt omaisuus on jaettu reilusti tasan.
Mies on vaan siirtynyt sen verran korkeammalle tasolle, että omaisuutta ei tämän pisteen jälkeen ole enää reilua jakaa tasan.
Ja turha pillittää, että naisella jäi ura tekemättä, koska niiden uraputkien onnistumisprosentti on alle 10% ja tähän asti miehen korkeat tulot ovat kerryttäneet naiselle enemmän yhteistä pottia, kuin naisella olisi omilla tuloillaan mahdollista.
Mieluummin erillään asuminen ja 50/50-vanhemmuus, niin pääsee mieskin luomaan hyvät suhteet lapsiinsa. Kun rakkaus loppuu, niin se loppuu, joten on aika jatkaa omaa elämää.
Puhuiko ap rakkauden loppumisesta ja tottakai lapset aseeksi...
On niin suomalaista.
Suomalaisten väliset avioliitot pitää kieltää lailla.
Äijä on jo pitkään kerännyt rahaa fikkaan piilossa sinulta ja haluaisi suojella niitä sitten avioerotilanteessa joka tulee jos menet pöljyyksissäsi kirjoittamaan alle avioehdon..
Miehesi on jo pettänyt yhteisen tulevaisuutenne, siihen ei kuulu vanheneminen yhdessä ja yhteisen omaisuuden kartuttaminen. Hän on aikeissa erota muutaman vuoden jälkeen ja haluaa pitää ehkä tulevat optiot, mitä työn kautta voi olla tulemassa. Tunnetko miehesi työn palkitsemisjärjestelmät ja tiedätkö mihin palkkaluokkaa hän on kykenevä myöhemmällä iällä? Kysymys on siitä, että te sovitte silloin alkuun, että sinä hoidat lapset. Niin teit ja jätit oman uran lasten vuoksi. Sopimukseen ei kuulunut että mies myöhemmin elämässään nauttii yhteisen elämän hedelmät uuden nuoremman naisen kanssa. Myöhempi avioehto merkitsee asianajajalle noin 90% todennäköisyydellä eroamista muutaman vuoden sisään. Sinua on nyt kerran huijattu miehesi toimesta, - annatko huijata toisenkin kerran? Pitkitä tilannetta ja älä ota kantaan koko asiaan. Kun miehesi haluaa keskustella asiasta, sano, että hetki ei ole nyt sopiva. Ja sitä sopivaa hetkeä ei tule sitten koskaan. Vastaa vaan samalla tavalla joka kerta. Jos hän lähtee suhteesta vuoden kahden sisään, niin sitten lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun Ei tarvitse allekirjoittaa yhtään mitään ja mies ei voi painostaa siihen.
Voi todellakin painostaa, laittaa avioeron vireille ja hakee osituksen, avioeroa ei ole pakko viedä päätökseen mutta ositus pysyy ja avioehto on siinä, avioeron vireilletulosta alkaen avio-oikeutta ei ole enää sen jälkeen saatuun omaisuuteen.
Sitä on tullut vierailtua tyrhan ahkerasti Koivu-ketjussa ja uskottu kaikki soopa 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä allekirjoita kirjoitti:
Miehesi on jo pettänyt yhteisen tulevaisuutenne, siihen ei kuulu vanheneminen yhdessä ja yhteisen omaisuuden kartuttaminen. Hän on aikeissa erota muutaman vuoden jälkeen ja haluaa pitää ehkä tulevat optiot, mitä työn kautta voi olla tulemassa. Tunnetko miehesi työn palkitsemisjärjestelmät ja tiedätkö mihin palkkaluokkaa hän on kykenevä myöhemmällä iällä? Kysymys on siitä, että te sovitte silloin alkuun, että sinä hoidat lapset. Niin teit ja jätit oman uran lasten vuoksi. Sopimukseen ei kuulunut että mies myöhemmin elämässään nauttii yhteisen elämän hedelmät uuden nuoremman naisen kanssa. Myöhempi avioehto merkitsee asianajajalle noin 90% todennäköisyydellä eroamista muutaman vuoden sisään. Sinua on nyt kerran huijattu miehesi toimesta, - annatko huijata toisenkin kerran? Pitkitä tilannetta ja älä ota kantaan koko asiaan. Kun miehesi haluaa keskustella asiasta, sano, että hetki ei ole nyt sopiva. Ja sitä sopivaa hetkeä ei tule sitten koskaan. Vastaa vaan samalla tavalla joka kerta. Jos hän lähtee suhteesta vuoden kahden sisään, niin sitten lähtee.
Tämä on paras neuvo tähänastisista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun Ei tarvitse allekirjoittaa yhtään mitään ja mies ei voi painostaa siihen.
Voi todellakin painostaa, laittaa avioeron vireille ja hakee osituksen, avioeroa ei ole pakko viedä päätökseen mutta ositus pysyy ja avioehto on siinä, avioeron vireilletulosta alkaen avio-oikeutta ei ole enää sen jälkeen saatuun omaisuuteen.
Ei, käsittääkseni jos eroa ei tapahdu, ositusta ei ole pakko suostua tekemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Äijälle on luvattu osakkuutta, mutta sillä ehdolla että "skitsoa EX-M:mää" ei voi tulla kuvioon.
Mies on kuitenkin lojaaliudessaan kieltäytynyt, eikä voi asiasta sinulle kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietäjäinen kirjoitti:
Tee se avioehto. Merkitkää siihen, että perintönä saatu omaosuutesi on sinun. Lisäksi vaadit siihen erillisen korvaussumman kotona viettämistäsi vuosista.
Nyt menet heti töihin ja kun avioehto on jätetty maistraattiin ja kuitattu, haet eron.
Mies voi ottaa eron ja ehdottaa jatkaa avoliitossa.
Silloin saat samat ehdot, mutta väkisin.
Saahan sitä ehdotella vaikka mitä. Voi olla, että vaimo tuo oman ehdotuksen avioehdosta allekirjoitettavaksi.
Avioero on ilmoitusasia pöljä. Turha sen jälkeen on tuoda mitään avioehtoja allekirjoitettavaksi.
Jatkaa voi sitten AVOliitossa.
Ei vaan nainen tuo oman avioehdon miehelle allekirjoitettavaksi, kun mies on avioehtoa ehdottanut. Se nyt on selvä, että mies ei saa aikaiseksi hakea eroa vaan sekin jää naisen tehtäväksi. Sen jälkeen kumpikin jatkaa elämistä eri osoitteissa. En keksi yhtään syytä, miksi sitten jatkettaisiin yhdessä asumista.
Miksei jatkettaisi?
Ruuhkavuodet on ohi ja sen aikana kertynyt omaisuus on jaettu reilusti tasan.
Mies on vaan siirtynyt sen verran korkeammalle tasolle, että omaisuutta ei tämän pisteen jälkeen ole enää reilua jakaa tasan.
Ja turha pillittää, että naisella jäi ura tekemättä, koska niiden uraputkien onnistumisprosentti on alle 10% ja tähän asti miehen korkeat tulot ovat kerryttäneet naiselle enemmän yhteistä pottia, kuin naisella olisi omilla tuloillaan mahdollista.
Mieluummin erillään asuminen ja 50/50-vanhemmuus, niin pääsee mieskin luomaan hyvät suhteet lapsiinsa. Kun rakkaus loppuu, niin se loppuu, joten on aika jatkaa omaa elämää.
Puhuiko ap rakkauden loppumisesta ja tottakai lapset aseeksi...
On niin suomalaista.
Suomalaisten väliset avioliitot pitää kieltää lailla.
Lapset aseeksi? Ja minä kun luulin, että 50/50-jako on reilua vanhemmille. Vai haluaako mies lähivanhemmaksi? Joskus rakkaus loppuu ja niin tuntuu käyneen aloittajan miehen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun Ei tarvitse allekirjoittaa yhtään mitään ja mies ei voi painostaa siihen.
Voi todellakin painostaa, laittaa avioeron vireille ja hakee osituksen, avioeroa ei ole pakko viedä päätökseen mutta ositus pysyy ja avioehto on siinä, avioeron vireilletulosta alkaen avio-oikeutta ei ole enää sen jälkeen saatuun omaisuuteen.
Ei, käsittääkseni jos eroa ei tapahdu, ositusta ei ole pakko suostua tekemään
Se on sinun käsityksesi, pidä siitä kiinni. Paras sauma on kuitenkin se kun toinen mieltää avioehdon täysin poissulkevaksi, sillä toisen typeryydestä ei joudu vastuuseen, siinä on turha ehdotella että tehtäiskös avioehto jos osituksen jälkeen jatketaan avioliittoa. Näitäkin tapauksia on varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin miehenä mietin onko ap:n rahan käyttäminen muuttunut? Tuhlaanko enemmän rahaa ns. turhuuksiin nyt kun sitä on enemmän?
Meillä oli ex-vaimon kanssa yhteiset rahat mutta pikku hiljaa hänen käytöksensä rahan suhteen muuttui, piti ostaa kaikkia huippukalliita merkkivaatteita, minullekin otteli kalliita vaatteita yms. Puhuin hänen kanssaan tästä mutta käytös ei muuttunut. Sitten kun alkoi salaa siirrellä yhteiseltä säästötililtä rahaa shoppailuun, pistin Jonnalle stopin.
Erohan siitä tuli kun riitoja alkoi tulla yhä enemmän enemmän kun kulutustottumukset olivat täysin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Sinä sujuvasti unohdit ap:n saaman perinnön, joka meni perheen hyväksi. Parikymmentä tuhatta ei ole pikkuraha, ne pitää huomioida avioehdossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietäjäinen kirjoitti:
Tee se avioehto. Merkitkää siihen, että perintönä saatu omaosuutesi on sinun. Lisäksi vaadit siihen erillisen korvaussumman kotona viettämistäsi vuosista.
Nyt menet heti töihin ja kun avioehto on jätetty maistraattiin ja kuitattu, haet eron.
Mies voi ottaa eron ja ehdottaa jatkaa avoliitossa.
Silloin saat samat ehdot, mutta väkisin.
Saahan sitä ehdotella vaikka mitä. Voi olla, että vaimo tuo oman ehdotuksen avioehdosta allekirjoitettavaksi.
Avioero on ilmoitusasia pöljä. Turha sen jälkeen on tuoda mitään avioehtoja allekirjoitettavaksi.
Jatkaa voi sitten AVOliitossa.
Ei vaan nainen tuo oman avioehdon miehelle allekirjoitettavaksi, kun mies on avioehtoa ehdottanut. Se nyt on selvä, että mies ei saa aikaiseksi hakea eroa vaan sekin jää naisen tehtäväksi. Sen jälkeen kumpikin jatkaa elämistä eri osoitteissa. En keksi yhtään syytä, miksi sitten jatkettaisiin yhdessä asumista.
Miksei jatkettaisi?
Ruuhkavuodet on ohi ja sen aikana kertynyt omaisuus on jaettu reilusti tasan.
Mies on vaan siirtynyt sen verran korkeammalle tasolle, että omaisuutta ei tämän pisteen jälkeen ole enää reilua jakaa tasan.
Ja turha pillittää, että naisella jäi ura tekemättä, koska niiden uraputkien onnistumisprosentti on alle 10% ja tähän asti miehen korkeat tulot ovat kerryttäneet naiselle enemmän yhteistä pottia, kuin naisella olisi omilla tuloillaan mahdollista.
Mieluummin erillään asuminen ja 50/50-vanhemmuus, niin pääsee mieskin luomaan hyvät suhteet lapsiinsa. Kun rakkaus loppuu, niin se loppuu, joten on aika jatkaa omaa elämää.
Puhuiko ap rakkauden loppumisesta ja tottakai lapset aseeksi...
On niin suomalaista.
Suomalaisten väliset avioliitot pitää kieltää lailla.
Lapset aseeksi? Ja minä kun luulin, että 50/50-jako on reilua vanhemmille. Vai haluaako mies lähivanhemmaksi? Joskus rakkaus loppuu ja niin tuntuu käyneen aloittajan miehen osalta.
Lapset nitkunnatkun änkkäjänkkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hm. Luetun perusteella ap voisi olla 35-45 ikäinen.
Eli ehtii vielä tienata ja luoda uraa.
Avioehto jälkikäteen on mahdollista vain kummankin suostumuksella.
Eli riitatilanne johtaa eroon, jolloin miehen esittämä jako toteutuisi.
Omaisuuden kannalta varsin selkeä tilanne.
Suhteen kannalta surullinen.
Suurin osa nykyihmisistä ovat itsekkäitä paskiaisia. Koskee kumpaakin sukupuolta.
Miehestä tosiaan yhtäkkiä tullut ahneempi, en ollenkaan ymmärrä. Meillä on kaikkea ja tarpeeksi. Silti mies ei näytä olevan tyytyväinen :( Mutta tosiaan sanoi, että tämä on ehdoton hänelle. Muuten ei jatka suhdetta. En ikinä olisi hänestä uskonut tätä, vielä pari vuotta sittrn kritisoi mm. muutamaa tuttava perhettä jossa kaikki on hyvin tarkasti eroteltuna. Nyt sitten itse tekee kuitenkin niin. Itsekästä mielestäni, eikä hän ajattele lapsia. Itse en haluaisi rikkoa lasten kotia rahan takia. Kun se raha ei edes oikeesti ole ongelma, tai ei pitäisi olla :(
Ap
Eiköhän toi ole jo aikamoinen dealbreaker sullekin, että mies sanoo ettei jatka suhdetta jos näin ei tehdä. Iso hälytysmerkki. Nyt kannattaa laittaa omaa rahaa säästöön ja omat talousasiat kuntoon, ja pitkittää prosessia. Avioehtoa et tietenkään voi allekirjoittaa, eli ero näköjään ainoa vaihtoehto. Se, että mies yhtäkkiä muuttuu itsekkääksi kertoo siitä, että on päättänyt lähteä. Ei enää panosta tähän suhteeseen. Valitettavasti. SINÄ et riko suhdetta rahan takia, vaan hän sen tekee.
Rahan kertyessä lisääntyvät ongelmatkin, joista ahneus ei ole vähäisin.
Antakaa puolet omaisuudestanne köyhille ja orvoille. Orpolle myös reilu siivu vaivanpalkkaa. Loppu käyttäkää johonkin surkeaan sijoituskohteeseen.
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin on tosi typerää nyt yhtäkkiä alkaa nillittää hukkaan menneistä työvuosista. Olisit mennyt töihin jos se nyt sit olikin tärkeää. Toisekseen työ tai ura ei ole mikään kilpailu, joka menee perheen edelle.
Eroahan miehesi suunnittelee. Helpompi erota nyt suoraan. Tuskin hän tasajakoon ihan hevillä suostuu, mutta sähän sen päätät että menetkö tässä vastaan vai et. Minä menisin vastaan, hänen rahojaanhan ne on.
Anteeksi vain, mutta jos olisit pyyhkinyt lasten kakkapyllyjä kotona kaikki nämä vuodet sillä lupauksella että puolisosi pitää taloudesta huolta, voin sanoa että sinä et todellakaan tulisi asiassa vastaan. Et vaan osaa kuvitella itseäsi oikeasti siihen tilenteeseen.
Miehelläsi keski-iän kriisiä pukkaa ja ero mielessä haikailee. Katuu sitten myöhemmin.
Eli missään nimessä et allekirjoita mitään. Jos ero tulee niin saat osasi. Pahoitteluni tilanteesta.
"Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen"
Eli kaveri on ilmeisesti tosiaan pääsemässä osakkaaksi yrityksessä, tai johonkin tulosohjelmaan. Rahaa on tulossa kuitenkin jostakin ja se pitäisi nyt saada suojattua eron varalta.
Kehno yritys.
Voit sanoa, että jos tulee avioehto, niin roolit vaihtuu siten, että sinä palaat työelämään luomaan uutta uraa, ja hän keskittyisi puolestaan perheen asioihin. Se on reilua