Selittäkää aspergerille ne "kirjoittamattomst säännöt" jotka kaikkien pitäisi tietää..

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi, että joka h*lvetin Asperger maailmassa ymmärtäisi, ettei koskaan lisäänny!!

Silloin Asper pikkuhiljaa katoaisi maailmasta, seuraavien sukupolvien aikana.

Kuka hullu tykkää tälläisestä viestistä, kysyn vaan?😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi, että joka h*lvetin Asperger maailmassa ymmärtäisi, ettei koskaan lisäänny!!

Silloin Asper pikkuhiljaa katoaisi maailmasta, seuraavien sukupolvien aikana.

Kuka hullu tykkää tälläisestä viestistä, kysyn vaan?😳

Meitä on monesta kennelistä. Myös Vaasasta ja Ilmajoelta pääsee nykyisin nettiin vihaamaan autistej virtuaalisesti(kin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi, että joka h*lvetin Asperger maailmassa ymmärtäisi, ettei koskaan lisäänny!!

Silloin Asper pikkuhiljaa katoaisi maailmasta, seuraavien sukupolvien aikana.

Kuka hullu tykkää tälläisestä viestistä, kysyn vaan?😳

Meitä on monesta kennelistä. Myös Vaasasta ja Ilmajoelta pääsee nykyisin nettiin vihaamaan autistej virtuaalisesti(kin).

Tämä on vielä kauheampaa. Kun se ei jää pelkästään netissä huuteluksi, vaan autisteja oikeasti Suomessa vihataan. Miksi ihmeessä, en tule koskaan ymmärtämään miksi juuri autismi saa ihmisissä aikaan raivoreaktioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä olisi, että joka h*lvetin Asperger maailmassa ymmärtäisi, ettei koskaan lisäänny!!

Silloin Asper pikkuhiljaa katoaisi maailmasta, seuraavien sukupolvien aikana.

Kuka hullu tykkää tälläisestä viestistä, kysyn vaan?😳

Meitä on monesta kennelistä. Myös Vaasasta ja Ilmajoelta pääsee nykyisin nettiin vihaamaan autistej virtuaalisesti(kin).

Tämä on vielä kauheampaa. Kun se ei jää pelkästään netissä huuteluksi, vaan autisteja oikeasti Suomessa vihataan. Miksi ihmeessä, en tule koskaan ymmärtämään miksi juuri autismi saa ihmisissä aikaan raivoreaktioita?

Suomessa vihataan kaikkea erilaisuutta, ja etenkin vielä 60-luvulla syntyneet ovat kunnon eugenisteja, jotka kuvittelevat tunnistavan normaaliuden omasta boomeriudestaan, ja kaikkea muuta sen ulkopuolelta voi kovaan ääneen kiusata.

Kannattaa opetella se, ettei koko ajan itse puhu, vaan antaa myös toisten puhua.

Välillä on myös todella tärkeää kysyä, että mitä muille kuuluu ja miten heillä on mennyt.

Ja kiinnostunutta niihin toisten asioihin täytyy esittää.

Silloin siitä toisesta tuntuu, että keskustelu on vastavuoroista eikä vain toisen (eli sinun) jatkuvaa saarnaamista jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Kotileikin koira kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minullakin olisi autismin kirjoa koska sosiaaliset taidot nolla. Eräs tyypillinen vaikea tilanne on oman puolensa pitäminen ilman että menisi liian agressiiviseksi muita kohtaan, aina ihmettelen miten muut pystyy pitämään puoliaan säilyttäen silti hyvät suhteet. Tämä on johtanut siihen etten juurikaan pidä puoliani koska mielessä pyrii vain miten täydellisesti haistattelisin muille ja antaisin heidän kuulla kunniansa niin että suhde varmasti olisi pilalla.

Puolensa pitäminen tuntuu olevan aspergereilla usein vaikeaa. Olen miettinyt, että pitkään jatkunut kiusaaminen on varmasti vaikuttanut persoonallisuuteen.

Tämä yhdistettynä siihen, että perhe ja ystävät "tuntevat" Aspergerin aiheuttaa ongelmia. Kun eihän se koskaan sano ei tai ainakaan tarkoita sitä.

Silloin tuntuu, että usein se ei pitää vääntää niin rautalangasta että toinen suuttuu. Neuvoja en osaa oikein antaa. Ehkä asiasta voisi keskustella tms etukäteen ennen kuin seuraavaksi mitään pyydetään?

Varmaan johtuu siitä, että koko peruskoulun ajan aspergerille hoetaan: "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen", eli suomeksi aspergerille tämä tarkoittaa sitä ettei siihen kiusaamiseen saa reagoida. Jos reagoit, eli menet vasikoimaan opelle, siitä tulee "puhuttelu", missä aspergerin pitää pyytää anteeksi kiusaajilta, jotka nyt väittävät, että asperger on se outolintu joka kiusaakin heitä - ja koska ilmeet ja eleet, myös ne feikit, toimivat tyypillisten lapsien hyväksi, niin opettajat uskovat mieluummin näitä. KiVA kouluissa ei ole kiusaamista, muistakaa se. 🤫

Mulle on ainakin myös "opetetettu", että mun tavallisesta poikkeava tyyli tai ajatus on aina se, joka on väärä. Vaikea on pitää puoliaan, jos tietää, että on väärässä. Minä luovutan heti.

Niin. Ehkä se on toisten mielestä väärä tapa toimia/ajatella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne toiset olisivat automaattisesti oikeassa. Ei ole mitään absoluuttisen oikeaa/väärää tapaa toimia...

T: As-ihmisen läheinen

Juuri näin. Sitäpaitsi ihmisille tekee vain hyvää, kun välillä ehdotetaan jotakin uutta ja erilaista. Se saa ainakin toivon mukaan miettimään sitä, että asioista voi ajatella ja ne voi tehdä eri tavalla. Hieman laatikon ulkopuolista ajattelua siis.

Vierailija kirjoitti:

Kotileikin koira kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minullakin olisi autismin kirjoa koska sosiaaliset taidot nolla. Eräs tyypillinen vaikea tilanne on oman puolensa pitäminen ilman että menisi liian agressiiviseksi muita kohtaan, aina ihmettelen miten muut pystyy pitämään puoliaan säilyttäen silti hyvät suhteet. Tämä on johtanut siihen etten juurikaan pidä puoliani koska mielessä pyrii vain miten täydellisesti haistattelisin muille ja antaisin heidän kuulla kunniansa niin että suhde varmasti olisi pilalla.

Puolensa pitäminen tuntuu olevan aspergereilla usein vaikeaa. Olen miettinyt, että pitkään jatkunut kiusaaminen on varmasti vaikuttanut persoonallisuuteen.

Tämä yhdistettynä siihen, että perhe ja ystävät "tuntevat" Aspergerin aiheuttaa ongelmia. Kun eihän se koskaan sano ei tai ainakaan tarkoita sitä.

Silloin tuntuu, että usein se ei pitää vääntää niin rautalangasta että toinen suuttuu. Neuvoja en osaa oikein antaa. Ehkä asiasta voisi keskustella tms etukäteen ennen kuin seuraavaksi mitään pyydetään?

Varmaan johtuu siitä, että koko peruskoulun ajan aspergerille hoetaan: "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen", eli suomeksi aspergerille tämä tarkoittaa sitä ettei siihen kiusaamiseen saa reagoida. Jos reagoit, eli menet vasikoimaan opelle, siitä tulee "puhuttelu", missä aspergerin pitää pyytää anteeksi kiusaajilta, jotka nyt väittävät, että asperger on se outolintu joka kiusaakin heitä - ja koska ilmeet ja eleet, myös ne feikit, toimivat tyypillisten lapsien hyväksi, niin opettajat uskovat mieluummin näitä. KiVA kouluissa ei ole kiusaamista, muistakaa se. 🤫

Mulle on ainakin myös "opetetettu", että mun tavallisesta poikkeava tyyli tai ajatus on aina se, joka on väärä. Vaikea on pitää puoliaan, jos tietää, että on väärässä. Minä luovutan heti.

Niin. Ehkä se on toisten mielestä väärä tapa toimia/ajatella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne toiset olisivat automaattisesti oikeassa. Ei ole mitään absoluuttisen oikeaa/väärää tapaa toimia...

T: As-ihmisen läheinen

Meillä ei ole erikoisesti opeteltu mitään ajattelutapoja, olen kyllä selittänyt miten meidän muiden logiikka toimii koska hämmennystä se on tuottanut. Samalla olen itsekin oppinut paremmin kohtaamaan läheiseni mutta kyllä me välillä törmätään siihenkin että nähdään maailma ihan eri tavalla. Minusta tämä on ollut tosi kasvattava kokemus, ilman as-perheenjäsentä en varmaan ymmärtäisi näitä eroja. Olen tässä samalla oppinut puhumaan ajatuksistani suoraan ja rehellisesti.

T. Toinen as-ihmisen läheinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotileikin koira kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minullakin olisi autismin kirjoa koska sosiaaliset taidot nolla. Eräs tyypillinen vaikea tilanne on oman puolensa pitäminen ilman että menisi liian agressiiviseksi muita kohtaan, aina ihmettelen miten muut pystyy pitämään puoliaan säilyttäen silti hyvät suhteet. Tämä on johtanut siihen etten juurikaan pidä puoliani koska mielessä pyrii vain miten täydellisesti haistattelisin muille ja antaisin heidän kuulla kunniansa niin että suhde varmasti olisi pilalla.

Puolensa pitäminen tuntuu olevan aspergereilla usein vaikeaa. Olen miettinyt, että pitkään jatkunut kiusaaminen on varmasti vaikuttanut persoonallisuuteen.

Tämä yhdistettynä siihen, että perhe ja ystävät "tuntevat" Aspergerin aiheuttaa ongelmia. Kun eihän se koskaan sano ei tai ainakaan tarkoita sitä.

Silloin tuntuu, että usein se ei pitää vääntää niin rautalangasta että toinen suuttuu. Neuvoja en osaa oikein antaa. Ehkä asiasta voisi keskustella tms etukäteen ennen kuin seuraavaksi mitään pyydetään?

Varmaan johtuu siitä, että koko peruskoulun ajan aspergerille hoetaan: "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen", eli suomeksi aspergerille tämä tarkoittaa sitä ettei siihen kiusaamiseen saa reagoida. Jos reagoit, eli menet vasikoimaan opelle, siitä tulee "puhuttelu", missä aspergerin pitää pyytää anteeksi kiusaajilta, jotka nyt väittävät, että asperger on se outolintu joka kiusaakin heitä - ja koska ilmeet ja eleet, myös ne feikit, toimivat tyypillisten lapsien hyväksi, niin opettajat uskovat mieluummin näitä. KiVA kouluissa ei ole kiusaamista, muistakaa se. 🤫

Mulle on ainakin myös "opetetettu", että mun tavallisesta poikkeava tyyli tai ajatus on aina se, joka on väärä. Vaikea on pitää puoliaan, jos tietää, että on väärässä. Minä luovutan heti.

Niin. Ehkä se on toisten mielestä väärä tapa toimia/ajatella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne toiset olisivat automaattisesti oikeassa. Ei ole mitään absoluuttisen oikeaa/väärää tapaa toimia...

T: As-ihmisen läheinen

Meillä ei ole erikoisesti opeteltu mitään ajattelutapoja, olen kyllä selittänyt miten meidän muiden logiikka toimii koska hämmennystä se on tuottanut. Samalla olen itsekin oppinut paremmin kohtaamaan läheiseni mutta kyllä me välillä törmätään siihenkin että nähdään maailma ihan eri tavalla. Minusta tämä on ollut tosi kasvattava kokemus, ilman as-perheenjäsentä en varmaan ymmärtäisi näitä eroja. Olen tässä samalla oppinut puhumaan ajatuksistani suoraan ja rehellisesti.

T. Toinen as-ihmisen läheinen

Olen eri, mutta pakko kysyä ohiksena:

Miten Aspergerin syndroomainen ajattelee?

Miten siis huomaat nuo erot itsessäsi ja läheisessäsi?

Miten läheisesi on kuvannut ajatuksiaan sinulle?

Olen käsittänyt, että Asperger liittyy eniten sosiaalisuuteen ja monesti heidän on sanottu näkevän asiat eri tavoin.

Varsinaisia eroja ei kuitenkaan ole kukaan selittänyt, eli siksi kiinnostaisi tietää:)

Mitä jos tekisit itse listasi?

Vierailija kirjoitti:

On sairasta, ettei aikuinen ihminen ole oppinut koskaan normaaleja käytöstapoja. Näitä aspergereja on! Töksöytellään, ei tajuta ihmisten välisiä suhteita, ihan kaikki otetaan kirjaimellisesti yms.

Ja tälläistä aikuista, joka on kuitenkin normaali älyltään pitäisi meidän muiden ymmärtää??

Sullako on sitten ne käytöstavat hallussa? Tai niillä muilla, jotka haukkuvat täällä kirjolla olevia? Mikä se teiän puolustus on? Vttu, oletettavasti vielä aikuset ihmiset.

Jos olet esim. opastetulla kierroksella, luennolla tai jossain vastaavassa ryhmätilanteessa älä kommentoi kaikkeen mitä opas/luennoitsija/muu vastaava sanoo. Tiedän ihmisen, joka tekee niin ja se on äärettömän rasittavaa ja aika loppuu aina kesken, kun yksi kymmenistä ihmisistä alkaa käydä omaa keskustelua luennoitsijan kanssa. Lisäksi se keskeyttää kiinnostavan opetustuokion.

Terveisin toinen asperger, joka tietää ettei opetustilanne ole keskustelutilanne.

Vierailija kirjoitti:

On sairasta, ettei aikuinen ihminen ole oppinut koskaan normaaleja käytöstapoja. Näitä aspergereja on! Töksöytellään, ei tajuta ihmisten välisiä suhteita, ihan kaikki otetaan kirjaimellisesti yms.

Ja tälläistä aikuista, joka on kuitenkin normaali älyltään pitäisi meidän muiden ymmärtää??

Normaalit käytöstavat ja ns. hiljainen tieto ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotileikin koira kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minullakin olisi autismin kirjoa koska sosiaaliset taidot nolla. Eräs tyypillinen vaikea tilanne on oman puolensa pitäminen ilman että menisi liian agressiiviseksi muita kohtaan, aina ihmettelen miten muut pystyy pitämään puoliaan säilyttäen silti hyvät suhteet. Tämä on johtanut siihen etten juurikaan pidä puoliani koska mielessä pyrii vain miten täydellisesti haistattelisin muille ja antaisin heidän kuulla kunniansa niin että suhde varmasti olisi pilalla.

Puolensa pitäminen tuntuu olevan aspergereilla usein vaikeaa. Olen miettinyt, että pitkään jatkunut kiusaaminen on varmasti vaikuttanut persoonallisuuteen.

Tämä yhdistettynä siihen, että perhe ja ystävät "tuntevat" Aspergerin aiheuttaa ongelmia. Kun eihän se koskaan sano ei tai ainakaan tarkoita sitä.

Silloin tuntuu, että usein se ei pitää vääntää niin rautalangasta että toinen suuttuu. Neuvoja en osaa oikein antaa. Ehkä asiasta voisi keskustella tms etukäteen ennen kuin seuraavaksi mitään pyydetään?

Varmaan johtuu siitä, että koko peruskoulun ajan aspergerille hoetaan: "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen", eli suomeksi aspergerille tämä tarkoittaa sitä ettei siihen kiusaamiseen saa reagoida. Jos reagoit, eli menet vasikoimaan opelle, siitä tulee "puhuttelu", missä aspergerin pitää pyytää anteeksi kiusaajilta, jotka nyt väittävät, että asperger on se outolintu joka kiusaakin heitä - ja koska ilmeet ja eleet, myös ne feikit, toimivat tyypillisten lapsien hyväksi, niin opettajat uskovat mieluummin näitä. KiVA kouluissa ei ole kiusaamista, muistakaa se. 🤫

Mulle on ainakin myös "opetetettu", että mun tavallisesta poikkeava tyyli tai ajatus on aina se, joka on väärä. Vaikea on pitää puoliaan, jos tietää, että on väärässä. Minä luovutan heti.

Niin. Ehkä se on toisten mielestä väärä tapa toimia/ajatella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne toiset olisivat automaattisesti oikeassa. Ei ole mitään absoluuttisen oikeaa/väärää tapaa toimia...

T: As-ihmisen läheinen

Meillä ei ole erikoisesti opeteltu mitään ajattelutapoja, olen kyllä selittänyt miten meidän muiden logiikka toimii koska hämmennystä se on tuottanut. Samalla olen itsekin oppinut paremmin kohtaamaan läheiseni mutta kyllä me välillä törmätään siihenkin että nähdään maailma ihan eri tavalla. Minusta tämä on ollut tosi kasvattava kokemus, ilman as-perheenjäsentä en varmaan ymmärtäisi näitä eroja. Olen tässä samalla oppinut puhumaan ajatuksistani suoraan ja rehellisesti.

T. Toinen as-ihmisen läheinen

Olen eri, mutta pakko kysyä ohiksena:

Miten Aspergerin syndroomainen ajattelee?

Miten siis huomaat nuo erot itsessäsi ja läheisessäsi?

Miten läheisesi on kuvannut ajatuksiaan sinulle?

Olen käsittänyt, että Asperger liittyy eniten sosiaalisuuteen ja monesti heidän on sanottu näkevän asiat eri tavoin.

Varsinaisia eroja ei kuitenkaan ole kukaan selittänyt, eli siksi kiinnostaisi tietää:)

Voitko sinä kertoa minulle, miten neurotyypillinen ajattelee, että voin verrata miten ajatteluni olisi erilaista? T. toinen aspergerdiagnosoitu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotileikin koira kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minullakin olisi autismin kirjoa koska sosiaaliset taidot nolla. Eräs tyypillinen vaikea tilanne on oman puolensa pitäminen ilman että menisi liian agressiiviseksi muita kohtaan, aina ihmettelen miten muut pystyy pitämään puoliaan säilyttäen silti hyvät suhteet. Tämä on johtanut siihen etten juurikaan pidä puoliani koska mielessä pyrii vain miten täydellisesti haistattelisin muille ja antaisin heidän kuulla kunniansa niin että suhde varmasti olisi pilalla.

Puolensa pitäminen tuntuu olevan aspergereilla usein vaikeaa. Olen miettinyt, että pitkään jatkunut kiusaaminen on varmasti vaikuttanut persoonallisuuteen.

Tämä yhdistettynä siihen, että perhe ja ystävät "tuntevat" Aspergerin aiheuttaa ongelmia. Kun eihän se koskaan sano ei tai ainakaan tarkoita sitä.

Silloin tuntuu, että usein se ei pitää vääntää niin rautalangasta että toinen suuttuu. Neuvoja en osaa oikein antaa. Ehkä asiasta voisi keskustella tms etukäteen ennen kuin seuraavaksi mitään pyydetään?

Varmaan johtuu siitä, että koko peruskoulun ajan aspergerille hoetaan: "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen", eli suomeksi aspergerille tämä tarkoittaa sitä ettei siihen kiusaamiseen saa reagoida. Jos reagoit, eli menet vasikoimaan opelle, siitä tulee "puhuttelu", missä aspergerin pitää pyytää anteeksi kiusaajilta, jotka nyt väittävät, että asperger on se outolintu joka kiusaakin heitä - ja koska ilmeet ja eleet, myös ne feikit, toimivat tyypillisten lapsien hyväksi, niin opettajat uskovat mieluummin näitä. KiVA kouluissa ei ole kiusaamista, muistakaa se. 🤫

Mulle on ainakin myös "opetetettu", että mun tavallisesta poikkeava tyyli tai ajatus on aina se, joka on väärä. Vaikea on pitää puoliaan, jos tietää, että on väärässä. Minä luovutan heti.

Niin. Ehkä se on toisten mielestä väärä tapa toimia/ajatella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne toiset olisivat automaattisesti oikeassa. Ei ole mitään absoluuttisen oikeaa/väärää tapaa toimia...

T: As-ihmisen läheinen

Meillä ei ole erikoisesti opeteltu mitään ajattelutapoja, olen kyllä selittänyt miten meidän muiden logiikka toimii koska hämmennystä se on tuottanut. Samalla olen itsekin oppinut paremmin kohtaamaan läheiseni mutta kyllä me välillä törmätään siihenkin että nähdään maailma ihan eri tavalla. Minusta tämä on ollut tosi kasvattava kokemus, ilman as-perheenjäsentä en varmaan ymmärtäisi näitä eroja. Olen tässä samalla oppinut puhumaan ajatuksistani suoraan ja rehellisesti.

T. Toinen as-ihmisen läheinen

Olen eri, mutta pakko kysyä ohiksena:

Miten Aspergerin syndroomainen ajattelee?

Miten siis huomaat nuo erot itsessäsi ja läheisessäsi?

Miten läheisesi on kuvannut ajatuksiaan sinulle?

Olen käsittänyt, että Asperger liittyy eniten sosiaalisuuteen ja monesti heidän on sanottu näkevän asiat eri tavoin.

Varsinaisia eroja ei kuitenkaan ole kukaan selittänyt, eli siksi kiinnostaisi tietää:)

Voitko sinä kertoa minulle, miten neurotyypillinen ajattelee, että voin verrata miten ajatteluni olisi erilaista? T. toinen aspergerdiagnosoitu

Sanotaan vaikka niin, että olen - onneksi - normaali ihminen, enkä mistään oireyhtymästä kärsivä. Säälittävää, että joku ei tiedä miten normaali ihminen ajattelee!

T: Toinen, normaali ihminen

No jos sinulla on vertailukohta ei-neurotyypillisiin aivoihin omakohtaisena kokemuksena voit varmaan kertoa?

P.S Normaali ihminen ei kiusaa muita noin.

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että Asperger naisten aivot muistuttavat "normaalien" miesten aivoja. Usein ovat poikatyttöjä ja aikuisena esim lesboja.

En tiedä, millaisia sitten ovat miesten kanssa kumppaneina. Kuka mies edes haluaisi nainen, jolla on naisen ruumis mutta miehen ajatukset?

Hyi yök, kuvottava ajatus jotenkin.

Veikkaan, että suurin osa miehistä tykkäsi tästä:) ei tarvitsisi miettiä, mitä ihmettä se vaimo taas vihjailee jne:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotileikin koira kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäilen että minullakin olisi autismin kirjoa koska sosiaaliset taidot nolla. Eräs tyypillinen vaikea tilanne on oman puolensa pitäminen ilman että menisi liian agressiiviseksi muita kohtaan, aina ihmettelen miten muut pystyy pitämään puoliaan säilyttäen silti hyvät suhteet. Tämä on johtanut siihen etten juurikaan pidä puoliani koska mielessä pyrii vain miten täydellisesti haistattelisin muille ja antaisin heidän kuulla kunniansa niin että suhde varmasti olisi pilalla.

Puolensa pitäminen tuntuu olevan aspergereilla usein vaikeaa. Olen miettinyt, että pitkään jatkunut kiusaaminen on varmasti vaikuttanut persoonallisuuteen.

Tämä yhdistettynä siihen, että perhe ja ystävät "tuntevat" Aspergerin aiheuttaa ongelmia. Kun eihän se koskaan sano ei tai ainakaan tarkoita sitä.

Silloin tuntuu, että usein se ei pitää vääntää niin rautalangasta että toinen suuttuu. Neuvoja en osaa oikein antaa. Ehkä asiasta voisi keskustella tms etukäteen ennen kuin seuraavaksi mitään pyydetään?

Varmaan johtuu siitä, että koko peruskoulun ajan aspergerille hoetaan: "kaikkien kanssa pitää tulla toimeen", eli suomeksi aspergerille tämä tarkoittaa sitä ettei siihen kiusaamiseen saa reagoida. Jos reagoit, eli menet vasikoimaan opelle, siitä tulee "puhuttelu", missä aspergerin pitää pyytää anteeksi kiusaajilta, jotka nyt väittävät, että asperger on se outolintu joka kiusaakin heitä - ja koska ilmeet ja eleet, myös ne feikit, toimivat tyypillisten lapsien hyväksi, niin opettajat uskovat mieluummin näitä. KiVA kouluissa ei ole kiusaamista, muistakaa se. 🤫

Mulle on ainakin myös "opetetettu", että mun tavallisesta poikkeava tyyli tai ajatus on aina se, joka on väärä. Vaikea on pitää puoliaan, jos tietää, että on väärässä. Minä luovutan heti.

Niin. Ehkä se on toisten mielestä väärä tapa toimia/ajatella. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne toiset olisivat automaattisesti oikeassa. Ei ole mitään absoluuttisen oikeaa/väärää tapaa toimia...

T: As-ihmisen läheinen

Meillä ei ole erikoisesti opeteltu mitään ajattelutapoja, olen kyllä selittänyt miten meidän muiden logiikka toimii koska hämmennystä se on tuottanut. Samalla olen itsekin oppinut paremmin kohtaamaan läheiseni mutta kyllä me välillä törmätään siihenkin että nähdään maailma ihan eri tavalla. Minusta tämä on ollut tosi kasvattava kokemus, ilman as-perheenjäsentä en varmaan ymmärtäisi näitä eroja. Olen tässä samalla oppinut puhumaan ajatuksistani suoraan ja rehellisesti.

T. Toinen as-ihmisen läheinen

Olen eri, mutta pakko kysyä ohiksena:

Miten Aspergerin syndroomainen ajattelee?

Miten siis huomaat nuo erot itsessäsi ja läheisessäsi?

Miten läheisesi on kuvannut ajatuksiaan sinulle?

Olen käsittänyt, että Asperger liittyy eniten sosiaalisuuteen ja monesti heidän on sanottu näkevän asiat eri tavoin.

Varsinaisia eroja ei kuitenkaan ole kukaan selittänyt, eli siksi kiinnostaisi tietää:)

Voitko sinä kertoa minulle, miten neurotyypillinen ajattelee, että voin verrata miten ajatteluni olisi erilaista? T. toinen aspergerdiagnosoitu

Kerro sinä miten neuroepätyypillinen ajattelee. Sinähän tätä tietoa tarvitset niin on vain oikein että teet sen vaikean osan. Tämä on neurotyypillisen ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

"Kirjoittamattomilla säännöillä" kai tarkoitetaan normaalia kykyä tuntea; ellei kykyä ole, sitä ei voi kirjoittaa, eikä siis lukemalla apinoida.

Nuo säännöt ovat vain normaalia käytöstä, mitä assi ei hallitse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin absurdia edes yrittää. Minulla on autismiin sisältyvä kasvosokeus, enkä myöskään testatusti tunnista juuri lainkaan ilmeitä tai osaa yhdistää niitä tunnetiloihin - ja tämä ei ole opeteltavissa oleva asia, vaan kuin sokeus, pysyvä ominaisuus/vamma.Sitten joku tulee ehdottelemaan mikroilmeiden tulkintaa 🙄

Kun sinulla nyt on tämä muille näkymätön vamma, on siitä kohteliasta kertoa niille ihmisille, joita tapaat usein. Käytöksesi on muuten heidän suuntaansa aivan käsittämätöntä.

Miksi? Mistä lähtien ihmiset ovat olleet tilivelvollisia muille vammoistaan/sairauksistaan. Kysyttäessä kerron kyllä.

Et tietenkään ole tilivelvollinen. Kunhan sitten hyväksyt sen, että asiaa ei huomioida. Ei voi olla silleen että pilkataan sanatonta viestintää ja hienovaraista rivien välistä kommunikointia, mutta sitten oletetaan, että neurotyypilliset tajuaa sanomatta, että joku on autisti. Nimittäin jos alkaa puhua neurotyypilliselle kuin suoraa puhetta arvostavalle autistille, niin siinä vaikuttaa helposti itse töykeältä.

Selkeät tapaukset tietty tunnistaa aika nopeasti ja silloin ei tartte sanoa. Eikä tosiaan myöskään tarvitse sanoa, jos haluaa tulla kohdelluksi neurotyypillisenä.

Anteeksi jo valmiiksi ivallinen sarkasmini, mutta teille neurotyypillisille on nyt kerrottu tämä tarkoin varjeltu salaisuus, että ihmiset hyvin harvoin ovat muuten vaan töykeitä, vaan taustalla on hyvin usein nepsyyttä. Huomauttaisin myös sen, että jonkun "tunnistaminen" törkeäksi on hyvin subjektiivinen kokemus. Eli väännetään vielä rautalangasta: vaihda mustavalkoinen olettamuksesi kivoista vs töykeistä ihmisistä siihen, että kohtaat ihmiset yksilöinä. Näin.

Ouh 😄 👍🏼

Newsflash: ihmiset OVAT myös töykeitä. Kaikkea ei pidä sallia tai tarvitse katsella.

Ehkä asseilla on myös subjektiivinen käsitys töykeydestä 😊 Eikö samalla voitais sallia kaikkien töykeys? Koska kenellä tahansa voi olla ongelmia ja kaikki käytös täytyy sallia 😅

Vierailija kirjoitti:

Huomioi ensin toinen ihminen ja vasta sitten ala puhumaan omista asioistasi. Huomioinniksi riittää kysymys "mitä sinulle kuuluu?". Voit kysyä ehkä yhden jatkokysymyksenä, jos siltä tuntuu, mutta älä ala tykittämään kysymyksiä liukuhihnalta tai utelemaan yksityiskohtia, vaikka olisit miten utelias.

Esimerkki. Jos näet vanhan ystäväsi pitkästä aikaa, kysy mitä hänelle kuuluu. Ystävä vastaa, että on hiljattain eronnut. Älä kysy "miksi te erositte?", "Kumpi teistä otti eron?" tai muuta sen suuntaista. Reagoi asianmukaisesti ja empaattisesti. Sano vaikka "ikävä kuulla, miten olet jaksellut?". Ei yksityiskohtien utelua!

Jos molemmat ovat asseja, kumpi saa aloittaa?

Entä jos aistii, että toinen haluaa juuri puolitutulle/kaukaisemmalle ihmiselle puida eroaan läheisten sijaan? Saako silloin esittää jatkokysymyksiä? Saako silloin puhua yksityiskohtia?

Muiden ongelma, jos muut ovat tyhmiä.