Löydättekö te muut hoikat ja sporttiset keski-ikäiset naiset omanikäisiä miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoikkuuden ja sporttisuuden painottaminen parin valinnassa kertoo pinnallisuudesta, joka ei useinkaan iske esim. älykkäisiin ihmisiin, joita löytyy ihan kaikenlaisilla kehoilla.

Itse ainakin ihastuttiin mieheni kanssa toistemme älyyn, huumoriin ja persoonaan. Lisäksi meillä on samoja mielenkiinnon kohteita ja meillä on osin yhteiset kaveripiirit. Oltiin siis toistemme mielestä kokonaisuutena kiinnostavia ja ihastuttavia.

Nyt ollaan jo keski-ikäisiä, tavatessamme toki hieman nuorempia. Minä lihava, mutta kuitenkin paljon liikkuva nainen ja mies paljon liikkuva ja hoikahko.

Itsestäni taas tuntuu, että ne ihmiset jotka eivät ole itse hoikkia ja sporttisia eivät ymmärrä, että sen taustalle liittyy paljon syvempiä elämänarvoja kuin pelkkä ulkonäkö. Itse olen ollut aina terveydestäni kiinnostunut ja se nyt vain on kiistaton fakta, että sekä hoikkuus että liikunnallisuus linkittyvät vahvasti terveyteen ja ylipaino ja liikkumattomuus altistavat lukuisille eri sairauksille. Eli jos elämäsi yksi tärkeimmistä arvoista on terveys niin et yksinkertaisesti voi olla pyrkimättä hoikkuuteen ja liikunnalliseen elämäntapaan.

Olen myös sitä mieltä, että rakkaus toista kohtaan välittyy siten, että pitää itsestään mahdollisimman hyvää huolta, jotta voi olla toiselle mahdollisimman hyvä kumppani mahdollisimman pitkään. Toinen ukkini oli ylipainoinen eikä käsittääkseni harrastanut juurikaan liikuntaa ja hän kuoli syöpään kun olin pieni ja mummoni eli 30 vuotta yksin hänen kuolemansa jälkeen. Toinen ukkini taas oli hoikka ja liikunnallinen ja hän eli 20 vuotta tätä ylipainoista ukkiani pidempään. Toki nämä nyt olivat yksittäistapauksia, mutta itse kiinnyn syvästi kumppaniini ja haluan maksimoida sen ajan jonka saan viettää hänen kanssaan - ja hoikan, liikunnalisen ja terveellisesti eläneen miehen kanssa on todennäköisempää, että hän tulee elämään pidempään ja terveempänä kanssani eläkepäivillä.

AP

Voin kertoa sinulle, että hoikkuus (tai normaalipainoisuus) ei  ole sama asia kuin terveys. Ihminen voi olla hoikka ja viimeisen päälle huoliteltu ilman minkäänlaista liikuntaa tai ilman ensimmäistäkään terveellistä elintapaa. Vähän ylipainoinen ja plösö voi olla liikunnallinen, hyväkuntoinen ja täysin terve. Ei kaikki keski-ikäiset intohimoiset liikkujat ole rasvattomia ja niiden lihasten päällä voi olla ns. ylimääräistä. 

Kaikki sairaudet eivät edes näy ulos päin. Liikunnan harrastaminen ei tee ihmisestä automaattisesti pitkäikäistä tai takaa sitä, ettei voisi sairastua vakavasti ja - kauhistus - muuttua vähän liikkuvaksi. Et pysty tietämään tätä edes itsestäsi, vaikka elätkin nyt täydellisen oikein ja terveellisesti.  

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Uteliaisuudesta kysyn, kun kerrot että seuraa olisi tarjolla liiaksi asti, niin mistä tiedät että olisi tarjolla?

Tarkoitan kysymykselläni sitä, että käyttäydytkö kenties flirttailevasti (sorry jos sana kuulostaa tökeröltä, mutta en nyt keksi synonyymiä)? Niin että miehet ovat kanssasi ensin aloitteellisia, mutta sitten pudotat heidät takaisin maan pinnalle toteamalla ettet etsi kumppania? Leikit vain kissaa ja hiirtä? Vai miten?

Kyllä se toi ikä on.

Eikä sitä mikään pysty muuttamaan, aina huonommaksi vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Ohis.  Onko liikunta kadottanut empatia ja myötäelämisen kykysi, vain onko sinulla koskaan ollutkaan mitään ymmärrystä muita kohtaan?

- On aivan eriasia elää omasta tahdosta ja valinnasta yksin kun elää sitä enemmän ja vähemmän vastentahtosiesti, löytämättä ja saamatta itselleen seuraa ja mahdollisesti saada itselleni rinnalla kulkija ja oma rakas ja erityinen. Saada rakastaa ja voida olla itse rakastettu.

Ei sitä kumppania tai mieluistamme seuraa me kaikki onnsituta saamaan vain salilla käynnillä tai "oikeanlaisella" asemalla työrintamalla, vaikka tuskin siitä on haittaakaan. (päinastoin osa meistä on sinkkuna, koska ei ole varaa deittailla tai sitten on niin paljon varaa, ettei ole mikään erityinen tarve sen vuoksi yrittäkään deittailla)

Ulkonäkö asettaa meidät ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan kumppaninhaussa. Se on valitettava totuus. 

Löydän , mutta valitettavasti ovat usein hieman yksinkertaisia. Ovat jääneet teini-asteelle, ihaillessaan 

vain fitness naisia. Haluaisin löytää fiksun miehen, mutta en kelpaa heille fitness taustani ( ja tatuointi) takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

No enpä yhtään ihmettele että sinulle on valtavasti vientiä. On todella paljon miehiä, jotka on ihan hulluna naisvartaloon jossa on muotoa ja lihastakin. 40 vuotiaiden naisten populaatiossa tuollainen kroppa on jo niin harvinainen näky, että sä pystyisit omasta ikäluokastasi kyllä halutessasi valkkaamaan jo melkein miehen kuin miehen, ihan oman makusi mukaan :D

Olen eri mutta pakko kommentoida sivusta. Mä olen itse hoikka treenattu ja ihan ok tälläkin kropalla olisi aina ollut seuraa tarjolla. Se vaan alkaa jossain kohtaa olla niin että pelkkä seura ei riitä. Itse olin täysin tyytyväinen itsekseni ja päätin että ellen nyt aivan mene rakastumaan, pysynkin itsekseni. Menin sitten rakastumaan tosin ja olen tosi onnellinen että niin tapahtui, mutta ei se niin mene että nainen vaan jotenkin valikoi keneen se rakastuu ja mielellään tietysti vielä molemminpuolisesti.

Mutta toki rakkaudesta tällä palstalla puhuminen on aika marginaalinen juttu. Harva on saanut sellaista rakkautta kokea josta mä puhun.

Huoh huoh ja vielä kerran huoh. Jos ap ei löydä miestä niin hän oikeasti etsii top5% alfalääkärilentäjäsyvänmerensukeltajatutkimusmatkailijaa. Ap mainitsee myös ettei vaadi mallin kasvoja tai korkeaa koulutusta mut tää on niin täyttä schaibaa kun olla ja voi ja oikeesti todellakin vaatii mut kirjoitti noin et hänestä sais nöyremmän kuvan. Sporttinen keski-ikäinen muija löytää puolen tunnin sisään urheilullisen, fiksun ja työssäkäyvän miehen jos oikeesti haluaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Ohis.  Onko liikunta kadottanut empatia ja myötäelämisen kykysi, vain onko sinulla koskaan ollutkaan mitään ymmärrystä muita kohtaan?

- On aivan eriasia elää omasta tahdosta ja valinnasta yksin kun elää sitä enemmän ja vähemmän vastentahtosiesti, löytämättä ja saamatta itselleen seuraa ja mahdollisesti saada itselleni rinnalla kulkija ja oma rakas ja erityinen. Saada rakastaa ja voida olla itse rakastettu.

Ei sitä kumppania tai mieluistamme seuraa me kaikki onnsituta saamaan vain salilla käynnillä tai "oikeanlaisella" asemalla työrintamalla, vaikka tuskin siitä on haittaakaan. (päinastoin osa meistä on sinkkuna, koska ei ole varaa deittailla tai sitten on niin paljon varaa, ettei ole mikään erityinen tarve sen vuoksi yrittäkään deittailla)

No voi hyvänen aika nyt taas! Tässä kysyttiin kokemuksia asiasta ja kerroin omani. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa olenko miten empaattinen. Minä en sille voi mitään, jos joku ei halustaan huolimatta onnistu löytämään sopivaa kumppania ja parisuhdetta. Harmihan se on, mutta miksi minun pitäisi sitä nyt rueta tässä myötäelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä keski-ikäisiä urheilullisia miehiä löytyy pilvin pimein urheilutapahtumista, valitse joku pitkän matkan juoksutapahtuma ja varmasti pääset juttusille lukuisten miesten kanssa.

Loppumatkasta miehiä käytännössä lähes putoaa syliin, kun moni on matkalla väsähtänyt tai saanut jonkun vamman ja joutunut hidastamaan tahtia.

Pyydät vaikka oluelle maaliintulon jälkeen.

Tämä olisi muuten hyvä neuvo, mutta en oikein osaa kiinnostua kenestäkään pelkän ulkonäön perusteella koska luonne merkitsee niin paljon, eikä minulle muutenkaan ole luontevaa mennä juttelemaan tuntemattomille. Olen ollut yhden kerran juoksutapahtumassa 10 vuotta sitten eikä silloin kyllä yksikään mies tullut minulle juttelemaan, vähän siis epäilen että tulisi nytkään.

Mitään uutta ryhmäliikuntaharrastusta minulla ei myöskään ole aikaa aloittaa, enkä tykkää liikkua tuntemattomien seurassa. Kai ongelma on sitten myös siinä, että en oikein kohtaa uusia miehiä ylipäätään missään ja deittisovellukset eivät vain toimi, koska siellä ei saa tehtyä riittävän hyvää karsintaa vaan 90% joiden kanssa päätyy juttelemaan ovat jo lähtökohtaisesti epäsopivia (monet miehet kun menevät periaatteella "yrittämällä ei häviä mitään" eli naisen mainitsemilla kriteereillä ei ole mitään merkitystä).

Lähestyisivätpä miehet lenkkipolulla, salilla tai kaupassa niin olisi paljon helpompaa...

AP

Sinä et siis itse voi tehdä mitään miehen löytämisen eteen? Etkö osaa vai etkö halua?

Sinä odotat ja odotat, mutta kukaan ei lähesty vaikka olet hoikka, sporttinen ja ikäisiisi verrattuna hyvin säilynyt ja nuorekas. Sinulla on myös kriteerit miehelle ja etukäteen tiedät, että erittäin todennäköisesti se sinua lähestyvä ja mahdollisesti jopa juttelemaan tuleva mies ei täytä sinun kriteerejäsi.

Kyllä, sinulla on tässä ongelma, jolle ei ole ratkaisua. 

Omalta osaltani voin suoraan todeta, että haluan kumppanini olevan hoikka ja urheilullinen. Se on viehättävää ja seksikästä.

Olen sen ikäinen (hieman vajaa 40v), että tässä vaiheessa elämää asiat on mallilla monella tavalla. Haluan parisuhteesta siis ennen kaikkea intohimoa, halua ja seksikkyyttä, sitä, että kun näen toisen, haluan häntä tosi paljon. Minulle se tarkoittaa, että toisen täytyy olla suhteellisen hoikka ja urheilullinen. Ikä saa ja pitää näkyä.

Ja sanomattakin on selvää, että hoikkuudella ja urheilullisuudella on merkitystä vasta, kun kaikki muut hyvän miehen speksit täyttyvät: älykkyys, mukavuus, hyvä huumorintaju, luotettavuus, kyky vastuunottoon, hyvyys. Sitten tulee se seksikkyys, joka minulle pitää sisällään ajatuksen urheilullisuudella ja arjessa terveellisistä elämäntavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Uteliaisuudesta kysyn, kun kerrot että seuraa olisi tarjolla liiaksi asti, niin mistä tiedät että olisi tarjolla?

Tarkoitan kysymykselläni sitä, että käyttäydytkö kenties flirttailevasti (sorry jos sana kuulostaa tökeröltä, mutta en nyt keksi synonyymiä)? Niin että miehet ovat kanssasi ensin aloitteellisia, mutta sitten pudotat heidät takaisin maan pinnalle toteamalla ettet etsi kumppania? Leikit vain kissaa ja hiirtä? Vai miten?

Ihan siitä tiedän, kun niitä treffikutsuja tulee livenä sekä yhteydenottoja somessa. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani iloinen ja ystävällinen kaikille. Osa miehistä varmaan sitten tulkitsee tuon flirtiksi, vaikkei se sitä ole. Mitään pelejä en tässä iässä enää jaksa pelata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Ohis.  Onko liikunta kadottanut empatia ja myötäelämisen kykysi, vain onko sinulla koskaan ollutkaan mitään ymmärrystä muita kohtaan?

- On aivan eriasia elää omasta tahdosta ja valinnasta yksin kun elää sitä enemmän ja vähemmän vastentahtosiesti, löytämättä ja saamatta itselleen seuraa ja mahdollisesti saada itselleni rinnalla kulkija ja oma rakas ja erityinen. Saada rakastaa ja voida olla itse rakastettu.

Ei sitä kumppania tai mieluistamme seuraa me kaikki onnsituta saamaan vain salilla käynnillä tai "oikeanlaisella" asemalla työrintamalla, vaikka tuskin siitä on haittaakaan. (päinastoin osa meistä on sinkkuna, koska ei ole varaa deittailla tai sitten on niin paljon varaa, ettei ole mikään erityinen tarve sen vuoksi yrittäkään deittailla)

No voi hyvänen aika nyt taas! Tässä kysyttiin kokemuksia asiasta ja kerroin omani. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa olenko miten empaattinen. Minä en sille voi mitään, jos joku ei halustaan huolimatta onnistu löytämään sopivaa kumppania ja parisuhdetta. Harmihan se on, mutta miksi minun pitäisi sitä nyt rueta tässä myötäelämään.

Ei sinun tarvitse ryhtyä myötäelämään. Ei todella tarvitse. Harmittaa vain joskus suuresti kun osa -en nyt tarkoita sinua- osa ei mitenkään tunnu tajuavan, että osa meistä on aj aelää tahtomattaan sinkkuna, ilman, että yskin elämiseen on mitään erityistä syytä. - Kumppanin löytämistä ei oman kokemukseni mukaan ole hirmuisesti lisännyt piikittelyt mahd. nirsoudesta tai kuinka pitäsi laskea rimaa ja tai oliskos pian aika hankkia lapsia....   vai olenko kuitenki kaappilesbo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

No enpä yhtään ihmettele että sinulle on valtavasti vientiä. On todella paljon miehiä, jotka on ihan hulluna naisvartaloon jossa on muotoa ja lihastakin. 40 vuotiaiden naisten populaatiossa tuollainen kroppa on jo niin harvinainen näky, että sä pystyisit omasta ikäluokastasi kyllä halutessasi valkkaamaan jo melkein miehen kuin miehen, ihan oman makusi mukaan :D

Mä olen vastaava 43v, on myös pitkät vaaleat hiukset ja nätti naama. Ei todellakaan ole tarjontaa, kenestäkään (muusta kuin seksiä vonkaavista miehistä deittiapeissa). Kukaan ei lähesty missään. Joten eipä yleistetä yhden esimerkin takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Uteliaisuudesta kysyn, kun kerrot että seuraa olisi tarjolla liiaksi asti, niin mistä tiedät että olisi tarjolla?

Tarkoitan kysymykselläni sitä, että käyttäydytkö kenties flirttailevasti (sorry jos sana kuulostaa tökeröltä, mutta en nyt keksi synonyymiä)? Niin että miehet ovat kanssasi ensin aloitteellisia, mutta sitten pudotat heidät takaisin maan pinnalle toteamalla ettet etsi kumppania? Leikit vain kissaa ja hiirtä? Vai miten?

Ihan siitä tiedän, kun niitä treffikutsuja tulee livenä sekä yhteydenottoja somessa. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani iloinen ja ystävällinen kaikille. Osa miehistä varmaan sitten tulkitsee tuon flirtiksi, vaikkei se sitä ole. Mitään pelejä en tässä iässä enää jaksa pelata.

Somessa; sulla on herutuskuvia "esittelen tässä kenkiäni mutta huuups mites ne tissit viekin puolet kuvasta", eikö niin? Nämähän ne livemiehetkin näkee, ja pitää sua helppona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Uteliaisuudesta kysyn, kun kerrot että seuraa olisi tarjolla liiaksi asti, niin mistä tiedät että olisi tarjolla?

Tarkoitan kysymykselläni sitä, että käyttäydytkö kenties flirttailevasti (sorry jos sana kuulostaa tökeröltä, mutta en nyt keksi synonyymiä)? Niin että miehet ovat kanssasi ensin aloitteellisia, mutta sitten pudotat heidät takaisin maan pinnalle toteamalla ettet etsi kumppania? Leikit vain kissaa ja hiirtä? Vai miten?

Ihan siitä tiedän, kun niitä treffikutsuja tulee livenä sekä yhteydenottoja somessa. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani iloinen ja ystävällinen kaikille. Osa miehistä varmaan sitten tulkitsee tuon flirtiksi, vaikkei se sitä ole. Mitään pelejä en tässä iässä enää jaksa pelata.

Somessa; sulla on herutuskuvia "esittelen tässä kenkiäni mutta huuups mites ne tissit viekin puolet kuvasta", eikö niin? Nämähän ne livemiehetkin näkee, ja pitää sua helppona. 

Ei ole. Älä viitsi tehdä päätelmiä tietämättä asiasta. Ihan naurettavalta tuntuisi tämän ikäisenä päivittää jotain tissi- ja perseherutuskuvia.

En käytä muuta kuin Facebookia, enkä sinnekään päivitä juurikaan mitään. Profiilikuva on ihan naamasta eikä tissit tai mitkään vaot siellä näy tai vilku. Instatili on, mutta sinne en ole lisännyt mitään. Kyllä nämä someyhteydenotot tulee pääasiassa ihan niiltä, joita olen tavannut esim. Töissä.

Jo on vi*tu sullakin taas maailmanlopunongelmat. Osta dildo ja tussuimuri, kyllä se siitä.

Aion jatkossakin keskittyä, töihin, kalastukseen ja ryyppäämiseen. Hyvästi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.

Uteliaisuudesta kysyn, kun kerrot että seuraa olisi tarjolla liiaksi asti, niin mistä tiedät että olisi tarjolla?

Tarkoitan kysymykselläni sitä, että käyttäydytkö kenties flirttailevasti (sorry jos sana kuulostaa tökeröltä, mutta en nyt keksi synonyymiä)? Niin että miehet ovat kanssasi ensin aloitteellisia, mutta sitten pudotat heidät takaisin maan pinnalle toteamalla ettet etsi kumppania? Leikit vain kissaa ja hiirtä? Vai miten?

Ihan siitä tiedän, kun niitä treffikutsuja tulee livenä sekä yhteydenottoja somessa. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani iloinen ja ystävällinen kaikille. Osa miehistä varmaan sitten tulkitsee tuon flirtiksi, vaikkei se sitä ole. Mitään pelejä en tässä iässä enää jaksa pelata.

Somessa; sulla on herutuskuvia "esittelen tässä kenkiäni mutta huuups mites ne tissit viekin puolet kuvasta", eikö niin? Nämähän ne livemiehetkin näkee, ja pitää sua helppona. 

Ei ole. Älä viitsi tehdä päätelmiä tietämättä asiasta. Ihan naurettavalta tuntuisi tämän ikäisenä päivittää jotain tissi- ja perseherutuskuvia.

En käytä muuta kuin Facebookia, enkä sinnekään päivitä juurikaan mitään. Profiilikuva on ihan naamasta eikä tissit tai mitkään vaot siellä näy tai vilku. Instatili on, mutta sinne en ole lisännyt mitään. Kyllä nämä someyhteydenotot tulee pääasiassa ihan niiltä, joita olen tavannut esim. Töissä.

Mutta laitappa kuva perseen reiästä :D

Vierailija kirjoitti:

Omalta osaltani voin suoraan todeta, että haluan kumppanini olevan hoikka ja urheilullinen. Se on viehättävää ja seksikästä.

Olen sen ikäinen (hieman vajaa 40v), että tässä vaiheessa elämää asiat on mallilla monella tavalla. Haluan parisuhteesta siis ennen kaikkea intohimoa, halua ja seksikkyyttä, sitä, että kun näen toisen, haluan häntä tosi paljon. Minulle se tarkoittaa, että toisen täytyy olla suhteellisen hoikka ja urheilullinen. Ikä saa ja pitää näkyä.

Ja sanomattakin on selvää, että hoikkuudella ja urheilullisuudella on merkitystä vasta, kun kaikki muut hyvän miehen speksit täyttyvät: älykkyys, mukavuus, hyvä huumorintaju, luotettavuus, kyky vastuunottoon, hyvyys. Sitten tulee se seksikkyys, joka minulle pitää sisällään ajatuksen urheilullisuudella ja arjessa terveellisistä elämäntavoista.

100 % samaa mieltä kaikesta mitä kirjoitit. Oletko minä :D ?

Vierailija kirjoitti:

Omalta osaltani voin suoraan todeta, että haluan kumppanini olevan hoikka ja urheilullinen. Se on viehättävää ja seksikästä.

Olen sen ikäinen (hieman vajaa 40v), että tässä vaiheessa elämää asiat on mallilla monella tavalla. Haluan parisuhteesta siis ennen kaikkea intohimoa, halua ja seksikkyyttä, sitä, että kun näen toisen, haluan häntä tosi paljon. Minulle se tarkoittaa, että toisen täytyy olla suhteellisen hoikka ja urheilullinen. Ikä saa ja pitää näkyä.

Ja sanomattakin on selvää, että hoikkuudella ja urheilullisuudella on merkitystä vasta, kun kaikki muut hyvän miehen speksit täyttyvät: älykkyys, mukavuus, hyvä huumorintaju, luotettavuus, kyky vastuunottoon, hyvyys. Sitten tulee se seksikkyys, joka minulle pitää sisällään ajatuksen urheilullisuudella ja arjessa terveellisistä elämäntavoista.

Mulla muuten sama paitsi tykkään lihaksikkaasta miehestä. En mistään erityisen bodatusta mutta sellaisesta johon lihas tarttuu. Ex oli hoikka enkä koskaan viehättynyt seksuaalisesti. Nykyinen on skrodempi ja käyn tosi kuumana koko ajan.

Tosin siihen vaikuttaa moni muukin asia kuin kroppa. Ihan kuten kirjoitit.

Vierailija kirjoitti:

On vaikeampaa. Tuntuu, että jopa sporttiset keski-ikäiset miehet katselee ja haluaa rinnalleen muodokkaamman tai esim. hieman ylipainoisen naisen. On asiasta omaakin kokemusta ja joku tutkimuskin tästä on tehty, jossa näin todettiin.

En tiedä mistä johtuu. Onko sitten se, että nainen mielletään rennommaksi kun ei ole niin hoikka vai onko tosiaan että viehättää sitten silmää enemmän.

Kun olin bmi 31, atleettiset komeat miehet katselivat ihaillen ja hymyilivät kauniisti. Nyt olen sporttinen ja hoikka, mutta huomiota ei enää tule niin paljoa. Todellakin oman kokemukseni mukaan olin hotimpi miesten mielestä pullukkana. Uskokaa tai älkää. Ja ne oli jostain syystä aina urheilullisia miehiä...