Lue keskustelun säännöt.
Löydättekö te muut hoikat ja sporttiset keski-ikäiset naiset omanikäisiä miehiä?
20.09.2023 |
Minusta on alkanut tuntua, että on enemmän kirous kuin hyvä asia olla keski-ikää lähestyvänä (vajaa nelikymppisenä) naisena hoikka ja hyvässä fyysisessä kunnossa, koska kaikki omanikäiset hyvässä fyysisessä kunnossa olevat miehet tuntuvat etsivän joko nuorempia naisia tai pelkkää kevyttä hauskanpitoa. Sen sijaan löytyisi kyllä suuri joukko parisuhdetta etsiviä keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat ylipainoisia, eivät harrasta liikuntaa ja elävät muutenkin epäterveellisesti.
Onko teillä muilla samoja kokemuksia vai onkohan minussa jokin muu vika, etten kelpaa vakavampaan suhteeseen omanikäisille hoikille ja sporttisille miehille? Olen omasta mielestäni fiksu, lapseton, en ole korkeasti kouluttautunut mutta ok-palkkaisessa työssä enkä vaadi korkeaa koulutusta mieheltäkään (fiksuutta kylläkin), en vaadi myöskään mitään mallin kasvoja vaan riittäisi ihan tavallisen näköinen mies. Silti tuntuu ihan mahdottomalta löytää sellaista, kun aina saa kuulla ettei etsi nyt mitään vakavaa vaan jotain pelkkää fb/fwb-juttua, ja itseäni taas ei sellainen kiinnosta.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikeampaa. Tuntuu, että jopa sporttiset keski-ikäiset miehet katselee ja haluaa rinnalleen muodokkaamman tai esim. hieman ylipainoisen naisen. On asiasta omaakin kokemusta ja joku tutkimuskin tästä on tehty, jossa näin todettiin.
En tiedä mistä johtuu. Onko sitten se, että nainen mielletään rennommaksi kun ei ole niin hoikka vai onko tosiaan että viehättää sitten silmää enemmän.
Kun olin bmi 31, atleettiset komeat miehet katselivat ihaillen ja hymyilivät kauniisti. Nyt olen sporttinen ja hoikka, mutta huomiota ei enää tule niin paljoa. Todellakin oman kokemukseni mukaan olin hotimpi miesten mielestä pullukkana. Uskokaa tai älkää. Ja ne oli jostain syystä aina urheilullisia miehiä...
Laihduttaminen, erityisesti aikuisemmalla iällä, usein riuduttaa kasvot. Olet todennäköisesti ollut kasvoiltasi kauniimpi pullukampana. Ja oletettavasti olit silloin myös nuorempi kuin nyt :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikeampaa. Tuntuu, että jopa sporttiset keski-ikäiset miehet katselee ja haluaa rinnalleen muodokkaamman tai esim. hieman ylipainoisen naisen. On asiasta omaakin kokemusta ja joku tutkimuskin tästä on tehty, jossa näin todettiin.
En tiedä mistä johtuu. Onko sitten se, että nainen mielletään rennommaksi kun ei ole niin hoikka vai onko tosiaan että viehättää sitten silmää enemmän.
Kun olin bmi 31, atleettiset komeat miehet katselivat ihaillen ja hymyilivät kauniisti. Nyt olen sporttinen ja hoikka, mutta huomiota ei enää tule niin paljoa. Todellakin oman kokemukseni mukaan olin hotimpi miesten mielestä pullukkana. Uskokaa tai älkää. Ja ne oli jostain syystä aina urheilullisia miehiä...
Uskon ihan mukisematta. Tiedän nimittäin yhden vastaavan tapauksen. Eräs tuttavapiirin nainen oli arviolta n. 10 kg ylipainoisena poikkeuksellisen näyttävä ja kaunis: venuksen vartalo jossa oli kurvit juuri oikeissa paikoissa, ja kasvojen piirteet oli pienestä ylipainosta huolimatta tosi esteettisesti miellyttävät.
Kyseinen nainen hurahti juoksemiseen, ja laihtui vuodessa normaalipainoisen ja alipainoisen rajalle, ja tosiasia on kyllä se, että hän oli ihan merkittävästi paremman näköinen silloin vähän "rehevämpänä" naisena.
Joskus se menee siis noinkin päin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikeampaa. Tuntuu, että jopa sporttiset keski-ikäiset miehet katselee ja haluaa rinnalleen muodokkaamman tai esim. hieman ylipainoisen naisen. On asiasta omaakin kokemusta ja joku tutkimuskin tästä on tehty, jossa näin todettiin.
En tiedä mistä johtuu. Onko sitten se, että nainen mielletään rennommaksi kun ei ole niin hoikka vai onko tosiaan että viehättää sitten silmää enemmän.
Kun olin bmi 31, atleettiset komeat miehet katselivat ihaillen ja hymyilivät kauniisti. Nyt olen sporttinen ja hoikka, mutta huomiota ei enää tule niin paljoa. Todellakin oman kokemukseni mukaan olin hotimpi miesten mielestä pullukkana. Uskokaa tai älkää. Ja ne oli jostain syystä aina urheilullisia miehiä...
Uskon ihan mukisematta. Tiedän nimittäin yhden vastaavan tapauksen. Eräs tuttavapiirin nainen oli arviolta n. 10 kg ylipainoisena poikkeuksellisen näyttävä ja kaunis: venuksen vartalo jossa oli kurvit juuri oikeissa paikoissa, ja kasvojen piirteet oli pienestä ylipainosta huolimatta tosi esteettisesti miellyttävät.
Kyseinen nainen hurahti juoksemiseen, ja laihtui vuodessa normaalipainoisen ja alipainoisen rajalle, ja tosiasia on kyllä se, että hän oli ihan merkittävästi paremman näköinen silloin vähän "rehevämpänä" naisena.
Joskus se menee siis noinkin päin :)
Jaa, taidat sitten minusta kirjoittaa. :) Mutta silti valitsen nykyisen olomuodon. Itseni ja terveyden takia. Ja juoksemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikeampaa. Tuntuu, että jopa sporttiset keski-ikäiset miehet katselee ja haluaa rinnalleen muodokkaamman tai esim. hieman ylipainoisen naisen. On asiasta omaakin kokemusta ja joku tutkimuskin tästä on tehty, jossa näin todettiin.
En tiedä mistä johtuu. Onko sitten se, että nainen mielletään rennommaksi kun ei ole niin hoikka vai onko tosiaan että viehättää sitten silmää enemmän.
Kun olin bmi 31, atleettiset komeat miehet katselivat ihaillen ja hymyilivät kauniisti. Nyt olen sporttinen ja hoikka, mutta huomiota ei enää tule niin paljoa. Todellakin oman kokemukseni mukaan olin hotimpi miesten mielestä pullukkana. Uskokaa tai älkää. Ja ne oli jostain syystä aina urheilullisia miehiä...
Uskon ihan mukisematta. Tiedän nimittäin yhden vastaavan tapauksen. Eräs tuttavapiirin nainen oli arviolta n. 10 kg ylipainoisena poikkeuksellisen näyttävä ja kaunis: venuksen vartalo jossa oli kurvit juuri oikeissa paikoissa, ja kasvojen piirteet oli pienestä ylipainosta huolimatta tosi esteettisesti miellyttävät.
Kyseinen nainen hurahti juoksemiseen, ja laihtui vuodessa normaalipainoisen ja alipainoisen rajalle, ja tosiasia on kyllä se, että hän oli ihan merkittävästi paremman näköinen silloin vähän "rehevämpänä" naisena.
Joskus se menee siis noinkin päin :)
Jaa, taidat sitten minusta kirjoittaa. :) Mutta silti valitsen nykyisen olomuodon. Itseni ja terveyden takia. Ja juoksemisen.
hahaa, jos sun nimi alkaa A:lla, niin ehkäpä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.
Uteliaisuudesta kysyn, kun kerrot että seuraa olisi tarjolla liiaksi asti, niin mistä tiedät että olisi tarjolla?
Tarkoitan kysymykselläni sitä, että käyttäydytkö kenties flirttailevasti (sorry jos sana kuulostaa tökeröltä, mutta en nyt keksi synonyymiä)? Niin että miehet ovat kanssasi ensin aloitteellisia, mutta sitten pudotat heidät takaisin maan pinnalle toteamalla ettet etsi kumppania? Leikit vain kissaa ja hiirtä? Vai miten?
Ihan siitä tiedän, kun niitä treffikutsuja tulee livenä sekä yhteydenottoja somessa. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani iloinen ja ystävällinen kaikille. Osa miehistä varmaan sitten tulkitsee tuon flirtiksi, vaikkei se sitä ole. Mitään pelejä en tässä iässä enää jaksa pelata.
Somessa; sulla on herutuskuvia "esittelen tässä kenkiäni mutta huuups mites ne tissit viekin puolet kuvasta", eikö niin? Nämähän ne livemiehetkin näkee, ja pitää sua helppona.
En ole tämän kirjoittaja, mutta kyllä minua on miehet lähestyneet ihan livenä, vaikka minulla on ollut tavalliset keski-ikäisen ulkoiluvaatteet päällä (ns. tuulipuvussa). Miehet ovat olleet mukavia, fiksuja ja asiallisia. Minua on pyydetty treffeille esim. kansallispuiston opastustaulun edestä ja kerrostaloyhtiön pihatalkoissa. Kansallispuistomiehen kanssa kävimme seuraavana päivänä lounaalla saman kansallispuiston luontokeskuksessa ja pihatalkoomiehen kanssa naapurikorttelissa pizzalla. Ei niistä mitään sen enempää seurannut, mutta en pidä näitä mitenkään epäonnistuneita tapaamisina. Harrastan painnonnostoa ja kuorolaulua, joten tuskin täytän ap:n kriteerejä hoikkuudesta ja liikunnallisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli omanikäisiä hoikkia sporttisia miehiä on siis vapaana? Selvitetäämpä nyt alkuun heti tämä asia.
Minä luulen, että se ketä naista lähestytään ei johdu meikkien paksuudesta, hiusten väristä, tissien koosta, korkokengistä tai lenkkareista, takapuolen pyöreydestä ja roikkuvuudesta, vaan ihan siitä, että tästä naisesta huokuu sellainen mukava tunne, että tuon kanssa olisi mukavaa olla.
Sitten on tietysti miehet, jotka lähestyvät, ja me naiset emme halua sitä. Se on epätoivottavaa lähestymistä. Ehkä se raja voi olla joillekin miehille vaikea ymmärtää.
t. se entinen bmi 31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40-vuotias, aktiivisesti liikuntaa harrastava ja terveellisesti elävä lapseton,toimihenkilötehtävissä työskentelevä nainen. En ole edes erityisen hoikka, vaan kroppa on lihaksikas ja aika muodokas salitreenin myötä. Kyllä mulle seuraa olisi tarjolla ihan liiaksi asti ikähaitarilla 30-45 vuotiasta miehistä, tällä hetkellä pysyttelen sinkkuna lähinnä omasta tahdosta.
No enpä yhtään ihmettele että sinulle on valtavasti vientiä. On todella paljon miehiä, jotka on ihan hulluna naisvartaloon jossa on muotoa ja lihastakin. 40 vuotiaiden naisten populaatiossa tuollainen kroppa on jo niin harvinainen näky, että sä pystyisit omasta ikäluokastasi kyllä halutessasi valkkaamaan jo melkein miehen kuin miehen, ihan oman makusi mukaan :D
Mä olen vastaava 43v, on myös pitkät vaaleat hiukset ja nätti naama. Ei todellakaan ole tarjontaa, kenestäkään (muusta kuin seksiä vonkaavista miehistä deittiapeissa). Kukaan ei lähesty missään. Joten eipä yleistetä yhden esimerkin takia.
Olet ns. liian kaunis, ei kukaan uskalla (varsinkaan jos et näytä lähestyttävältä) 😂
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että se ketä naista lähestytään ei johdu meikkien paksuudesta, hiusten väristä, tissien koosta, korkokengistä tai lenkkareista, takapuolen pyöreydestä ja roikkuvuudesta, vaan ihan siitä, että tästä naisesta huokuu sellainen mukava tunne, että tuon kanssa olisi mukavaa olla.
Sitten on tietysti miehet, jotka lähestyvät, ja me naiset emme halua sitä. Se on epätoivottavaa lähestymistä. Ehkä se raja voi olla joillekin miehille vaikea ymmärtää.
t. se entinen bmi 31
Hmm. Mutta juurihan sä selitit kuinka sait pullukampana paljon enemmän huomiota kuin hoikempana. Sama nainen kuitenkin olet. Silloin huokui, nyt enää ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että se ketä naista lähestytään ei johdu meikkien paksuudesta, hiusten väristä, tissien koosta, korkokengistä tai lenkkareista, takapuolen pyöreydestä ja roikkuvuudesta, vaan ihan siitä, että tästä naisesta huokuu sellainen mukava tunne, että tuon kanssa olisi mukavaa olla.
Sitten on tietysti miehet, jotka lähestyvät, ja me naiset emme halua sitä. Se on epätoivottavaa lähestymistä. Ehkä se raja voi olla joillekin miehille vaikea ymmärtää.
t. se entinen bmi 31
Hmm. Mutta juurihan sä selitit kuinka sait pullukampana paljon enemmän huomiota kuin hoikempana. Sama nainen kuitenkin olet. Silloin huokui, nyt enää ei?
Niin, elämä on ollut aika raskasta viime vuosina. En taida enää hymyillä niin paljoa. Ja se jos mikä kaunistaa kaikkia meitä: hymy.
Tinderistä ei löytynyt kun nuorempia jotka hakivat kevyttä seuraa. Harrastuksen parissa lähestyi nykyinen mieheni, olen treenattu 51v ja mies 47v komea ja hyväkuntoinen. Ennen häntä en uskonut että löytyy enää sellaista minkä itsekin kelpuutan mutta niin vaan kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti hyvännäköinen ja urheilullinen mies on 38 ikävuoteen mennessä jo pannut menemään ihan riittävästi, tuskinpa hänelle enää irtosuhteet mitään isoja kiksejä antaa.
Poikkeuksena ehkä sellaiset miehet, jotka nuorena eivät olleet hyvännäköisiä, mutta ovat kolmenkympin jälkeen treenanneet itsensä seksikkäiksi, ja hakevat nyt niitä yhden yön/fwb kokemuksia, jotka kokevat nuorempana missanneensa.
Tää on muuten totta! Mulla on just tollanen mies ja oon ite omasta mielestä ainakin pykälää huonompi nainen ulkonäöllisesti nyt ainakin. Lisäks oon +5v vanhempi ja mulla on pari lasta, hänellä ei. Oon kylläkin sitten paljon koulutetumpi ja oikein hyvätuloinen jos sillä tässä merkitystä.
Alkuun suhtauduin tähän aika varauksella mut nyt kahden vuoden jälkeen alan oikeesti uskoo et myös nämä hyvännäköiset ja ns suositut kaikkien haluamat miehet (sieltä älykkäämmästä päästä) arvostaa sitte keski-iän kynnyksellä sitä oikeeta sitoutunutta suhdetta ja haluaa oikein oma-aloitteisesti sellaiseen ryhtyä ja tosissaan sitoutua kun oikea kumppani osuu kohdalle. Tämä mies ei ikinä olis mun kanssa parinkympin tienoilla mihinkään pidempään ryhtynyt, seksiin ihan varmasti sillonkin mutta siinäpä se.
Tää on tullu kyllä yllätyksenä
Keski-ikäiset lihavat naiset yrittää vonkata seksiä meiltä keski-ikäisilta salilla käyviltä miehiltä. Tinderissä ainakin yrittävät melko suoraan ehdotella ja samantasoiset naiset antaa sitten pakit oitis vaikka en etsi edes seksiseuraa vaan parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keski-ikäisiä urheilullisia miehiä löytyy pilvin pimein urheilutapahtumista, valitse joku pitkän matkan juoksutapahtuma ja varmasti pääset juttusille lukuisten miesten kanssa.
Loppumatkasta miehiä käytännössä lähes putoaa syliin, kun moni on matkalla väsähtänyt tai saanut jonkun vamman ja joutunut hidastamaan tahtia.
Pyydät vaikka oluelle maaliintulon jälkeen.
Tämä olisi muuten hyvä neuvo, mutta en oikein osaa kiinnostua kenestäkään pelkän ulkonäön perusteella koska luonne merkitsee niin paljon, eikä minulle muutenkaan ole luontevaa mennä juttelemaan tuntemattomille. Olen ollut yhden kerran juoksutapahtumassa 10 vuotta sitten eikä silloin kyllä yksikään mies tullut minulle juttelemaan, vähän siis epäilen että tulisi nytkään.
Mitään uutta ryhmäliikuntaharrastusta minulla ei myöskään ole aikaa aloittaa, enkä tykkää liikkua tuntemattomien seurassa. Kai ongelma on sitten myös siinä, että en oikein kohtaa uusia miehiä ylipäätään missään ja deittisovellukset eivät vain toimi, koska siellä ei saa tehtyä riittävän hyvää karsintaa vaan 90% joiden kanssa päätyy juttelemaan ovat jo lähtökohtaisesti epäsopivia (monet miehet kun menevät periaatteella "yrittämällä ei häviä mitään" eli naisen mainitsemilla kriteereillä ei ole mitään merkitystä).
Lähestyisivätpä miehet lenkkipolulla, salilla tai kaupassa niin olisi paljon helpompaa...
AP
Mukava kuulla, että on naisia haluan kaikesta huolimatta uskoa ja tai kuvitella, että et ole ainoa, joka ei laittaisi pahakseen, jos joku mies yrittäisi lähestyä sinua mainitsemissasi paikoissa.
Itse olen joitain kertoja yrittänyt lähestyä mukavalta vaikuttanutta naista niin kirjastossa kuin kauppakeskuksessa ihan kai onnistuneesti olen tai olemme voineet vaihtaa muutaman sanan mutta olen myös kohdannut ja saanut vastauksesksi vain kummallista mulkoilua ja nyrpisetlyä tai vain selän pikaista kääntämistä ja tai muita sellaisia eleitä, jolla nainen on selvästi halunnut viestittää, että etkö tajua pösilö, että hän on nyt ostamassa omenoita (tms.), eikä todellakaan aio sanoa sulle (=minulle mitään).
- Onneksi olen osannut kai niin tahdikkaasti lähestyä, ettei kukaan ole alkanut kiljumaan tai huutanut vartioita paikalle. Mutta selväksi on käynyt, että (a) joidenkin mielestä on täysin epäsopivaa, jos heitä yrittää lähestyä julksiella paikalla tai erehtyy sanomaan heille jotain tai ylipäätään sanomaan jotain sillä hetkellä kun he ovat samalla paikalla.
Esimerkiski Nainen on kaupassa satokauden vihanneksien luona ja tulet siihen itsekin ja t okaiset, että ompa kiva kun saa edullisia kotimaisia omenoita mitähän niistä keksisi valmistaa? - Saat vastausksesksi mulkoilua, tai kysyvän katseen, että etkö muka tiedä mitä niistä voi valmistaa.... jatka siinä sitten luontevasti eteenpäin.
Tai tulet kirjastossa uuutuus kirjojen luo ja tartut niiden joukosta olevaan uutuus teokseen ja kysyt uutuuksia silmäilevätä naiselta, että onko hän lukenut ao. kirjailijan teoksia, niin saat vastaukseksi että joo. Ja kun kysyt, että mitä, niin hän sanoo, ettei enää muista...
Yhtä kaikki on tullut selväksi, että ellei ole kiinnostunut laittamaan itseään likoon someen (Tinderiin tai jollekin netin treffipalvelimsita) tai jollei tapaa käydä baareissa tai yökerhoissa tms. niin sellaiset paikat ja tai tilat, joissa on moraalisesti yleisesti hyväksyttävää yrittää iskeä ja löytää itselleen seuraa tuntuvat olevan (Suomessa) aika vähissä, vaikka miten toistellaan, että sen oman kumppaninsa voisi löytää mistä vain.
Tuntemattoman naisen lähestyminen ruokakaupassa, kirjastossa tai julkisen liikenteen kyydissä on sellainen asia jota minä en koskaan, ikinä, mistään hinnasta tekisi.
Tinder ja ravintolat on ne kaksi paikkaa joissa suostun millään tavalla lähestymään tuntematonta naista, kaikki muut tilanteet on aivan ehdoton no-go.
Miksi? - Siis miski vain vain nuo kaksi paikkaa, etkä lähestysi häntä ruokakaupassa tai kirjastossa....
Ihan liian suuri riski leimautua "oudoksi hyypiöksi".
Niin. Suomessa toden totta on helppoa jämähtää sinkuksi, jollei innostu hakemaan kumppania hyvin rajatulta alueelta joko somesta e. Tinderin tai netin treffipalvelimien kautta tai vaihtoehtosiesti hakeudu paikkaan, jossa on enemmän ja vähemmän alkoholi läsnä e. baareista, yökerhoista ja muista sellaisista paikoista, joissa on usein myös vähän hämärää. - Lyhyenä ja vähälumisena kesänä voi yrittää samaa ulkona terassilla, mutta silloinkin moni haluaa uskoa, että onnistuu paremmin, jos on ensin ottanut lasin tai pari.
Koska jos yrität muualta -ja vielä ihan selvin päin, niin johan olet toisen miestä ihan ooto (hyvä, ettei pelottava) hyypiö. - Ja ehä hän jatkaa pikakelauksella samal mielessään, että pitäsiköhän hänen soittaa poliisi. Mikseivät vartija tee tai kukaan muukaan lähimmän kilometrin alueella olevista muukaan tee mitään - Vai riittäisikö vain, että itse ei inahdakkaan, jos joku itselle vieasras kysyy jotain.
Tapasin nykyisen puolisoni 10 vuotta sitten kun olin 47v ja olemme molemmat samanikäisiä. Olen ikäni liikkunut aktiivisesti mutta en suinkaan mikään himourheilija mutta hoikkana pysynyt ja nätti nainen. Mies myös urheillut muttei mikään fanaatikko. Mies kertoi että oli eron jälkeen tapaillut nuorempia naisia muttei halunnut mitään vakavaa suhdetta nuorempien kanssa. Yksi syy oli että meillä oli molemmilla aikuiset lapset ja ei halunnut mitään pienten lasten arkea uudelleen. Ja tuttavapiirissä lähes kaikki yli viisikymppiset eronneet miehet ovat aloittaneet uuden parisuhteen lähes samanikäisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaan tähän raatorehellisesti:
Hoikkuus ja sporttisuus on tärkeää, mutta totta puhuen myös puhtaasti ulkonäkö. Useimmat hoikat ja sporttiset nelikymppiset naiset eivät näytä samalta kuin kolmekymppiset saati parikymppiset. Esim. yksi asia jota miehet katsovat todella paljon on keskikroppa - eli suomeksi perse, reidet ja vatsa. Tyypillisesti nelikymppisellä naisella ei ole samanlaisia kurveja kuin nuoremmalla. Vertaa omaa sivuprofiiliasi peilistä nuorempaan itseesi.
Hyi miten ällöttävän pinnallista!
No miten on ap, riittääkö sinulle oikeasti miehen hoikkuus ja sporttisuus? Et katso pituutta, raamikkuutta, naamaa, tulotasoa tai asemaa työelämässä? Niinpä. Miehetkin ovat pinnallisia, aivan kuten sinäkin. Toisin sanottuna, valehtelet meille ja itsellesi. Saisit kyllä hoikan, sporttisen ja kivan miehen. Mutta et halua lyhyttä, et maratoonarikroppaista, et rumanaamaista, et pienituloista, jne. Ja oma ulkonäkösi ei ole enää tasolla jolla saadaan komeita, hyvätuloisia ja urheilullisia miehiä.
Vielä raadollisemmankin rehellisempää on, ettei sen hyvän kropan kanssa jaksa olla, jos on tyhjää täynnä ja persoonat osuu kovasti yhteen.
Ainakaan enää tuossa iässä.
Älkää olko lapselisia . ihminen kaipaa todellista kohtaamista sydämen ja mielen tasolla, niin miehet kuin naiset. Se on toki eri asia, tiedostaako jokainen tätä.
Niin kaipaa, olet ihan oikeassa, mutta jos parisuhteesta puhutaan, jokin kemia on myös oltava. Toki sekään ei välttämättä katso ulkonäköä, mutta sen on oltava siellä. Eli toisin sanoen parisuhde ei onnistu ihan kenen kanssa tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikeampaa. Tuntuu, että jopa sporttiset keski-ikäiset miehet katselee ja haluaa rinnalleen muodokkaamman tai esim. hieman ylipainoisen naisen. On asiasta omaakin kokemusta ja joku tutkimuskin tästä on tehty, jossa näin todettiin.
En tiedä mistä johtuu. Onko sitten se, että nainen mielletään rennommaksi kun ei ole niin hoikka vai onko tosiaan että viehättää sitten silmää enemmän.
Onhan hoikat naiset keskimäärin kireämpiä kuin pyöreämmät. Ei keski-iässä oikein normaalisyömisellä ja olemisella enää pysy hoikkana. Toisekseen tekemisen korostaminen on joillakin rasittavaa. "Kävin suppailee, kuntosalilla, jumpassa jne". Sitten se meikin määrä, mihinkään ei lähdetä ilman meikkejä.
Siis tällainen yleinen mielikuva, joka usein pitää paikkansa.
Liikunnan harrastaminen ja meikkaaminen ei kyllä mitenkään korreloi.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin nykyisen puolisoni 10 vuotta sitten kun olin 47v ja olemme molemmat samanikäisiä. Olen ikäni liikkunut aktiivisesti mutta en suinkaan mikään himourheilija mutta hoikkana pysynyt ja nätti nainen. Mies myös urheillut muttei mikään fanaatikko. Mies kertoi että oli eron jälkeen tapaillut nuorempia naisia muttei halunnut mitään vakavaa suhdetta nuorempien kanssa. Yksi syy oli että meillä oli molemmilla aikuiset lapset ja ei halunnut mitään pienten lasten arkea uudelleen. Ja tuttavapiirissä lähes kaikki yli viisikymppiset eronneet miehet ovat aloittaneet uuden parisuhteen lähes samanikäisten kanssa.
Omalla tavallaa hyvä muistutus siitä, että ikä on vain numero. - Tuon ikäsillä miehillä (, myös joilain hyvin harvoilla naisilla) saattaa oikeasti hyvin nuoria lapsia mutta myös "jo" aikuset lapset; joista jokaisen on voinut saada täysi-ikäisenä....
Itse muistan noin kolmekymppsienä miehenä kun tuntui hurjalta että osalla vanhoista yläasteaikana luokallani olleista osalla oli lapsia, jotka olivat "jo" aloittamassa koulunkäyntiä kun itse vasta oli ensimmäistä ketaa parisuhteessa, jolloin oikeasti tuntui sille, että saattaisin olla valmis ja halukas saamaan lapsia. -Ja olemaan ja elämään vaikka koti-isänä, jotta kumppani vois tehdä ns. uraa.
- Kun tällaisen ajatuksen tulin sanoneeksi jossain poikien saunaillasta oli hämmentävä kun toiset ivasivat, että sääliski kuinka heitä käy sääliksi moine nyhverö. Ja minua ohjastettiin, kuinka naiset oikeastai haluavat aina miehen, joka näyttää kaapin paikan.
Toisille taas olin ihailtu, että kyllä hekin mutta kun kumppania prempi palkka mutta kun yleensä se on nainen, joka jää kotiin, pidemmälle hoitovapaalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkään olet etsinyt? Minä olen hoikka, mutta en sporttinen, ja löysin 44-vuotiaana samanikäisen miehen. Tosin hän ei kyllä ole sporttinen, kun en sellaista edes ensisijaisesti toivonut. Sporttisen ja ylipainoisen väliinkin mahtu paljon - jos ne sporttimiehet harrastavat vain yhden illan juttuja, niin onko joku maltillisesti liikuntaa harrastava mahdollinen...? Toki voi olla, että ajattelen tästä kovin eri tavalla, koska en itse sporttielämäntyylistä niin perusta, ja ehkä en sen vuoksi ole paras henkilö vastaamaan. Mutta kun itse tunnen hyvässä kunnossa olevia ihmisiä, jotka vain harrastavat jonkin verran liikuntaa, mutta eivät ole varsinaisesti urheilullisia, niin itse ainakin kokisin sellaisen ihan hyvänä vaihtoehtona.
Reilun vuoden yrittänyt etsiä, voi toki olla, että etsin vääristä paikoista (en ole Tinderissä, koska minulla ei ole yksinkertaisesti aikaa viestitellä koko ajan miehille vain kuullakseni, etteivät etsi mitään vakavampaa ja kun monet eivät sitä edes heti suoraan sano).
En ole itsekään mikään kaikista sporttisin, mutta kuitenkin sen verran sporttinen että ei mies pysy vauhdissani jos ei harrasta itse minkäänlaista kuntoliikuntaa. Minulle on myös tärkeää liikkua lähes päivittäin ja yleensä nämä vähemmän liikkuvat miehet ovat taipuvaisia keksimään kaikkia tekosyitä liikunnallisista aktiviteeteista kieltäytymiselle - en kuitenkaan itse jaksa sellaista suhdetta, jossa vain katsellaan sarjoja ja makoillaan vaan haluan miehen, joka oikeasti itsekin haluaa liikkua ja pitää kunnostaan huolta. Mitään ääripäätä en kuitenkaan etsi, mutta kun aiempia miehiäni ei ole saanut edes kävelylenkille mukaan ja kunto sitä luokkaa että parinsadan metrin juoksemisen jälkeen ollaan lähes kuolemispisteessä.
Reilun vuoden etsinyt. Otapas sinä sanakri vai pitäsikö sanoa sankaritar! - Moni mies on yrittänyt estä ja saada kumppanin itselleen vuosia, ellei vuosikymmeniä; eivätkä he kaikki ole ns. parisuhdekelvottomia yksilöitä.
Se että ihminen on hyvännäköinen, ei tietenkään ole mikään 100 % takuu siitä että hän tulee löytämään oman rakkaan.
Mutta jos ihminen on hyvännäköinen, se tulee lisäämään aivan valtavasti sitä todennäköisyyttä, että se ihminen josta hän kiinnostuu, kiinnostuu hänestä takaisin. Ja tämä on se asian pihvi: olemalla hyvännäköinen parannat todella paljon omia mahdollisuuksiasi löytää itsellesi sen oman rakkaan.