Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maisteri Eeva jäi työttömäksi 26-vuotiaana Nyt hän on 41 ja edelleen työtön
19.09.2023 |
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/a91cdabf-c375-4fc3-9dd5-66a89aa7c220
"Lapsen saamisen jälkeen töitä ei sitten löytynyt, koska minulla olisi pitänyt olla kokemusta juuri siitä, mitä yritys tekee, muttei ollut"
Eli työnantajien pitäisi vain arpoa se tekijä vailla mitään osaamista siitä mitä yritys tekee?
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä"
Eli työnantaja pitäisi palkata tekijä joka on enemmän sairauslomalla kuin töissä?
(huom, myös isä voisi jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta)
"Kun pieni lapsi menee päiväkotiin, melkein joka toisella viikolla on joku flunssa. Silloin on melkein helpompaa, että toinen vanhemmista on pois työelämästä."
Mikä on hakijan ala, jos hän ei ole tehtynyt käytönnössä lainkaan alansa töitä? Tai, kun siitä koulutuksesta on jo lähes 20 vuotta?
"Työttömänä ollessaan Rajala on huomannut, että suomalaiset ovat työkeskeisiä ja esittelevätkin itsensä usein kertomalla ammattinsa."
Pitäisikö meidän sitten olla enemmän ns vapaa-aika keskeisiä?
Kommentit (645)
[/quote] Valitettavan totta, että 15 vuodessa ilman työstä saatua kokemusta ja jatkokouluttautumista tuolla fysiikan maisterin tutkinnolla ei töitä saa yhtään mistään tuon ikäisenä. Jokaikistä paikkaa hakee nuorempia, pätevämpiä vastavalmistuneita. ja niitä joilla on työkokemusta.[/quote]
Tässähän se ongelman ydin onkin. Olen Eevaa nuorempi, lapseton ja ehkä jonkin verran paremmassa tilanteessa työmarkkinoilla, mutta en ole 25-vuotias, verkostoitunut, juuri oikeita ihmisiä tunteva, juuri oikeata alaa opiskellut ja juuri oikeita harjoittelu suorittanut huipputyyppi. Välillä olen kuulemma ylikoulutettu ja seuraavalle työantajalle sittenkin alikoulutettu ja sitä seuraavalle väärinkoulutettu. Jos tässä työttömänä jotakin on tajunnut niin sen että puheet työvoimapulasta ovat kyllä p*skapuheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Näin yliopistovinkkelistä katsottuna tämä on aika mielenkiintoinen kommentti. Yliopistohan ei näet ole ammattikoulu. Tietyillä aloilla kyllä valmistutaan suoraan ammattiin (lääkis, opettajaopinnot yms.), mutta yleisesti yliopiston tehtävä ei ole tämä.
Yliopistolaki, 2 §: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yritän vähän valaista, mitä tarkoitin. Olen siis itse filosofian maisteri ja asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla. Mielestäni laaja-alainen yliopistokoulutus antoi minulle eväät menestyä työelämässä, pystyn etsimään ja analysoimaan tietoa tehokkaasti. Sen takia työnantajani ei varsinaisesti tarvinnut kouluttaa minua normaalia perehdytystä enempää. 🙂
Näin sen juuri pitäisi mennäkin! Ongelmaksi muodostuu se tässäkin ketjussa todettu, että Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomat ja monet työnantajat ja myös työnhakijat näkevät yliopistot jonkinlaisina ammattikouluina. Esimerkiksi Eevan ammattitaitoa on pidetty menetettynä tai kadonneena, osaamista olemattomana ja sopimattomana, ja ainoaksi lähes ainoana ammattivaihtoehtona nähty opettajan työt tai täydellinen alanvaihto. Tosiasiassa ne sinun mainitsemasi työelämän menestyksen eväät eivät ole haihtuneet minnekään - pitäisi vain löytää työnantaja joka arvostaisi niitä. Lisäksi Eevalla on tietysti yleistä elämänkokemusta aivan eri tavalla kuin 25-vuotiaalla tuoreella maisterilla.
15 vuodessa mikä tahansa tutkinto vanhentuu varsinkin kun sitä ammattiosaamista ei ole mistään työpaikasta edes kertynyt.
No kyllä. Pelkkä koulutus ei ole ammatti, ammatti opitaan työssä vuosien mittaan. Nyt on jo koulutuskin vanhentunut. Ja elämänkokemus kotona oleillen ei ole mitenkään työnantajalle arvokasta, vaan päinvastoin kyky sopeutua työelämään on jo tosiasiallisesti mennyt.
WAU! Typeryys huipussaan sulla!
Valitettavan totta, että 15 vuodessa ilman työstä saatua kokemusta ja jatkokouluttautumista tuolla fysiikan maisterin tutkinnolla ei töitä saa yhtään mistään tuon ikäisenä. Jokaikistä paikkaa hakee nuorempia, pätevämpiä vastavalmistuneita. ja niitä joilla on työkokemusta.
Ensinnäkin fysiikan perusteet eivät ole muuttuneet vähään aikaan. Miten ihmeessä ne voi muka unohtaa niin, että kertaus ei toisi niitä muistiin nopeastikin? Se, että työnantaja ei palkkaa ei johdu osaamisesta. Yleensä ottaen työnantaja ei osaa alaa, muutenhan se tekisi itse. Nuoremmat eivät ole pätevämpiä, itse asiassa päinvastoin. Asiat eivät nuorilla ole kypsyneet, koska osaaminen puuttuu. Työssä osaaminen on idioottiosaamista, koska sinne pitää palkata joku, ja tason pitää olla matala, jotta idioottikin selviää työstä. Työ ei opeta mitään. Ainoastaan yhden tyyppinen työ opettaa, nimittäin työ yliopistolla.
Christiiina kirjoitti:
Jännä, kun puhutaan, että on kova työvoimapula kaikkialla, silti monella tuntuu olevan vaikeuksia saada töitä..
Syy on täysin hänessä itsessään.
Ensiksi hänen pitäisi muuttaa kasvavaan kaupunkiin, esim. Helsinkiin
Toiseksi ei tuo että ollaan vuositolkulla lasten takia kotona ole mikään ratkaisu. Se vaan kertoo että työtä ei haluta tehdä.
kirjoitti:
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.
Joko entiset työnantajat eivät ole pitäneet työstäsi tai palkkavaatimuksesi on täysin naurettava
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Jännä, kun puhutaan, että on kova työvoimapula kaikkialla, silti monella tuntuu olevan vaikeuksia saada töitä..
Syy on täysin hänessä itsessään.
Ensiksi hänen pitäisi muuttaa kasvavaan kaupunkiin, esim. Helsinkiin
Toiseksi ei tuo että ollaan vuositolkulla lasten takia kotona ole mikään ratkaisu. Se vaan kertoo että työtä ei haluta tehdä.
Oletko koittanut hakea parannusta sadismiisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.
Joko entiset työnantajat eivät ole pitäneet työstäsi tai palkkavaatimuksesi on täysin naurettava
Valetta! Sinä olet vaan väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko maisterissa jotain vikaa?
Ei maisterissa tai maisterin papereissa mitään vikaa ole. Moni vaan joka välissä korostaa "akateemisuuttaan" ja uskoo sen olevan jokin maaginen pääsylippu tai etuoikeus johonkin erityiseen. Työelämässä joutuu kuitenkin yleensä aloittamaan niistä traineen tai assarin hommista alalla kuin alalla. Työelämässä ei useimmiten vaadita loistavin arvosanoin suoritettua tutkintoa, vaan kykyä soveltaa oppimaansa ja omaksua uutta.
Tutkintojen keräily ei auta, sillä tuolla Eevallakin on ihan pätevä koulutus. Hän voisi opiskella aktiivisuuden osoittamisen vuoksi jotain pienimuotoista ja käytännönläheistä, jonka avulla voi todistaa elävänsä vuotta 2023 esim. kaikki tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvät jutut voisivat olla hyviä mausteita CV:ssä, vaikka eivät liittyisi haettuun tehtävään lainkaan.
Mitkään kurssit eivät auta työnhaussa, jos ihminen on valmistunut 10 tai 20 vuotta sitten, eikä ole tuossa välissä tehnyt oman alansa töitä ollenkaan tai vain pari vuotta ihan alussa. Tuossa kohtaa otetaan lusikka kauniiseen käteen ja hakeudutaan ammattikoulutuksen tai työkokeilun kautta johonkin suorittavaan työhön, elleivät into ja uskallus riitä yrittäjäksi ryhtymiseen. Kaikille yliopistokoulutuksen hankkineille ei löydy omaa alaansa ja koulutustasoaan vastaavia töitä, se on fakta. Viisas ihminen ottaa lusikan kauniiseen käteen ajoissa, että ehtii ansaita itselleen jonkinlaisen eläkkeen (noin olen itsekin tehnyt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko maisterissa jotain vikaa?
Ei maisterissa tai maisterin papereissa mitään vikaa ole. Moni vaan joka välissä korostaa "akateemisuuttaan" ja uskoo sen olevan jokin maaginen pääsylippu tai etuoikeus johonkin erityiseen. Työelämässä joutuu kuitenkin yleensä aloittamaan niistä traineen tai assarin hommista alalla kuin alalla. Työelämässä ei useimmiten vaadita loistavin arvosanoin suoritettua tutkintoa, vaan kykyä soveltaa oppimaansa ja omaksua uutta.
Tutkintojen keräily ei auta, sillä tuolla Eevallakin on ihan pätevä koulutus. Hän voisi opiskella aktiivisuuden osoittamisen vuoksi jotain pienimuotoista ja käytännönläheistä, jonka avulla voi todistaa elävänsä vuotta 2023 esim. kaikki tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvät jutut voisivat olla hyviä mausteita CV:ssä, vaikka eivät liittyisi haettuun tehtävään lainkaan.
Mitkään kurssit eivät auta työnhaussa, jos ihminen on valmistunut 10 tai 20 vuotta sitten, eikä ole tuossa välissä tehnyt oman alansa töitä ollenkaan tai vain pari vuotta ihan alussa. Tuossa kohtaa otetaan lusikka kauniiseen käteen ja hakeudutaan ammattikoulutuksen tai työkokeilun kautta johonkin suorittavaan työhön, elleivät into ja uskallus riitä yrittäjäksi ryhtymiseen. Kaikille yliopistokoulutuksen hankkineille ei löydy omaa alaansa ja koulutustasoaan vastaavia töitä, se on fakta. Viisas ihminen ottaa lusikan kauniiseen käteen ajoissa, että ehtii ansaita itselleen jonkinlaisen eläkkeen (noin olen itsekin tehnyt).
Noissa suorittavissa töissä ei enää reilu nelikymppinen kerkeä kerryttämään juuri minkäänlaista eläkettä. Takuueläke on nyt 922 euroa kuukaudessa ja sen saa vaikkei olisi koskaan tehnyt mitään. Monella pitkän uran tehneellä pienipalkkaisella taas jää nettoeläke reilu tonniinn kuussa.
kirjoitti:
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.
Toimistoalalla on ollut vuosikausia ylitarjontaa, se kuuluu ammatteihin, jotka ovat ihan siellä listan kärjessä. Etkö tiennyt sitä siinä kohtaa, kun opiskelit merkonomiksi? Minulle sanottiin jo joskus vuonna 2000, että tradenomi on nykyajan merkonomi eikä merkonomin koulutuksella yleensä pääse toimistotöihin. Miksi et ole kouluttautunut esim. työllisyyskoulutuksella alalle, jossa on työvoimapulaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän juttu ihmetytti. Urani softapuolella tehneenä tiedä että softafirmoissa on paljon fysiikkaa opiskelleita ohjelmointitaitoisia. Osa ihan normaaleja koodareita, moni tekee ohjelmointia joissa pitää ymmärtää fysikaasta jotain. Edellisesssä työpaikassa oli jatkuva pula fysiikkaa riittävästi osaavista työntekijöistä. Koulutus ei ole tässä ongelma, enemmänkin se että on tainnut vähän vältellä töitä kunnes hups olikin tullut vanhaksi ilman työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.
Toimistoalalla on ollut vuosikausia ylitarjontaa, se kuuluu ammatteihin, jotka ovat ihan siellä listan kärjessä. Etkö tiennyt sitä siinä kohtaa, kun opiskelit merkonomiksi? Minulle sanottiin jo joskus vuonna 2000, että tradenomi on nykyajan merkonomi eikä merkonomin koulutuksella yleensä pääse toimistotöihin. Miksi et ole kouluttautunut esim. työllisyyskoulutuksella alalle, jossa on työvoimapulaa?
Onko Suomessa työvoimapulaa millään muulla alalla kuin sosiaali- ja terveyspuolella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko maisterissa jotain vikaa?
Ei maisterissa tai maisterin papereissa mitään vikaa ole. Moni vaan joka välissä korostaa "akateemisuuttaan" ja uskoo sen olevan jokin maaginen pääsylippu tai etuoikeus johonkin erityiseen. Työelämässä joutuu kuitenkin yleensä aloittamaan niistä traineen tai assarin hommista alalla kuin alalla. Työelämässä ei useimmiten vaadita loistavin arvosanoin suoritettua tutkintoa, vaan kykyä soveltaa oppimaansa ja omaksua uutta.
Tutkintojen keräily ei auta, sillä tuolla Eevallakin on ihan pätevä koulutus. Hän voisi opiskella aktiivisuuden osoittamisen vuoksi jotain pienimuotoista ja käytännönläheistä, jonka avulla voi todistaa elävänsä vuotta 2023 esim. kaikki tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvät jutut voisivat olla hyviä mausteita CV:ssä, vaikka eivät liittyisi haettuun tehtävään lainkaan.
Mitkään kurssit eivät auta työnhaussa, jos ihminen on valmistunut 10 tai 20 vuotta sitten, eikä ole tuossa välissä tehnyt oman alansa töitä ollenkaan tai vain pari vuotta ihan alussa. Tuossa kohtaa otetaan lusikka kauniiseen käteen ja hakeudutaan ammattikoulutuksen tai työkokeilun kautta johonkin suorittavaan työhön, elleivät into ja uskallus riitä yrittäjäksi ryhtymiseen. Kaikille yliopistokoulutuksen hankkineille ei löydy omaa alaansa ja koulutustasoaan vastaavia töitä, se on fakta. Viisas ihminen ottaa lusikan kauniiseen käteen ajoissa, että ehtii ansaita itselleen jonkinlaisen eläkkeen (noin olen itsekin tehnyt).
Noissa suorittavissa töissä ei enää reilu nelikymppinen kerkeä kerryttämään juuri minkäänlaista eläkettä. Takuueläke on nyt 922 euroa kuukaudessa ja sen saa vaikkei olisi koskaan tehnyt mitään. Monella pitkän uran tehneellä pienipalkkaisella taas jää nettoeläke reilu tonniinn kuussa.
Olet ehkä oikeassa. Tuossa olisi kannattanut tehdä lapset pienemmällä ikäerolla ja olla mielellään siinä välilläkin töissä. Minä opiskelin pitkään yliopistolla erinäisten elämänvaiheiden takia (kesätöissä olin kyllä joka kesä) ja aloitin varsinaisen työelämän 28-vuotiaana, jossa kouluttauduin työn ohessa ammattiopistolla. Ainokaisen lapsen kanssa olin kotona 1,5 vuotta. Ehdin luultavasti ansaita n. 1400 € eläkkeen, on se kuitenkin vähän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.
Toimistoalalla on ollut vuosikausia ylitarjontaa, se kuuluu ammatteihin, jotka ovat ihan siellä listan kärjessä. Etkö tiennyt sitä siinä kohtaa, kun opiskelit merkonomiksi? Minulle sanottiin jo joskus vuonna 2000, että tradenomi on nykyajan merkonomi eikä merkonomin koulutuksella yleensä pääse toimistotöihin. Miksi et ole kouluttautunut esim. työllisyyskoulutuksella alalle, jossa on työvoimapulaa?
Onko Suomessa työvoimapulaa millään muulla alalla kuin sosiaali- ja terveyspuolella?
En ole kauheasti perehtynyt, mutta siivous- ja ravintola-alalla ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos unohdetaan eläke, niin kyllähän työelämässä ollut ihminen yleensä saa elämänsä aikana enemmän rahaa, kuin koko aikuisikänsä peruspäivärahalla ollut. Toki jos on monta lasta ja saa heistä tuet, rahaa tulee enemmän, mutta se loppuu sitten, kun lapset ovat täysi-ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän juttu ihmetytti. Urani softapuolella tehneenä tiedä että softafirmoissa on paljon fysiikkaa opiskelleita ohjelmointitaitoisia. Osa ihan normaaleja koodareita, moni tekee ohjelmointia joissa pitää ymmärtää fysikaasta jotain. Edellisesssä työpaikassa oli jatkuva pula fysiikkaa riittävästi osaavista työntekijöistä. Koulutus ei ole tässä ongelma, enemmänkin se että on tainnut vähän vältellä töitä kunnes hups olikin tullut vanhaksi ilman työkokemusta.
Jaha! Taas keksitty tarina!
Vierailija kirjoitti:
Vähän juttu ihmetytti. Urani softapuolella tehneenä tiedä että softafirmoissa on paljon fysiikkaa opiskelleita ohjelmointitaitoisia. Osa ihan normaaleja koodareita, moni tekee ohjelmointia joissa pitää ymmärtää fysikaasta jotain. Edellisesssä työpaikassa oli jatkuva pula fysiikkaa riittävästi osaavista työntekijöistä. Koulutus ei ole tässä ongelma, enemmänkin se että on tainnut vähän vältellä töitä kunnes hups olikin tullut vanhaksi ilman työkokemusta.
Ja työnantaja palkkaa 15 vuotta kotona olleen fyysikon koodaamaan, kun muita ei ole saatavilla? Äkkiäkös tietotekniset taidot siinä päivittää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko maisterissa jotain vikaa?
Ei maisterissa tai maisterin papereissa mitään vikaa ole. Moni vaan joka välissä korostaa "akateemisuuttaan" ja uskoo sen olevan jokin maaginen pääsylippu tai etuoikeus johonkin erityiseen. Työelämässä joutuu kuitenkin yleensä aloittamaan niistä traineen tai assarin hommista alalla kuin alalla. Työelämässä ei useimmiten vaadita loistavin arvosanoin suoritettua tutkintoa, vaan kykyä soveltaa oppimaansa ja omaksua uutta.
Tutkintojen keräily ei auta, sillä tuolla Eevallakin on ihan pätevä koulutus. Hän voisi opiskella aktiivisuuden osoittamisen vuoksi jotain pienimuotoista ja käytännönläheistä, jonka avulla voi todistaa elävänsä vuotta 2023 esim. kaikki tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvät jutut voisivat olla hyviä mausteita CV:ssä, vaikka eivät liittyisi haettuun tehtävään lainkaan.
Mitkään kurssit eivät auta työnhaussa, jos ihminen on valmistunut 10 tai 20 vuotta sitten, eikä ole tuossa välissä tehnyt oman alansa töitä ollenkaan tai vain pari vuotta ihan alussa. Tuossa kohtaa otetaan lusikka kauniiseen käteen ja hakeudutaan ammattikoulutuksen tai työkokeilun kautta johonkin suorittavaan työhön, elleivät into ja uskallus riitä yrittäjäksi ryhtymiseen. Kaikille yliopistokoulutuksen hankkineille ei löydy omaa alaansa ja koulutustasoaan vastaavia töitä, se on fakta. Viisas ihminen ottaa lusikan kauniiseen käteen ajoissa, että ehtii ansaita itselleen jonkinlaisen eläkkeen (noin olen itsekin tehnyt).
Noissa suorittavissa töissä ei enää reilu nelikymppinen kerkeä kerryttämään juuri minkäänlaista eläkettä. Takuueläke on nyt 922 euroa kuukaudessa ja sen saa vaikkei olisi koskaan tehnyt mitään. Monella pitkän uran tehneellä pienipalkkaisella taas jää nettoeläke reilu tonniinn kuussa.
Olet ehkä oikeassa. Tuossa olisi kannattanut tehdä lapset pienemmällä ikäerolla ja olla mielellään siinä välilläkin töissä. Minä opiskelin pitkään yliopistolla erinäisten elämänvaiheiden takia (kesätöissä olin kyllä joka kesä) ja aloitin varsinaisen työelämän 28-vuotiaana, jossa kouluttauduin työn ohessa ammattiopistolla. Ainokaisen lapsen kanssa olin kotona 1,5 vuotta. Ehdin luultavasti ansaita n. 1400 € eläkkeen, on se kuitenkin vähän enemmän.
Totta. Tosin tuosta menee 10% veroa, eli käteen jää 1280. Silti jotenkin tuntuu että n. 360 euroa enemmän kuussa on todella surkea korvaus koko työuran eläkekertymänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohtuuton ajatus,e että yrityksen pitäisi jotenkin kouluttaa työnhakija. Kyllähän heidät perehdyttää pitää, mutta hakijan olemassaolevan koulutuksen pitäisi vastata haettua positiota.
Näin yliopistovinkkelistä katsottuna tämä on aika mielenkiintoinen kommentti. Yliopistohan ei näet ole ammattikoulu. Tietyillä aloilla kyllä valmistutaan suoraan ammattiin (lääkis, opettajaopinnot yms.), mutta yleisesti yliopiston tehtävä ei ole tämä.
Yliopistolaki, 2 §: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Yritän vähän valaista, mitä tarkoitin. Olen siis itse filosofian maisteri ja asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla. Mielestäni laaja-alainen yliopistokoulutus antoi minulle eväät menestyä työelämässä, pystyn etsimään ja analysoimaan tietoa tehokkaasti. Sen takia työnantajani ei varsinaisesti tarvinnut kouluttaa minua normaalia perehdytystä enempää. 🙂
Näin sen juuri pitäisi mennäkin! Ongelmaksi muodostuu se tässäkin ketjussa todettu, että Suomessa työmarkkinat ovat joustamattomat ja monet työnantajat ja myös työnhakijat näkevät yliopistot jonkinlaisina ammattikouluina. Esimerkiksi Eevan ammattitaitoa on pidetty menetettynä tai kadonneena, osaamista olemattomana ja sopimattomana, ja ainoaksi lähes ainoana ammattivaihtoehtona nähty opettajan työt tai täydellinen alanvaihto. Tosiasiassa ne sinun mainitsemasi työelämän menestyksen eväät eivät ole haihtuneet minnekään - pitäisi vain löytää työnantaja joka arvostaisi niitä. Lisäksi Eevalla on tietysti yleistä elämänkokemusta aivan eri tavalla kuin 25-vuotiaalla tuoreella maisterilla.
15 vuodessa mikä tahansa tutkinto vanhentuu varsinkin kun sitä ammattiosaamista ei ole mistään työpaikasta edes kertynyt.
No kyllä. Pelkkä koulutus ei ole ammatti, ammatti opitaan työssä vuosien mittaan. Nyt on jo koulutuskin vanhentunut. Ja elämänkokemus kotona oleillen ei ole mitenkään työnantajalle arvokasta, vaan päinvastoin kyky sopeutua työelämään on jo tosiasiallisesti mennyt.
WAU! Typeryys huipussaan sulla!
Valitettavan totta, että 15 vuodessa ilman työstä saatua kokemusta ja jatkokouluttautumista tuolla fysiikan maisterin tutkinnolla ei töitä saa yhtään mistään tuon ikäisenä. Jokaikistä paikkaa hakee nuorempia, pätevämpiä vastavalmistuneita. ja niitä joilla on työkokemusta.
Ensinnäkin fysiikan perusteet eivät ole muuttuneet vähään aikaan. Miten ihmeessä ne voi muka unohtaa niin, että kertaus ei toisi niitä muistiin nopeastikin? Se, että työnantaja ei palkkaa ei johdu osaamisesta. Yleensä ottaen työnantaja ei osaa alaa, muutenhan se tekisi itse. Nuoremmat eivät ole pätevämpiä, itse asiassa päinvastoin. Asiat eivät nuorilla ole kypsyneet, koska osaaminen puuttuu. Työssä osaaminen on idioottiosaamista, koska sinne pitää palkata joku, ja tason pitää olla matala, jotta idioottikin selviää työstä. Työ ei opeta mitään. Ainoastaan yhden tyyppinen työ opettaa, nimittäin työ yliopistolla.
Niitä fyysikon töitä ei tämä ole oppinut tekemään koskaan. Tietenkään perusasiat eivät ole muuttuneet, mutta aika lailla on ihan uusilla aloilla tutkimus ja tuotekehitys edennyt. !5 vuotta kotona istunut on totaalisesti pudonnut kehityksestä eikä siellä kotona ole kertynyt yhtään mitään osaamista, josta työnantajat olisivat kiinnostuneet maksamaan. Kukaan ei palkkaa ketään palauttelemaan mieleen muinaisia opintojaan. Töissä pitää pystyä olemaan heti pätevä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.
Toimistoalalla on ollut vuosikausia ylitarjontaa, se kuuluu ammatteihin, jotka ovat ihan siellä listan kärjessä. Etkö tiennyt sitä siinä kohtaa, kun opiskelit merkonomiksi? Minulle sanottiin jo joskus vuonna 2000, että tradenomi on nykyajan merkonomi eikä merkonomin koulutuksella yleensä pääse toimistotöihin. Miksi et ole kouluttautunut esim. työllisyyskoulutuksella alalle, jossa on työvoimapulaa?
Onko Suomessa työvoimapulaa millään muulla alalla kuin sosiaali- ja terveyspuolella?
Rikostutkijat, pelastajat, MaRa-ala, varhaiskasvatus, opettajat...
Alue: Aihe vapaa
Jäin työttömäksi 30 vuotiaana ja olen nyt 47v. Työkkärissä ne sanoi kun kouluttautuu lisää niin saa töitä. Opiskelin merkonomiksi v 2016 hyvin arvosanoin mutta ei ole kukaan palkannut minua. Lisäksi on kolme muuta tutkintoa.