Puolisoni kuoli , kuka ilmoittaa hänen lapsilleen?
Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, en aio ilmoittaa edesmenneen puolisoni kahdelle aikuiselle tyttärelle isänsä poismenosta. Tyttäret ovat vihanneet minua aina ja useita vuosia sitten estäneet puheluni jne. Syy tähän on, että olen tullut heidän äitinsä paikalle. Puolisoni oli ollut leski 7 vuotta kun tapasimme. En ole koskaan saanut aitoa mahdollisuutta edes tutustua näihin lapsiin, minua ei ole koskaan kutsuttu esim häihin, heidän lastensa ristiäisiin tms. Kaikki nämä vuodet minua ei ole ollut olemassa.
Kuka näihin tyttäriin on yhteydessä? Perunkirjoittaja? Saavatko he tietää kuolinsyyn jostakin? En itse tule kommentoimaan asiaa sanallakaan. Voinko järjestää muistotilaisuuden ennen heidän tavoittamistaan? Kaikki on nyt sekaisin , haluaisin edistää asioita mahdollisimman pian. Edesmennyt puoliso oli meistä varakkaampi ja meillä ei ollut avioehtoa. Ilmeisesti saan pesästä tasinkoni rahana?
Kommentit (746)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sopuisa kuolinpesä. Ei ole valtakirjoja keneltäkään ja silti leski saa viedä laskuja pankkiin ja ne maksetaan vainajan tililtä. Tutkimme tänään ettei sopuisassa tapauksessa tarvitse lainkaan valtakirjoja. Ymmärsimmeköhän oikein? Tarkoitus on, että pesä jää jakamatta paitsi että meille lapsille annetaan säästöhenkivakuutuksen rahat, jotka vainaja halusikin meille jättää.
Meillä oli ihan sopuisa kuolinpesä, mutta kyllä mä silti tarvin valtakirjan äitini ja hänen leskensä tilille. Leski ei olisi tarvinut, sehän oli heidän yhteinen tilinsä ja hän pystyi omassa verkkopankissaan maksamaan sieltä ihan mitä huvitti.
Pankissa sanottiin, että vainajan laskuja voin maksaa (valtakirjalla) tililtä, mutta vain vainajan. En esimerkiksi lesken laskuja. Eli sain maksaa esimerkiksi vainajan hautauskulut, hoitokulut ym. vainajalle osoitetut laskut pois. Perunkirjoitukseen näitä jo maksettuja ei tietenkään merkitty enää veloiksi. Maksamattomat merkittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisitkin estetty, niin laita lapsille tekstari että isänsä on kuollut ja pyydä soittamaan jotta voitte sopia hautajaisista. Jos eivät estettyjä viestejään katso, niin heidän häpeänsä, mutta sulle jää puhtaat jauhot pussiin, olet yrittänyt.
Jos sitten menee riitelyksi, niin kukaan ei riitele yksin. Yritä olla aikuinen.Ei viestit mene estetystä numerosta läpi, ei niitä voi katsoa.
Ap: perunkirjoittaja ilmoittaa, helpoin on ottaa se hautaustoimistosta.
Perunkirjoitus on tavallisesti vasta hautajaisten jälkeen, ja rintaperillisten ei todellakaan ole pakko hyväksyä ap:n yksin valitsemaa perunkirjoittajaa.
Sen voi sopia samalla kun hautajaisjärjestelyt. Eikä tietenkään ole pakko hyväksyä, sit vaan sanoo ettei sovi kun sen puhelun sieltä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski voi järjestää hautajaiset kuten haluaa. Hautajaiset maksetaan aina kuolinpesän varoista. Kuten myös perunkirjoituskulut.
Jos perinnönjaosta tulee riitaa ja mennään oikeuteen niin yleensä häviäjä maksaa kulut.Kuolinpesästä ei voida maksaa mitään ilman kaikkien pesän osakkaiden suostumusta.
Usko nyt, hautauskulut maksetaan aina kuolinpesän varoista, ennemmin tai myöhemmin, joko ennemmin tai oikeudenkäynnin jälkeen myöhemmin, isojen lisäkulujen kanssa.
Höpönpöö.
Isäni hautajaiset maksoi isän isä, koska kuolinpesän osakkaat olimme minä 7v. ja sisko 1v. Isän isä maksoi ne ihan omista rahoistaan.
Saahan ne maksaa vaikka paavi jos se haluaa, mutta kuolinpesästä ne saadaan veloittaa aina. Ehkä isoisäkin veloitti ne kuolinpesästä jälkikäteen kuitteja vastaan.
Ei veloittanut, koska ei ensinnäkään halunnut eikä varmasti olisi saanutkaan, koska oli yksin tai kaksin isän äidin kanssa päättänyt kaikesta.
Ei sieltä kuolinpesästä muutenkaan niin vaan veloiteta mitä sattuu huvittamaan shoppailla. Varsinkaan ulkopuoliset. Isän isä ei edes ollut kuolinpesän osakas. Osakkaana olimme vain minä ja sisarukseni.
Se on ihan sama kuka ne hautajaiset ensin maksaa, mutta ne saadaan veloittaa kuolinpesästä, ei ne ole mitään shoppailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisitkin estetty, niin laita lapsille tekstari että isänsä on kuollut ja pyydä soittamaan jotta voitte sopia hautajaisista. Jos eivät estettyjä viestejään katso, niin heidän häpeänsä, mutta sulle jää puhtaat jauhot pussiin, olet yrittänyt.
Jos sitten menee riitelyksi, niin kukaan ei riitele yksin. Yritä olla aikuinen.Ei viestit mene estetystä numerosta läpi, ei niitä voi katsoa.
Ap: perunkirjoittaja ilmoittaa, helpoin on ottaa se hautaustoimistosta.
Perunkirjoitus on tavallisesti vasta hautajaisten jälkeen, ja rintaperillisten ei todellakaan ole pakko hyväksyä ap:n yksin valitsemaa perunkirjoittajaa.
Ei ap voi valita perunkirjoittajaa, ei hän kuulu perikuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän AP:ta siltä osin, että myös itselleni kävi niin että otin leskimiehen puolisoksi, menimme naimisiin ja perustimme perheen, ja tämä silloin teini-ikäinen mutta eri paikkakunnalla asuva miehen tytär edellisestä liitosta aloitti kiukuttelun. Ensin kohteena olivat minä, isänsä ja myös meidän yhteinen lapsi. Nyt meininki on se, että vain minä olen pahis. Ehkä rumin esimerkki tyttären kiukuttelusta oli se, kun mieheni äiti kuoli. Siis sekä vanhemman tyttären että meidän yhteisen lapsen kummi. Tämä vanhin tytär halusi taas näyttää mieltään koko saattoväen aikana ja hän ilmoitti, että hän ei sitten tule samaan penkkiin istumaan kuin minä. Ja sitten hän ilmoitti ettei tule laskemaan seppelettä meidän kanssa, hän on ostanut itse yhden ruusun ja laskee sen arkulle sitten kun me olemme takas penkissä. Muistotilaisuudessa hän ilmoitti samoin, ettei mahdu minun kanssani samaan pöytään. Että tämmöinen kypsä aikuinen, yli 30-vuotias nainen.
Silti ilmoittaisin hänelle, tietenkin, jos hänen isänsä kuolee. Muu olisi ihan absurdia.
Kyllä ap:lla kai jokin yhteystieto on: osoite, puhnro, s-posti. Jos hänet on estetty, niin hommaa prepaid-liittymän ja laittaa sillä viestin tai soittaa.
Leski pääsääntöisesti järkkää hautajaiset ja leskeen suhtaudutaan lähimpänä omaisena. Perimysasiat ovat sit erikseen.
Kypsä aikuinen nainen toimi juuri niin kuin pitikin - siis siunaustilaisuudessa. Penkeissä istutaan perhekunnittain, ei hän olisi kanssanne samaan penkkiin kuulunutkaan kuin hyvin täydessä kirkossa, missä tilaa olisi vähän. Tuskin tuolla oli 400 hautajaisvierasta? Ja tapana on, että aikuiset lapsenlapset laskevat oman kukkalaitteensa, eivät osallistu vanhempien kanssa samaan, jos jo ovat muuttaneet pois kotoa ja ovat kaiken lisäksi vainajan kummilapsi. Ja muistotilaisuudessa istutaan sukulaisten kanssa, ei aikuisen lapsen tarvitse roikkua vanhemmissa ja äitipuolessa.
Perhekunnittain? Mistä sulle on tullut käsitys että tällä naisella olisi perhe? Vainajan lähimmät omaiset olivat: hänen kaksi lastaan eli mieheni ja miehen sisko. Mieheni perheeseen kuuluu minä, meidän lapsi, tämä vanhin tytär joka ei ole naimisissa. Miehen sisaren perheeseen mies ja kolme ala-ikäistä lasta. Etukäteen oli sovittu, että istumme samalla rivillä siten, että ensin mieheni koska hän on vanhempi lapsista, ja me hänen perheensä. Ja seuraavalla rivillä sisar ja hänen miehensä ja kolme lasta.
Niinkö todellakin teillä tehdään, että tämä yksi täysi-ikäinen tytär ei siis mene isänsä ja tämän perheen kanssa samalle riville vaan istuu ihan omalla rivillään yksin? No, tapoja on monia, meilläpäin on nimenomaan tapana että lapset istuvat vanhempien kanssa samalla rivillä. Kun oma mummoni kuoli, niin istuin vanhempieni kanssa samalla rivillä ja mukanani istui mieheni ja meidän lapsi. Olisi hassu ajatus että olisimme istuneet heidän takanaan
T. Tuon kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisitkin estetty, niin laita lapsille tekstari että isänsä on kuollut ja pyydä soittamaan jotta voitte sopia hautajaisista. Jos eivät estettyjä viestejään katso, niin heidän häpeänsä, mutta sulle jää puhtaat jauhot pussiin, olet yrittänyt.
Jos sitten menee riitelyksi, niin kukaan ei riitele yksin. Yritä olla aikuinen.Tällä tasolla on joidenkin keskustelijoiden järki. Rautalankaa: jos olet estetty, et voi lähettää tekstaria.
Voin toki. Operaattori vain ei voi toimittaa sitä perille vastaanottajalle, koska vastaanottaja on estänyt minut.
- sivusta
Ap vastaa vielä kerran. Täällä on ihmeellisiä käsityksiä:
- olimme naimisissa
- ei avioehtoa
- testamentti (lapsille vain lakiosa)
- asunto jossa asuimme (minä asun edelleen) on minun lasteni omistama, tähän minulla elinikäinen hallintaoikeus. Kyseessä ns arvohuoneisto Helsingin keskustassa ja verotuksellisista syistä päädytty tähän. Minulla helposti realisoitavaa omaisuutta+ rahaa yhteensä 60 000€
- edesmenneellä puolisollani kesähuvila (arvo n 500 t), aiemmalla vaimolla ei ollut tästä omistusta. Lisäksi hänellä osakkeita ja rahastoja n 200 t
- minun omaisuus 60 t ja puolison 700 t. Lisäksi IF:n työntekijä sanoi, että henkivakuutusrahat katsotaan minun omaisuudeksi. Näin minun omaisuus on siis ilmeisesti 230 tuhatta (mikäli korvaus edelleen 170 t)
- koska meillä oli testamentti, perin jotain. Sitä en tiedä, tehdäänkö ensin ositus, jonka perusteella minulle tulisi tasinkoa ilmeisesti 235 tuhatta. Tästä jäljellä olevasta sitten lakiosuus ja loppu minulle perintönä ja tästä osuudesta myös perintövero
- olen itselleni laittanut näitä paperille lähinnä vakuutusyhtiön kanssa keskusteltuani. Olen tilanteessa ensimmäistä kertaa ja siksi en tiedä kuvioita
- kunnioitan lasten minulle aiempaa esittämää vaatimusta; älä ole koskaan yhteydessä meihin, emme halua nähdä sinua. Asia on minulle yksiselitteinen. Siksi pesänselvittäjä tai lakimies saa hoitaa yhteydenoton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisitkin estetty, niin laita lapsille tekstari että isänsä on kuollut ja pyydä soittamaan jotta voitte sopia hautajaisista. Jos eivät estettyjä viestejään katso, niin heidän häpeänsä, mutta sulle jää puhtaat jauhot pussiin, olet yrittänyt.
Jos sitten menee riitelyksi, niin kukaan ei riitele yksin. Yritä olla aikuinen.Tällä tasolla on joidenkin keskustelijoiden järki. Rautalankaa: jos olet estetty, et voi lähettää tekstaria.
Mistä ihmeestä ne tietää ap:n hankkiman prepaidin numeron?
Kuka puhui prepaidista, haloo?
Miksi ap:n pitäisi ostaa prepaid saadakseen asian hoidettua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Tätä minäkin ihmettelen. Kun äitini kuoli 2018, leskelle jäi tilinkäyttöoikeus koska tili oli muotoa X tai Y. Leski olisi ihan yhtä helposti maksanut sieltä vainajan hautajaiskulut kuin hän maksoi omat alkon reissunsa. Toki koska leskelle oli tärkeämpää ne alkon reissut, niin hankin valtakirjan asioiden hoitamiseen pankin kanssa. Ikävä kyllä se ei estänyt leskeä tyhjentämästä tililtä kaikkea sinne alkoon.
Vaikka olisi tilinkäyttöoikeus tili suljetaan kun pankki saa tiedon tilinomistajan kuolemasta. Käyttöoikeus ei ole yhtikäs mitään kun kuolema vierailee. Ainoastaan muiden pesän osakkaiden valtuuttamalla valtakirjalla pääsee käsiksi vainajan tiliin, ja se on yleensäkin käytäntönä jos perikunta sovussa ja joku jaksaa hoitaa juoksevat kulut kuoleman jälkeen.
Älä nyt puhu läpiä päähäsi. Minäkin oletin, että tili olisi jäädytetty, mutta ei pankki voinut jäädyttää lesken varoja. Ei heillä ollut mitään oikeutta estää leskeä käyttämästä omia rahojaan. Kun ei heillä muita tilejä ollut, eikä kenelläkään ollut oikeutta perustaa leskelle uutta tiliä ja ohjata lesken tuloja sinne uudelle tilille, kun leski ei tätä halunnut tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: en aio olla missään olosuhteissa tyttäriin yhteydessä, se on minulle tehty heidän toimesta hyvin selväksi. Aion järjestää nyt ne hautajaiset pikimmiten, ja ilmeisesti omilla rahoilla.
Olemme onneksi puhuneet aivan hiljakkoin läpi kuinka kuoleman koittaessa molemmat toivoisi asiat hoidettavan. Kumpikaan meistä ei esim halunnut muistotilaisuutta tai lehteen ilmoitusta. Yhdistävä tekijä on se, että molemmilla hyvin pieni suku, mutta laaja ystäväpiiri. Edesmenneen puolison ystävät voivat sitten keskenään muistella. Aion laskea uurnan yksin tai sitten omien lasteni läsnäollessa (minulla niin ikään aikuisia lapsia). Otan nyt pesänselvittäjän ja palkkaan lakimiehen hoitamaan asiaa.
En tiedä miten annoin käsityksen, että minulla on taloudellisia ongelmia. Ei ole. Asunto jossa asun, on lasteni omistama, minulla tähän ikuinen hallintaoikeus. Minulla ihan kohtalainen rahatilanne. Meillä on pariturva-henkivakuutus, korvaussumma oli 170 000€ kun vakuutuksen muutama vuosi sitten otimme, en ole vielä selvittänyt onko summa pienentynyt/suurentunut ajan kuluessa vai onko se edelleen tuo sama. If:sta jokatapauksessa vahvistettiin, että he saavat tiedon jostain rekisteristä ja korvauksen saamiseksi vakuutusyhtiö on edunsaajaan yhteydessä, eli kertoivat soittavansa minulle kun tieto kuolemasta menee vakuutusyhtiöön. Voi tietysti olla että käsitin jotain väärin, tässä on ollut hirveästi selviteltävää
Vakuutusyhtiö ja pankit saavat tiedon kuolemasta entisestä väestörekisteristä, siinä voi kestää jopa 4 kuukautta.
Nykyisillä sähköisillä yhteyksillä tieto menee välittömästi. Viikon- sisällä tuli postia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Ois varmaan tullut nopeamminkin, mutta postihan on nykyään hidas. Isäni kuoli 20.8. Ja meillä on jo kaikki paperit. Haitajaiset oli eilen. Sovussa ollaan kaikki, niin kaikki sujuu.
Niin, koska omaiset ilmoittavat pankeille ja vakuutusyhtiöille.
No ei! Vaan lääkärin tehtyä kuolintodistuksen meni tieto automaattisesti. Kuolema oli la su välisenä yönä ja tili jäädytettiin heti maanantaina. Ei äitini mitään ehtinyt ilmoittaa. Digi aika nääs!
Vierailija kirjoitti:
Mites on? Ap kertoi, että heillä oli henkivakuutus, josta hän saa 170 000 eiroa. Onko tämä erillään perunkirjoituksesta vai meneekö tämäkin summa niihin laskelmiin mukaan? Meillä on sama tilanne: isällä oli säästähenkivakuutus, jossa edunsaajana me lapset. Lasketaanko sekin summa kuolinpesään mukaan?
Tasinko lasketaan kuolinpäivän tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: en aio olla missään olosuhteissa tyttäriin yhteydessä, se on minulle tehty heidän toimesta hyvin selväksi. Aion järjestää nyt ne hautajaiset pikimmiten, ja ilmeisesti omilla rahoilla.
Olemme onneksi puhuneet aivan hiljakkoin läpi kuinka kuoleman koittaessa molemmat toivoisi asiat hoidettavan. Kumpikaan meistä ei esim halunnut muistotilaisuutta tai lehteen ilmoitusta. Yhdistävä tekijä on se, että molemmilla hyvin pieni suku, mutta laaja ystäväpiiri. Edesmenneen puolison ystävät voivat sitten keskenään muistella. Aion laskea uurnan yksin tai sitten omien lasteni läsnäollessa (minulla niin ikään aikuisia lapsia). Otan nyt pesänselvittäjän ja palkkaan lakimiehen hoitamaan asiaa.
En tiedä miten annoin käsityksen, että minulla on taloudellisia ongelmia. Ei ole. Asunto jossa asun, on lasteni omistama, minulla tähän ikuinen hallintaoikeus. Minulla ihan kohtalainen rahatilanne. Meillä on pariturva-henkivakuutus, korvaussumma oli 170 000€ kun vakuutuksen muutama vuosi sitten otimme, en ole vielä selvittänyt onko summa pienentynyt/suurentunut ajan kuluessa vai onko se edelleen tuo sama. If:sta jokatapauksessa vahvistettiin, että he saavat tiedon jostain rekisteristä ja korvauksen saamiseksi vakuutusyhtiö on edunsaajaan yhteydessä, eli kertoivat soittavansa minulle kun tieto kuolemasta menee vakuutusyhtiöön. Voi tietysti olla että käsitin jotain väärin, tässä on ollut hirveästi selviteltävää
Vakuutusyhtiö ja pankit saavat tiedon kuolemasta entisestä väestörekisteristä, siinä voi kestää jopa 4 kuukautta.
Nykyisillä sähköisillä yhteyksillä tieto menee välittömästi. Viikon- sisällä tuli postia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Ois varmaan tullut nopeamminkin, mutta postihan on nykyään hidas. Isäni kuoli 20.8. Ja meillä on jo kaikki paperit. Haitajaiset oli eilen. Sovussa ollaan kaikki, niin kaikki sujuu.
Niin, koska omaiset ilmoittavat pankeille ja vakuutusyhtiöille.
No ei! Vaan lääkärin tehtyä kuolintodistuksen meni tieto automaattisesti. Kuolema oli la su välisenä yönä ja tili jäädytettiin heti maanantaina. Ei äitini mitään ehtinyt ilmoittaa. Digi aika nääs!
Meillä meni lääkärillä 2 viikkoa että hän sai kuolintodistuksen tehtyä ja toimitettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisitkin estetty, niin laita lapsille tekstari että isänsä on kuollut ja pyydä soittamaan jotta voitte sopia hautajaisista. Jos eivät estettyjä viestejään katso, niin heidän häpeänsä, mutta sulle jää puhtaat jauhot pussiin, olet yrittänyt.
Jos sitten menee riitelyksi, niin kukaan ei riitele yksin. Yritä olla aikuinen.Tällä tasolla on joidenkin keskustelijoiden järki. Rautalankaa: jos olet estetty, et voi lähettää tekstaria.
Voi prepaid liitymästä tai ystävän puhelimesta laittaa tekstarin, että isänne on kuollut , terv vaimo( ap) selkeää ja yksinkertaista, jos ei halua kiukutella. Lapsellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Hei, kiitos. Järjestän hautajaiset ja uurnan laskun mahd pian. Saanko nämä kulut sitten aikanaan kuolinpesältä kuitteja vastaan?
Jos noin olet riidoissa perikunnan kanssa että järjestät heiltä salaa hautajaiset ja uurnan laskun, veikkaan että et tule saamaan kuolinpesältä yhtään mitään vaikka olisi iso pino kuitteja. Heillä ei ole mitään velvoitetta sinuun nähden ja jos ei asioita kyetä sopimaan vihanpito jatkuu. . .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Tätä minäkin ihmettelen. Kun äitini kuoli 2018, leskelle jäi tilinkäyttöoikeus koska tili oli muotoa X tai Y. Leski olisi ihan yhtä helposti maksanut sieltä vainajan hautajaiskulut kuin hän maksoi omat alkon reissunsa. Toki koska leskelle oli tärkeämpää ne alkon reissut, niin hankin valtakirjan asioiden hoitamiseen pankin kanssa. Ikävä kyllä se ei estänyt leskeä tyhjentämästä tililtä kaikkea sinne alkoon.
Vaikka olisi tilinkäyttöoikeus tili suljetaan kun pankki saa tiedon tilinomistajan kuolemasta. Käyttöoikeus ei ole yhtikäs mitään kun kuolema vierailee. Ainoastaan muiden pesän osakkaiden valtuuttamalla valtakirjalla pääsee käsiksi vainajan tiliin, ja se on yleensäkin käytäntönä jos perikunta sovussa ja joku jaksaa hoitaa juoksevat kulut kuoleman jälkeen.
Käyttöoikeus on eri asia kuin tilin omistajuus. Tilin omistajalla on oikeus omia rahojaan tililtä käyttää.
Tässä on yksi syy miksi yhteistilejä ei enää suositella, ainakaan ainoaksi tiliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski voi järjestää hautajaiset kuten haluaa. Hautajaiset maksetaan aina kuolinpesän varoista. Kuten myös perunkirjoituskulut.
Jos perinnönjaosta tulee riitaa ja mennään oikeuteen niin yleensä häviäjä maksaa kulut.Kuolinpesästä ei voida maksaa mitään ilman kaikkien pesän osakkaiden suostumusta.
Usko nyt, hautauskulut maksetaan aina kuolinpesän varoista, ennemmin tai myöhemmin, joko ennemmin tai oikeudenkäynnin jälkeen myöhemmin, isojen lisäkulujen kanssa.
Höpönpöö.
Isäni hautajaiset maksoi isän isä, koska kuolinpesän osakkaat olimme minä 7v. ja sisko 1v. Isän isä maksoi ne ihan omista rahoistaan.
Saahan ne maksaa vaikka paavi jos se haluaa, mutta kuolinpesästä ne saadaan veloittaa aina. Ehkä isoisäkin veloitti ne kuolinpesästä jälkikäteen kuitteja vastaan.
Isoisä ei ole kuolinpesän osakas koskaan, jos vainajalla on kaksi lasta ja ilmeisesti avoliitossa ja näin kuolinpesän osakkaita on automaattisesrti vain vainaja lapset, joten hänellä ei ole mitään oikeutta sieltä maksattaakaan yhtään mitään.
Väitinkö minä jossakin että isoisä oli kuolinpesän osakas?
Sanoin että hautauskulut maksetaan kuolinpesästä huolimatta siitä kuka ne on etukäteen maksanut, vaikka se paavi. Eikä paavin tarvitse niitä veloittaa, jos haluaa maksaa omasta pussistaan.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi sinä pahoitit mielesi siitä että 30v nainen halusi itse laskea oman kukkansa mummonsa arkulle eikä tulla isän ja tämän vaimon perheen mukana laskemaan kukkia?
Oletko koskaan ollut hautajaisissa? Ohis.
Just viime hautajaissa joissa olin niin jokainen kuolleen miehen perheenjäsen, vaimo, tyttäret, näiden lapset yms. laskivat jokainen erikseen yhden ruusun arkulle.
Isäni hautajaisissa ei olisi tullut mieleenkään, että olisimme kolme sisarusta isän edellisistä avioliitoista menneet samaan aikaan yhteisillä kukilla arkulle kuin isän viimeinen vaimo.
Ihan normaalia, eikä mitään sen kummempaa. Eikä mitään vihaa tai riitaa ollut.
Missäs hautajaisssa sinä olet ollut jos nämä ovat sinusta outoja tapoja?
-ERI
Minä vastaan joka tuon tekstin kirjoitinkin: mieheni ja hänen siskonsa olivat etukäteen äitinsä hautajaisista sopineet, että me lähiomaiset menemme perhekunnittain: meidän perhe mukaan lukien miehen vanhin tytär (hänellä ei ole puolisoa, kumppania tai lapsia) sekä siskon perhe jossa kaikki lapset ovat alaikäisiä. Ja siis seppeleet kummaltakin perhekunnalta. Ei irtokukkia jokaiselta kuten joskus on tapana.
Nyt sitten homma meni niin, että me laskimme meidän perheen seppeleen jossa siis oli sen vanhemmankin tyttären nimi, ja hän sitten istui penkissä sen muistovärssyn lukemisen aikaan ja sitten hän meni arkulle ja jätti ruusun. Ja sen jälkeen meni mieheni siskon perhekunta.
Jos näin on vainajan lasten puolesta päätetty, että perhekunnat menevät yhdessä ja kummallakin porukalla oma kukkaseppele eikä mitään yksittäisiä ruusuja, niin kai nyt jokainen voisi tätä vainajan lasten tahtoa noudattaa?
Miehen vanhin tytär siis sanoi ihan erikseen ennen hautajaisten alkua, että hän päätti tänä aamuna että hän menee yksin arkulle koska hän ei halua jättää viimeistä tervehdystä mummolle sellaisen henkilön kanssa jonka kanssa ei tule toimeen. Mieheni ja hänen siskonsa olivat ihan haavi auki. Ja samassa yhteydsssä sanoi, että haluaa istua eri penkkirivilläkin. Muistotilaisuudessa ei sanonut mitään mutta meni siis istumaan erään kaukaisemman sukulaisen kanssa samaan pöytään eikä jäänyt lähiomaisten pöytään. Mikä lie syynä. Ehkäpä tulkitsen väärin kun sanon että ei halunnut minun kanssa samaan pöytään.
T. Se joka tuon alkuperäisen tekstin kirjoitti
No voi helvetti.
Kai nyt kolmekymppinen aikuinen nainen saa yksin viedä mummunsa arkulle sen yhden kukkasen.
On törkeää, että hänen isänsä ja sisarensa päättävät mitä aikuinen nainen saa yksin tehdä.
Ja mikä syy tuo on, ettei hän ole naimisissa, ei ole kumppania, eikä lapsia? Tekeekö se hänestä vöhö-älyisrn vai syyntakeettoman?
Mitäs ette kysyneet häneltä etukäteen, mitä hän itse haluaa?
Vaan kävelitte hänen yli, kun päätitte näyttää, että meillä viedään oikein perhekunnittain seppeleet.
Ja miten joku muistotilaisuudessa edes kiinnittää huomiota, missä hän istuu?
Mukavaan se on nähdä niitä kaukaisiakin sukulaisia joskus, edes hautajaisissa.
Koko tekstistäsi paistaa läpi se, että piti näyttää kaikille, kuinka teidän perhe on niin yhtenäinen, vaikkei ole.
Sulla on harvinaisen fiksu tytärpuoli, josta minä olisin ylpeä, ei anna itseään pompottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa vielä kerran. Täällä on ihmeellisiä käsityksiä:
- olimme naimisissa
- ei avioehtoa
- testamentti (lapsille vain lakiosa)
- asunto jossa asuimme (minä asun edelleen) on minun lasteni omistama, tähän minulla elinikäinen hallintaoikeus. Kyseessä ns arvohuoneisto Helsingin keskustassa ja verotuksellisista syistä päädytty tähän. Minulla helposti realisoitavaa omaisuutta+ rahaa yhteensä 60 000€
- edesmenneellä puolisollani kesähuvila (arvo n 500 t), aiemmalla vaimolla ei ollut tästä omistusta. Lisäksi hänellä osakkeita ja rahastoja n 200 t- minun omaisuus 60 t ja puolison 700 t. Lisäksi IF:n työntekijä sanoi, että henkivakuutusrahat katsotaan minun omaisuudeksi. Näin minun omaisuus on siis ilmeisesti 230 tuhatta (mikäli korvaus edelleen 170 t)
- koska meillä oli testamentti, perin jotain. Sitä en tiedä, tehdäänkö ensin ositus, jonka perusteella minulle tulisi tasinkoa ilmeisesti 235 tuhatta. Tästä jäljellä olevasta sitten lakiosuus ja loppu minulle perintönä ja tästä osuudesta myös perintövero
- olen itselleni laittanut näitä paperille lähinnä vakuutusyhtiön kanssa keskusteltuani. Olen tilanteessa ensimmäistä kertaa ja siksi en tiedä kuvioita
- kunnioitan lasten minulle aiempaa esittämää vaatimusta; älä ole koskaan yhteydessä meihin, emme halua nähdä sinua. Asia on minulle yksiselitteinen. Siksi pesänselvittäjä tai lakimies saa hoitaa yhteydenoton
Ilmeisesti äidin jälkeen pesänjako on toimitettu. Eikä se kuolinpesä kuulu tähän enää.
Miksi jänkkäät tuota, että kunnioitan lasten toivomusta etten ole missään yhteydessä?
Tämä on aivan kuin joki 15 -vuotias teini, jolla on herne nokassa ja pitkällä.
Ei sillä ole herran jumala mitää merkitystä kuka on sanonut ja mitä sanonut. Tai kuka tehnyt ja mitä tehnyt.
Jos lasten isä on kuollut niin siitä sun on vaan ilmoittava oli historia mikä tahansa.
Et voi olla tosissasi???
Tulee mieleen, ettet halua ilmoittaa kun pelkäät mitö hankaluuksia siitä sitte seuraa kun välit ovat huonot. Että tyttäret keksivät jotain mikä ei tunnu susta kivalta.
Voi olla. Mutta voin vannoa, että muuten on vielä huonompi tilanne.
Ole fiksu nyt.
Apua, mä olen sinne mennyt viimeiset kuusi vuotta joka aamu klo 8 🤫 Ja joku mulle maksaakin siitä että istun siellä.