Miten järjestelisit elämäsi jos sinulla olisi työpaikka Helsingissä 2900 e nettotuloilla ja 60ke omaisuutta? Ei lapsia, ei miestä, ei lemmikkiä
Mitä siis itse tekisit jos nuo olisivat ainoat rajoitukset?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään väliä. Kaikki on materialia, jolla ei ole väliä. Se on sama ostatko 100k arvoisen auton vai 20k.
Olet työorja ja luulet elämäsi olevasi onnellinen, koska matkustat kerran vuodessa johonkin kehitysmaahan, jossa orjat tarjoavat sulle kalliita coctaileja.
Ainoa jolla on merkitystä on lapset. Somalit osaavat niitä tehdä, mutta te suomalaiset naiset olette nirsoja siihen asti kunnes kuolette yksin.
Miksi lapsilla (ja peräti vain lapsilla) on merkitystä? Ja miksi pitää olla merkitystä, mihin sitä mielestäsi tarvitsee? Ja onko väärin luulla olevansa onnellinen, eikö se ole yhdentekevää jos se tuntuu onnelta?
Onko mielestäsi ihminen joka haluaisi lapsia mutta ei saa, tuomittu onnettomuuteen, mitä heille sanoisit, hirsipuuhun suoraan?
Suurin osa "lapsettomista" on lapsettomia, koska on jo yli 40. Keskittyi uraan perheen sijasta. Piti pelleillä pelureiden kanssa, koska tavallinen ei kelvannut.
Osta sitten vaikka 30 kissaa. Joskus näen naisen, jolla 9 koiraa talutusnuorassa. Säälittävä näky.
Jos ne koirat käyttäytyy hyvin, ihailtavapas. Kerran näin pienen hoikan hennon naisen, joka talutti kolme isoa koiraa, oisko jotain cane corsoja olleet. Koirat totteli naisen pienintäkin elettä, olin ihan että wau!
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on jo pilalla. Eivät ihmiset keksi innostavia juttuja normaaleilla (hyvillä) varoilla. Jos jollakin on kiva palkka ja säästössä 60k, pakko tulla ketjuun kuittailemaan, että mitä kaikkea häneltä sitten kuitenkin puuttuu ja minkään tavoittelukaan ei kannata, koska kaikkihan me kuollaan joko onnettomina tai luovuttaneina.
He ovat masentuneita sieluja, jotka eivät ole löytäneet mistään iloa ja sisältöä elämäänsä.
Sijoittaisin 50 000 ja pitäisin 10 000 puskurina. Aika pieni summahan tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen tarvitsee miehen ollakseen onnellinen.
Mies on onnellisin sinkkuna.
Sehän on juuri päinvastoin
Minä en ole onnellisin sinkkuna eikä varmaan suurin osa muistakaan naisista. Miksi he muuten olisivat parisuhteessa.
Suurin osa naisista ei ole parisuhteessa.
Ensiksi läimäyttäisin itseäni naamaan että mitä hittoa teet Helsingissä.
Toiseksi irtisanoutuisin ja irtisanoisin asuntooni ja muuttaisin Lappiin.
Lapissa etsisin työpaikan ja muistuttaisin itseäni että ei mitään Hesuliin yhtäkkiä päätymisiä sitten enää kiitos!
Jos etätyö mahdollista, viettäisin joka talvi 3-4 kk jossain lämpimässä maassa (Euroopassa kuitenkin).
Opettelisin espanjaa ja italiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostaisin asunnon, ottaisin lemmikkejä, etsisin miehen ja tekisin lapsia. Sitten ostettaisiin isompi asunto ja matkustettaisiin. Etsisin paremmin palkatun työn.
aneemista peruselämää, unohdit kultaisen noutajan
Ja mikäs muu se kultainen noutaja on kuin lemmikki? 🤦🏻
Teetkö etätöitä kotona vai käytkö työpaikalla? Sen mukaan ostaisin asunnon. Kaksio on oltava jos on kotona kaikki päivät. Laittaisin rahaa säästöön ja matkustelisin.
Jännä miten tänne on kerääntyneet kaikki raharikkaat joille lähes kolmentonnin nettopalkka on huono palkka. Siinähän pitää olla yli 4,5ke brutto
Vierailija kirjoitti:
Sijoittaisin 50 000 ja pitäisin 10 000 puskurina. Aika pieni summahan tuo on.
Et eläisi missään?
Sisustaisin asunnon makuni mukaisesti (esim. ostaisin antiikkihuonekaluja, joihin tällä hetkellä ei ole varaa), tekisin nelipäiväistä viikkoa ja kävisin usein teatterissa, museoissa, oopperassa, baletissa jne, kun kerran olisin Helsingissä, jossa kulttuuria riittää! :D Se onkin melkein ainoa syy, miksi asuisin Helsingissä. Ja tietenkin se, että sieltä pääsee suoraan viikonloppureissuun Eurooppaan, ilman, että menee päivä jo pelkkään Helsinkiin kulkemiseen. Matkustelisin useammin kuin kerran vuodessa. Ottaisin koiran, josta olen koko ikäni haaveillut (nykyinen elämäntilanteeni ei sitä salli) ja kyläilisin usein ystävien ja sukulaisten luona. Jos löytyisi sopiva kumppani, koettaisin vielä ehtiä saada lapsen, vaikka ikä jo alkaa tulla vastaan.
Ostaisin hyvien yhteyksien päästä tilavan parvekkeellisen yksiön jossa on alkovi. Kiinnittäisin ostaessa huomiota siihen, että ikkunasta on kaunis näköala. Edullinen alue, jotta asunnon omarahoitusosuuden jälkeen omaisuudesta jäisi noin puolet sijoitettavaksi osinkoa tuottaviin osakkeisiin. Palkasta 20% laittaisin puskuritilille ja myöhemmin sijoituksiin.
Sijoitukset tuottavat säännöllistä tuloa. Puskuri on tarpeen jos jää työttömäksi tai sairastuu, tai taloyhtiöön tulee remonttia.
Autoa en ostaisi. Harrastaisin liikuntaa ja kulttuuria, tapaisin ystäviä ja sukulaisia. Eläkkeelle jäätyä saattaisin myös tehdä jotain vapaaehtoistyötä.
Eläisin ! Mitä ihmettä pitäisi järjestellä ?
Mitä tarkoittaa 60ke omaisuutta? 60 kenkää?
Kävisin joka aamu suihkussa, pesisin vähintään kaksi kertaa päivässä hampaat, liikkuisin säännöllisesti, lukisin paljon ja menisin aikaisin nukkumaan. Hiukset pesisin kaksi kertaa viikossa.
Kysythän uudelleen, jos jokin asia jäi epäselväksi.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi läimäyttäisin itseäni naamaan että mitä hittoa teet Helsingissä.
Toiseksi irtisanoutuisin ja irtisanoisin asuntooni ja muuttaisin Lappiin.
Lapissa etsisin työpaikan ja muistuttaisin itseäni että ei mitään Hesuliin yhtäkkiä päätymisiä sitten enää kiitos!
Hesuli taitaa olla jokin hahmo Muumeissa, ehkä Vilijonkan serkku?
En asuisi yksiössä. Kyllä vähintään kaksio pitää olla. Monessa maassa yksiöitä ei edes tunneta.
Itse asuisin mieluiten omassa asunnossa, lähellä työpaikkaa, merinäköalalla, lähellä harrastuksia (kuntosali, uimahalli) ja lähellä palveluja keskustan tuntumassa. Omalle autolle parkkipaikka, asuntona kolmio eli ylimääräinen makuuhuone ystäviä ja etätöitä varten.
Toinen juttu riittääkö nuo rahat tuohon kaikkeen.
Noin pienillä tuloilla ja omaisuudella kannattaa muuttaa tunnin ajomatkan päähän Helsingistä.
Noilla vielä mitään hötkyillä. Jatkaisin vielä jonkin aikaa niineen ja nauttisin töistä ja arjesta. Muutaman kerran vuodessa kaupunkireissuja maailmalle.
Eteneminenkin voisi olla vaihtoehto.