Miten järjestelisit elämäsi jos sinulla olisi työpaikka Helsingissä 2900 e nettotuloilla ja 60ke omaisuutta? Ei lapsia, ei miestä, ei lemmikkiä
Mitä siis itse tekisit jos nuo olisivat ainoat rajoitukset?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen tarvitsee miehen ollakseen onnellinen.
Mies on onnellisin sinkkuna.
Eikös tutkimukset ihan aukottomasti todista juuri päinvastoin, yhteiselämä laskee naisen elämänlaatua ja miehen se nostaa?
Ja yksilöitähän me olemme kaikki.
Saahan sitä tutkimuksilla haukkua miehiä ja alistaa. Kyllä sinkkumiehet ovat onnellisempia kuin kotiorjiksi joutuneet miehet ja narsistien ja väkivaltaisten naisten kanssa olevat miehet.
Jengi on kyl aika pihalla.. noilla tuloilla asuu etelä-hki korkeintaan jossain koirankopissa, eikä kauheesti matkustella tai veneillä kaivarin rannassa..
Tuo on pääkaupunkiseudulla aika tavanomainen hyvintoimeentulevan keskiluokkaisen tietotyöläisen tilanne. Asuminen täällä eniten maksaa, joten se määrää aika paljon. Miten haluat tai olet velvollinen kulkemaan työmatkaa vaikuttaa asuinpaikkaan.
Itse ostaisin asunnon Meilahden liepeiltä työni ja harrastusteni vuoksi ja tekisin siihen remontin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään väliä. Kaikki on materialia, jolla ei ole väliä. Se on sama ostatko 100k arvoisen auton vai 20k.
Olet työorja ja luulet elämäsi olevasi onnellinen, koska matkustat kerran vuodessa johonkin kehitysmaahan, jossa orjat tarjoavat sulle kalliita coctaileja.
Ainoa jolla on merkitystä on lapset. Somalit osaavat niitä tehdä, mutta te suomalaiset naiset olette nirsoja siihen asti kunnes kuolette yksin.
Miksi lapsilla (ja peräti vain lapsilla) on merkitystä? Ja miksi pitää olla merkitystä, mihin sitä mielestäsi tarvitsee? Ja onko väärin luulla olevansa onnellinen, eikö se ole yhdentekevää jos se tuntuu onnelta?
Onko mielestäsi ihminen joka haluaisi lapsia mutta ei saa, tuomittu onnettomuuteen, mitä heille sanoisit, hirsipuuhun suoraan?
No etisisin työtä muualta ja muuttaisin tietenkin pois Helsingistä, mahdollisimman nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Outoja vastauksia, mietin että missä te asuisitte (Vantaalla junanvarressa rivarissa kohtuuhintaan, ison velan kanssa keskusta-asunnossa) miten liikkuisitte (auto, sähköpyörä, joukkoliikenne) ehkä mökki, hankkisitteko koiran tai kanoja tms...
en kysynyt parisuhdeneuvoja tms.
Ostaisin 25m2 yksiön ydinkeskustasta, sähköpyörän ja perustaisin kanalan kotini parvekkeelle. Kansalaisopistossa opiskelisin brasiliaa ja harrastaisin pesäpalloa.
Jos vaikka vuokraisit sen Martina Aitolehden sijoituskämpän ja saisit elämääsi vähän jännitystä?
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka vuokraisit sen Martina Aitolehden sijoituskämpän ja saisit elämääsi vähän jännitystä?
Siitä puuttuu parveke, jonka tarvitsen kanoilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään väliä. Kaikki on materialia, jolla ei ole väliä. Se on sama ostatko 100k arvoisen auton vai 20k.
Olet työorja ja luulet elämäsi olevasi onnellinen, koska matkustat kerran vuodessa johonkin kehitysmaahan, jossa orjat tarjoavat sulle kalliita coctaileja.
Ainoa jolla on merkitystä on lapset. Somalit osaavat niitä tehdä, mutta te suomalaiset naiset olette nirsoja siihen asti kunnes kuolette yksin.
Miksi lapsilla (ja peräti vain lapsilla) on merkitystä? Ja miksi pitää olla merkitystä, mihin sitä mielestäsi tarvitsee? Ja onko väärin luulla olevansa onnellinen, eikö se ole yhdentekevää jos se tuntuu onnelta?
Onko mielestäsi ihminen joka haluaisi lapsia mutta ei saa, tuomittu onnettomuuteen, mitä heille sanoisit, hirsipuuhun suoraan?
Suurin osa "lapsettomista" on lapsettomia, koska on jo yli 40. Keskittyi uraan perheen sijasta. Piti pelleillä pelureiden kanssa, koska tavallinen ei kelvannut.
Osta sitten vaikka 30 kissaa. Joskus näen naisen, jolla 9 koiraa talutusnuorassa. Säälittävä näky.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka vuokraisit sen Martina Aitolehden sijoituskämpän ja saisit elämääsi vähän jännitystä?
Kysyn edelleen että mitä sinä tekisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja vastauksia, mietin että missä te asuisitte (Vantaalla junanvarressa rivarissa kohtuuhintaan, ison velan kanssa keskusta-asunnossa) miten liikkuisitte (auto, sähköpyörä, joukkoliikenne) ehkä mökki, hankkisitteko koiran tai kanoja tms...
en kysynyt parisuhdeneuvoja tms.
Ostaisin 25m2 yksiön ydinkeskustasta, sähköpyörän ja perustaisin kanalan kotini parvekkeelle. Kansalaisopistossa opiskelisin brasiliaa ja harrastaisin pesäpalloa.
Brasiliaa?
Olisin onnellinen. Jos työ olisi pysyvä, harkitsisin asunnon ostoa, mutta ainakin Vuokra-asunto olisi haluamallani alueella. Harrastaisin haluamaani urheilulajia, tapaisin minulle tärkeitä ihmisiä, perustaisin oman yrityksen työn oheen eläkepäivieni iloa ajatellen ja toivottavasti myös muiden onneksi, voisin palkata työvoimaa kun tuloa tulisi sisään, siitä sitten laajentaen...
Muuttaisin ensimmäiseksi pois Helsingistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään väliä. Kaikki on materialia, jolla ei ole väliä. Se on sama ostatko 100k arvoisen auton vai 20k.
Olet työorja ja luulet elämäsi olevasi onnellinen, koska matkustat kerran vuodessa johonkin kehitysmaahan, jossa orjat tarjoavat sulle kalliita coctaileja.
Ainoa jolla on merkitystä on lapset. Somalit osaavat niitä tehdä, mutta te suomalaiset naiset olette nirsoja siihen asti kunnes kuolette yksin.
Miksi lapsilla (ja peräti vain lapsilla) on merkitystä? Ja miksi pitää olla merkitystä, mihin sitä mielestäsi tarvitsee? Ja onko väärin luulla olevansa onnellinen, eikö se ole yhdentekevää jos se tuntuu onnelta?
Onko mielestäsi ihminen joka haluaisi lapsia mutta ei saa, tuomittu onnettomuuteen, mitä heille sanoisit, hirsipuuhun suoraan?
Suurin osa "lapsettomista" on lapsettomia, koska on jo yli 40. Keskittyi uraan perheen sijasta. Piti pelleillä pelureiden kanssa, koska tavallinen ei kelvannut.
Osta sitten vaikka 30 kissaa. Joskus näen naisen, jolla 9 koiraa talutusnuorassa. Säälittävä näky.
Miksi se sinua säälittää? Oletko kuullut projisoinnista? Psykologinen ilmiö jossa sovittelee omia tunteitaan ja näkemyksiään muille?
Yleistä rajattomille persoonille. Jos perheellistyy kovin nuorena niin ei välttämättä minäkuva kehity, varsinkin jos on ollut rankka lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Nainen tarvitsee miehen ollakseen onnellinen.
Mies on onnellisin sinkkuna.
Sehän on juuri päinvastoin
Lähtisin töihin ulkomaille, osa rahoista sijoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin etelä-Helsinkiin ja ostaisin veneen kaivariin. Talvella matkustelisin niin paljon kuin mahdollista. Arkena urheilisin niin paljon kuin mahdollista.
Jes, just tällaisia hain! kiitos :)
ap
No noilla tuloilla ja säästöillä ei noista tehdä muuta kuin urheilua. Jos ostat veneen ei talvella matkusteltaisi niin paljoa kuin mahdollista. Ja riippuu toki myös kuinka paikkaan sidottua työ on. Jos lomaa on se viikko talvella, niin sekin asettaa omat rajoituksensa.
Ostaisin jonkin ihanan uudehkon asumisoikeusasunnon, jonka sisustaisin mieleni mukaan. Uusisin vaatekaapin. Harrastaisin. Tekisin 80 % työaikaa.
Jos suunnitelma ei saa sisältää miehen, lasten tai lemmikkien hankkimista, niin täytyykin vähän miettiä...
Haluaisin asua mahdollisimman lähellä työpaikkaa mutta myös hiihtolatuja. Saattaisin muuttaa Espooseen ja Vantaalle jos työmatka pysyisi n. puolessa tunnissa. Ostaisin mielelläni rivarikaksion ja istuttaisin pihalle hyötykasveja. Saattaisin alkaa harrastaa hiihdon lisäksi myös thriathlonia.
Jos olisi ok että hankkisin myös lemmikkejä niin täyttäisin rivarikaksion kissoilla. Alkaisin kasvattaa niitä ja käyttää näyttelyissä.
Jos lapsikin olisi ok niin tekisin sellaisen itsellisenä naisena.
Miestähän ei niin vaan hankita mutta olisi tervetullut sinne kissojen ja lapsen seuraksi jos haluaisi. Thriathlonin varmaan joutuisin sitten jo jättämään pois kun ei ehtisi.
Ei ole mitään väliä. Kaikki on materialia, jolla ei ole väliä. Se on sama ostatko 100k arvoisen auton vai 20k.
Olet työorja ja luulet elämäsi olevasi onnellinen, koska matkustat kerran vuodessa johonkin kehitysmaahan, jossa orjat tarjoavat sulle kalliita coctaileja.
Ainoa jolla on merkitystä on lapset. Somalit osaavat niitä tehdä, mutta te suomalaiset naiset olette nirsoja siihen asti kunnes kuolette yksin.