Miten 1970-luvulla oli ylipäänsä mahdollista säilyä elossa kun esim kouluruoassa oli äärimmäisen vähän kasviksia

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

Mesillä oli porkkana - ja lantturaastetta ja salaattia ja sieniä. Äiti sanoi että syö ainakin kasvikset. Perunaa tai riisiä sai jättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä ketju, jossa ihmiset ylpeilevät sillä, etteivät ymmärrä ruokasuosituksia. Voisitteko samalla kertoa, mistä johtuu eliniänodotteenkasvu?

Ennen kuoltiin enemmän sairauksiin eikä välttämättä ruokavalion takia. Jos et ole huomannut niin kehitystä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Jos verrataan muinaisia ihmisiä niin elinajanodote oli pienempi neoliittisella kaudella kuin myöhäispaleoiittisella kaudella vaikka maanviljelystä ei jälkimmäisellä ollut vielä edes keksitty.

Kyllä. Sydänkohtaus ,joka johtuu sepelvaltimotaudista ,oli tosi yleinen kuolinsyy. Ja on kyllä pääasiassa elämäntapassiraus. Kovat rasvat. Pohjois-Karjala-projektissa tätä riskiä saatiin pienennettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

"Todellisuudessa mitään yhtä tiettyä alkuperäistä ruokavaliota ei ollut olemassa, Tallavaara sanoo.

On totta, että metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa oli aina lihaa, lintua, matelijaa, kalaa tai merinisäkästä. Niiden määrä vaihteli kuitenkin valtavasti, 20 ja 90 prosentin välillä.

Loput ruuasta oli esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja juuria. Joillain alueilla ihmiset söivät yllättäen paljon hunajaa, silloin kun sitä oli saatavilla. Siitä saattoi tulla jopa viidennes ruokavalion energiasta.

Siis hunajaa eli hiilihydraatteja, sokeria! Metsästäjä-keräilijän ruokavalio sisältääkin toisinaan runsaasti hiilihydraatteja."

Vierailija kirjoitti:

Olen kasvanut maalla, meillä oli kasvimaa, porkkanaa, naurista jne, marjat metsästä, vadelmat omilta mailta, herukat. 

Niin minäkin. Mitään ei kielletty syömästä. Kerrottiin kyllä, mitä ei saa syödä myrkyllisyyden takia. Syötiin lapsena kaikki ruoalta näyttävä. Tippuneet omenat hävisi äkkiä parempiin suihin tai tuoreet vadelmat tien vierestä. Tietenkin söimme kaikki näkemämme ahomansikat ja mustikoita niin paljon kuin mieli teki. Karviaispuskat syötiin tyhjäksi ennen kuin äiti ehti keräämään. Syötiin jopa aronianmarjat pensasaidasta ja ruusunmarjat suoraan puskista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

"Todellisuudessa mitään yhtä tiettyä alkuperäistä ruokavaliota ei ollut olemassa, Tallavaara sanoo.

On totta, että metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa oli aina lihaa, lintua, matelijaa, kalaa tai merinisäkästä. Niiden määrä vaihteli kuitenkin valtavasti, 20 ja 90 prosentin välillä.

Loput ruuasta oli esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja juuria. Joillain alueilla ihmiset söivät yllättäen paljon hunajaa, silloin kun sitä oli saatavilla. Siitä saattoi tulla jopa viidennes ruokavalion energiasta.

Siis hunajaa eli hiilihydraatteja, sokeria! Metsästäjä-keräilijän ruokavalio sisältääkin toisinaan runsaasti hiilihydraatteja."

Kaikki luomua ilman lisäaineita.

Kyllä oli 70-luvulla aina jotain tuoretta kasvista kouluruoalla. Yleensä salaatti tai raaste tai vähintään tuoremehu. Kotona taisi joillakin olla vain keitettyä perunaa ja ruskeaa kastiketta ilman mitään lihaa tai muutakaan proteiinia. No maitoa ehkä.

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta nykyisessä vallitsevassa ruokavaliossa täytyy olla enemmän vikaa kuin esim. 70-luvun. Ihmiset lihoo ja lihoo vaikka "tietoa" on enemmän. 

Se on se vehnä. Sanokaa minun sanoneen.

70-luvulla syötiin paljon ranskanleipää (oli kaupan halvin leipä) ja leivottiin itse vehnäjauhoista vaikka mitä herkkuja. Ei silti lihottu.

Nykynuoret ovat valtavan pitkiä, ja uskon hyvän ravinnon olevan yksi syy. Itse 67 syntyneenä 163-senttisenä naisena tunnen itseni hobbitiksi haltioiden keskellä.

Kaikilla oli pihassa omenapuita. Niitä syötiin syksyllä koko ajan. Ja ihan sellaisenaan suoraan puusta. Lisäksi äiti teki omenahilloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

"Todellisuudessa mitään yhtä tiettyä alkuperäistä ruokavaliota ei ollut olemassa, Tallavaara sanoo.

On totta, että metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliossa oli aina lihaa, lintua, matelijaa, kalaa tai merinisäkästä. Niiden määrä vaihteli kuitenkin valtavasti, 20 ja 90 prosentin välillä.

Loput ruuasta oli esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja juuria. Joillain alueilla ihmiset söivät yllättäen paljon hunajaa, silloin kun sitä oli saatavilla. Siitä saattoi tulla jopa viidennes ruokavalion energiasta.

Siis hunajaa eli hiilihydraatteja, sokeria! Metsästäjä-keräilijän ruokavalio sisältääkin toisinaan runsaasti hiilihydraatteja."

Suomessa oltiin taatusti ilmastollisista syistä lähempänä inuiittien 99% lihaa kuin 20% lihaa ruokavaliota. Siinähän yritätte elää läpi talven metsän antimilla syömättä lihaa tai kalaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä ketju, jossa ihmiset ylpeilevät sillä, etteivät ymmärrä ruokasuosituksia. Voisitteko samalla kertoa, mistä johtuu eliniänodotteenkasvu?

Ennen kuoltiin enemmän sairauksiin eikä välttämättä ruokavalion takia. Jos et ole huomannut niin kehitystä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Jos verrataan muinaisia ihmisiä niin elinajanodote oli pienempi neoliittisella kaudella kuin myöhäispaleoiittisella kaudella vaikka maanviljelystä ei jälkimmäisellä ollut vielä edes keksitty.

Kyllä. Sydänkohtaus ,joka johtuu sepelvaltimotaudista ,oli tosi yleinen kuolinsyy. Ja on kyllä pääasiassa elämäntapassiraus. Kovat rasvat. Pohjois-Karjala-projektissa tätä riskiä saatiin pienennettyä.

Tämä on näitä Pekka-Puska myyttejä - todellinen syy on viljat ja erityisesti sokeri. Liha ja eläinrasva kuuluvat ihmisen luontaiseen ruokavalioon.

Ei mitenkään. Kaikki kuoli silloin joka päivä. Seuraava kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta nykyisessä vallitsevassa ruokavaliossa täytyy olla enemmän vikaa kuin esim. 70-luvun. Ihmiset lihoo ja lihoo vaikka "tietoa" on enemmän. 

Se on se vehnä. Sanokaa minun sanoneen.

70-luvulla syötiin paljon ranskanleipää (oli kaupan halvin leipä) ja leivottiin itse vehnäjauhoista vaikka mitä herkkuja. Ei silti lihottu.

Koulussa syötiin näkkäriä joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla oli pihassa omenapuita. Niitä syötiin syksyllä koko ajan. Ja ihan sellaisenaan suoraan puusta. Lisäksi äiti teki omenahilloa.

Joo, muistan kun lapsina istuttiin joskus omenapuun haarassa ja rouskuteltiin omenia. Nykyään ei millään pystyisi syömään samaa määrää.

Vierailija kirjoitti:

Silloin myös liikuttiin ja oltiin elämän iloisia. Tähän päivään mennessä en ole sairastellut oikeastaan ollenkaan, olen hoikka ja syön ne unohtuneet kasvikset moninverroin. Liikun ja nautin. T:60-vuotias.

60v täälläkin! Ja muutenkin samat sanat! Ei ole allergioita, laktoosi-intoleranssia, ei keliakiaa. Viimeksi olin sairauslomalla neljä vuotta sitten kun viisaudenhammas piti leikata.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillisiä ruokia, tarjottiiin AINA kuorittujen keitettyjen perunoiden kanssa:

Lihakastike

Tilliliha

Maksakastike

Maksalaatikko

Karjalanpaisti

Sipatti🤮🤮🤮

Makaronilaatikko

Veriletut

Täh? Meillä piti kuoria itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metsästäjä-keräilijät ovat juurikin sitä mihin nimi viittaa. Metsästävät/kalastavat lihaa, keräävät luonnon antimia kuten marjoja, sieniä, villivihanneksia, siemeniä, juuria yms.

Ovat juu mutta tiede on selvittänyt että muinaiset nykyihmiset söivät pääasiassa lihaa ja rasvaa sekä hyvin vähän kasvikunnan tuotteita. Inuiittien ruokavalio voi olla lähimpänä näitä muinaisia esi-isiämme.

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/ajankohtaista/suomes…

"Etnografisten ja historiallisten lähteiden perusteella havaitsimme, että Etelä-Suomessa luonnonkasvit ovat olleet merkittävä hätävara maanviljelyn kannalta epäonnisten vuosien aikana."

Nimenomaan hätävara kun on jo siirrytty maanviljelyyn. Ennen maanviljelyä syötiin lihaa ja rasvaa (hirviä, kalaa, hylkeitä jne.).

"Kivikauden ruokavalioon ovat todennäköisesti kuuluneet esimerkiksi paahdetut pähkinät ja sikoangervon juurimukulat, vadelmat, katajanmarjat, tuomen marjat, puolukka ja mustikka tuoreina ja säilöttyinä, jauhosavikka, ulpukan siemenet, heinäkasvien jyvät, suolaheinät, hierakat ja männyn sisäkuoresta valmistettu pettu.

Kasveja hyödynnettiin myös muuten: esimerkiksi sianpuolukkaa on voitu käyttää nahkojen parkitsemiseen ja katajan oksia ja neulasia ruuan savustamiseen. Katajanmarjoja ja neulasia on poltettu tautien välttämiseksi.

Valtaosa löydetyistä kasveista on esiintynyt jo kivikaudella samoilla alueilla kuin nykyään. Pähkinäpensas ja vesipähkinä kasvoivat nykyistä pohjoisempana."

Naurettavaa propagandaa. Lihaa silloin syötiin eikä juuri muuta.