Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu välillä että elämä menee hukkaan sinkkuna
14.09.2023 |
En vain voi tälle tunteelle mitään. Äskenkin tuli itku. Olen 32v nainen. 9 vuotta sinkkuna! Kuvitelkaa. Kaikista tapailuista, treffeistä, elämän elämisestä huolimatta.. 2 rakkaustarinaakin tuohon aikaan mahtuu, mutta kumpikaan ei muodostunut kumppanuudeksi. Ei vain toiminut. Elämäntilanne liian vaikea.
Olen tylsistynyt deittailuun. Liikaa 6-12kk suhteita.. En enää jaksa. Millään. Ärsyttää olla nainen parhaassa iässä, kauneimmillaan, mutta YKSIN. Kaikki muu elämässä hyvin. On paljon ystäviä, perhe, terveys. Olen unelmieni alalla. Mutta taustalla kokoajan se tyhjyys. Yksinäiset aamut. Yksinäiset illalliset. Yksinäiset reissut ja retket.. Huoh.
Olen niin hiton kyllästynyt. Välillä tekisi mieli ottaa ensimmäinen vastaantulija ja tyytyä siihen vain. Olen oikeastaan koittanut jopa näitä "väkisin"-suhteita. Mutta ei sitäkään pitkään voi toimia itseään vastoin, jos ei viihdyn toisen seurassa eikä puhuttavaa ole. Ja jos seksikään ei toimi.
Niin minkäs teet? Koska pitää luopua toivosta? :(
Kommentit (102)
Minä olen 43 ja sinkku ja ihan kyllä elän täyttä elämää. Maailmassa on niin paljon kaikkea kiinnostavaa, että en voi olla nauttimatta siitä näinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vähän tuo kun keskittyy siihen puutteeseen. Vaikka kumppanin puutteeseen. Niin se niinku vahvistaa sen puutteen olemassaoloa. Näin se toimii. En tiedä miksi.
Täällä olisi 41v mies onnellisessa avioliitossa maailman parhaimman naisen kanssa. Meillä on yksi poika ja omakotitalo joka on lähes kokonaan maksettu. On maailman hienoin asia käpertyä oman kullan kainaalon joko sohvalle leffaa katsomaan tai illalla nukkumaan. Tehdään paljon kivoja asioita perheen kanssa,matkustellaan paljon, metsäretkiä,vaelluksia, risteilyjä ym. Meillä on myös aikaa lapselle ja kiva olla läsnä joka hetki :) Olemme olleet avioliitossa yli 17 vuotta. Edelleen kävellään käsi kädessä :)
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi 41v mies onnellisessa avioliitossa maailman parhaimman naisen kanssa. Meillä on yksi poika ja omakotitalo joka on lähes kokonaan maksettu. On maailman hienoin asia käpertyä oman kullan kainaalon joko sohvalle leffaa katsomaan tai illalla nukkumaan. Tehdään paljon kivoja asioita perheen kanssa,matkustellaan paljon, metsäretkiä,vaelluksia, risteilyjä ym. Meillä on myös aikaa lapselle ja kiva olla läsnä joka hetki :) Olemme olleet avioliitossa yli 17 vuotta. Edelleen kävellään käsi kädessä :)
Niin, miten tämä nyt liittyi asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän tuo kun keskittyy siihen puutteeseen. Vaikka kumppanin puutteeseen. Niin se niinku vahvistaa sen puutteen olemassaoloa. Näin se toimii. En tiedä miksi.
No ei siihen yksinoloon tarvi mitenkään erityisesti keskittyä, että väkisin huomaa, ettei siinä kotona, vieressä, retkellä, ravintolassa, reissussa jne. ole ketään toista mun kanssa.
Monella on; yhdessä ollaan, mennään, tehdään.
Jos on silmät päässä, tämä on itsestäänselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kans 27v ikisinkku. Minä en ole edes koskaan seurustellut tai saanut itselleni miehiä. Neitsyt nyt en sentään ole, mutta seksikokemuksiakin vain muutamia.
Kyllä itkenyt olen välillä minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi 41v mies onnellisessa avioliitossa maailman parhaimman naisen kanssa. Meillä on yksi poika ja omakotitalo joka on lähes kokonaan maksettu. On maailman hienoin asia käpertyä oman kullan kainaalon joko sohvalle leffaa katsomaan tai illalla nukkumaan. Tehdään paljon kivoja asioita perheen kanssa,matkustellaan paljon, metsäretkiä,vaelluksia, risteilyjä ym. Meillä on myös aikaa lapselle ja kiva olla läsnä joka hetki :) Olemme olleet avioliitossa yli 17 vuotta. Edelleen kävellään käsi kädessä :)
Jos ^tuo on heteromiehen kirjoittama, mä ole Kiinan keisari. Eli joku nainen siinä trollaa ilkeyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän tuo kun keskittyy siihen puutteeseen. Vaikka kumppanin puutteeseen. Niin se niinku vahvistaa sen puutteen olemassaoloa. Näin se toimii. En tiedä miksi.
No ei siihen yksinoloon tarvi mitenkään erityisesti keskittyä, että väkisin huomaa, ettei siinä kotona, vieressä, retkellä, ravintolassa, reissussa jne. ole ketään toista mun kanssa.
Monella on; yhdessä ollaan, mennään, tehdään.
Jos on silmät päässä, tämä on itsestäänselvää.
Hah, hyvä kommentti. Juuri näin. Itsekin olen positiivinen, elän elämääni täysillä ja olen siitä kiitollinen. Mutta kumppanuutta ja jakamista en voi itseriittoisuudessanikaan luoda!!
T. Ap
Minä olin sinkku vielä lähes 40-vuotiaana. Sitten löytyi ihana vaimo. Toivoa on!
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No älä nyt ainakaan tyydy mihinkään ekaan vastaantulijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä menen hukkaan suhteessa. Suurin osa ajasta toisen odottelua ja omien suunnitelmien siirtymistä. Toisen juttujen kuuntelua niin, etten kuule omia ajatuksiani.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin sinkku vielä lähes 40-vuotiaana. Sitten löytyi ihana vaimo. Toivoa on!
M43
Kiitos tästä! Eihän se toivotonta ole vanhempanakaan löytää.. Kai koen nyt kriisiä, koska koen olevani parhaimmillani ja kun vanhenee niin alkaa jo rupsahtaa eikä esim halua seksiä enää samalla tavalla. Alkaa tulla herkemmin sairauksia yms..
Koen jääväni paitsi niistä parhaista vuosista olla parisuhteessa. Mummona voisin ihan hyvin olla yksin ja kissan kanssa, se ei pelota lainkaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä menen hukkaan suhteessa. Suurin osa ajasta toisen odottelua ja omien suunnitelmien siirtymistä. Toisen juttujen kuuntelua niin, etten kuule omia ajatuksiani.
Tämänkin kyllä ymmärrän. Ei se parisuhde taida mitään helppoa aina olla.
Minä taas olen vaan tyytyväinen, kun saan olla sinkkuna. En mistään hinnasta ryhtyisi parisuhteeseen, se tukahduttaisi minut täysin. Ihanaa kun saa tehdä juuri mitä itse haluaa eikä tarvitse sumplia kenenkään riippakiven kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi 41v mies onnellisessa avioliitossa maailman parhaimman naisen kanssa. Meillä on yksi poika ja omakotitalo joka on lähes kokonaan maksettu. On maailman hienoin asia käpertyä oman kullan kainaalon joko sohvalle leffaa katsomaan tai illalla nukkumaan. Tehdään paljon kivoja asioita perheen kanssa,matkustellaan paljon, metsäretkiä,vaelluksia, risteilyjä ym. Meillä on myös aikaa lapselle ja kiva olla läsnä joka hetki :) Olemme olleet avioliitossa yli 17 vuotta. Edelleen kävellään käsi kädessä :)
Älä huoli, kyllä se nainen lähtee kunhan lapset lentää pesästä!
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen vaan tyytyväinen, kun saan olla sinkkuna. En mistään hinnasta ryhtyisi parisuhteeseen, se tukahduttaisi minut täysin. Ihanaa kun saa tehdä juuri mitä itse haluaa eikä tarvitse sumplia kenenkään riippakiven kanssa.
Miten tähän tilaan pääsee? Minä kaipaan jakamista ja alkurakkauden höpsöttelyjä. En riippakiveä vaan kumppania! Hyvää ystävyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi 41v mies onnellisessa avioliitossa maailman parhaimman naisen kanssa. Meillä on yksi poika ja omakotitalo joka on lähes kokonaan maksettu. On maailman hienoin asia käpertyä oman kullan kainaalon joko sohvalle leffaa katsomaan tai illalla nukkumaan. Tehdään paljon kivoja asioita perheen kanssa,matkustellaan paljon, metsäretkiä,vaelluksia, risteilyjä ym. Meillä on myös aikaa lapselle ja kiva olla läsnä joka hetki :) Olemme olleet avioliitossa yli 17 vuotta. Edelleen kävellään käsi kädessä :)
Älä huoli, kyllä se nainen lähtee kunhan lapset lentää pesästä!
Jos olet asemoinut itsesi yhdeksi lapsista niin kyllä lähtee joo.
Vierailija kirjoitti:
Täällä olisi 41v mies onnellisessa avioliitossa maailman parhaimman naisen kanssa. Meillä on yksi poika ja omakotitalo joka on lähes kokonaan maksettu. On maailman hienoin asia käpertyä oman kullan kainaalon joko sohvalle leffaa katsomaan tai illalla nukkumaan. Tehdään paljon kivoja asioita perheen kanssa,matkustellaan paljon, metsäretkiä,vaelluksia, risteilyjä ym. Meillä on myös aikaa lapselle ja kiva olla läsnä joka hetki :) Olemme olleet avioliitossa yli 17 vuotta. Edelleen kävellään käsi kädessä :)
Ja kuitenkin vietät iltaasi meidän nettimammojen seurassa.
Alue: Aihe vapaa
No täällä yksi 44 vuotias jo toivosta luopunut nainen. Ja sama tunne, koko elämä menee hukkaan sinkkuna ja olen kans ihan lopen kyllästynyt tekemään aina kaiken yksin. Mä en oo itse koskaan mitenkään aktiivisesti etsinyt miestä tai deittaillut, varmaankin siitä syystä, että asun aika pienellä paikkakunnalla. Mutta ei ole kukaan kavereistanikaan ja niin vain on helposti löytynyt puoliso rinnalle heille. Mitään lohduttavaa en osaa sanoa, pahemmaksi tämä vaan menee mitä enemmän ikää tulee, koska sitä enemmän sitä on on se muista poikkeava yksilö, joka ei koskaan löydä ketään kun muut ovat pitkissä parisuhteissa.