Lue keskustelun säännöt.
Kuinka päästä yliopistoon?
14.09.2023 |
Olen koittanut etsiä netistä mm. opintopolku miten pääsee yliopistoon jos on ammatillinen tutkinto taustalla?
Ymmärsin että avoimen yliopiston kautta pääsee mutta joutuu maksamaan tutkinto maksuja.
Toinen väylä on jos lukee itsensä ylioppilaaksi ja arvosanoilla sisään.
Kolmas väylä on pääsykokeet.
Mutta kaikkialla sanotaan että voi hakea mutta hakea mihin? Yliopistoon vai sinne pääsykokeisiin?
Kommentit (80)
Osallistu valmennuskurssille mikäli koet pääsykoetilanteen liian vaativana ja jännittävänä eli et osaa olla silloin parhaimmillasi. Toki se maksaa, mutta on sen väärti. Jos siis oikeasti haluat oikikseen.
Myös avoimen väyläopinnot maksavat, mutta niissä pitäisi hankkia itselleen huippuarvosanat että pääsee tutkinto-opiskelijaksi. Paikkoja on niin vähän tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeilla on kolme yhtä tärkeää tehtävää: Yksi on toki valita hakijoista ne parhaat mutta vähintään yhtä tärkeitä tehtäviä ovat tulevaan opiskeluaiheeseen tutustuttaminen ja toisaalta motivaation&pitkäjänteisyyden mittaaminen juuri siinä omassa opinalassa. Jos pääsykokeisiin lukeminen tympii, miten ihmeessä kuvittelevat pärjääväsi yliopistossa missä pitää lukea paljon enemmän ja vieläpä omaksua luettu aihepiiri? Ja toisinpäin, jos pystyt motivoimaan itsesi pääsykoelukemiseen riittävän hyvin, tulet kyllä pärjäämään opiskeluissakin sillä sielläkin tulee joskus sellaista opiskeltavaa minkä lukemiseen pitää motivoida itse itseään.
Kannattaa muistaa että pääsykokeen läpäisseet omaavat yleensä jo aika hyvät perustiedot kyseisestä alueesta eli opintojen alusta ei tarvitse tehdä niin rivakkaa kuin ilman tuota pääsykoelukemista, näin jää aikaa mm ryhmäytymiseen, fuksitoimintaan ja uusiin opiskelukavereihin tutustumiseen. Nyt on jo havaittu että pääsykoevalinnan väheneminen on johtanut siihen että uusille opiskelijoille on pitänyt järjestää enemmän perehdyttävää koulutusta, siis eräänlaista tukiopetusta.
Siitä lukemisesta pitäisi jäädä jotain päähänkin. Muistatko lukemasi vielä viikon päästä? Ja mikä ihme siinä pääsykokeessa on niin vaikeaa? En nyt oikein ymmärrä. Netistä löytää vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä, jos osaa googlea käyttää (mikä on kyllä edellytys niissä opinnoissakin). Niiden perusteella voi harjoitella.
Mutta itse se koe sitä parasta harjoitusta on. Menet vaan kokeilemaan. Jos et saa paikkaa ekalla yrityksellä, niin ei se hukkaan mene. Osaat sitten valmistautua paremmin seuraavaan kokeeseen. Näin siskonikin teki. Tokalla yrityksellä sai paikan oikiksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Tentissä istut tenttisalissa ja täytät paperin, jossa pitää osata soveltaa oppimaasi tietoa ja käyttää päättelykykyä. Miten tämä eroaa muusta opiskelusta ja työstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Pääsykoe on tosiaan vasta alku siitä, mitä yliopistossa pitää opiskella ja lukea. Mutta yllättävän hyvin sitä oppi sitten asiat kirjan kertalukemalla. Aivot onneksi kehittyi vielä nuorena.
Ja ilm vanhana myös meidän vuosikurssilla (fukseja ollaan) on yksi tyyppi, jolla on mittarissa jo yli viisikymmentä vuotta, - Ja useampi yli nelikymppinen. - Toki varmaan on nykyisin vähän nuorempaa porukkaa siksi, että moni on saanut paikkansa ylppäreiden arvosanojen kautta kun taas nää "vanhukset" on tainneet kaikki saada paikkansa pääsykokeen tai avoimen kautta. - Sekin mikä on jännää, niin muistaakseni kaikki kerto esittely päivänä, että heillä on jo jokin muu ylpällä tai opistossa tehty tutkinto.
- Joku selitti, että toi opisto oli vähän niinku nykyisi amkit; siis oli valmistunut sieltä rakennusinsinööriksi.
Mikä ihmeen opisto? Aiemmin oli opistotason inssejä, nykyisin insinööritutkinto on alimmillaankon amk-tutkinto.
Siis vanhat inssit voivat olla ns opistoinssejä - ei ole korkeakoulututkinto. Samoja ovat esim vanhat sairaanhoitajat, merkinomit jne. Tutkinnon voi toki päivittää amk-tasoiseksi.
Jännää. Mä kun tiedän opistoinssejä, jotka ovat jatkaneet teknilliseen korkeakouluun (nyk, nimeltä teknillnseen yliopistoon) tehdäkseen dippainssin tutkinnon. Ja olen ollut siinä käsityksessä, että tuo heidän inssitutkintonsa hyväksyttiin suoraan kandia vastaavana työnä e. alempana yliopistotason tutkintontona.
Mutta joo, Enemmän mä luulen, että tuota kommentoijaasi ihmetytti se kuinka vanhoja osa opintonsa aloittaneista on. - Toisaalta se vahvisti omaakin näppi tuntumaa, On oikeasti heitä, jotka uskaltautuvat yrittämään haaveensa toteuttamista tai vain muuten pyrkivät löytää uusia teitä ja polkuja, jos nykyinen tai aiempi on alkanut tökkiä.
Kun taas en pysty ymmärtämään, että kuinka taas vastaavsti samanaiaksiesti osa -kärjsitäen- saattaa olla vuodesta toiseen lähinnä työttömänä saamatta töitä tai edes yrittämättä hakeutua opiskelemaan tai muutoin kehittämään itseään.
Ei hyväksytä, mutta ole toki luulossasi, Marko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä lukemisesta pitäisi jäädä jotain päähänkin. Muistatko lukemasi vielä viikon päästä? Ja mikä ihme siinä pääsykokeessa on niin vaikeaa? En nyt oikein ymmärrä. Netistä löytää vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä, jos osaa googlea käyttää (mikä on kyllä edellytys niissä opinnoissakin). Niiden perusteella voi harjoitella.
Mutta itse se koe sitä parasta harjoitusta on. Menet vaan kokeilemaan. Jos et saa paikkaa ekalla yrityksellä, niin ei se hukkaan mene. Osaat sitten valmistautua paremmin seuraavaan kokeeseen. Näin siskonikin teki. Tokalla yrityksellä sai paikan oikiksesta.
Minä taas ymmärrän ap:tä oikein hyvin. Pääsykoetilanne on normaalia koetta/tenttiä huomattavasti jännittävämpi. Kilpailutilanne, onnistumisen paineet, vieras ympäristö jne. Minullekin pääsykokeet ovat kauhistus, en todellakaan ole parhaimmillani niissä. Pääsin kuitenkin yliopistoon pääsykokeiden kautta rimaa hipoen ja pärjäsin siellä loistavasti. Ensimmäinen tentti yliopistossa jännitti, mutta sitten siihen tottui, koska meni aina saman kaavan mukaan eikä tarvinnut kilpailla muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikis vaatii hiton hyviä perslihaksia. Miettisin ehkä muita vaihtoehtoja. Opiskelen itse julkisoikeutta hallintotieteiden puolella ja meillä oli sosiaali- ja terveysoikeuden kurssilla tentittävää matskua yli tuhat sivua. Kirja, säädökset (joita on aivan hitokseen) ja luentomatskut. En tiedä onko wörttii. Muilla aloilla pääsee helpommalla.
Luen päivittäin 300 sivusia kirjoja. Lukeminen ei todellakaan ole ongelma vaan pääsykoe.
-Ap
Miten ajattelit selvitä yliopiston tenteistä, jotka ovat aivan samanlaisia suuressa salissa pidettäviä kokeita kuin pääsykoe?
Avoimen opinnot olisi ratkaisu tähän, sillä sen tentit ovat jokseenkin samanlaisia kuin varsinaiset pääsykokeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Pääsykoe on tosiaan vasta alku siitä, mitä yliopistossa pitää opiskella ja lukea. Mutta yllättävän hyvin sitä oppi sitten asiat kirjan kertalukemalla. Aivot onneksi kehittyi vielä nuorena.
Ja ilm vanhana myös meidän vuosikurssilla (fukseja ollaan) on yksi tyyppi, jolla on mittarissa jo yli viisikymmentä vuotta, - Ja useampi yli nelikymppinen. - Toki varmaan on nykyisin vähän nuorempaa porukkaa siksi, että moni on saanut paikkansa ylppäreiden arvosanojen kautta kun taas nää "vanhukset" on tainneet kaikki saada paikkansa pääsykokeen tai avoimen kautta. - Sekin mikä on jännää, niin muistaakseni kaikki kerto esittely päivänä, että heillä on jo jokin muu ylpällä tai opistossa tehty tutkinto.
- Joku selitti, että toi opisto oli vähän niinku nykyisi amkit; siis oli valmistunut sieltä rakennusinsinööriksi.
Mikä ihmeen opisto? Aiemmin oli opistotason inssejä, nykyisin insinööritutkinto on alimmillaankon amk-tutkinto.
Siis vanhat inssit voivat olla ns opistoinssejä - ei ole korkeakoulututkinto. Samoja ovat esim vanhat sairaanhoitajat, merkinomit jne. Tutkinnon voi toki päivittää amk-tasoiseksi.
Jännää. Mä kun tiedän opistoinssejä, jotka ovat jatkaneet teknilliseen korkeakouluun (nyk, nimeltä teknillnseen yliopistoon) tehdäkseen dippainssin tutkinnon. Ja olen ollut siinä käsityksessä, että tuo heidän inssitutkintonsa hyväksyttiin suoraan kandia vastaavana työnä e. alempana yliopistotason tutkintontona.
Mutta joo, Enemmän mä luulen, että tuota kommentoijaasi ihmetytti se kuinka vanhoja osa opintonsa aloittaneista on. - Toisaalta se vahvisti omaakin näppi tuntumaa, On oikeasti heitä, jotka uskaltautuvat yrittämään haaveensa toteuttamista tai vain muuten pyrkivät löytää uusia teitä ja polkuja, jos nykyinen tai aiempi on alkanut tökkiä.
Kun taas en pysty ymmärtämään, että kuinka taas vastaavsti samanaiaksiesti osa -kärjsitäen- saattaa olla vuodesta toiseen lähinnä työttömänä saamatta töitä tai edes yrittämättä hakeutua opiskelemaan tai muutoin kehittämään itseään.
Ei hyväksytä, mutta ole toki luulossasi, Marko.
https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/opistoinsinoorit-kantelevat-tutki…
Mahtaakohan tähän olla tullut vastausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä lukemisesta pitäisi jäädä jotain päähänkin. Muistatko lukemasi vielä viikon päästä? Ja mikä ihme siinä pääsykokeessa on niin vaikeaa? En nyt oikein ymmärrä. Netistä löytää vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä, jos osaa googlea käyttää (mikä on kyllä edellytys niissä opinnoissakin). Niiden perusteella voi harjoitella.
Mutta itse se koe sitä parasta harjoitusta on. Menet vaan kokeilemaan. Jos et saa paikkaa ekalla yrityksellä, niin ei se hukkaan mene. Osaat sitten valmistautua paremmin seuraavaan kokeeseen. Näin siskonikin teki. Tokalla yrityksellä sai paikan oikiksesta.
Minä taas ymmärrän ap:tä oikein hyvin. Pääsykoetilanne on normaalia koetta/tenttiä huomattavasti jännittävämpi. Kilpailutilanne, onnistumisen paineet, vieras ympäristö jne. Minullekin pääsykokeet ovat kauhistus, en todellakaan ole parhaimmillani niissä. Pääsin kuitenkin yliopistoon pääsykokeiden kautta rimaa hipoen ja pärjäsin siellä loistavasti. Ensimmäinen tentti yliopistossa jännitti, mutta sitten siihen tottui, koska meni aina saman kaavan mukaan eikä tarvinnut kilpailla muiden kanssa.
En oikein pysty samaistumaan, koska en ole koskaan ajatellut kilpailevani kenenkään kanssa. Keskityn vain siihen omaan suoritukseen ja yritän tehdä parhaani. Enkä myöskään luovuta, vaan istun tentissä loppuun asti ja yritän parannella vastaustani. Minulle on aivan sama, olenko pääsykokeessa vai normaalissa tentissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Avoimen kautta joo, mutta sekään ei ole varmaa. Itse opiskelen varhaiskasvatustiedettä jne avoimessa, ja aion hakea väylän kautta MUTTA: kurssit pitää olla HYVIN/KIITETTÄVÄ suoritettu, ja silti vain tyyliin 5 pääsee avoimen väylän kautta sisään!
JA nopeammin pääset kokeella, jos sulla on kerran ammattitutkinto jo, ilmoittautuisin ilta/verkkolukioon esim matikkaa ja englantia lukemaan, koska jotkin vaativat kielikokeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Et sä avoimenkaan kautta nuin vaan tutkinto-opiskelijaksi pääse.. Ja miten ajattelit selvitä niistä kokeista jos koetilaisuudet ei oo ns sun juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa on tietenkin myös tenttejä. Avoimesta on saatava aivan huippuarvosanoja, jotta voisi päästä avoimen kautta oikikseen.
Oletko, ap, jotenkin liian yksin ja etäällä näistä opiskelumaailman asioista? Sinun saattaisi olla hyvä satsata vähän enemmän rahaa ja osallistua oikiksen valmennuskursseille, niin tutustuisit samalle alalle haluaviin ihmisiin. Toki jotain yhteisöllisyyttä siellä avoimessakin muodostuu.No ei tarvi mitään huippuarvosanoja. Keskiarvo kursseista pitää olla tyyliä 3.5 tai jotain sinnepäin. Tiedot löytyy kyllä googlaamalla, nuo rajat voi olla tutkintokohtaisia. Jos on yhtään lukupäätä, niin ei tuo mikään mahdoton tehtävä ole. Yksi kaveri juuri pääsi opiskelemaan DI:ksi väylähaun kautta, eikä kokenut sitä mitenköhän haastavaksi. Toki avoimen kurssit maksaa.
Käytännössä useimmilla aloilla avoimen väylän kautta sisään pääseminen vaatii melkeinpä vitosen keskiarvon. 3,5 on se minikriteeri, mutta niitä yli 4 ka:n avoimen opiskelijoita hakee avoimen kautta opiskelemaan tosi paljon.
Äidinkielen osaamisesi on aloituksen perusteella ainakin surkeaa tasoa. Ehkä kannattaisi aloittaa ihan sen parantamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa on tietenkin myös tenttejä. Avoimesta on saatava aivan huippuarvosanoja, jotta voisi päästä avoimen kautta oikikseen.
Oletko, ap, jotenkin liian yksin ja etäällä näistä opiskelumaailman asioista? Sinun saattaisi olla hyvä satsata vähän enemmän rahaa ja osallistua oikiksen valmennuskursseille, niin tutustuisit samalle alalle haluaviin ihmisiin. Toki jotain yhteisöllisyyttä siellä avoimessakin muodostuu.No ei tarvi mitään huippuarvosanoja. Keskiarvo kursseista pitää olla tyyliä 3.5 tai jotain sinnepäin. Tiedot löytyy kyllä googlaamalla, nuo rajat voi olla tutkintokohtaisia. Jos on yhtään lukupäätä, niin ei tuo mikään mahdoton tehtävä ole. Yksi kaveri juuri pääsi opiskelemaan DI:ksi väylähaun kautta, eikä kokenut sitä mitenköhän haastavaksi. Toki avoimen kurssit maksaa.
Käytännössä useimmilla aloilla avoimen väylän kautta sisään pääseminen vaatii melkeinpä vitosen keskiarvon. 3,5 on se minikriteeri, mutta niitä yli 4 ka:n avoimen opiskelijoita hakee avoimen kautta opiskelemaan tosi paljon.
Yli 4 keskiarvo kandin opinnoissa ei ole mitenkään vaikea saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa on tietenkin myös tenttejä. Avoimesta on saatava aivan huippuarvosanoja, jotta voisi päästä avoimen kautta oikikseen.
Oletko, ap, jotenkin liian yksin ja etäällä näistä opiskelumaailman asioista? Sinun saattaisi olla hyvä satsata vähän enemmän rahaa ja osallistua oikiksen valmennuskursseille, niin tutustuisit samalle alalle haluaviin ihmisiin. Toki jotain yhteisöllisyyttä siellä avoimessakin muodostuu.No ei tarvi mitään huippuarvosanoja. Keskiarvo kursseista pitää olla tyyliä 3.5 tai jotain sinnepäin. Tiedot löytyy kyllä googlaamalla, nuo rajat voi olla tutkintokohtaisia. Jos on yhtään lukupäätä, niin ei tuo mikään mahdoton tehtävä ole. Yksi kaveri juuri pääsi opiskelemaan DI:ksi väylähaun kautta, eikä kokenut sitä mitenköhän haastavaksi. Toki avoimen kurssit maksaa.
Käytännössä useimmilla aloilla avoimen väylän kautta sisään pääseminen vaatii melkeinpä vitosen keskiarvon. 3,5 on se minikriteeri, mutta niitä yli 4 ka:n avoimen opiskelijoita hakee avoimen kautta opiskelemaan tosi paljon.
Yli 4 keskiarvo kandin opinnoissa ei ole mitenkään vaikea saavuttaa.
Luulen kyllä, että tuo riippuu (a) omaata lähtötasosta.ja (b) alasta mistä opinnot tulee suorittaa. Ja lopuksi [c) onko sitten niin, että lopulta opiskelupaikan ratkaisee arpa? - Sillä jos ei nelosen keskiarvo olisi mitenkään erityisen vaikeaa suorittaa niin luulisi aika monen saavuttavan 5 keskiarvonkin (e. parhaimman mahdollsien) ja paikkoja avoimenkin kautta on edelleen vain rajoitettu määrä, ihan kuten kaikilla muillakin tavoilla (pääsykokeella ja ylppäreiden arvosanoilla) jaettavia opiskelupaikkoja.
Itse huokaan syvään, että en ole, ainakaan tällä hetkellä hakijoiden joukossa.
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Oikiksessa on poikkeuksellisen paljon koetilanteita. Mitenolisi okeustradenomi?
Minä kyllä panostaisin notaariiksi opiskeluun. Suomessa on mieletön puute etenkin kaksikielisistä notaareista.
Notaariksi pääsee oikeustradenomin tutkinnolla. Palkka ei toki ole päätähuimaava ainakaan alkuun.
No ei tietenkään kun on AMK tutkinto eikä yliopisto.
Jos odottaa ja kuvittelee, että yliopistossa suoritettu tutkinto tooso aina suoraviivaisesti ja varmuudella paremman palkan kuin esim ammattikorkeakoulussa suoritetu tutkinnon kautta, niin joko on vieraantunut todellsiuudesta tai kannattaisi ainakin hieman varautua pettymykseen, niin ei ylläty
Sinkkumies
Asianajajaliiton mukaan minipalkka on n. 4000€.
Oikeustradenomin palkka jää alle tämän. Siinä realismia mistä et näköjään pidä.
Vierailija kirjoitti:
Pääsykokeilla on kolme yhtä tärkeää tehtävää: Yksi on toki valita hakijoista ne parhaat mutta vähintään yhtä tärkeitä tehtäviä ovat tulevaan opiskeluaiheeseen tutustuttaminen ja toisaalta motivaation&pitkäjänteisyyden mittaaminen juuri siinä omassa opinalassa. Jos pääsykokeisiin lukeminen tympii, miten ihmeessä kuvittelevat pärjääväsi yliopistossa missä pitää lukea paljon enemmän ja vieläpä omaksua luettu aihepiiri? Ja toisinpäin, jos pystyt motivoimaan itsesi pääsykoelukemiseen riittävän hyvin, tulet kyllä pärjäämään opiskeluissakin sillä sielläkin tulee joskus sellaista opiskeltavaa minkä lukemiseen pitää motivoida itse itseään.
Kannattaa muistaa että pääsykokeen läpäisseet omaavat yleensä jo aika hyvät perustiedot kyseisestä alueesta eli opintojen alusta ei tarvitse tehdä niin rivakkaa kuin ilman tuota pääsykoelukemista, näin jää aikaa mm ryhmäytymiseen, fuksitoimintaan ja uusiin opiskelukavereihin tutustumiseen. Nyt on jo havaittu että pääsykoevalinnan väheneminen on johtanut siihen että uusille opiskelijoille on pitänyt järjestää enemmän perehdyttävää koulutusta, siis eräänlaista tukiopetusta.
Miksi kysyt kysymyksiä mihin on jo tässä ketjussa vastattu? Puhut lukemisesta mutta et lue ketjua....
Vierailija kirjoitti:
Siitä lukemisesta pitäisi jäädä jotain päähänkin. Muistatko lukemasi vielä viikon päästä? Ja mikä ihme siinä pääsykokeessa on niin vaikeaa? En nyt oikein ymmärrä. Netistä löytää vanhoja pääsykokeiden kysymyksiä, jos osaa googlea käyttää (mikä on kyllä edellytys niissä opinnoissakin). Niiden perusteella voi harjoitella.
Mutta itse se koe sitä parasta harjoitusta on. Menet vaan kokeilemaan. Jos et saa paikkaa ekalla yrityksellä, niin ei se hukkaan mene. Osaat sitten valmistautua paremmin seuraavaan kokeeseen. Näin siskonikin teki. Tokalla yrityksellä sai paikan oikiksesta.
Muistan erittäin hyvin. Mutta en muista mitään koe tilanteessa. Siinä iso ero.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Tentissä istut tenttisalissa ja täytät paperin, jossa pitää osata soveltaa oppimaasi tietoa ja käyttää päättelykykyä. Miten tämä eroaa muusta opiskelusta ja työstä?
Ensinnäkin valinta koe on sähköisessä muodossa. Toistaiseksi epäonnistuminen maksaa opintopaikan kun taas tentissä se vaan uusitaan. Jos opiskelisit itse yliopistossa et kyselisi tällaisia.
Jos odottaa ja kuvittelee, että yliopistossa suoritettu tutkinto tooso aina suoraviivaisesti ja varmuudella paremman palkan kuin esim ammattikorkeakoulussa suoritetu tutkinnon kautta, niin joko on vieraantunut todellsiuudesta tai kannattaisi ainakin hieman varautua pettymykseen, niin ei ylläty
Sinkkumies