Lue keskustelun säännöt.
Kuinka päästä yliopistoon?
14.09.2023 |
Olen koittanut etsiä netistä mm. opintopolku miten pääsee yliopistoon jos on ammatillinen tutkinto taustalla?
Ymmärsin että avoimen yliopiston kautta pääsee mutta joutuu maksamaan tutkinto maksuja.
Toinen väylä on jos lukee itsensä ylioppilaaksi ja arvosanoilla sisään.
Kolmas väylä on pääsykokeet.
Mutta kaikkialla sanotaan että voi hakea mutta hakea mihin? Yliopistoon vai sinne pääsykokeisiin?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Oikiksessa on poikkeuksellisen paljon koetilanteita. Mitenolisi okeustradenomi?
Minä kyllä panostaisin notaariiksi opiskeluun. Suomessa on mieletön puute etenkin kaksikielisistä notaareista.
Notaariksi pääsee oikeustradenomin tutkinnolla. Palkka ei toki ole päätähuimaava ainakaan alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Juuri näin. - Toisaalta riippuen alast amutta ainakin monelle sellaiselle alalle joille on muutoinkin verraten vaikea päästä ei riitä, se, että on suorittanut avoimen opintoja, vaan opinnoissa on menestyttävä verraten hyvin. Väitänkin, että jokainen, joka on saanut paikkansa avoimen kautta olsi ihan yhtä hyvin voinut saada opiskelupaikan myös avoimen kautta. Sinänsä tervehdin ilolla sitä, että yliopistoihin/ korkeakouluihin on lähes kaikille aloille mahdollista päästä muutoinkin kuin vain pääsykokeen kautta.
- Mutta vaikka et saisi avoimen kautta "heti" paikkaa niin onhan avoimen kautta opiskelu muutoinkin hyödyllsitä. Ja, jos pääset samaan yliopistoon sisään, kuin missä olet avoimen opintosi suorittanut, niin sinun pitäisi voida lukea hyväksilukea avoimen kautta suorittamasi opinnot osana päätoimisia opintojasi e. tosana utkinto-opintojasi (Avoimen kautta ei käsittääseni ei voi lainkaan saada tutkintoa).
Lujasti tsemppiäiä opintoihisi
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Kyllä pääsykokeella on tarkoitus valita ne opiskelijat, joilla on potentiaalinen osaaminen, eikä vain karsia halukkaita kun kaikkia halukkaita ei ainakaan kaikkein halutuimmille aloille voida ottaa samalla kertaa sisään. Joten en ihan menisi sanomaan. että täysin eri asia kuin -kärjistäen- kaikki se, mitä on edessä sitten vasta kun päätomiset opintoihin ovet aukenevat tai ylipäätään tapahtuu muualla pääsykokeen ulkopuolella.
Toki pääsykokeeseen liittyy aina oma erityien paineensa koska sen voi monella alalla uusia vain kerran vuoteen, jolloin jos aikoo todella saada opiskelupaikkansa jostain suosituimmalta alalta -välil tuntuu että osalle ei muita opiskelupaikkoja ole edes tiedossa.- niin motivaation ja valmiuden tehdä työtä unelmansa eteen tulee olla huippuluokkaa, että jaksaa paukuttaa ja hakea mahdollisesti useampaan kertaan.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Opintoihin yleensä kuuluu koetilanteita. Ja paljon.
Millaisia kokeita yliopistossa pidetään? Eli on minuutti aikaa vastata johonkin kysymykseen jne? Linkkiä?
Tenttejä. Luet esim. kolme 500 sivuista kirjaa ja sit sulla on kolme tuntia kokeessa aikaa kirjoittaa kolme esseetä.
Tai oikiksessa luet vaikka jonkin juridiikan alan lain, sen esityöt jne. ja sitten voi olla tehtävänä ratkaista jokin juridinen ongelma lukemasi pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Ai nykyään tulee oiekin erilline ilmoitus siitä milloin on pääsykokeet. - Aiemmin se tuli itse ymmärtää laittaa muistiin ja muistaa käydä pääsykokeessa määrättynä päivänä (tai päivinä) eikä mitään erillistä kutsua lähetetty. - Toisaalta pääsykokeisiin ei päässyt, jollei ollut hakenut ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä ammattitutkintopaperilla pääsee osallistumaan myös ylppäreihin. Kannattaa kirjoittaa ylioppilastodistus, sitten sulla on mahdollisuus todistusvalintajonossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Pääsykoe on tosiaan vasta alku siitä, mitä yliopistossa pitää opiskella ja lukea. Mutta yllättävän hyvin sitä oppi sitten asiat kirjan kertalukemalla. Aivot onneksi kehittyi vielä nuorena.
Ja ilm vanhana myös meidän vuosikurssilla (fukseja ollaan) on yksi tyyppi, jolla on mittarissa jo yli viisikymmentä vuotta, - Ja useampi yli nelikymppinen. - Toki varmaan on nykyisin vähän nuorempaa porukkaa siksi, että moni on saanut paikkansa ylppäreiden arvosanojen kautta kun taas nää "vanhukset" on tainneet kaikki saada paikkansa pääsykokeen tai avoimen kautta. - Sekin mikä on jännää, niin muistaakseni kaikki kerto esittely päivänä, että heillä on jo jokin muu ylpällä tai opistossa tehty tutkinto.
- Joku selitti, että toi opisto oli vähän niinku nykyisi amkit; siis oli valmistunut sieltä rakennusinsinööriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa on tietenkin myös tenttejä. Avoimesta on saatava aivan huippuarvosanoja, jotta voisi päästä avoimen kautta oikikseen.
Oletko, ap, jotenkin liian yksin ja etäällä näistä opiskelumaailman asioista? Sinun saattaisi olla hyvä satsata vähän enemmän rahaa ja osallistua oikiksen valmennuskursseille, niin tutustuisit samalle alalle haluaviin ihmisiin. Toki jotain yhteisöllisyyttä siellä avoimessakin muodostuu.
En nyt sanoisi keskinkertaisia arvosanoja mitenkään huippuarvosanoiksi. Omalla kohdallani avoimen opinnot helpottivat kovasti pääsykokeissa pärjäämistä.
Avoimen opinnoista on pääsykokeissakin enemmän hyötyä kuin valmennuskursseista, ja ne voi sisällyttää opintoihin sitten, kun pääsee tutkinto-opiskelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Pääsykoe on tosiaan vasta alku siitä, mitä yliopistossa pitää opiskella ja lukea. Mutta yllättävän hyvin sitä oppi sitten asiat kirjan kertalukemalla. Aivot onneksi kehittyi vielä nuorena.
Ja ilm vanhana myös meidän vuosikurssilla (fukseja ollaan) on yksi tyyppi, jolla on mittarissa jo yli viisikymmentä vuotta, - Ja useampi yli nelikymppinen. - Toki varmaan on nykyisin vähän nuorempaa porukkaa siksi, että moni on saanut paikkansa ylppäreiden arvosanojen kautta kun taas nää "vanhukset" on tainneet kaikki saada paikkansa pääsykokeen tai avoimen kautta. - Sekin mikä on jännää, niin muistaakseni kaikki kerto esittely päivänä, että heillä on jo jokin muu ylpällä tai opistossa tehty tutkinto.
- Joku selitti, että toi opisto oli vähän niinku nykyisi amkit; siis oli valmistunut sieltä rakennusinsinööriksi.
Mikä ihmeen opisto? Aiemmin oli opistotason inssejä, nykyisin insinööritutkinto on alimmillaankon amk-tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Pääsykoe on tosiaan vasta alku siitä, mitä yliopistossa pitää opiskella ja lukea. Mutta yllättävän hyvin sitä oppi sitten asiat kirjan kertalukemalla. Aivot onneksi kehittyi vielä nuorena.
Ja ilm vanhana myös meidän vuosikurssilla (fukseja ollaan) on yksi tyyppi, jolla on mittarissa jo yli viisikymmentä vuotta, - Ja useampi yli nelikymppinen. - Toki varmaan on nykyisin vähän nuorempaa porukkaa siksi, että moni on saanut paikkansa ylppäreiden arvosanojen kautta kun taas nää "vanhukset" on tainneet kaikki saada paikkansa pääsykokeen tai avoimen kautta. - Sekin mikä on jännää, niin muistaakseni kaikki kerto esittely päivänä, että heillä on jo jokin muu ylpällä tai opistossa tehty tutkinto.
- Joku selitti, että toi opisto oli vähän niinku nykyisi amkit; siis oli valmistunut sieltä rakennusinsinööriksi.
Mikä ihmeen opisto? Aiemmin oli opistotason inssejä, nykyisin insinööritutkinto on alimmillaankon amk-tutkinto.
Siis vanhat inssit voivat olla ns opistoinssejä - ei ole korkeakoulututkinto. Samoja ovat esim vanhat sairaanhoitajat, merkinomit jne. Tutkinnon voi toki päivittää amk-tasoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillä ammattitutkintopaperilla pääsee osallistumaan myös ylppäreihin. Kannattaa kirjoittaa ylioppilastodistus, sitten sulla on mahdollisuus todistusvalintajonossakin.
Eli YO-kirjoituksiin ne onneksi ei olekaan kokeet.🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Opintoihin yleensä kuuluu koetilanteita. Ja paljon.
Millaisia kokeita yliopistossa pidetään? Eli on minuutti aikaa vastata johonkin kysymykseen jne? Linkkiä?
Tenttejä. Luet esim. kolme 500 sivuista kirjaa ja sit sulla on kolme tuntia kokeessa aikaa kirjoittaa kolme esseetä.
Tai oikiksessa luet vaikka jonkin juridiikan alan lain, sen esityöt jne. ja sitten voi olla tehtävänä ratkaista jokin juridinen ongelma lukemasi pohjalta.
Aikalailla eri asia kuin pääsykoe missä on todella lyhyt aika vastata per kysymys ja panoksena on aika isot jutut verrattain itse opiskeluun mihin tentit kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Oikiksessa on poikkeuksellisen paljon koetilanteita. Mitenolisi okeustradenomi?
Minä kyllä panostaisin notaariiksi opiskeluun. Suomessa on mieletön puute etenkin kaksikielisistä notaareista.
Notaariksi pääsee oikeustradenomin tutkinnolla. Palkka ei toki ole päätähuimaava ainakaan alkuun.
No ei tietenkään kun on AMK tutkinto eikä yliopisto.
Vierailija kirjoitti:
Oikis vaatii hiton hyviä perslihaksia. Miettisin ehkä muita vaihtoehtoja. Opiskelen itse julkisoikeutta hallintotieteiden puolella ja meillä oli sosiaali- ja terveysoikeuden kurssilla tentittävää matskua yli tuhat sivua. Kirja, säädökset (joita on aivan hitokseen) ja luentomatskut. En tiedä onko wörttii. Muilla aloilla pääsee helpommalla.
Luen päivittäin 300 sivusia kirjoja. Lukeminen ei todellakaan ole ongelma vaan pääsykoe.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
No minä menin aivan merkonomin tutkinnolla pääsykokeen kautta ja ekalla hakemisella pääsin sisään. Kyllä ammattitutkinnolla voi hakea yliopistoon. Pääsykokeista pitää vaan saada hiton hyvät pisteet, koska koulutuspisteitä ei ropise.
Ap sanoi että ei ole hyvä koetilanteissa. Sinä olit. Hieman eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa on tietenkin myös tenttejä. Avoimesta on saatava aivan huippuarvosanoja, jotta voisi päästä avoimen kautta oikikseen.
Oletko, ap, jotenkin liian yksin ja etäällä näistä opiskelumaailman asioista? Sinun saattaisi olla hyvä satsata vähän enemmän rahaa ja osallistua oikiksen valmennuskursseille, niin tutustuisit samalle alalle haluaviin ihmisiin. Toki jotain yhteisöllisyyttä siellä avoimessakin muodostuu.
Näistä avoimen opintojen arvosanoista ei löydy mitään lähdettä. Ainoastaan jos opintoja on tarpeeksi suoritettuna niin voi hakea tutkinto opiskelijaksi mikä taas maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Koe tilanne on täysin eri kuin itse opiskelu tai itse työ.
Opintoihin yleensä kuuluu koetilanteita. Ja paljon.
Sisäänpääsykoe on hieman eri asia kuin koe tilanne kun opiskelee. Sen voi uusia eikä siinä "häviä" mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin haet yliopistoon haluamallesi linjalle hakuaikoina ja käyt sen jälkeen pääsykokeissa (tulee ilmoitus minä päivänä pääsykokeet järjestetään). Hyvin yksinkertaista. Näitten jälkeen tulee ilmoitus pääsitkö vai et.
Eli Jos koe tilaisuudet ei ole oma vahvuus ei ole muuta keinoa kuin koittaa saada jotain sukan varteen ja mennä avoimen kautta.
-Ap
Jos et pysty opiskelemaan paria kirjaa pääsykokeeseen, miten kuvittelet pystyväsi opiskelemaan yliopistossa?
Pääsykoe on tosiaan vasta alku siitä, mitä yliopistossa pitää opiskella ja lukea. Mutta yllättävän hyvin sitä oppi sitten asiat kirjan kertalukemalla. Aivot onneksi kehittyi vielä nuorena.
Ja ilm vanhana myös meidän vuosikurssilla (fukseja ollaan) on yksi tyyppi, jolla on mittarissa jo yli viisikymmentä vuotta, - Ja useampi yli nelikymppinen. - Toki varmaan on nykyisin vähän nuorempaa porukkaa siksi, että moni on saanut paikkansa ylppäreiden arvosanojen kautta kun taas nää "vanhukset" on tainneet kaikki saada paikkansa pääsykokeen tai avoimen kautta. - Sekin mikä on jännää, niin muistaakseni kaikki kerto esittely päivänä, että heillä on jo jokin muu ylpällä tai opistossa tehty tutkinto.
- Joku selitti, että toi opisto oli vähän niinku nykyisi amkit; siis oli valmistunut sieltä rakennusinsinööriksi.
Mikä ihmeen opisto? Aiemmin oli opistotason inssejä, nykyisin insinööritutkinto on alimmillaankon amk-tutkinto.
Siis vanhat inssit voivat olla ns opistoinssejä - ei ole korkeakoulututkinto. Samoja ovat esim vanhat sairaanhoitajat, merkinomit jne. Tutkinnon voi toki päivittää amk-tasoiseksi.
Jännää. Mä kun tiedän opistoinssejä, jotka ovat jatkaneet teknilliseen korkeakouluun (nyk, nimeltä teknillnseen yliopistoon) tehdäkseen dippainssin tutkinnon. Ja olen ollut siinä käsityksessä, että tuo heidän inssitutkintonsa hyväksyttiin suoraan kandia vastaavana työnä e. alempana yliopistotason tutkintontona.
Mutta joo, Enemmän mä luulen, että tuota kommentoijaasi ihmetytti se kuinka vanhoja osa opintonsa aloittaneista on. - Toisaalta se vahvisti omaakin näppi tuntumaa, On oikeasti heitä, jotka uskaltautuvat yrittämään haaveensa toteuttamista tai vain muuten pyrkivät löytää uusia teitä ja polkuja, jos nykyinen tai aiempi on alkanut tökkiä.
Kun taas en pysty ymmärtämään, että kuinka taas vastaavsti samanaiaksiesti osa -kärjsitäen- saattaa olla vuodesta toiseen lähinnä työttömänä saamatta töitä tai edes yrittämättä hakeutua opiskelemaan tai muutoin kehittämään itseään.
Oikis vaatii hiton hyviä perslihaksia. Miettisin ehkä muita vaihtoehtoja. Opiskelen itse julkisoikeutta hallintotieteiden puolella ja meillä oli sosiaali- ja terveysoikeuden kurssilla tentittävää matskua yli tuhat sivua. Kirja, säädökset (joita on aivan hitokseen) ja luentomatskut. En tiedä onko wörttii. Muilla aloilla pääsee helpommalla.