HÄÄLAHJA? Toivottu ettei tavaraa, rahaa en vie periaatteesta

Eiköhän jokainen hääpari ymmärrä, että kaikilla ei ole paljon rahaa lojumassa lahjoihin. Lähipiirin osalta tietänee jopa henkilön tarkkuudella, että "Petri" on siivooja ja "Milla" tuli lomautetuksi, joten heiltä tuskin saa isoa lahjaa, jos ollenkaan. Ovat kuitenkin kutsuneet, joten tuskin välittävät.

Ainakin omissa opiskelijakaverin häissä nuori hääpari ei mitenkään odottanut isoja summia meiltä kutsutuilta opiskelijakavereilta.

Sitä paitsi, eikö myös se tavaralahja kartuta hääparin omaisuutta ja ole siten samanlainen "pääsymaksu" kuin rahalahjakin? Jos vie sen Aalto-maljakon, voi hääpari yhtä hyvin myydä sen kattaakseen osuutesi häistä.

Itsestäkin tilille laittaminen on vähän ankeaa, joten vien nätin kortin sisällä käteistä. Vaikka kaikissa saamissani kutsuissa asia onkin muotoiltu "jos haluatte muistaa, voitte tukea häämatkaa/remonttikassaa/jne..." joten mitään ei mielestäni edes vaadita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuule. Sen verran ihmisiä tunnen, että jos rahalahjan summa vaihtelee välillä 200-20 euroa, niin kyllä se 20 euron antaja saa joko naurut tai säälittävän hymähdyksen. Ei tietty päin naamaa, vaan vasta silloin, kun hääpari tarkastelee tilitapahtumia krapulan häivyttyä. Sitten mietitään, että eikö Liisalla ja Matilla oikeesti ole varaa laittaa tuon enempää. Trust me. Ihmiset arvottavat toisiaan ties minkä mukaan ja raha on yksi niistä.

Kaikki eivät aivan oikeasti toimi samalla tavalla kuin sinä. Itselleni tärkeintä on että rakkaat ihmiset tulevat paikalle. Aikuiset ihmiset eivät niin lahjojen perään ole. 

Samaa mieltä. Mun sydäntä on lämmittänyt yhtälailla naapurin mummon €10 kuin varakkaiden kummien €500. Molemmat ovat muistaneet hyvästä sydämestään ja ollakseen tuomassa iloa juhliimme. Itse asiassa mummon lahja on käytetty johonkin aivan erityisen tärkeään. Oli pesämuna sille, tai siemen. Pikkuhiljaa säästettiin lisää ja aina muistan mummon, kun nautin kohteesta. 

 

Mutta on kai niitäkin tolloja, jotka toisten lahjoille nauravat.

Tavaralahja on ansa. Ei riitä, että toiveet sivuutetaan, "ajatuksella" hankittu maljakko on säilöttävä, mikäli jatkossa ollaan tekemisissä. Pääsitkin kumppanin lisäksi samalla naimisiin toisen ihmisen maun mukaisen koriste-esineen kanssa, ja ainoa pelastus on avioero, jolloin voi sanoa kumppanin ehdottomasti vaatineen korvaamattoman maljakon jaossa itselleen, minkäs teet. Kumppanin olisi ehkä voinut pitää, mutta maljaa ei enää jaksanut katsoa. Onneks on ne pari skumppapulloa, jotka joku muu itsepintaisesti toi häälahjana. Auttaa vatutukseen erotilanteessa. Miten osasivat tämäkin ennustaa, niin ajattelevaista. Onnea ja pitkää ikää hääparille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raha on aivan hyvä lahja, paljon parempi kuin joku tarpeeton roina tai lahjakortti. Voivat sitten käyttää sen juuri niinkuin haluavat eikä tule mitään pakko-ostoksia lahjakortillakaan kun on menossa vanhaksi mutta mitään ei oikein tarvikaan.

Minä annoin lahjakortteja myös eteenpäin lahjaksi muille kun en keksinyt mitä niillä olisin ostanut. 

Tämä pätee myös rippilahjoihin, ylioppilaslahjoihin, synttäreihin jne. En ole kaikkia rippiristejä saanut käytettyä, yolahja Kalevala Korut on osa paketeissaan ja mukahauskat pyöreille vuosille saadut lateksipuvut ja kävelykepit kierrätyksessä. 

Sama täällä... Minulla on aivan hurja kasa pannulapasia kaapissa joita en koskaan tule tarvimaan. Kolme paria samanlaisia iittalan salaattiottomia, aivan liikaa jotain tarjottimia ja tarjoiluastioita... J

Olen miettinyt, että laittaisin Kalevala juttuja sinne heidän omille nettisivuilleen myytäväksi. Löytyy Pidetyt kohdasta. Saisi jotain edes. Pronssisia varsinkin on hankala myydä. Voisi ehkä ostaa sitten vaikka korun, jonka tosissani haluaisin. Omat lapset eivät tule koruihin edes pahimmassa retrobuumissa koskemaan, olen aika varma siitä. Ja joitain on tuplina.

Toivottavasti nämä kaksi löytäisivät kumppanin lehtijutun avulla! Takuulla ottajia heillekin on, ja yksikin sopiva riittää <3

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti nämä kaksi löytäisivät kumppanin lehtijutun avulla! Takuulla ottajia heillekin on, ja yksikin sopiva riittää <3

Sorry, tuli vahingossa väärään ketjuun :D

Olen ollut kutsuttuna juhlissa, jossa pyydettiin oma pullo mukaan. Monasti näin, kaikki saavat juoda haluamaansa juotavaa ja alkoholi on kallista. Ihan fine, mutta puolivälissä juhlia illan isäntä pyysi tarjottavista (ruoka) rahaa kaikilta osallistujilta..

Me myös toivottiin rahaa, koska meillä on jo kahden asunnon verran tavaraa tungettuna yhteen asuntoon kun muutettiin yhteen. Toki suuri osa tuplakamoista on myyty/lahjoitettu pois. Kuitenkin meillä lahja(raha) oli vapaaehtoinen, osa hankki kimpassa jonkun lahjakortin, osa laittoi suoraan häälahjatilille. Muutama ei laittanut ollenkaan koska heillä on tiukkaa, eikä heiltä rahaa oletettukaan saavan. Jos on tiukkaa eikä halua esim 10-20e laittaa tilille niin esim Kotipizzan lahjakortti on aika monelle iloinen yllätys sujauttaa sinne kortin väliin. :)

Lahjaksi iso pinkka alennnus kuponkeja eri paikkoihin esim. hesburgeeriin, Burger Kingiin jne..

Ilahduttaa hääparia koska ovat rahan arvoisia etuja, säästöä säästöä elämiseen.

T.Rauski

Mitä sitten, jos maksat häistä "pääsymaksua"? Häät on kalliit järjestää ja kiva, että joku vielä haluaa sellaiset pitää ja kutsua ystäviä ja sukulaisia yhteen. Jos maksat juhlasta osan, niin mikä siinä on pahaa? Tai jos järjestäjät jäävät voitolle, mutta näkivät järjestämisen vaivan, niin eikö se ole ok?

Toisaalta voit ajatella, että hääpari ehkä joutui jättämän vaikka häämatkan väliin, kun laittoivat häät pystyyn. Tällöin rahalahja voisi suoda sen ilon, että he pääsisivät matkallakin? Tämä on hiukan omasta ajattelumallistakin kiinni. Jos haluat nähdä sen rahan pääsymaksuna, se on sitä. Yhtäkaikki voit ajatella sen lahjana ja silloin se on lahja.

Miksi tavara tai pullo olisi parempi? Ajatteletko, ettei hääpari sitten saisi hyödynnettyä lahjaasi häiden maksamiseen? Eli mieluummin heillä olisi vaikka taloudellisesti tiukkaa kuin että sinä maksat yhtään häistä?

Jos vilpittömästi pidät hääparista ja haluat heitä muistaa lahjalla, niin miksi lahja ei voisi olla se, että he saavat ostettua jotain kivaa itse, ehkä isompaa, mihin yhdellä vieraalla olisi varaa, yhdistämällä rahalahjoja? Tai he saisivat maksettua häitä, jolloin lahja olisi aineeton: he saivat viettää tärkeää päivää ystävien kanssa, kiitos osaltaan sinun.

Me oltiin juuri ilmeisesti noin moukkia, kun pyysimme häälahjaksi rahaa häämatkaamme varten. Olimme tässä vaiheessa jo reilusti aikuisia, yhdessä 15 vuotta, ja yhteenmuutto oli tehty molempien "valmiiksi varustelluista" kodeista. Eli todellakaan mitään krääsää tai tavaraa emme tarvinneet. Pidämme matkustelusta, joten pyysimme siksi häämatkaan rahaa. Tämäkään ei ollut taloudellinen kysymys, olisi ollut kyllä varaa maksaa häämatka itsekin. Pähkäilimme pitkään, voimmeko noin pyytää, mutta kun läheisetkin olivat sitä mieltä, että ilman muuta, se on järkevintä, niin pyysimme mahdolliset lahjat tilille (kutsussa oli maininta, että ei ole pakko laittaa yhtään mitään). Kuitenkin lähes kaikki haluavat jollain lailla hääparia muistaa. 



Moni vieras sanoikin, että tuo on myös lahjan hankkijalle kaikkein helpoin tapa, eipähän tarvitse miettiä, mitä tavaraa hommaa kaiken kiireen keskellä.  Lähes kaikki noudattivat toivetta, joku taisi tuoda kukkapuskan, toinen skumpan. Mutta siinäpä oli tavaralahjat ja nekin luonnollisesti otimme ilolla vastaan. Yksi pariskunta jätti tulematta juuri tuon rahatoiveemme takia, ja heistä jo etukäteen tiesimmekin, että saattavat närkästyä. Väleissä kuitenkin ollaan edelleen, ilman mitään katkeruutta (ainakaan meidän puoleltamme). 



Eli minusta on hyvä tapa noudattaa kutsujan toivetta, eikä väkisin lähteä vänkyröimään ja osoittamaan mieltä toisten elämän tärkeimpään juhlaan. Luonnollisesti voit jäädä pois juhlasta, jos et halua pyyntöä noudattaa. Tai sitten yksinkertaisesti jättää laittamatta rahaa ja mennä juhlimaan. Jos hääpari tästä loukkaantuu, niin onko heidän paikka elämässäsi?

Olisi korkea aika ravistella tätä hääkulttuuria.

Häälahjojen antaminen on jäänne ajoilta, jolloin naimisiin mentiin noin 21-vuotiaina ja vähävaraisina. Sekin on aika tuore ilmiö verrattuna maanviljelyskulttuurin aikoihin, jolloin häät olivat koko kyläyhteisön juhla, minne sai mennä kuka vain alueella asusteleva ja oletuksena oli, että häissä saa vatsan ja pään täyteen.

Ja koko avioliiton pointtina oli uskonnollisten velvoitteiden lisäksi yhteiskunnallisen statuksen vahvistaminen; myös naisille, joiden asema oli turvatumpi aviossa, kun mies ei voinut sluibata lasten elatuksesta.

Olin juuri ennen koronaa häissä, jossa matkustamista harrastava, hyvin toimeentuleva hääpari oli toivonut rahaa häämatkakassaan. Häät olivat todella basic, ei muusikkoja esiintymässä vaan disko spotifystä ja tila oli saatu sukukontaktien avulla ilmaiseksi. Tarjolla oli vihreä alkusalaatti balsamicolla, pääruoaksi morsiamen äidin tekemää karjalanpaistia ja jälkiruoka sulhasen äidin omenapaistosta, hyvät safkat juu mutta aivan selvästi säästetty oli cateringissa. Juomaksi oli virolaista keissikaljaa, halpaa viiniä ja Lidlin vissyä.

Kun illan aikana juttelin sulhasen kanssa, tunnusti ihan suoraan että olivat menneet naimisiin saadakseen kerätyksi matkakassan.  Halusivat jonnekin tiettyyn luksusresorttiin Karibialle pariksi viikoksi ja purjevenevuokran siihen päälle. Kaksi viikkoa häiden jälkeen sain kiitosviestin, jossa vielä kerrattiin häälahjatilin numero ja muistutettiin, että myös MobilePay käy.

Ovat nyt eronneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. hyvään ravintolaan lahjakortti.

 

Aika kallis lahja, jos kahdelle hengelle tulisi olla tarjoilut. Normaalistihan häälahjat ovat n. 50 e.

Ap

Katsopas kun juuri tuon takia raha on hyvä lahja. Niistä kertyy yhdessä sellainen potti jolla voi tehdäkin jotain järkevää.

T. Eri

Hirveä ajatus! Ja niin vulgaaria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Japanilainen ystäväni kävi Suomessa toisen suomalaisen ystävänsä häissä ja ihmetteli minulle lahjapöytää. Japanissa jokainen kutsuttu vieras, tulitpa yksin tai 5 hengen perheenä, antaa hääparille lahjaksi 30 000 jeniä (noin 300 euroa). Piste. Mitään muuta ei saa antaa eikä saa pyytää.Häihin ei ole asiaa, jos et jostain saa revittyä tuota rahaa kasaan, joka on monelle yksinelävälle iso lovi omaan budjettiin ja sen kanssa tuskaillaan. Mutta, perinne jatkuu vahvana, mutta onpahan ainakin kaikille osapuolille helppoa.

 

Mitä nämä ulkomaalaiset tulevat Suomeen aina ihmettelemään että täällä on näin kun heillä on toisin? Mitä sitten? Täällä on lahja pöytä ja sillä selvä.

Hihii, lahja on pöytä :)

Vierailija kirjoitti:

Veisin itse pullon sampanjaa ja kortin.

Edullisimmat siedettävät shampanjat maksavat  60-80€. Halvemmalla pääsee kun antaa rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veisin itse pullon sampanjaa ja kortin.

Edullisimmat siedettävät shampanjat maksavat  60-80€. Halvemmalla pääsee kun antaa rahaa. 

Ihan hyvä shampanjan saa 30-40 e hinnalla, jos lahjan saaja on perustallaaja joka ei sen suuremmin shampanjaa harrasta

Vierailija kirjoitti:

Minä en kutsuun laittaisi mitään toivomusta rahasta tai tavarasta. Lahjakorttikin on rahaa ja pian tavaraa. Kutsutut saavat sitten itse arvioida, mikä on kutsun tarkoitus.

Pakkohan se on laittaa koska nämä rahalahjoja vastustavien lumihiutaleiden tuomat "persoonalliset ja henkilökohtaiset lahjat", eli turhat romut sitten tukkii kodin kaapit. Kukaan ei sellaista halua. Älä vie epätoivottua lahjaa vaikka kuinka egoosi sattuisi että et sillä pääse erottumaan. Mieluummin tyhjin käsin kuin epätoivotun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unohtui. Saatiin yhdeltä tuttavaperheeltä kyllä kiva lahja: kutsuivat iltasaunaan. Oli ruokapöytä koreana ja sauna kuumana. Oli kaikin puolin kiva ilta ja he kutsuessaan sanoivat, että haluavat näin juhlistaa meidän liittoa.

Ihana lahja!

Meillä tuollainen on aivan normaalia kanssakäymistä että ystäviä kestitään... Ei mikään lahja... 

Kiinnostavaa että kaikki eivät näe ongelmaa siinä vaikka kyseessä olisi suora pääsymaksu. Kiintoisaa.

Jos haluaa todella pääsymaksun niin tulisi sitten antaa ihmisille tarkka tieto mistä tulisivat maksamaan. Esim. ruoka, ohjelma jne. ettei maksa sokkona. Mieluummin vaikka sitten ravintolaan jossa jokainen saa tilata mieluista, jos kerran omaan piikkiin tilaa jona tapauksessa. 

Rahalahja tulee paljon halvemmaksi vieraalle myös... Nykyään ei oikein saa mitään lahjaksi vietävää viidellä kympillä.