En vaan ymmärrä miestäni
Ei puhu mistään. Ei halua mitään asioita selvittää. Ei kehu. Ei sano mitään kaunista minulle. Ei tee suhteen eteen mitään, mutta ei vaan halua erota.
Esim. Näin meillä on mennyt joka ikinen konfliktitilanne: tuon asian esiin. Mies ei sano mitään. Odotan ja odotan. Mies ei sano mitään. Menee jopa viikko täysin hiljaisuudessa. Ei tule puhumaan, ei jatka elämää (on aivan passiivinen). Sitten saattaa viikon jälkeen tehdä ruokaa ja sanoo että keittiössä on ruokaa. Edelleenkään ei puhu mitään. Eikä tule puhumaan. Jos haluan että ongelma ns katoaa - pitää minun mennä olohuoneeseen seisomaan ja selvittämään. Siltikään sitä asiaa ei koskaan käsitellä.
En jaksa tälläistä. Olen vuosia yrittänyt eri keinoja. Mikään ei auta. Ei mikään. En saa miestä keskustelemaan mistään tärkeästä niin kuin aikuiset. Menee heti omaan palloonsa ja makaa sohvalla kuin passiivinen eläin, jota olisi lyöty.
Eikä ole väliä miten tai missä tilanteessa tuon meidän ongelmia esiin. Miten niistä voi päästä yli, kun toinen ei pysty mistään puhumaan? Tai miten suhdetta voi parantaa, kun toinen ei pysty käsitellä mitään?
Kommentit (44)
ai taas tämä sama vuodatus. Sanasta sanaan ollut ennenkin.
Mun ex mökötti. Aivan kamalaa ja sitä saatoti jatkua viikkotolkulla vaikka ite yritin keskustella.
Vierailija kirjoitti:
ai taas tämä sama vuodatus. Sanasta sanaan ollut ennenkin.
Voitko linkittää nämä keskustelut. Tämä eka minkä minä olen tehnyt. Ap
Miksi ap olet tuollaisen miehen kanssa? Vulva ohjasi ajatteluaisi? Pakko päästä porsimaan ja tuo on paras mihin pystyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ai taas tämä sama vuodatus. Sanasta sanaan ollut ennenkin.
Voitko linkittää nämä keskustelut. Tämä eka minkä minä olen tehnyt. Ap
Joo joo, kyllä sä tiedät että usein nämä miesvihavuodatukset poistetaan kun teillä vähän karkaa mopo käsistä.
Oletko tyhmä, kun olet katsellut tuollaista menoa vuosia? Jätä se, mitään muuta ei ole tehtävissä.
Sitten mene terapiaan, ei ole normaalia sietää tuollaista suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tyhmä, kun olet katsellut tuollaista menoa vuosia? Jätä se, mitään muuta ei ole tehtävissä.
Sitten mene terapiaan, ei ole normaalia sietää tuollaista suhteessa.
Ei tuolla Minnillä mitään miestä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex mökötti. Aivan kamalaa ja sitä saatoti jatkua viikkotolkulla vaikka ite yritin keskustella.
Tää ei mökötä! Vaan on kuin olisi saanut sanomalehdestä naamalle. Siis aivan passiivinen ja sellainen kuin olisi tehnyt jotain todella väärää. Kulkee niskat luimussa ja pahoittelee olemassa oloaan, kun haluaisin vain että keskustelisi kanssani! Jos menen puhumaan - voin joutua odottamaan puoli tuntia vastausta kysymykseen, eikä mitään vastavuoroisuutta ole. Vaikka itkisin makuuhuoneessa, ei tule puhumaan. Ihan vaikka normaalista parisuhdeongelmista yrittää keskustella, että päästäisiin eteenpäin - sama homma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap olet tuollaisen miehen kanssa? Vulva ohjasi ajatteluaisi? Pakko päästä porsimaan ja tuo on paras mihin pystyt?
Ei meillä ole lapsia. Ap
Mikä sinua siinä suhteessa pidättelee?
Eroamalla. Pariterapeutti jos mies haluaa. Eroamalla. Ei toinen muutu. Sama homma aina. Riippuu tietysti vaaditko liikaa tai hyökkäätkö. Vai onko se vain keskustelu, että aikeesi on jotenkin selvittää kivasti.
Kunhan kysyn. kirjoitti:
Mikä sinua siinä suhteessa pidättelee?
Tätä myös ihmettelen. Ei ole kiva kitua suhteessa tai ahdistua. Joku tolkku ja järki saa olla parisuhteessa. Vaikka ymmärrettävästi joillakin miehillä voisi olla autismi, muttei se kaikkea selitä.
Ehkä mies pelkää ap:ta ja sen loukkaavia sanoja, siksi välttelee keskustelua.
Kunhan kysyn. kirjoitti:
Mikä sinua siinä suhteessa pidättelee?
Elämäntilanne. En saa miestä keskustelemaan erosta ja asunnon myynnistä. Katoaa tilanteesta. En saa häntä selvittämään näitä asioita, mutta en myöskään eroamaan. Olen lähdössä kyllä, siitä ei ole kyse. En vain ymmärrä aikuista ihmistä joka ei voi keskustella mistään. Yritin taas kerran ja viikon ollut täysin hiljaista. Ei tee mitään. Töihin menee ja tulee kotiin luimistelemaan. Ajattelin pitkään että minussa on vika - tuon väärässä tilanteessa riidat esiin, mutta vuosien varrella olen vasta ymmärtänyt miten satuttavaa miehen toiminta on. Kyllä nyt aikuisten ihmisten pitää pystyä keskustelemaan. Ei kaksi saman katon alla voi vaan olla hiljaa ja olla puhumatta. Kyse ei ole edes mistään isoista asioista ja siirtyisin heti eteenpäin jos toinen edes puhuisi! Mutta ei - suusta ei tule mitään. Ei vaikka istuisin vieressä ja odottaisin. Kerran odotin 2h vastausta kysymykseen. 2h jälkeen sanoin niin ja toinen oli: en tiennyt että vielä pitäisi jostain puhua. Siis kuka normaali ihminen on 2h hiljaa ja luulee että se on ok?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies pelkää ap:ta ja sen loukkaavia sanoja, siksi välttelee keskustelua.
Tai sitten mies itse töksäyttää jos suun avaa?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies pelkää ap:ta ja sen loukkaavia sanoja, siksi välttelee keskustelua.
Miksei mies sitten yksinkertaisesti vain lähde, jos näin olisi? Ap
Tuossa ei ole mitään tehtävissä, koska toinen ei selvästi halua muuttua. Eroa ja pelasta itsesi. Miksi ihmeessä jäisit kun lapsiakaan ei ole. Tuollaisen kanssa ei lapsia voisi tehdäkään. Tuollainen käytös on henkistä väkivaltaa.
Minä en ymmärrä, miksi ap on tuollaisessa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole mitään tehtävissä, koska toinen ei selvästi halua muuttua. Eroa ja pelasta itsesi. Miksi ihmeessä jäisit kun lapsiakaan ei ole. Tuollaisen kanssa ei lapsia voisi tehdäkään. Tuollainen käytös on henkistä väkivaltaa.
Niin. Olen tullut samaan lopputulokseen. Alan vain olla todella loppu tähän tilanteeseen. Ahdistaa, ja tuntuu että olen yrittänyt kaikkeni. Taas mennyt viikko pilalle, kun toinen ei vaan voi tulla keskustelemaan. En enää jaksa olla se joka menee seisomaan, kun toinen istuu sohvalla ja ei anna mitään takaisin.
Ai että antaisin mitä vaan sellaisestakin parisuhteessa että tulee kunnon riita ja sen jälkeen sovitaan myös kunnolla! Meillä ei ole mitään riitelyä tai sovintoa.. pelkkää hiljaisuutta. Aaaaargh :(
Ap
Naisten "keskustelu" tiedetään kyllä.