En vaan ymmärrä miestäni

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä, miksi ap on tuollaisessa suhteessa. 

Miksi kukaan on huonossa parisuhteeesa? Ei lähteminen ole aina niin yksiselitteistä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kunhan kysyn. kirjoitti:

Mikä sinua siinä suhteessa pidättelee?

Elämäntilanne. En saa miestä keskustelemaan erosta ja asunnon myynnistä. Katoaa tilanteesta. En saa häntä selvittämään näitä asioita, mutta en myöskään eroamaan. Olen lähdössä kyllä, siitä ei ole kyse. En vain ymmärrä aikuista ihmistä joka ei voi keskustella mistään. Yritin taas kerran ja viikon ollut täysin hiljaista. Ei tee mitään. Töihin menee ja tulee kotiin luimistelemaan. Ajattelin pitkään että minussa on vika - tuon väärässä tilanteessa riidat esiin, mutta vuosien varrella olen vasta ymmärtänyt miten satuttavaa miehen toiminta on. Kyllä nyt aikuisten ihmisten pitää pystyä keskustelemaan. Ei kaksi saman katon alla voi vaan olla hiljaa ja olla puhumatta. Kyse ei ole edes mistään isoista asioista ja siirtyisin heti eteenpäin jos toinen edes puhuisi! Mutta ei - suusta ei tule mitään. Ei vaikka istuisin vieressä ja odottaisin. Kerran odotin 2h vastausta kysymykseen. 2h jälkeen sanoin niin ja toinen oli: en tiennyt että vielä pitäisi jostain puhua. Siis kuka normaali ihminen on 2h hiljaa ja luulee että se on ok?

Ap

Tee suunnitelma erosta ja esitä se miehelle. Hae avioeroa ja hommaa itsellesi uusi asunto. Ilmoita miehelle milloin välittäjä tulee katsomaan kämppää. Jos mies ei suostu, niin kun ero on lopullinen niin hommaat lakimiehen. Mies yrittää selvästi pakottaa sinut jäämään kieltäytymällä kommunikoimasta. Älä suostu tähän vaan hoida asiat itse. Älä alistu hänen manipulointiin.

Aika perus suomalainen mies.

Juota se humalaan, ehkä se saa suunsa auki.

Vierailija kirjoitti:

Aika perus suomalainen mies.

Juota se humalaan, ehkä se saa suunsa auki.

Ei puhu yhtään sen enempää. :( Ap

Tuollaisia ihmisiä kyllä on. Voi todella olla, ettei pysty puhumaan, jos on lyödyn oloinen eikä aggressiivinen. Olen tavannut tällaisen, takana on pelkoja ja täydellinen lukko, ehkä jotain diagnosoimattomiakin neurologisia juttuja. Ei siis välttämättä ole tuollainen tahallaan. 

Ymmärrän täysin sinun näkökulman, todella turhauttavaa ja väärin sinulle. Mutta, nyt kun olet ymmärtänyt että hän ei halua tai pysty muuttua, ja vaihtoehtona on vain ero. Vinkki miten saat mahdollisimman siististi eron hoidettua ihmisen kans joka ei kykene ilmaissa itseään. Ole mahdollisimman asiallinen, käy läpi omassa päässäsi se tuska ja inhimilliset tunteet, elä näytä niitä enää hänelle. Koska jos näytät ja osoitat kiihtymystä ja turhaumaa, edes hillitysti, hän vetäytyy entistä tiukemmin kuplaansa. Eli sinä hyödyt parhaiten siitä että olet asiallinen, et kommunikoi turhaa, et painosta, hyväksyt sen ettet pysty pakottamaan, etsit asioiden hoitamiseen ne vaihtoehdot joilla joudut toimia kun toinen osapuoli on täysin passiivinen.

Sinun uusi elämä alkaa sitä nopeammin ja kivuttomammin, mitä siistimmin hoidat tämän eron ja asunnon ja omaisuudet jaot jne. Sinä et valitettavasti tule kuulluksi ja nähdyksi hänelle, hän ei vaan siihen pysty, kaikenlainen yritys, hillittykkin, saa hänet vain entistä passiivisemmaksi.

Kokemusta on, ja siksi neuvon sinua jotta et hakkaisi päätä seinään ja yrittäisi prosessoida eroa ja tunteitasi hänen kans samalla kun teette käytännön eroa. Tärkeintä on että saat käytännön eron liikkeelle, ja se tapahtuu parhaiten kun miehesi kokee vähiten painostusta ja tunnekuormaa sinun suunnalta.

Terapia tai ystävä sitten se kelle purat sinun kuorman, siinä on varmana työstettävää. Tuommoinen suhde on traumaattinen, vaikka itse oletkin sen valinnut, olet sen suhteen aikana kasvanut ymmärtämään että se ei ole sinua kohtaan oikein ja ansaitset enemmän. Nyt vaan kunnialla viet suhteen loppuun ja jatkat elämää, tietäen että sinä ansaitset enemmän, eikä jatkossa vähempään tyydytä.

Voimia tulevaan!

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin sinun näkökulman, todella turhauttavaa ja väärin sinulle. Mutta, nyt kun olet ymmärtänyt että hän ei halua tai pysty muuttua, ja vaihtoehtona on vain ero. Vinkki miten saat mahdollisimman siististi eron hoidettua ihmisen kans joka ei kykene ilmaissa itseään. Ole mahdollisimman asiallinen, käy läpi omassa päässäsi se tuska ja inhimilliset tunteet, elä näytä niitä enää hänelle. Koska jos näytät ja osoitat kiihtymystä ja turhaumaa, edes hillitysti, hän vetäytyy entistä tiukemmin kuplaansa. Eli sinä hyödyt parhaiten siitä että olet asiallinen, et kommunikoi turhaa, et painosta, hyväksyt sen ettet pysty pakottamaan, etsit asioiden hoitamiseen ne vaihtoehdot joilla joudut toimia kun toinen osapuoli on täysin passiivinen.

Sinun uusi elämä alkaa sitä nopeammin ja kivuttomammin, mitä siistimmin hoidat tämän eron ja asunnon ja omaisuudet jaot jne. Sinä et valitettavasti tule kuulluksi ja nähdyksi hänelle, hän ei vaan siihen pysty, kaikenlainen yritys, hillittykkin, saa hänet vain entistä passiivisemmaksi.

Kokemusta on, ja siksi neuvon sinua jotta et hakkaisi päätä seinään ja yrittäisi prosessoida eroa ja tunteitasi hänen kans samalla kun teette käytännön eroa. Tärkeintä on että saat käytännön eron liikkeelle, ja se tapahtuu parhaiten kun miehesi kokee vähiten painostusta ja tunnekuormaa sinun suunnalta.

Terapia tai ystävä sitten se kelle purat sinun kuorman, siinä on varmana työstettävää. Tuommoinen suhde on traumaattinen, vaikka itse oletkin sen valinnut, olet sen suhteen aikana kasvanut ymmärtämään että se ei ole sinua kohtaan oikein ja ansaitset enemmän. Nyt vaan kunnialla viet suhteen loppuun ja jatkat elämää, tietäen että sinä ansaitset enemmän, eikä jatkossa vähempään tyydytä.

Voimia tulevaan!

Kiitos - todella hyvä kommentti. Luen uudestaan ajatuksen kanssa huomenna :) Ap

Jännä juttu, että kaiken maailman tylsimykset tai narsistit kelpaavat naisille kunhan täyttää muutamia ulkonäkökriteerejä.

Kuulostaa tutulta ja juuri tuon takia olen muuttamassa lokakuun alussa omaan asuntoon. Jatketaan yhteydenpitoa kavereina, mutta ei sen enempää.

Mun ex väänsi viimeiseen asti vitsiä kaikesta, koetti kutittaa ja pelleillä ja muuten harhauttaa minua lopettaa vakavasta asiasta puhumisen. Kun ei tepsinyt, niin meni muumiona sänkyyn makaamaan kuin odottamaan kuolemaa. Ei se siitä muuttunut. Pakkohan siinä oli erota, kun mahdotonta elää yhteistä elämää mistään vakavammasta keskustelematta.

Miehet eivät tarvitse suhteessa naiselta kuin seksiä.

Ei halua erota. No ei nainen tarvii luppaa erota joten miksi olet sen miehen kanssa. Luot ongelman itsellesi koska olet miehen kanssa ja pyydät muka apua muilta mitä tehdä. Vuosia olet sen kanssa ollut vaikka erota voi vaikka 10 minuutissa.. Naisilla ei taida olla aivoja vaan ne tarvii aina jonkun viisaan miehen neuvoja mitä tehdä elämällä.

Äkkiseltään veikkaisin, että on kotoa saanut tuollaisen mallin. Ehkä kokee toisen keskusteluyritykset automaattisesti hyökkäyksinä, alentavina, kuin lyönteinä. Terapian tarpeessa siis. 

Vierailija kirjoitti:

Naisten "keskustelu" tiedetään kyllä.

Joo. Tulee lista epämääräistä valitusta josta ei löydy mitään punaista lankaa. Kaikki on miehen syytä lähtökohtaisesti mutta ei oikein tiedä että mikä.

Kuolleeseen kulmaan ei näe. Nauhoita tilanne ja katso nauhalta käytöksesi. Saatat nähdä jotain uutta, mitä et aiemmin huomannut

Vierailija kirjoitti:

Kuolleeseen kulmaan ei näe. Nauhoita tilanne ja katso nauhalta käytöksesi. Saatat nähdä jotain uutta, mitä et aiemmin huomannut

Ei tässä kukaan ole väittänyt että AP:n kommunikaatio olisi virheetöntä. Mutta kun on ajauduttu tuollaiseen tilanteeseen, syystä tai toisesta, niin eihän siinä ole muuta mahdollisuutta kun erota. Asioita ei voida ratkaista jos niistä ei voi keskustella. Selvästi AP:n mies on nyt täysin keskusteluhaluton tai kyvytön.

Todennäköisesti juontaa juurensa lapsuudenkodista ja vanhempien kommunikointityylistä. Jos ei suostu terapiaan niin sitten ero!

Oletko jo laittanut eron vireille?

Loppu hoituu itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ex mökötti. Aivan kamalaa ja sitä saatoti jatkua viikkotolkulla vaikka ite yritin keskustella.

Tää ei mökötä! Vaan on kuin olisi saanut sanomalehdestä naamalle. Siis aivan passiivinen ja sellainen kuin olisi tehnyt jotain todella väärää. Kulkee niskat luimussa ja pahoittelee olemassa oloaan, kun haluaisin vain että keskustelisi kanssani! Jos menen puhumaan - voin joutua odottamaan puoli tuntia vastausta kysymykseen, eikä mitään vastavuoroisuutta ole. Vaikka itkisin makuuhuoneessa, ei tule puhumaan. Ihan vaikka normaalista parisuhdeongelmista yrittää keskustella, että päästäisiin eteenpäin - sama homma.

Ap

Mihin eteenpäin? Minne te olette menossa?

Vierailija kirjoitti:

Kunhan kysyn. kirjoitti:

Mikä sinua siinä suhteessa pidättelee?

Elämäntilanne. En saa miestä keskustelemaan erosta ja asunnon myynnistä. Katoaa tilanteesta. En saa häntä selvittämään näitä asioita, mutta en myöskään eroamaan. Olen lähdössä kyllä, siitä ei ole kyse. En vain ymmärrä aikuista ihmistä joka ei voi keskustella mistään. Yritin taas kerran ja viikon ollut täysin hiljaista. Ei tee mitään. Töihin menee ja tulee kotiin luimistelemaan. Ajattelin pitkään että minussa on vika - tuon väärässä tilanteessa riidat esiin, mutta vuosien varrella olen vasta ymmärtänyt miten satuttavaa miehen toiminta on. Kyllä nyt aikuisten ihmisten pitää pystyä keskustelemaan. Ei kaksi saman katon alla voi vaan olla hiljaa ja olla puhumatta. Kyse ei ole edes mistään isoista asioista ja siirtyisin heti eteenpäin jos toinen edes puhuisi! Mutta ei - suusta ei tule mitään. Ei vaikka istuisin vieressä ja odottaisin. Kerran odotin 2h vastausta kysymykseen. 2h jälkeen sanoin niin ja toinen oli: en tiennyt että vielä pitäisi jostain puhua. Siis kuka normaali ihminen on 2h hiljaa ja luulee että se on ok?

Ap

Kuulostaa siltä, että sinä harjoitat lähisuhdeväkivaltaa.