Lue keskustelun säännöt.
Miksi small talk on joillekin niin älyttömän vaikeaa?
10.09.2023 |
Tämä on ollut päivän puheenaihe mieheni kanssa. Olimme viime viikolla häissä ja pöydässämme istui lisäksemme 2 molemmille tuttua henkilöä. Loput 4 olivat tuntemattomia. Kolmen kanssa juttu alkoi sujua kuin automaattisesti esittäytymisen jälkeen, vieruskaverini taas istui tuppisuuna koko ruokailun ajan. Ei asia minua sinällään haittaa, jotkut haluavat ilmeisesti syödä hiljaisuudessa, mutta en voi kuin ihmetellä miten joku edes osaa olla niin tyly kun toinen koittaa kohteliaasti viritellä edes pientä keskusteluntynkää.
-Ai että, tämä hummus on kyllä tosi hyvää.
-Joo on.
-Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä. Mitä hommia teet?
-Oon lastenhoitaja.
-Okei, mäkin olen tehnyt samaan työhön liityviä opintoja. Tykkäätkö alasta?
-Joo.
Kekkereissä oli myös toinen tyyppi jonka kanssa oli pakko yrittää jotain jutella kun naamatusten osuttiin, mutta ei. Ei hymyä, lyhyet vastaukset, ei mitään vastakysymyksiä. Tiedän kuitenkin että nämä ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, ns. hyvissä työpaikoissa ja parisuhteissa. Eli eivät siis mitään täysin syrjäytyneitä mt-potilaita.
Mikäli et pysty edes puolen minuutin keskusteluun vieruskaverin kanssa juhlapöydässä tai vessajonossa, mikä on syy? Onko se vain "ei kiinnosta"? Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat.
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
No siis en minä ainakaan halua yksityisasioista kertoa ventovieraille.
Hallitsen small talkin esim harrastusten parissa, jossa small talk liittyy siihen harrastusasiaan.
Mutta olisi ihan kammoa joutua johonkin hääpöytään niin, että ei tunne ketään muita siinä, eikä ole mitään yhteistä puheenaihetta.
Miten oikein tutustut ylipäätään elämässäsi ihmisiin jos et kykene puhumaan vieraille ihmisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mv? Suomessa ei koskaan ollut "small talk" perinnettä. Suomenruotsalaiset, kyllä yhä kykyä on hieman on (ja se ei minua häiritse).
En millään jaksa uskoa että Suomessakaan on koskaan ollut tapana istua juhlissa hiljaa pöydissä.
Ap
Uusi juttu, "Hiljaiset häät". Ei puhetta, ei musiikkia, ei silmiinkatsomista koska joku ahdistuu siitä. Missään nimessä ei huutavia vauvoja. Pappi vihkii pienimuotoisin elein sanomatta sanaakaan. Varokaa yskimästä, varokaa kolistamasta tuolia, varokaa nyt saatana kilistämästä lusikkaa vasten lautasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mv? Suomessa ei koskaan ollut "small talk" perinnettä. Suomenruotsalaiset, kyllä yhä kykyä on hieman on (ja se ei minua häiritse).
En millään jaksa uskoa että Suomessakaan on koskaan ollut tapana istua juhlissa hiljaa pöydissä.
Ap
Eiköhän nämäkin jotka mököttävät pöydän ääressä ala sujuvaan small talkiin pienessä sievässä
Ehkä ap löyhkäs viinalle ja nämä toiset ei juo, siksi eivät halunneet keskustella
Keskustelivat kyllä, kaikki paitsi nämä 2. Viinaa ei ollut tuossa vaiheessa iltaa tarjolla, eikä sitä tullut juotua myöhemminkään.
Ap
Juttelivatko nämä kaksi kenellekään, edes toisilleen? Siinä on sattunut kaksi erikoista häävierasta paikalle yhtäaikaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mv? Suomessa ei koskaan ollut "small talk" perinnettä. Suomenruotsalaiset, kyllä yhä kykyä on hieman on (ja se ei minua häiritse).
En millään jaksa uskoa että Suomessakaan on koskaan ollut tapana istua juhlissa hiljaa pöydissä.
Ap
Eiköhän nämäkin jotka mököttävät pöydän ääressä ala sujuvaan small talkiin pienessä sievässä
Ehkä ap löyhkäs viinalle ja nämä toiset ei juo, siksi eivät halunneet keskustella
Silläkin aiheella voi avata keskustelun. Jos osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt tuppisuihin missään tilaisuuksissa. Varmaan suurin osa osaa kyllä keskustella, jospa aloittaja kohtasi juurikin autismin tai fobioista kärsivän ihmisen
Tämä kävi mielessä. Vaikeaa vaan uskoa että kyseinen ihminen pärjäisi työssään jos ei kertakaikkiaan vaikka pelon takia saa suutaan auki.
Ap
Autisti voi olla todella hyvä ja pärjäävä työssään ja tutussa ympäristössä mutta tuollainen hääpöytä tilanne voikin olla täysin eri asia kun vieras juttelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mv? Suomessa ei koskaan ollut "small talk" perinnettä. Suomenruotsalaiset, kyllä yhä kykyä on hieman on (ja se ei minua häiritse).
En millään jaksa uskoa että Suomessakaan on koskaan ollut tapana istua juhlissa hiljaa pöydissä.
Ap
Eiköhän nämäkin jotka mököttävät pöydän ääressä ala sujuvaan small talkiin pienessä sievässä
Ehkä ap löyhkäs viinalle ja nämä toiset ei juo, siksi eivät halunneet keskustella
Keskustelivat kyllä, kaikki paitsi nämä 2. Viinaa ei ollut tuossa vaiheessa iltaa tarjolla, eikä sitä tullut juotua myöhemminkään.
Ap
Juttelivatko nämä kaksi kenellekään, edes toisilleen? Siinä on sattunut kaksi erikoista häävierasta paikalle yhtäaikaa
Toisesta en tiedä kun emme istuneet samassa pöydässä. Mieheni on tyypin pari kertaa nähnyt ja sanoi että mahdotonta oli saada minkäänlaista kontaktia.
Toinen ei jutellut kellekään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt tuppisuihin missään tilaisuuksissa. Varmaan suurin osa osaa kyllä keskustella, jospa aloittaja kohtasi juurikin autismin tai fobioista kärsivän ihmisen
Tämä kävi mielessä. Vaikeaa vaan uskoa että kyseinen ihminen pärjäisi työssään jos ei kertakaikkiaan vaikka pelon takia saa suutaan auki.
Ap
Entä, jos tuollainen vapaamuotoinen tilaisuus ventovieraiden kanssa tuntuu hänestä kiusalliselta ja jos hänellä on niistä huonoja kokemuksia? Töissä puolestaan ollaan hoitamassa töitä ja puhuminen työasiasta on eri asia, koska se kuuluu tehtävän hoitamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mv? Suomessa ei koskaan ollut "small talk" perinnettä. Suomenruotsalaiset, kyllä yhä kykyä on hieman on (ja se ei minua häiritse).
En millään jaksa uskoa että Suomessakaan on koskaan ollut tapana istua juhlissa hiljaa pöydissä.
Ap
Eiköhän nämäkin jotka mököttävät pöydän ääressä ala sujuvaan small talkiin pienessä sievässä
Ehkä ap löyhkäs viinalle ja nämä toiset ei juo, siksi eivät halunneet keskustella
Silläkin aiheella voi avata keskustelun. Jos osaa.
Olen kerran joutunut sanomaan että pysyisitkö kauempana kun haiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt tuppisuihin missään tilaisuuksissa. Varmaan suurin osa osaa kyllä keskustella, jospa aloittaja kohtasi juurikin autismin tai fobioista kärsivän ihmisen
Tämä kävi mielessä. Vaikeaa vaan uskoa että kyseinen ihminen pärjäisi työssään jos ei kertakaikkiaan vaikka pelon takia saa suutaan auki.
Ap
Entä, jos tuollainen vapaamuotoinen tilaisuus ventovieraiden kanssa tuntuu hänestä kiusalliselta ja jos hänellä on niistä huonoja kokemuksia? Töissä puolestaan ollaan hoitamassa töitä ja puhuminen työasiasta on eri asia, koska se kuuluu tehtävän hoitamiseen.
Kai se on mahdollista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin puhuttiin paljon ja jopa tuntemattomien kanssa. Junissa, busseissa ja pysäkeillä juttu lensi. En tiedä miksi joistain ihmisistä on tullut niin säikkyjä ettei saa suuta auki? Ei siinä mitään, vaietkoon, mutta eikö se aikakin kulu paremmin haastellessa niitä näitä? Ei tämä elämä niin vakavaa ole, huumorilla pärjää pitkälle. Nimimerkki, vanhus.
Aika kuluu ihan sujuvasti kännykällä ja omissa ajatuksissa. Some on vaikuttanut paljon. Mieluummin juttelee bussissa Whatsappissa kaverin kuin ventovieraan kanssa
Elämäsi olisi rikkaampi kun ryhtyisit puhumaan ventovieraille.
Ei, olen mieluummin kaikissa tilaisuuksissa kännyyn tuijottaen omissa ajatuksissa.
Itse et osaa small talkia ylimielinen possu.
Oli varmasti mukavaa toisella olla kuulusteltavana tuollaisen hömpän rouvan
vieressä. Olet ilmeisesti aika yksinkertainen ja epäempaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset nyt on niin outoa porukkaa että ne vaan tuijottaa eikä sano mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin puhuttiin paljon ja jopa tuntemattomien kanssa. Junissa, busseissa ja pysäkeillä juttu lensi. En tiedä miksi joistain ihmisistä on tullut niin säikkyjä ettei saa suuta auki? Ei siinä mitään, vaietkoon, mutta eikö se aikakin kulu paremmin haastellessa niitä näitä? Ei tämä elämä niin vakavaa ole, huumorilla pärjää pitkälle. Nimimerkki, vanhus.
Aika kuluu ihan sujuvasti kännykällä ja omissa ajatuksissa. Some on vaikuttanut paljon. Mieluummin juttelee bussissa Whatsappissa kaverin kuin ventovieraan kanssa
Elämäsi olisi rikkaampi kun ryhtyisit puhumaan ventovieraille.
Ei, olen mieluummin kaikissa tilaisuuksissa kännyyn tuijottaen omissa ajatuksissa.
Vähän eri asia bussimatka ja hääpöytä. Äly hoi, älä jätä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksihän näkökulman pitää tällaisissa aina olla hiukan ylimielinen?
Ei tule ap:n mieleenkään, että ei haluta harrastaa small talkia, vaan aina että ei osata!
"Mikä siinä on niin vaikeaa" - ei ole mikään, ei vain miellytä niin ei halutas tehdä vaikka onkin ihan helppoa.
On siis makuasia, eikä suinkaan kerro ap:n suuremmasta osaamiskertoimesta!
No että hallitsee small talkin mutta kieltäytyy siitä, sehän se vasta tökeröä onkin! Ja silloin ei tosiaan aidosti edes hallitse small talkia. Keskustelun taitoa pitäisi opettaa koulussa jo kymmenvuotiaille.
Anteeks, mutta en saanut luettua, koska oli niin kiero vastaus että putosi näytöltä lattialle ja kirjaimet menivät sekaisin! Jos hallitsee mutta ei halua niin ei hallitse?
Ap miehensä kanssa vastenmielisen ylimielisiä.
Ettekä ymmärrä miten tyhmiltä vaikutatte.
Itse olet ap ilmeisesti niin loistava yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen muinoin puhuttiin paljon ja jopa tuntemattomien kanssa. Junissa, busseissa ja pysäkeillä juttu lensi. En tiedä miksi joistain ihmisistä on tullut niin säikkyjä ettei saa suuta auki? Ei siinä mitään, vaietkoon, mutta eikö se aikakin kulu paremmin haastellessa niitä näitä? Ei tämä elämä niin vakavaa ole, huumorilla pärjää pitkälle. Nimimerkki, vanhus.
Aika kuluu ihan sujuvasti kännykällä ja omissa ajatuksissa. Some on vaikuttanut paljon. Mieluummin juttelee bussissa Whatsappissa kaverin kuin ventovieraan kanssa
Elämäsi olisi rikkaampi kun ryhtyisit puhumaan ventovieraille.
Ei, olen mieluummin kaikissa tilaisuuksissa kännyyn tuijottaen omissa ajatuksissa.
Vähän eri asia bussimatka ja hääpöytä. Äly hoi, älä jätä
Mutta siis oli kyseessä bussimatka tai vaikka kaverin synttärit, istun silti somea tuijottaen koska mielestäni small talk on liian vaikeaa ja stressaavaa. Se on kuitenkin oikeuteni samoin kuin teillä on puheenvapaus.
Vierailija kirjoitti:
Ap miehensä kanssa vastenmielisen ylimielisiä.
Ettekä ymmärrä miten tyhmiltä vaikutatte.
Itse olet ap ilmeisesti niin loistava yksilö.
Olet selvästi harmissasi koska et hallitse small talkia. Sen voi kuitenkin opetella!
Vierailija kirjoitti:
Itse et osaa small talkia ylimielinen possu.
Oli varmasti mukavaa toisella olla kuulusteltavana tuollaisen hömpän rouvan
vieressä. Olet ilmeisesti aika yksinkertainen ja epäempaattinen.[/quoteKuulustelu loppui kahden kysymyksen jälkeen. Toivottavasti en ihan lopullisesti traumatisoinut ressukkaa.
Ap
Olen itse valitettavan hiljainen, mutta osaan kyllä keskustella kahden kesken tai pienessä porukassa. Onneksi tai toivottavasti et ollut sellainen kuin pari tuttavaani (molemmat eri yhteyksistä tuttuja), jotka ovat kesken äänekkään keskustelun, isossa ryhmässä, ilmoittaneen kaikille, että hei katsokaa, kun "x" ei ole sanonut mitään.
Siinä on todella kiusallinen olo, ja kuvitteleeko joku, että sitten ainakaan sanon yhtään mitään.
En ole törmännyt tuppisuihin missään tilaisuuksissa. Varmaan suurin osa osaa kyllä keskustella, jospa aloittaja kohtasi juurikin autismin tai fobioista kärsivän ihmisen