Miksi small talk on joillekin niin älyttömän vaikeaa?
Tämä on ollut päivän puheenaihe mieheni kanssa. Olimme viime viikolla häissä ja pöydässämme istui lisäksemme 2 molemmille tuttua henkilöä. Loput 4 olivat tuntemattomia. Kolmen kanssa juttu alkoi sujua kuin automaattisesti esittäytymisen jälkeen, vieruskaverini taas istui tuppisuuna koko ruokailun ajan. Ei asia minua sinällään haittaa, jotkut haluavat ilmeisesti syödä hiljaisuudessa, mutta en voi kuin ihmetellä miten joku edes osaa olla niin tyly kun toinen koittaa kohteliaasti viritellä edes pientä keskusteluntynkää.
-Ai että, tämä hummus on kyllä tosi hyvää.
-Joo on.
-Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä. Mitä hommia teet?
-Oon lastenhoitaja.
-Okei, mäkin olen tehnyt samaan työhön liityviä opintoja. Tykkäätkö alasta?
-Joo.
Kekkereissä oli myös toinen tyyppi jonka kanssa oli pakko yrittää jotain jutella kun naamatusten osuttiin, mutta ei. Ei hymyä, lyhyet vastaukset, ei mitään vastakysymyksiä. Tiedän kuitenkin että nämä ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, ns. hyvissä työpaikoissa ja parisuhteissa. Eli eivät siis mitään täysin syrjäytyneitä mt-potilaita.
Mikäli et pysty edes puolen minuutin keskusteluun vieruskaverin kanssa juhlapöydässä tai vessajonossa, mikä on syy? Onko se vain "ei kiinnosta"? Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat.
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.
Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?
"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "
Ai. Minusta se on niin perustason tyhjää rupattelua ettei tulisi mieleenkään tulkita sitä utelemiseksi. Minultakin on monesti kysytty että millä alalla olen, sehän on helppo aloitus tilanteessa kuin tilanteessa.
Ja eikö Pena ole tuossa tapauksessa juorukello?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.
Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?
"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "
Oliskohan ollut esimerkki vaan, mistä sitä voi alkaa rupatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.
Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?
"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "Ai. Minusta se on niin perustason tyhjää rupattelua ettei tulisi mieleenkään tulkita sitä utelemiseksi. Minultakin on monesti kysytty että millä alalla olen, sehän on helppo aloitus tilanteessa kuin tilanteessa.
Ja eikö Pena ole tuossa tapauksessa juorukello?
Ap
Olette molemmat, sinä ja Pena.
Jätetään tyhjänpäiväinen small talk ja epäaidot pepsodenthymyt suosiolla jenkeille. Siellä se kait kuuluu asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi small talk on joillekin pakkomielle?
En usko että on monellekaan pakkomielle. Useimmilta se tulee luonnostaan juuri esimerkiksi juhlapöydässä. Tuntuisi hassulta istua hiljaisuuden vallitessa kun syödään ja juodaan yhdessä.
Ap
Ärsyttää tuollaiset väenväkisin jotain small talkia vääntävät. Miksi joillekin on niin älyttömän vaikeaa olla hiljaa?
Miksi pitää puhua jos toinen ei halua. Sinullakin oli siinä pöydässä juttuseuraa, olisit puhunut niille. Anna introverttien olla rauhassa jos ei eivät halua puhua.
Vierailija kirjoitti:
Jätetään tyhjänpäiväinen small talk ja epäaidot pepsodenthymyt suosiolla jenkeille. Siellä se kait kuuluu asiaan.
Samaa mieltä. Kyllähän se jotain kertoo, ettei asialle ole edes kunnollista suomenkielistä nimeäkään.
Small talk aiheet liittyy saahaan, ymparistoon, sen paivan uutisiin. Small talk ei sisalla mitaan henkilokohtaista. Se on keskustelu jota voit kayda vaikka kassaneidin kanssa. Keskustelusta ei jaa kateen mitaan.. se on tyhjaa hopotysta.
Onko nyt niin, etta ei itse tieda miten small talkia kaydaan. Suomessa on keikenlisaksi vapautus jutustelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi small talk on joillekin pakkomielle?
En usko että on monellekaan pakkomielle. Useimmilta se tulee luonnostaan juuri esimerkiksi juhlapöydässä. Tuntuisi hassulta istua hiljaisuuden vallitessa kun syödään ja juodaan yhdessä.
Ap
Ei saa puhua ruoka suussa.
Miksi joillekin hiljaisuus on niin älyttömän vaikeaa?
No siis en minä ainakaan halua yksityisasioista kertoa ventovieraille.
Hallitsen small talkin esim harrastusten parissa, jossa small talk liittyy siihen harrastusasiaan.
Mutta olisi ihan kammoa joutua johonkin hääpöytään niin, että ei tunne ketään muita siinä, eikä ole mitään yhteistä puheenaihetta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää puhua jos toinen ei halua. Sinullakin oli siinä pöydässä juttuseuraa, olisit puhunut niille. Anna introverttien olla rauhassa jos ei eivät halua puhua.
En todellakaan puhu enempää kun huomaan että toinen vetäytyy heti poteroonsa. Keskustelin mieheni ja muiden ihmisten kanssa lopputilaisuuden. Mutta en voi etukäteen tietää ettei jollekin saa puhua ollenkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.
Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?
"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "Ai. Minusta se on niin perustason tyhjää rupattelua ettei tulisi mieleenkään tulkita sitä utelemiseksi. Minultakin on monesti kysytty että millä alalla olen, sehän on helppo aloitus tilanteessa kuin tilanteessa.
Ja eikö Pena ole tuossa tapauksessa juorukello?
Ap
Olette molemmat, sinä ja Pena.
Tämä aukaisi nyt hyvin yhden tuppisuun ajatusmaailmaa.
Voitko heittää pari esimerkkiä asioista joista sinulle saa puhua? Sää? Ruoka? Kun nekään eivät toimi, mikä on hyvä? Saanko kehua nättejä kenkiäsi vai onko se liian tungettelevaa?
Ap
Saathan sinä puhua ihan mistä haluat. Ihan samoin se toinen saa olla puhumatta. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi small talk on joillekin pakkomielle?
En usko että on monellekaan pakkomielle. Useimmilta se tulee luonnostaan juuri esimerkiksi juhlapöydässä. Tuntuisi hassulta istua hiljaisuuden vallitessa kun syödään ja juodaan yhdessä.
Ap
Ei saa puhua ruoka suussa.
Miksi joillekin hiljaisuus on niin älyttömän vaikeaa?
Ei ole vaikeaa. Onneksi ei tosin yleensä tarvitse olla hiljaa, kun pöydässä useimmiten on myös normaaleja ihmisiä.
Juhlissa harvoin on tapana olla hiljaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.
Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?
"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "Ai. Minusta se on niin perustason tyhjää rupattelua ettei tulisi mieleenkään tulkita sitä utelemiseksi. Minultakin on monesti kysytty että millä alalla olen, sehän on helppo aloitus tilanteessa kuin tilanteessa.
Ja eikö Pena ole tuossa tapauksessa juorukello?
Ap
Olette molemmat, sinä ja Pena.
Tämä aukaisi nyt hyvin yhden tuppisuun ajatusmaailmaa.
Voitko heittää pari esimerkkiä asioista joista sinulle saa puhua? Sää? Ruoka? Kun nekään eivät toimi, mikä on hyvä? Saanko kehua nättejä kenkiäsi vai onko se liian tungettelevaa?
Ap
Saathan sinä puhua ihan mistä haluat. Ihan samoin se toinen saa olla puhumatta. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia.
Toki, mutta mitkä aiheet ovat niitä jotka tekevät ihmisestä juorukellon?
Ap
Siksi suomalaiset ja japanilaiset tulevat yleensä loistavasti juttuun keskenään, kun kummassakaan kulttuurissa ei ole sen enempää tarpeen kuin kohteliastakaan täyttää hiljaista hetkeä lörpötyksellä.
smalltalk on idioottien toimintatapa. siis niiden, jotka rakastavat kuunnella omaa ääntään. heillä ei myöskään ole omaa elämää. turhia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Small talk aiheet liittyy saahaan, ymparistoon, sen paivan uutisiin. Small talk ei sisalla mitaan henkilokohtaista. Se on keskustelu jota voit kayda vaikka kassaneidin kanssa. Keskustelusta ei jaa kateen mitaan.. se on tyhjaa hopotysta.
Onko nyt niin, etta ei itse tieda miten small talkia kaydaan. Suomessa on keikenlisaksi vapautus jutustelusta.
Eiköhän totaalinen rupattelun blokkaaminen ole epäkohteliasta ihan kaikissa maailmankolkissa. Suomessakin noita sulkeutujia näkee harvoin.
Ja ei, työalasta kysyminen ei todellakaan ole liian henkilökohtaista juhlapöytäkeskustelua.
Ap
Inhoan juttelua jos syön, kerran tukehduin kun toinen esitti kysymyksiä ja yritin äkkiä nielaista ruoan kun hän intensiivisesti tuijotti milloin vastaan
Eihän tuo ole mitään smalltalkkia, että utelee toisen töistä. Epämukavaa kuulustelua.
Kuka edes haluaa keskustella kaltaisesi juorukellon kanssa?
"Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä "