Lue keskustelun säännöt.
Miksi small talk on joillekin niin älyttömän vaikeaa?
10.09.2023 |
Tämä on ollut päivän puheenaihe mieheni kanssa. Olimme viime viikolla häissä ja pöydässämme istui lisäksemme 2 molemmille tuttua henkilöä. Loput 4 olivat tuntemattomia. Kolmen kanssa juttu alkoi sujua kuin automaattisesti esittäytymisen jälkeen, vieruskaverini taas istui tuppisuuna koko ruokailun ajan. Ei asia minua sinällään haittaa, jotkut haluavat ilmeisesti syödä hiljaisuudessa, mutta en voi kuin ihmetellä miten joku edes osaa olla niin tyly kun toinen koittaa kohteliaasti viritellä edes pientä keskusteluntynkää.
-Ai että, tämä hummus on kyllä tosi hyvää.
-Joo on.
-Kuulin Penalta että olet lasten parissa töissä. Mitä hommia teet?
-Oon lastenhoitaja.
-Okei, mäkin olen tehnyt samaan työhön liityviä opintoja. Tykkäätkö alasta?
-Joo.
Kekkereissä oli myös toinen tyyppi jonka kanssa oli pakko yrittää jotain jutella kun naamatusten osuttiin, mutta ei. Ei hymyä, lyhyet vastaukset, ei mitään vastakysymyksiä. Tiedän kuitenkin että nämä ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, ns. hyvissä työpaikoissa ja parisuhteissa. Eli eivät siis mitään täysin syrjäytyneitä mt-potilaita.
Mikäli et pysty edes puolen minuutin keskusteluun vieruskaverin kanssa juhlapöydässä tai vessajonossa, mikä on syy? Onko se vain "ei kiinnosta"? Ei moniakaan kiinnosta vieraan ihmisen asiat, mutta käytöstavat monet silti hallitsevat.
Kommentit (606)
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan hääjuhlia. Onneksi kukaan ei kutsu enää minua niihin.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan juttelua jos syön, kerran tukehduin kun toinen esitti kysymyksiä ja yritin äkkiä nielaista ruoan kun hän intensiivisesti tuijotti milloin vastaan
Tämäkin on mielenkiintoinen pointti. Normaali ihminen ymmärtää että ruokaillessa ei tarvitse vastata heti; saa pureskella ruoan ja hörpätä vaikka juomaakin ennen vastaamista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tuollaiset väenväkisin jotain small talkia vääntävät. Miksi joillekin on niin älyttömän vaikeaa olla hiljaa?
Miksi häissä pitäisi istua vain hiljaa ja syödä?
Ei sinne mennä mököttämään.
En tykkää small talkista jos se liittyy omaan itseeni. Elän hyvin vaikeaa elämänvaihetta ja jos joku utelee töistä yms se ahdistaa. Säästä voin kyllä jutella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tykkää small talkista jos se liittyy omaan itseeni. Elän hyvin vaikeaa elämänvaihetta ja jos joku utelee töistä yms se ahdistaa. Säästä voin kyllä jutella
Sittenhän voit kääntää keskustelun vaikka siihen ruokaan tai säähän, tai sanoa suoraan ettet mielelläsi keskustele työasioista.
Ap
Ehkä osa on autisteja? Näille small talk vaikeaa. Sehän ei välttämättä näy päällepäin millään tavoin paitsi juurikin tämmöisissä asioissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi sinun ap suomalaisena ymmärtävän kulttuuriamme.
Otit henkilökohtaisena loukkauksena sen, ettei tuntematon ihminen vastannut pitkästi, kun esitit hänelle henkilökohtaisen kysymyksen.
Ilmeisesti olet puhelias, mutta sosiaaliset taidot tarkoittavat muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi small talk on joillekin pakkomielle?
En usko että on monellekaan pakkomielle. Useimmilta se tulee luonnostaan juuri esimerkiksi juhlapöydässä. Tuntuisi hassulta istua hiljaisuuden vallitessa kun syödään ja juodaan yhdessä.
Ap
Ei saa puhua ruoka suussa.
Miksi joillekin hiljaisuus on niin älyttömän vaikeaa?
Ei ole vaikeaa. Onneksi ei tosin yleensä tarvitse olla hiljaa, kun pöydässä useimmiten on myös normaaleja ihmisiä.
Juhlissa harvoin on tapana olla hiljaa.
Ap
Normaaleja ihmisiä.
Vain ne jotka käyttäytyy kuin sinä ovat normaaleja. Just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Small talk on kuolettavan tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää small talkista jos se liittyy omaan itseeni. Elän hyvin vaikeaa elämänvaihetta ja jos joku utelee töistä yms se ahdistaa. Säästä voin kyllä jutella
Sittenhän voit kääntää keskustelun vaikka siihen ruokaan tai säähän, tai sanoa suoraan ettet mielelläsi keskustele työasioista.
Ap
Niin juuri, pitää osata muokata keskustelun suuntaa, tämä juuri ON small talkia. Suomalaiset ovat kyllä omituisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisi sinun ap suomalaisena ymmärtävän kulttuuriamme.
Otit henkilökohtaisena loukkauksena sen, ettei tuntematon ihminen vastannut pitkästi, kun esitit hänelle henkilökohtaisen kysymyksen.
Ilmeisesti olet puhelias, mutta sosiaaliset taidot tarkoittavat muutakin.
En todellakaan ottanut henkilökohtaisena loukkauksena. Eivät nuo tuppisuut puhu muille sen enempää.
Ja tuo suomalaisen kulttuurin stereotypia hiljaa pöydässä ruokaansa syövistä juroista suomalaisista on kyllä ihan puppua. En tiedä onko se koskaan pitänyt paikkaansa, mutta kyllä valtaosa kaiken ikäisistä suomalaisista oman kokemukseni mukaan taitaa ruokailuetiketin.
Ap
En osaa sanoa. Ja jos ei ole mitään sanottavaa, niin silloin on parempi olla hiljaa, "kuunteluoppilaana".
Muut tai jotkut sitten kysyy, et mitä mietit tai mikset sano mitään? - Vastaan tuon saman tai "en ota kantaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä joutuu puhumaan ja kuuntelemaan koko päivän jonninjoutavaa paskaa. Vapaa-ajalla ei ole pakko.
Hauska keskustelu. Vihaan ihmisiä mutta välillä on näitä pakollisia tilaisuuksia. Osaan small talkia hyvin ja kukaan ei ikinä tiedä että inhoan sydämeni pohjasta sitä kun joku pirkkoliisa alkaa puhumaan jatkuvasti uteliaana milloin mistäkin ja yrittää vääntää eri aiheista keskustelua . Joskus kokeillut että vähäsanaisesti vastaan, mutta se saa aikaan vaivaantuneen tunnelman. Silloin vedän tekovirneen päälleni ja roolileikki alkakoon ettei pirkkoliisalle tule paha mieli
Ymmärrän täysin mitä ap tarkoittaa. En tiedä onko juhlatilaisuudessa ruokapöydässä keskustelu varsinaisesti small talkia, mutta on perus kohteliaisuutta yrittää jotain keskustella. Todella vaivaannuttavaa jos vastapuoli ei edes yritä. Mutta osa ei vaan osaa sitä: keskustelun jatkamista ja vastakysymysten esittämistä.
Ja kohteliasta ap:lta kuitenkin yrittää saada kaikki keskusteluun mukaan. Ei sekään ole kivaa että olet pöydässä missä muut juttelee ja itse jää täysin ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujous ei haittaa, mutta sellanen tympeä tuppisuumaisuus on ärsyttävää ja epäkohteliasta.
Tämä. En minä etsinyt sieltä häistä mitään sydänystävää, mutta tavallinen muutaman sanan ruokapöytäkeskustelu on jotain mikä mielestäni opetetaan useimmille jo pikkulapsina.
Ap
Muutaman sanan? Tuossahan sinun esimerkki jutustelussa oli muuta sana, mutta se ei sinulle riittänyt vaan vaadit syvällisempää keskustelua.
Mulla opetettiin lapsena ainaskin ettei saa puhua ruoka suussa 🤷🏼
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tykkää small talkista jos se liittyy omaan itseeni. Elän hyvin vaikeaa elämänvaihetta ja jos joku utelee töistä yms se ahdistaa. Säästä voin kyllä jutella
Sittenhän voit kääntää keskustelun vaikka siihen ruokaan tai säähän, tai sanoa suoraan ettet mielelläsi keskustele työasioista.
Ap
Niin juuri, pitää osata muokata keskustelun suuntaa, tämä juuri ON small talkia. Suomalaiset ovat kyllä omituisia.
Häissä jos missä on helppo kääntää keskustelu vaikka hääpariin tai tarjoiluun.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin mitä ap tarkoittaa. En tiedä onko juhlatilaisuudessa ruokapöydässä keskustelu varsinaisesti small talkia, mutta on perus kohteliaisuutta yrittää jotain keskustella. Todella vaivaannuttavaa jos vastapuoli ei edes yritä. Mutta osa ei vaan osaa sitä: keskustelun jatkamista ja vastakysymysten esittämistä.
Ja kohteliasta ap:lta kuitenkin yrittää saada kaikki keskusteluun mukaan. Ei sekään ole kivaa että olet pöydässä missä muut juttelee ja itse jää täysin ulkopuolelle.
Juuri näin itsekin asian näen. Ilmeisesti monien mielestä on kuitenkin epäkohteliasta puhua juhlissa pöytäseurueelle. Ja jotenkin pidän tosi ihmeellisenä ettei tosiaan mitään vastakaikua tule, vaikka syötän jonkun superhelpon ja kevyen aloituksen. "Minustakin tämä hummus on hyvää, ja maistoitko linssisalaattia?"
Ap
Voin vastata että ei kiinnosta. Mutta välttelenkin tämmöisiä tilaisuuksia, joskus pakko mennä ja silloin yritän kohteliaasti mutta selvästi antaa ymmärtää että haluan keskittyä aterioimaan enkä välitä jutustelusta, onneksi yleensä löytää juttukaverin sitten muista