Lue keskustelun säännöt.
"Yksinolo tekee hyvää ja on tarpeellista etenkin naiselle"
10.09.2023 |
Nyt on asiaa!! Hyvä hyvä, Marika Riikonen!
Kommentit (568)
Vierailija kirjoitti:
Meitä on moneksi. Itse olen nk. yksinäinen susi, ja täten tarve olla paljon yksin, on psykologisesti välttämätön tarve, vaikka mitään antisosiaalisuuteen liittyviä ominaispiirteitä minulla ei ole.
Hmh! Aina ihmiset sekoittaa antisosiaalisuuden ja introverttiyden... Antisosiaalisuus ei ole sitä, että viihtyy yksin/ ei kaipaa seuraa, vaan sitä ettei välitä sosiaalisista normeista, kuten laista, moraalista ja käytöstavoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok juttu, mutta mistä hatusta tuo "etenkin naiselle"?
Kyllä se varmaan liittyy siihen, että naiset keskimäärin saavat vähemmän aikaa itselleen perheessä ja parisuhteissa.
Jaa, minut naiset aina jättävät, kun annan heille aikaa olla yksin. Eivät osaa olla yksin ja tulevat epävarmoiksi tunteistani, kun en halua viettää kaikkea aikaani heidän kanssaan.
Sun pitää löytää vähän introvertimpi nainen.
Ei introverttiys ja omistuksenhalu (joka yleensä johtuu huonosta itsetunnosta) ole toisiaan poissulkevia asioita.
Introvertti voi olla läheisriippuvainenkin ja kokea hylkäämisenpelkoa jos toinen ei ole vieressä 24/7
Tosin silloin ei pidä olla lainkaan eikä minkäänlaisessa parisuhteessa ennen kuin on saanut nuppinsa kuntoon.
(tarkennan vielä että nimenomaan introverttiydessä ei siis ole mitään vikaa eikä korjattavaa vaan se on aivan yhtä oikeanlainen ja normaali piirre kuin ekstroverttiyskin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset voi paremmin yksinään kuin miehet.
Luonto on järjestänyt tuonkin asian. Miehet elää lyhyemmän elämän, ja nainen jää jäljelle mm.huolehtimaan jälkeläisistä.Miksi kaikki naiset eivät sitten ole yksin, vaan reilusti yli 3/4 osaa naisista elää parisuhteissa miehen kanssa? Jos kerran vointi on parempi yksin, niin miksi sitä kumppania pitää niin kamalan kipeästi etsiä koko ajan?
Koska parisuhde on vahva kulttuurinen normi, ja naisia (ja miehiä) painostetaan parisuhteeseen.
Ei minua kukaan painosta parisuhteeseen. Kyllä minun tuntemani naiset haluavat kumppanin, ei heitä mikään siihen painosta. En ole oikeassa elämässä kuullut yhdestäkään mielenterveydeltään terveestä sinkkunaisesta, joka sanoisi, että: "en todellakaan halua kumppania tai elää yksin". Toki traumatisoituneilla ihmisillä tilanne on juuri se, että sinkkuus on valinta peloista ja sisällä olevasta kivusta johtuen.
Ei kaikki ole samanlaisia. Liikut todella ahtaissa piireissä, jos et ole koskaan edes kuullut mielenterveestä sinkusta.
No, täällä on yksi.Äläpä huijjjaaa!
😉
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yksinelävien yksinäisyys on valtava ongelma ja paljon yleisempää heillä kuin muilla. Fakta.
Aloitus ei koskenut yksinäisyyttä vaan vapaaehtoista sinkkuutta. Aivan eri asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi etenkin naisille yksinolo tekee hyvää?
Itse olen introvertti ja ikisinkku mies, nautin omasta rauhasta ja siitä että saan olla omassa rauhassa kotona. Töissä näen muita ihmisiä mutta sitten vapaalla tykkään olla omissa oloissani.
M32
Siksi, koska olettamus on että naiset ovat täällä aina muiden ihmisten tarpeita varten: miestä varten, lapsia varten, perhettä varten, kotia varten. Omat tarpeet ja halut siirretään syrjään. Ihan tervettä tuulettaa tälläisiä tunkkaisia oletuksia sieltä 90-luvun puolivälistä.
Mä olin ysärin puolivälissä parikymppinen eikä silloin kyllä tuollaisia oletuksia ollut. Muutenkin tuntuu että nykyisin on monessakin asiassa kuvitelma kuinka nyt kyllä keksitään pyörää uudelleen tai voimaantuneena ravistellaan jotain vanhaa ja tunkkaista, mitä ei todellisuudessa ole ollut enää niin vuosikymmeniin vaan se ainoa tunkkaisuus on enää ollutkin vain siinä omassa, rajoittuneessa ajatusmaailmassa.
Muut on menneet jo aikaa sitten eteenpäin ja ravistelijan voimaantuminen vaikuttaa ainoastaan hassulta, että noinko umpimielisesti joku tosiaan on asiat aiemmin kokenut ja kuvittelee olevansa nyt joki uuden ajan johtotähti.
Tiesitkö, että silloin kun sinä olit ysärillä parikymppinen niin edes vielä silloin ei puolison pahoinpitely/parisuhdeväkivalta ollut rangaistava teko laissa? Että siinä sulle sitä rajoittunutta ajatusmaailmaa ja umpimielisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on onnellisin sinkkuna.
Nainen tarvitsee aina miehen onneen.
Ja nämä "vapaaehtoisesti" sinkut naiset (incelinaiset) eivät saa ketään, niin sitten valehtelevat itselleen.
Ja miehetkö ei halua olla vapaaehtoisesti sinkkuja? :D Luuletteko te naiset kostavanne miehille tuolla, että olette yksin? :D :D xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli kyllä täyttä asiaa tuo artikkeli!
Incelinaisten kokoontumiset! :D :D :DDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läskit naiset ei saa miestä. :]
Vierailija kirjoitti:
Ja miehetkö ei halua olla vapaaehtoisesti sinkkuja? :D Luuletteko te naiset kostavanne miehille tuolla, että olette yksin? :D :D xD
Mikä kostaminen. Jos ihminen haluaa olla yksin, hän voi olla yksin. Niin naiset kuin miehet.
Miksi tämä meni sinulle niin tunteisiin? Oletko yksinäinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on onnellisin sinkkuna.
Nainen tarvitsee aina miehen onneen.
Ja nämä "vapaaehtoisesti" sinkut naiset (incelinaiset) eivät saa ketään, niin sitten valehtelevat itselleen.
Saisin miehen vaikka heti, mutta en halua. Niillä kun on ikävä tapa yrittää kontrolloida mua jotenkin. Pidän vapaudestani ja sekös miehiä sapettaa. Saan seksiäkin kun haluan.
Saisin naisen vaikka heti, mutta en halua. Niillä kun on ikävä tapa yrittää kontrolloida mua jotenkin. Pidän vapaudestani ja sekös naisia sapettaa. Saan seksiäkin kun haluan. M23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa hänellä huono itsetunto, kun pitää kirjan verran selittää yksinoloaan!
Vierailija kirjoitti:
Eilen jouduin aamupäivän viettämään yhden tylsän mutta kiireellisen opiskelujutun parissa (pitää olla maanantaihin mennessä joku ratkaisu yhteen pulmaan jonka kanssa täytyy myös nukkua yön yli jotta ajatukset kirkastuu).
Miehen kanssa oltiin puhuttu että tehdään jotain yhdessä. Jo perjantaina sanoin, että teen muutaman tunnin aamulla sitä opiskelua.Kun sitten kahden aikoihin menin kysymään häneltä että mitä hän haluaisi tehdä sain vastaukseksi vihaisen purkauksen siitä kuinka tylsää hänellä on ollut koko aamupäivä. Sanoin, että olishan hän voinut tehdä mitä tahansa sen ajan. Ei kuulemma voinut kun tarkoitus oli tehdä yhdessä.
Sitä vaan, että jos parisuhteessa toinen on itsenäinen ja toinen ei, tulee itsenäisemmälle helposti olo että siihen suhteeseen tukahtuu. Että kunpa saisi olla yksin tekemättä mitään kompromisseja. Ja saamatta niskaansa kuraa jos ei ole joka hetki valmiina viihdyttämään toista.
no mukavahan se tietty on odotella toista kahteen saakka, kun sanonut että 'pari tuntia aamusta tekee jotain. mitä siinä voit oikein aloittaakaan kun roikut oottamassa että josko se vahva ja itsenäinen suvaitsisi ilmestyä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä kellään ole ollut koskaan hyvää parisuhdetta, sellaista jossa on paljon parempi olla kuin yksin ja SILTI saa tilaa olla oma itsensä?
Vilpitön osanottoni, oikeasti.
Kai se on ihan selvä, että parisuhdekelpoisia miehiä ei riitä kaikille. Sitten on niitä periaatteessa parisuhdekelpoisia, joiden ongelmat ovat näkymättömiä, mutta he ottavat yleensä vaikean naisen, kuten äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Ja miehetkö ei halua olla vapaaehtoisesti sinkkuja? :D Luuletteko te naiset kostavanne miehille tuolla, että olette yksin? :D :D xD
Ilmeisesti te sinkkumiehet oletye kostavinanne naisille, kun olette MGTOW. Nainen on sinkku eikä miehet edes käy mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ok juttu, mutta mistä hatusta tuo "etenkin naiselle"?
Kyllä se varmaan liittyy siihen, että naiset keskimäärin saavat vähemmän aikaa itselleen perheessä ja parisuhteissa.
Ajankäyttötilastojen mukaan tuo ei pidä paikkaansa.
Eikä kukaan pakota naisia porsimaan ja omimaan lapsia itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa outo artikkeli. Itse olen liki koko aikuiselämäni ollut parisuhteessa, mutta en todellakaan tunnista noita vaatimuksia. Kavereissa löytyy yksinasuvia, eikä heitä kukaan kummastele.
Et tunnista vaatimuksia ja odotuksia, koska et itse kuulu "kohderyhmään" vaan olet ollut lähes koko aikuisikäsi parisuhteessa. Eivät ne silloin kohdistu sinuun etkä joudu konkreettisesti kohtaamaan niitä. Yksinasuvat kaverisi ovat saattaneet kuulla joiltain muilta tahoilta ikäviä ja asiattomia kommentteja, vaikka teidän kaveripiirissänne oltaisiin asiallisia.
Riippuu noin ylipäätään paljon omasta elinpiiristä, kuinka paljon sinkku joutuu kohtaamaan kyseenalaistamista ja epäasiallista kohtelua. Ei tarvitse olla kyseessä mikään uskonnollinen yhteisö vaan ihan tavallinen pienempi paikkakunta, jossa sen kummemmin miettimättä on tapana mennä naimisiin ja hankkia lapsia. Yleensä sinkkujen asioihin sotkeutuvat eniten sellaiset yliuteliaat henkilöt, jotka haluavat päästä osaksi muiden ihmisten elämää ja ohjailemaan heidän tekemisiään. Sellaiset, joilla on muita kiinnostuksen kohteita kuin muiden ihmisten tekemiset ovat fiksumpia ja kykenevät katsomaan asioita muustakin näkökulmasta kuin omastaan.
Uskonnollisuuteen viitaten vielä: moni uskosta sisäistä rauhaa ja mielekkyyttä löytänyt on itse asiassa hyvinkin ymmärtävä ja salliva muiden erilaisia elämänpolkuja kohtaan. He eivät vain tuo uskoaan esille kuin korkeintaan vain lähipiirissä eivätkä ole Päivi Räsänen -tyylisiä tuomiopäivän pasuunoita. Toisaalta yksi pahimpia tapaamiani sinkkujen kiusaajia on ollut erään hyvinkin liberaalin miesparin toinen puolisko, jolla ei sattuneesta syystä olisi mitään tekoa nälviä toisia yksityisasioista.
Tuo on varmasti totta, että riippuu paljon elinpiiristä, miten tai kuinka sinkkuna elävään suhtaudutaan. Itse olen itselleni vieralle paikkakunnalle Suomen mittapuussa isohkolle yliopistokaupunkiin pätkätyöni perässä muuttanut ikisinkku. - Nyt kun pätkätyöni on päättynyt. Elän työttömänä. Yksin. - Joskus on käynyt mielessä, että ellen työllisty, niin kuinka yksinäiseksi elämäni muuttuu. Itse on jaksettava olla aktiivinen. Ellen ole, niin miten käy? Ehkä, joskus joku löytää minut kodistani tuupertunena ja kuolleena hajun perusteella? Tai sitten minut on viety roskikkseen muun vähäisen maallisena omaisuuteni kanssa kun minut on tultu häätämään asunnostani kun vuokranmaksu on päättynyt tilini vuosien saatossa huvettua.
- Muistan lukeneeni aikanaan tunnetusta radiotoimittajasta, joka eli yksin. Hän tiettävästi myös kuoli yksin. Ja vaikka hän oli tunnettu, niin hän eli ja oli ilm. yksinäinen. Hänet löydettiin kuolleena omasta kodistaan kun posteljooni ei enää saanut pudotettua lehteä hänen asuntoonsa kun postiluukun edusta ja välioven välinen tila oli täyttynyt niin täyteen, että hän reippaana ihmisenä huolesttui ja otti asiakseen selvittää., että onko kaikki kotona kun sama oli jatkunut jo ties kuinka ja kauan.
En minä kyllä enää kuolleena välitä, mitä ruumiille tapahtuu. Onko se sitten itselle mukavampaa olla sairaalan kylmiössä, haudassa matojen syötävänä taikka tuhkauunissa.
Eikö me kaikki olla kuoleman kohdatessa loppujen lopuksi yksin?Mutta olikohan tuo nyt pointti, mitä ruumiillemme tapahtuu kuoltuamme vai kenties se, että osa meistä oikeasti joutuu elämään yksinäisenä ilman, että kukaan aidosti osoittaa välittävänsä ja olemaan kiinnostunut toisesta, vaan olet heille vain ilmaa, tuskin aina sitäkään.
Yksinäisyys, ja se, ettei kukaan välitä sinusta, ovat eri asioita kuin se, että asut yksin.
Yksinasuva asuu yksin. Hän se ei tarkoita että hän olisi yksinäinen. Se ei tarkoita, etteikö hänellä olisi ihmisiä elämässään.
Parisuhteessa tai perheessäkin elävä voi olla yksinäinen vaikkei asu yksin. Luuletko että parisuhteessa elävällä on aina välittävä puoliso? Etkö lukenut siitä tapauksesta jossa vaimo makasi lattialla päiväkausia sairauskohtauksen saaneena, eikä aviomies auttanut, antoi kuolla siihen?
Minulla se tarkoittaa.
Minulla taas ei. Asun yksin, mutta en ole yksinäinen, ja minulla on myös joitakin läheisiä sukulaisia ja ystäviä ja muutama kiva naapurikin.
Miten sinä päädyit tilanteeseesi?
Olen eri ja ikisinkku, mutta avoin myös parisuhteelle. Olisi kaikkein kammottavinta löytää itsensä parisuhteesta sellaisen ihmisen kanssa, joka on siinä siksi, että muuten tuntisi itsensä yksinäiseksi eikä siksi, että juuri me kaksi sovimme hyvin yhteen ja haluamme viettää aikaa yhdessä.
Enemmänkin sellaista naista morkataan ja kummastellaan joka viihtyy hyvin sekä kotona että puolisonsa seurassa. Kuulemma elämä ei voi olla elämisen arvoista kun ei ota iloa irti siitä, tästä tai tuosta asiasta joita nykynaisen elämään "kuuluu" kuulua.
Hassusti nykyisin rummutetaan sitä kuinka jokainen saa elää haluamallaan tavalla ja kaikki tavat on yhtä oikeita, paitsi että perinteisessä parisuhteessa viihtyminen, semikonservatiivisyys sekä perhekeskeisyys onkin väärin ja ummehtuneen tunkkaista ja sellaista ihmistä on ok vaikka solvatakin jos tämä erehtyy vaikka somessa kertomaan kuinka hyvä fiilis onkaan.
Se ei vaan saa olla kivaa koska se on ihan vanhanaikaista.