Nyt kun itsellä on lapsenlapsia on vaikea käsittää niitä mummoja jotka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy muistaa että mummoillakin on elämää, ei aina sovi mennä lastenlapsia hoitamaan. Eiköhän se riitä että on omat lapset hoitanut. Mitä nyt joskus jos oikein tiukka paikka niin tuodaan mummolle mutta täytyy tarkistaa onko menoja silloin. 

Tarkistaa onko menoja, mutta tärkeintä, että jaksaako.

riippuen minkä ikäinen mummo on, 

Uskokaa nyt jo ettei siellä vanhain/palvelukodissa niitä lapsia liikaa ramppaa, oli sitten 1 tai 10 lapsen mummu. Ei ole yksinäinen vanhuus ole  siitä kiinni, hoitiko niitä lapsenlapsia vaiko eikö. Niin kiireisiä ovat nykyihmiset.  Näitä kommentoivat eivät ole luultavasti koskaan vanhustyötä tehneet, muuten tietäisivät kyllä.  Eli lapsenlapsia ei Tarvitse hoitaa, jos ei itse Halua. Jos lapsia tekee, tämä tosiasia on syytä ymmärtää ja hyväksyä.  Itse vastaatte omista lapsistanne, muu on bonusta.

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy muistaa että mummoillakin on elämää, ei aina sovi mennä lastenlapsia hoitamaan. Eiköhän se riitä että on omat lapset hoitanut. Mitä nyt joskus jos oikein tiukka paikka niin tuodaan mummolle mutta täytyy tarkistaa onko menoja silloin. 

Tarkistaa onko menoja, mutta tärkeintä, että jaksaako.

riippuen minkä ikäinen mummo on, 

Jos on vielä työelämässä oleva mummo, hän tarvinnee lepoa ja palautumista kuten muutkin ihmiset.

Jos on taas iäkkäämpi mummo, voi olla sairautta, kipua tai muuta jaksamisen puutetta.

Ei aina ole iästä kiinni, riippuu paljon elämän tilanteesta ja siitä, missä kunnossa on ja onko puoliso vaikkapa huonokuntoinen tai omaishoidettava.

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Ei, vaan kyse on siitä miten ihmiset kohtelee toisiaan. Se mummo/pappa, joka kääntää selän apua tarvitsevalle lapselleen eikä halua hoitaa/tutustua lapsenlapsiinsa, on se jonka kanssa ei pahemmin huvita olla tekemisissä. Miksi huvittaisi, kun on tehnyt selväksi ettei kiinnosta? Ei kukaan ole vaatinut sairasta tai huonokuntoista hoitamaan tai auttamaan, yhtään sellaista kommenttia ei vaan ole. Jos ei pysty avuksi niin ei tietenkään pysty, toki silloinkin voi osoittaa välittävänsä ja olevansa kiinnostunut edes jollakin tavoin jos mielii lastenlapsiinsa tutustua ja hyvissä väleissä säilyä. Nämä, jotka haluaa lapsenlapsen vain söpöissä valokuvissa mummokavereille esiteltäväksi on niitä, joille ei oikein ymmärrystä tahdo herua.

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Se että käy tervehtimässä on vähän eri juttu kuin että vaatii jokapäiväistä huolenpitoa. Oma äitini olisi halunnut niin, mutta me hänen lapset ollaan melko nuoria ja meillä on pieniä lapsia, opinnot, työt, harrastukset, parisuhteet yms. Ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Se että käy tervehtimässä on vähän eri juttu kuin että vaatii jokapäiväistä huolenpitoa. Oma äitini olisi halunnut niin, mutta me hänen lapset ollaan melko nuoria ja meillä on pieniä lapsia, opinnot, työt, harrastukset, parisuhteet yms. Ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Voiko opiskelijalla olla vanha äiti? Onko niin kiire tosiaan ettei edes ehdi soittaa äidille joka ei syystä tai toisesta toimi lapsenvahtina?

Olen vanha, en tarvi "huolenpitoa" mutta lapsenikin ovat liki viiskymppisiä, eivät nuoria. Heidän lapsensa on nuoria.

Onko se miniä joka pyytää mummoja apuun vai oma tyttö, oma poika, vävy???????????

Vierailija kirjoitti:

Onko se miniä joka pyytää mummoja apuun vai oma tyttö, oma poika, vävy???????????

Miniä on tietenkin aina se pahis, ainakin jos joskus kehtaa pyytää apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Se että käy tervehtimässä on vähän eri juttu kuin että vaatii jokapäiväistä huolenpitoa. Oma äitini olisi halunnut niin, mutta me hänen lapset ollaan melko nuoria ja meillä on pieniä lapsia, opinnot, työt, harrastukset, parisuhteet yms. Ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Voiko opiskelijalla olla vanha äiti? Onko niin kiire tosiaan ettei edes ehdi soittaa äidille joka ei syystä tai toisesta toimi lapsenvahtina?

Olen vanha, en tarvi "huolenpitoa" mutta lapsenikin ovat liki viiskymppisiä, eivät nuoria. Heidän lapsensa on nuoria.

Äitini ei ole mitenkään erityisen vanha, vaikka seniori onkin. Joillekin puhkeaa esim Alzheimer aika nuorena. Tottakai soitellaan äidin kanssa. Mutta emme pysty alkamaan omaishoitajiksi tai käymään tervehtimässä joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Onko se miniä joka pyytää mummoja apuun vai oma tyttö, oma poika, vävy???????????

Miniähullu saapui paikalle

Syntymä on kuolemantuomio :(

Ei kukaan pysty hillitsemään sikiämistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Se että käy tervehtimässä on vähän eri juttu kuin että vaatii jokapäiväistä huolenpitoa. Oma äitini olisi halunnut niin, mutta me hänen lapset ollaan melko nuoria ja meillä on pieniä lapsia, opinnot, työt, harrastukset, parisuhteet yms. Ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Voiko opiskelijalla olla vanha äiti? Onko niin kiire tosiaan ettei edes ehdi soittaa äidille joka ei syystä tai toisesta toimi lapsenvahtina?

Olen vanha, en tarvi "huolenpitoa" mutta lapsenikin ovat liki viiskymppisiä, eivät nuoria. Heidän lapsensa on nuoria.

Tottakai voi olla, vaikkapa 45-vuotiaana kuopuksensa saanut on 70v kun kuopus on 25v opiskelija. Jotkut toki opiskelee vanhempanakin. Toki harvemmin 70v on vielä siinä kunnossa, että tarvitsee paljon apua, mutta voi olla. Ihmisiä on niin erilaisia. Joku voi saada ensimmäisen lapsenlapsen 80-vuotiaana, jollain toisella voi olla siihen mennessä monia lapsenlapsenlapsia. Joku sairastuu viisikymppisenä ja on 65-vuotiaana jo varsin raihnainen, toiset on siinä iässä vielä vetreitä ja jaksavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Se että käy tervehtimässä on vähän eri juttu kuin että vaatii jokapäiväistä huolenpitoa. Oma äitini olisi halunnut niin, mutta me hänen lapset ollaan melko nuoria ja meillä on pieniä lapsia, opinnot, työt, harrastukset, parisuhteet yms. Ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Voiko opiskelijalla olla vanha äiti? Onko niin kiire tosiaan ettei edes ehdi soittaa äidille joka ei syystä tai toisesta toimi lapsenvahtina?

Olen vanha, en tarvi "huolenpitoa" mutta lapsenikin ovat liki viiskymppisiä, eivät nuoria. Heidän lapsensa on nuoria.

Miksi opiskeleminen nuorentaisi emää? Jos opiskelen 5-kymppisenä, niin emäni ei voi silloin olla vanha?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Se että käy tervehtimässä on vähän eri juttu kuin että vaatii jokapäiväistä huolenpitoa. Oma äitini olisi halunnut niin, mutta me hänen lapset ollaan melko nuoria ja meillä on pieniä lapsia, opinnot, työt, harrastukset, parisuhteet yms. Ei yksinkertaisesti ole aikaa.

Voiko opiskelijalla olla vanha äiti? Onko niin kiire tosiaan ettei edes ehdi soittaa äidille joka ei syystä tai toisesta toimi lapsenvahtina?

Olen vanha, en tarvi "huolenpitoa" mutta lapsenikin ovat liki viiskymppisiä, eivät nuoria. Heidän lapsensa on nuoria.

Miksi opiskeleminen nuorentaisi emää? Jos opiskelen 5-kymppisenä, niin emäni ei voi silloin olla vanha?

No aika harvalla viiskymppisellä on taaperoita. Miksei se 10- vuotiaskin vielä hoitopaikkaa tarvitse, ehkä huonokuntoisempikin mummo pärjää syysloman vielä alakoululaisen kanssa.

Tympii vain tuo hyöty- asenne, vain isovanhempi joka hoitaa lapsia , antaa rahaa, käyttää lasten kanssa vaateostoksilla omaa pankkikorttiaan on yhteydenpidon arvoinen.

Jos ei, ei nähdä eikä olla yhteyjsissä. Mitä niistä mummojen voinnista kun meillä on kiire, oma elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tylyä on meno täällä vauvapalstoilla. Äidin/anopin mitta on miten paljon on lastenvahtina. Jos ei ole, ei käydä edes kylässä eikä vanhanakaan tervehtimässä.

Eli huonokuntoisempi tai iäkäs mummo saa ihan yksikseen rauhassa olla huonokuntoinen ja vanha niin kotonaan kuin hoitolaitoksessa, eihän hänestä ole ollut mitään hyötyä.

.

Ei, vaan kyse on siitä miten ihmiset kohtelee toisiaan. Se mummo/pappa, joka kääntää selän apua tarvitsevalle lapselleen eikä halua hoitaa/tutustua lapsenlapsiinsa, on se jonka kanssa ei pahemmin huvita olla tekemisissä. Miksi huvittaisi, kun on tehnyt selväksi ettei kiinnosta? Ei kukaan ole vaatinut sairasta tai huonokuntoista hoitamaan tai auttamaan, yhtään sellaista kommenttia ei vaan ole. Jos ei pysty avuksi niin ei tietenkään pysty, toki silloinkin voi osoittaa välittävänsä ja olevansa kiinnostunut edes jollakin tavoin jos mielii lastenlapsiinsa tutustua ja hyvissä väleissä säilyä. Nämä, jotka haluaa lapsenlapsen vain söpöissä valokuvissa mummokavereille esiteltäväksi on niitä, joille ei oikein ymmärrystä tahdo herua.

Minulla on iäkäs sukulainen, joka soittaa lapsille aina heidän syntymäpäivinään, laittaa onnittelukorttia nimipäivänä jne. Ei muuta, ei mitään isoa. Mutta tämä on ollut hirveän tärkeää lapsille. Ei hän voisi kuntonsa vuoksi ottaa kylään enkä sellaista odottaisikaan. Mutta hän aidosti välittää. Ja itse ajattelen että hänellä on meistä se vanhuudenturva. Vastavuoroisuus on se avainsana. 

Hän huomioi meitä, ja meidän lapset, ja tietenkin saa apua itsekin. En edes ajattelisi muuta. 

Joillekin on kauhean vaikea kuvitella mitä auttaminen tai vastavuoroisuus tosielämässä olisi. Marttyyrit maalailee kuvitelmia, että täytyy olla 24/7 hoitaja lapsille vaikka on molemmat jalat paketissa ja että muuten ei kelpaa yms.

Kyllä paljon vähempikin riittää että ollaan niin kuin ihmiset. 

Vierailija kirjoitti:

Uskokaa nyt jo ettei siellä vanhain/palvelukodissa niitä lapsia liikaa ramppaa, oli sitten 1 tai 10 lapsen mummu. Ei ole yksinäinen vanhuus ole  siitä kiinni, hoitiko niitä lapsenlapsia vaiko eikö. Niin kiireisiä ovat nykyihmiset.  Näitä kommentoivat eivät ole luultavasti koskaan vanhustyötä tehneet, muuten tietäisivät kyllä.  Eli lapsenlapsia ei Tarvitse hoitaa, jos ei itse Halua. Jos lapsia tekee, tämä tosiasia on syytä ymmärtää ja hyväksyä.  Itse vastaatte omista lapsistanne, muu on bonusta.

Olen ns "tehnyt vanhustyötä" yhdessä paikassa, opiskeluaikoina, ja muistan miten kahdella mummulla kävi usein vieraita, jo aikuisia lapsenlapsia tai omia lapsia. Joillain ei käynyt ketään koskaan. Anteeksi kun sanon suoraan, mutta näiden mummujen persoonastakin huomasi, miksi jollakin lapsenlapset huolehtivat ja jollakin ei käynyt kukaan. - mummuilla oli "selviä" hetkiä sen verran että se oma persoona kyllä välillä läikkyi esiin. 

Se mummu jolla kävi lapsenlapset (ja heidän lapset) usein, hän myös puhuikin siitä, että hän on ollut hyvä mummu. Se oli siis iso osa hänen persoonaansa, se isoäitiys, kun vielä pahasti dementoituneenakin kertoili että hän on ollut hyvä mummu, "olen ollut, olenhan". Hänelle sai rehellisesti sanoa että varmasti olet ollut, olen nähnyt sinun lapsenlapsesi ja olet heille tosi rakas, ja mummu oli kiitollinen. 

Postikortti yhtä tyhjän kanssa, kulissia. Kyllä autta.inen ja raha on oikeaa välittämistä mummoilta päin. Äiti on aina äiti, eihän sitä ole koskaan muistettu koska hänen tehtävänsä on muistaa ja rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskokaa nyt jo ettei siellä vanhain/palvelukodissa niitä lapsia liikaa ramppaa, oli sitten 1 tai 10 lapsen mummu. Ei ole yksinäinen vanhuus ole  siitä kiinni, hoitiko niitä lapsenlapsia vaiko eikö. Niin kiireisiä ovat nykyihmiset.  Näitä kommentoivat eivät ole luultavasti koskaan vanhustyötä tehneet, muuten tietäisivät kyllä.  Eli lapsenlapsia ei Tarvitse hoitaa, jos ei itse Halua. Jos lapsia tekee, tämä tosiasia on syytä ymmärtää ja hyväksyä.  Itse vastaatte omista lapsistanne, muu on bonusta.

Olen ns "tehnyt vanhustyötä" yhdessä paikassa, opiskeluaikoina, ja muistan miten kahdella mummulla kävi usein vieraita, jo aikuisia lapsenlapsia tai omia lapsia. Joillain ei käynyt ketään koskaan. Anteeksi kun sanon suoraan, mutta näiden mummujen persoonastakin huomasi, miksi jollakin lapsenlapset huolehtivat ja jollakin ei käynyt kukaan. - mummuilla oli "selviä" hetkiä sen verran että se oma persoona kyllä välillä läikkyi esiin. 

Se mummu jolla kävi lapsenlapset (ja heidän lapset) usein, hän myös puhuikin siitä, että hän on ollut hyvä mummu. Se oli siis iso osa hänen persoonaansa, se isoäitiys, kun vielä pahasti dementoituneenakin kertoili että hän on ollut hyvä mummu, "olen ollut, olenhan". Hänelle sai rehellisesti sanoa että varmasti olet ollut, olen nähnyt sinun lapsenlapsesi ja olet heille tosi rakas, ja mummu oli kiitollinen. 

Tämä on niin totta.

Olin oman äitini omaishoitaja, kun hänellä oli Alzheimer. Rankkaa oli ja muut ihmettelivät jaksamistani (oli paljon muutakin rankkaa sillä hetkellä elämässäni). Totuus vain oli, että äitini oli ollut minulle maailman paras äiti. Yhtään huonompaa en olisi hoitaa jaksanut/halunnut/viitsinyt.

Nuoren opiskelijan varmuudella teit johtopäätöksen että anoppivihat johtuu vain mummosta, tai että luokkanousun tehneet ei sitä hampaatonta dementikkoa katso tarpeelliseksi muistaa kun on vähän nolo lastenlastenkin mielestä .

Että vanhukset ovat aina se vikapää.