Nyt kun itsellä on lapsenlapsia on vaikea käsittää niitä mummoja jotka
pitkin hampain ottavat lapsenlapsia hoitoon. Muistan yhdenkin joka irvisteli kuinka joutui hoitamaan heitä. Eikä ollut mkään jatkuva hoidontarve.
Kommentit (340)
Joidenkien putkinäköisyyttä kun aina ihmettelen ja se mikä tilanne on on itsellä, ei välttämättä muilla, niin on se melkoinen elämän rikkaus niillä jotka pystyvät ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja erilaisia elämäntilanteita.
Minä kun en ole koskaan elänyt niin kuin muut ja "perinteisesti" niin ymmärrykseni on paljon laajemmalla kapasiteetilla. 😁
Joitain on painostettu suvun jatkamisen takia lisääntymään esim. perinnön saadakseen tai saadakseen saman kuin muutkin sisarukset, eikä ole saanut välttämättä itse valita.
Tuttuni pakotti kaikkien lastensa lisääntymään ja kun yksi ei meinannut löytää puolisoa niin kehoitti tekemään vaikka isättömän lapsen. Minusta se tuntui järkyttävälle ja törkeetä ettei ole mitään ihmisarvoa lapsettomalla. Vain lapsi tekee siitä ihmisestä arvokkaan. Sen viestin hän halusi antaa ettei lapsetonta hyväksytä. Lapseton tytär haukkui äitiään itsekkääksi mutta sitten taipui sitkeän painostuksen alla lopulta.
Jos isovanhemmat ovat vielä työelämässä niin se pari vapaapäivää pitää todellakin levätä. Työelämän rankkuutta ei tiedä jos ei siellä ole ollut pitkään aikaan. Puolisoni ei +60v tekisi enää töitä jos ei saisi totaalisesti levätä lomat ja vapaapäivät. Meillä ei ole enää raskaita harrastuksiakaan.
Nuoret kuvittelevat että ikääntyneet ihmiset jaksavat ihan mitä tahansa. Nuoret voivat nostaa laiskan perseensä sieltä tietokoneelta ja poistaa luurin kädestään niin jaksaa hoitaa itse hankkimat rasitteet.
Vierailija kirjoitti:
Nuoren opiskelijan varmuudella teit johtopäätöksen että anoppivihat johtuu vain mummosta, tai että luokkanousun tehneet ei sitä hampaatonta dementikkoa katso tarpeelliseksi muistaa kun on vähän nolo lastenlastenkin mielestä .
Että vanhukset ovat aina se vikapää.
Kuka sanoi että nuori :D opiskelin ihan kuule muutama vuosi sitten, omat lapset jo teinejä. Elämänkokemusta on jo jonkun verran. Jos ei kukaan käy vanhusta katsomassa, ei lapset, eikä veljen lapset eikä edes naapuri halua käydä, niin kenessäköhän vika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on niin totta se, että sitä saa mitä tilaa. Se joka hoitaa ja rakastaa lapsiaan, lapsenlapsiaan, jne. sitä myös vanhana hoidetaan ja rakastetaan.
Yksinäinen vanhuus on edessä, mikäli jompi kumpi, hoito tai rakkaus, on puuttunut. Elinikäinen suhde nimittäin luodaan aina aikuisen toimesta rakastamalla ja sen rakkaan räkänokan takapuolen pyyhkimisellä. Ei toista ilman toista.
Tämä on syynä siihen, miksi toisia vanhuksia käydään vanhainkodissa katsomassa ja toisia ei. Kaikki muut selitykset, kuten esim. välimatkat, jne. on puhtaita tekosyitä. Nykyään kun ei ole velvollisuutta enää vanhuksia kohtaan, niin "jyvät erottuvat akanoista".
En halua ketään katsomaan itseäni sänkyni viereen. En sairaalaan enkä vanhainkotiin.
Kirjoita se hoitotahtoosi niin voit varmistaa yksinäisen elon. Ettei kukaan nyt erehdy sinua tervehtimään. Mutta onkohan varma, että vanha sinä, vaikka kymmenvuotiaan tasolle taantunut sinä, ei haluaisi jotakuta tervehtimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on niin totta se, että sitä saa mitä tilaa. Se joka hoitaa ja rakastaa lapsiaan, lapsenlapsiaan, jne. sitä myös vanhana hoidetaan ja rakastetaan.
Yksinäinen vanhuus on edessä, mikäli jompi kumpi, hoito tai rakkaus, on puuttunut. Elinikäinen suhde nimittäin luodaan aina aikuisen toimesta rakastamalla ja sen rakkaan räkänokan takapuolen pyyhkimisellä. Ei toista ilman toista.
Tämä on syynä siihen, miksi toisia vanhuksia käydään vanhainkodissa katsomassa ja toisia ei. Kaikki muut selitykset, kuten esim. välimatkat, jne. on puhtaita tekosyitä. Nykyään kun ei ole velvollisuutta enää vanhuksia kohtaan, niin "jyvät erottuvat akanoista".
Eituo pidä paikkaansa. Käyn paikallisessa palvelutalossa joka viikko SPR:n ystävätoiminnan kautta ja ihanat mummelit ja papparaiset ovat todella yksinäisiä. Ystävämieheni poika ja lapsenlapsi asuu naapurikunnassa, mutta poika on käynyt viimeksi joulun alla viime vuonna. Tämä mies on ollut hyvä isä, joka on tukenut poikaansa vielä opiskeluaikanakin monin eri tavoin.
Mummelit valittavat myös, että eivät ole tavanneet lapsiaan eivätkä lapset edes soita. Suurin osa asukkaista on omatoimisia eikä vaikeasti dementoituneita, joten he ovat myös mukavaa seuraa, ainakin minusta.
Hoitamalla lapsenlapsia ei saa omia lapsiaan käymään palvelutalossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla yhtään sen useammin kuin jättämällä lapset hoitamatta. Luultavasti sama koskee myös kotona tuettuina asuvia vanhuksia.
Näinköhän he todella muistavat, että joku on käynyt tai soittanut? Yleensä hoitokotiin pääsee vasta, kun lähimuisti ei oikeasti toimi.
Lieväkin dementiä pyyhkii hyvin kuluvan päivän tapahtumat pois. Ja ne mummut osaa sen peittää aika hyvin, etteivät oikeasti muista mitä vuotta mennään.
Vierailija kirjoitti:
Joidenkien putkinäköisyyttä kun aina ihmettelen ja se mikä tilanne on on itsellä, ei välttämättä muilla, niin on se melkoinen elämän rikkaus niillä jotka pystyvät ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja erilaisia elämäntilanteita.
Minä kun en ole koskaan elänyt niin kuin muut ja "perinteisesti" niin ymmärrykseni on paljon laajemmalla kapasiteetilla. 😁
Joitain on painostettu suvun jatkamisen takia lisääntymään esim. perinnön saadakseen tai saadakseen saman kuin muutkin sisarukset, eikä ole saanut välttämättä itse valita.
Tuttuni pakotti kaikkien lastensa lisääntymään ja kun yksi ei meinannut löytää puolisoa niin kehoitti tekemään vaikka isättömän lapsen. Minusta se tuntui järkyttävälle ja törkeetä ettei ole mitään ihmisarvoa lapsettomalla. Vain lapsi tekee siitä ihmisestä arvokkaan. Sen viestin hän halusi antaa ettei lapsetonta hyväksytä. Lapseton tytär haukkui äitiään itsekkääksi mutta sitten taipui sitkeän painostuksen alla lopulta.
Jos isovanhemmat ovat vielä työelämässä niin se pari vapaapäivää pitää todellakin levätä. Työelämän rankkuutta ei tiedä jos ei siellä ole ollut pitkään aikaan. Puolisoni ei +60v tekisi enää töitä jos ei saisi totaalisesti levätä lomat ja vapaapäivät. Meillä ei ole enää raskaita harrastuksiakaan.
Nuoret kuvittelevat että ikääntyneet ihmiset jaksavat ihan mitä tahansa. Nuoret voivat nostaa laiskan perseensä sieltä tietokoneelta ja poistaa luurin kädestään niin jaksaa hoitaa itse hankkimat rasitteet.
Miten noi lihavoidut kohdat oikein sopii toisiinsa? Kerrot että ihmisiä painostetaan lisääntymään, tiedät jopa läheltä tällaisen, että painostettiin tekemään isätön lapsi. Ja sitten päätät tekstisi, että "laiskat nuoret saavat itse hoitaa itse hankkimat rasitteet.
Kai huomaat ristiriidan?
Mun 60-vuotiaat isä ja äiti käyvät vielä töissä, äitillä vielä nivelet huonossa kunnossa että kädet ei toimi kunnolla. Vanhemmat näkevät mielellään mun lasta, mutta käydään kerran viikossa/kahdessa päiväkylässä silleen että olen mukana eikä heidän tarvitse "vahtia" lasta. Ottavat silloin tällöin pariksi tunniksi, max päivän ajaksi jos mulla on jotain menoja tai halutaan miehen kaa vaan lapsivapaa hetki. Ollaan sovittu että sitten kun tyttö on vähän vanhempi ja itsenäisempi toimissaan, niin voi mennä yökyläilemään.
Eli on tosi kiva että isovanhemmat haluavat nähdä lastenlastaan ja olla elämässä mukana, mutta pitää ottaa myös huomioon heidän elämäntilanteensa, kuntonsa ja jaksamisensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoren opiskelijan varmuudella teit johtopäätöksen että anoppivihat johtuu vain mummosta, tai että luokkanousun tehneet ei sitä hampaatonta dementikkoa katso tarpeelliseksi muistaa kun on vähän nolo lastenlastenkin mielestä .
Että vanhukset ovat aina se vikapää.Kuka sanoi että nuori :D opiskelin ihan kuule muutama vuosi sitten, omat lapset jo teinejä. Elämänkokemusta on jo jonkun verran. Jos ei kukaan käy vanhusta katsomassa, ei lapset, eikä veljen lapset eikä edes naapuri halua käydä, niin kenessäköhän vika?
Ei ainakaan siinä vanhuksessa joka teki lapset vanhuuden turvakseen. 😂 Lapsetonta haukutaan ettei kukaan käy katsomassa mutta jos on rahaa palkata palvelusväkeä niin huolehditaan hyvin. Lapsettomilla on säästöjä vanhuuden varalle ja pitääkin olla. Lapseton työllistää lapsiperheellisten lapsia eikä ole todellakaan mikään turha ihminen.
Katsoitteko Riitta Uosukaista puoli seitsemän ohjelmassa kuinka hänellä kävi kaksi siivoojaa viikossa, puutarhan hoitaja, sairaanhoitaja ja pari muutakin elikä rahalla saa eikä tarvitse lähteä kotoa ikinä laitokseen huonoon hoitoon. Hienoa että käyttää varallisuutta työllistämiseen eikä säästele jätti omaisuutta perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoren opiskelijan varmuudella teit johtopäätöksen että anoppivihat johtuu vain mummosta, tai että luokkanousun tehneet ei sitä hampaatonta dementikkoa katso tarpeelliseksi muistaa kun on vähän nolo lastenlastenkin mielestä .
Että vanhukset ovat aina se vikapää.Kuka sanoi että nuori :D opiskelin ihan kuule muutama vuosi sitten, omat lapset jo teinejä. Elämänkokemusta on jo jonkun verran. Jos ei kukaan käy vanhusta katsomassa, ei lapset, eikä veljen lapset eikä edes naapuri halua käydä, niin kenessäköhän vika?
Toivottavasti et alalle jäänyt. Jos mielestäsi se hampaaton dementoitunut köyhä/ työläinen on syyssä siinä ettei koulutetut ja tärkeät kuuskymppiset lapsensa ja heidän vielä "hienommat" kolmikymppisensä jouda kuin joulukukan laittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä on niin totta se, että sitä saa mitä tilaa. Se joka hoitaa ja rakastaa lapsiaan, lapsenlapsiaan, jne. sitä myös vanhana hoidetaan ja rakastetaan.
Yksinäinen vanhuus on edessä, mikäli jompi kumpi, hoito tai rakkaus, on puuttunut. Elinikäinen suhde nimittäin luodaan aina aikuisen toimesta rakastamalla ja sen rakkaan räkänokan takapuolen pyyhkimisellä. Ei toista ilman toista.
Tämä on syynä siihen, miksi toisia vanhuksia käydään vanhainkodissa katsomassa ja toisia ei. Kaikki muut selitykset, kuten esim. välimatkat, jne. on puhtaita tekosyitä. Nykyään kun ei ole velvollisuutta enää vanhuksia kohtaan, niin "jyvät erottuvat akanoista".
Eituo pidä paikkaansa. Käyn paikallisessa palvelutalossa joka viikko SPR:n ystävätoiminnan kautta ja ihanat mummelit ja papparaiset ovat todella yksinäisiä. Ystävämieheni poika ja lapsenlapsi asuu naapurikunnassa, mutta poika on käynyt viimeksi joulun alla viime vuonna. Tämä mies on ollut hyvä isä, joka on tukenut poikaansa vielä opiskeluaikanakin monin eri tavoin.
Mummelit valittavat myös, että eivät ole tavanneet lapsiaan eivätkä lapset edes soita. Suurin osa asukkaista on omatoimisia eikä vaikeasti dementoituneita, joten he ovat myös mukavaa seuraa, ainakin minusta.
Hoitamalla lapsenlapsia ei saa omia lapsiaan käymään palvelutalossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla yhtään sen useammin kuin jättämällä lapset hoitamatta. Luultavasti sama koskee myös kotona tuettuina asuvia vanhuksia.
Eli jompi kumpi, rakkaus tai hoito, on sitten kuitenkin jäänyt puuttumaan. Ja totuuden siitä tietää (tai tuntee) vain se lapsi ja lapsenlapsi. Varmaa on, että ulkopuolinen ei sitä tiedä.
- Eri
Vierailija kirjoitti:
Mun 60-vuotiaat isä ja äiti käyvät vielä töissä, äitillä vielä nivelet huonossa kunnossa että kädet ei toimi kunnolla. Vanhemmat näkevät mielellään mun lasta, mutta käydään kerran viikossa/kahdessa päiväkylässä silleen että olen mukana eikä heidän tarvitse "vahtia" lasta. Ottavat silloin tällöin pariksi tunniksi, max päivän ajaksi jos mulla on jotain menoja tai halutaan miehen kaa vaan lapsivapaa hetki. Ollaan sovittu että sitten kun tyttö on vähän vanhempi ja itsenäisempi toimissaan, niin voi mennä yökyläilemään.
Eli on tosi kiva että isovanhemmat haluavat nähdä lastenlastaan ja olla elämässä mukana, mutta pitää ottaa myös huomioon heidän elämäntilanteensa, kuntonsa ja jaksamisensa.
Siinä on ihan hieno asenne että ymmärtää ikäihmisten terveydentilan ja haasteet eikä ole vain itsekkäästi vaatimassa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt mummot koti kuntoon, taaperot pyydätte viikonlopuksi. Tänään valmistatte hyviä ruokia ja viette ne, eilisen neuvon mukaan, lapsenne, lapsiperheen ovelle jotta saavat levätä viikonloppuna.
Kyllä se onnistuu, eilenkin neuvottiin, jos ei jaksa tai pysty kävellen vauvaa työntämään, ainakin pystyy ulkonakin heijaamaan vaikka pyörätuolista käsin jotta vauvan vanhemmat saavat omaa aikaa.
Se nyt on ihan turha vielä 80-+ jäädä löhömummoksi, saati seitsemänkymppisenä.
Tutkitusti biologinen vanhuus alkaa tänä päivänä 85 -vuotiaana, joten kommenttisi on siinä mielessä ihan oikeassa. Tämän päivän 85 -vuotiaat ovat kuulemma keskimäärin samassa kunnossa, mitä 75 -vuotiaat 20 vuotta sitten.
Ensimmäistä lapsenlasta hoidin päivittäin kaksi vuotta. Neljättä 1kk - 4kk.
Minä en voi kenenkään mummon päältä päätellä onko sellaisessa kunnossa henkisesti ja fyysisesti, että antaisin lasten hoidonvastuun, edes muutamaksi tunniksi.
Siksi on turhaa alkaa ketään syyttelemään, ettei ota eikä halua ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkien putkinäköisyyttä kun aina ihmettelen ja se mikä tilanne on on itsellä, ei välttämättä muilla, niin on se melkoinen elämän rikkaus niillä jotka pystyvät ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja erilaisia elämäntilanteita.
Minä kun en ole koskaan elänyt niin kuin muut ja "perinteisesti" niin ymmärrykseni on paljon laajemmalla kapasiteetilla. 😁
Joitain on painostettu suvun jatkamisen takia lisääntymään esim. perinnön saadakseen tai saadakseen saman kuin muutkin sisarukset, eikä ole saanut välttämättä itse valita.
Tuttuni pakotti kaikkien lastensa lisääntymään ja kun yksi ei meinannut löytää puolisoa niin kehoitti tekemään vaikka isättömän lapsen. Minusta se tuntui järkyttävälle ja törkeetä ettei ole mitään ihmisarvoa lapsettomalla. Vain lapsi tekee siitä ihmisestä arvokkaan. Sen viestin hän halusi antaa ettei lapsetonta hyväksytä. Lapseton tytär haukkui äitiään itsekkääksi mutta sitten taipui sitkeän painostuksen alla lopulta.
Jos isovanhemmat ovat vielä työelämässä niin se pari vapaapäivää pitää todellakin levätä. Työelämän rankkuutta ei tiedä jos ei siellä ole ollut pitkään aikaan. Puolisoni ei +60v tekisi enää töitä jos ei saisi totaalisesti levätä lomat ja vapaapäivät. Meillä ei ole enää raskaita harrastuksiakaan.
Nuoret kuvittelevat että ikääntyneet ihmiset jaksavat ihan mitä tahansa. Nuoret voivat nostaa laiskan perseensä sieltä tietokoneelta ja poistaa luurin kädestään niin jaksaa hoitaa itse hankkimat rasitteet.
Miten noi lihavoidut kohdat oikein sopii toisiinsa? Kerrot että ihmisiä painostetaan lisääntymään, tiedät jopa läheltä tällaisen, että painostettiin tekemään isätön lapsi. Ja sitten päätät tekstisi, että "laiskat nuoret saavat itse hoitaa itse hankkimat rasitteet.
Kai huomaat ristiriidan?
Tämä on ihan tosi juttu enkä ole sitä keksinyt. Tuo loppu oli niille kännykkä käteen liimatuille vanhemmille joita ei kiinnosta jälkikasvunsa kasvattaminen. Oli vaan väärin laittaa sitä samaan kirjoitukseen. Olisi pitänyt laittaa se erikseen.
Kun kuljen päiväkodin ohitse niin sieltä kuuluu ihan järkyttävä kiljuminen ja rääkyminen kun ne ovat pihassa. Kuinka joku työntekijä voi olla ilman kuulo suojaimia tuollaisessa työpaikassa. En voi tajuta kuinka nykyään kakarat huutaa kuin pistetyt siat ihan koko ajan. Järkyttynyt kertoi kuinka ne huusivat kirjastossakin ihan järjettömästi. Eikö hoitajat saa siihen mitään kuria. Saako ne kotonakin kirkua ja huutaa kurkkutorvi suorana ihan koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt mummot koti kuntoon, taaperot pyydätte viikonlopuksi. Tänään valmistatte hyviä ruokia ja viette ne, eilisen neuvon mukaan, lapsenne, lapsiperheen ovelle jotta saavat levätä viikonloppuna.
Kyllä se onnistuu, eilenkin neuvottiin, jos ei jaksa tai pysty kävellen vauvaa työntämään, ainakin pystyy ulkonakin heijaamaan vaikka pyörätuolista käsin jotta vauvan vanhemmat saavat omaa aikaa.
Se nyt on ihan turha vielä 80-+ jäädä löhömummoksi, saati seitsemänkymppisenä.Tutkitusti biologinen vanhuus alkaa tänä päivänä 85 -vuotiaana, joten kommenttisi on siinä mielessä ihan oikeassa. Tämän päivän 85 -vuotiaat ovat kuulemma keskimäärin samassa kunnossa, mitä 75 -vuotiaat 20 vuotta sitten.
Lääkityksen voimalla mutta ei ole siinä tilassa että voi ottaa vastuuta lapsista. Lihavuutta kun sanotaan sairaudeksi niin meidän suvun ihan kaikki ovat olleet lihavia keski-iän ylittänyt ja loppu elämänsä. Osa lihavista on elänyt 80-90 vuotiaaksi saakka. Yksi mies ja loput ovat olleet naisia.
Meidän suvussa kaikilla on ollut lihavuus geenit eikä kukaan ole välttynyt siltä. Liian kauan elämän pitkittäminen tulee kamalan kalliiksi yhteiskunnalle kun loppupäästä pitää olla kolme hoitajaa vuorokaudessa pyörittelemässä sängyssä. Rasvaa välttelevä välttelevä laiha ystävä kun ei saanut lihoa yhtään, eli käkikellona viisi vuotta hoitolaitoksessa tullen jumalattoman kalliiksi veronmaksajille.
Olisiko sittenkin pitänyt vähän syödä voita ja rasvaista ruokaa antaen tulla ylipainoa. Tässä nähdään ettei ole mitään järkeä olla herkuttelematta elämässä sen ajan kun elää. Mitä järkeä on loppua elää jonain luisevana ja laihana kuikelona. Mahtuupahan arkkuun paremmin ja omaiset jaksaa kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt mummot koti kuntoon, taaperot pyydätte viikonlopuksi. Tänään valmistatte hyviä ruokia ja viette ne, eilisen neuvon mukaan, lapsenne, lapsiperheen ovelle jotta saavat levätä viikonloppuna.
Kyllä se onnistuu, eilenkin neuvottiin, jos ei jaksa tai pysty kävellen vauvaa työntämään, ainakin pystyy ulkonakin heijaamaan vaikka pyörätuolista käsin jotta vauvan vanhemmat saavat omaa aikaa.
Se nyt on ihan turha vielä 80-+ jäädä löhömummoksi, saati seitsemänkymppisenä.Tutkitusti biologinen vanhuus alkaa tänä päivänä 85 -vuotiaana, joten kommenttisi on siinä mielessä ihan oikeassa. Tämän päivän 85 -vuotiaat ovat kuulemma keskimäärin samassa kunnossa, mitä 75 -vuotiaat 20 vuotta sitten.
Mutta ei kukaan voi syyllistää sitä omaa vanhempaansa siitä, ettei tämä mahdollisesti tunnekaan olevansa vasta 75-vuotias, vaikka onkin jo täyttänyt 85.
Ei kaikki ihmiset niitä keskimääräisiä ole. Jos naapurin mummo liekuttaa lapsenlapsiaan yhdeksänkymppisenä, niin se käy häneltä (jos oikeasti käy), mutta ei välttämättä joltain toiselta samanikäiseltä.
Joku täällä antoi jopa neuvoja, miten mummon pitää jumpata ja sauvakävellä ja mitä kaikkea, että pystyy hoitamaan lapsenlapsiaan. Ikään kuin tuommoisia ohjeita ei tietäisi vanha ihminen muutenkin. Jokaisella on vaan se oma elämänsä eikä se kuulu kellekään toiselle. Jos jotakuta vanhusta ei kiinnosta sauvakävely, niin so what?
Pitäkää nuoret itse itsenne hyvässä kunnossa, että pystytte hoitamaan ne lapsenne itse. Viihteellä käymiset ei ole pienten lasten vanhempien hommaa. Siihen ehditte vielä sittenkin, kun lapset on kasvaneet isoiksi. Lapsen hankkiminen on iso päätös ja kun sen kerran olete tehneet, niin silloin on tehtävä myös selväksi itselleen, että nyt minä olen sitten lapseni kokopäiväinen hoitaja. Marinat siitä, että joku muu ei tule ja hoida lastani, on turhia.
Kun menet töihin, teet niitä töitä, etkä valita, että joku muu ei tule niitä tekemään. Eikös se näin mene?
Näitä hoitamisvaatimuksia perustellaan aina sillä, että lasen ja isovanhemman suhde ja plaa plaa plaa.
Tärkeintä on kuitenkin se lapsen vanhempien keskinäinen suhde. Kun se pidetään kunnossa, niin lapsellakin on hyvä ja turvallinen olo.
Nykyään kuitenkin sitä suhdetta ei ylläpidetä, ja yli puolet nykyvanhemmista eroaa. Miten tärkeä silloin on se lapsen ja isovanhemman suhde? Hyvin usein käy niin, että se mummo unohdetaan kokonaan, koska välit sinne puolison sukuunkin katkaistaan. Siinä menee sitten se lapsen ja isovanhemman hyväkin suhde, jos sellainen mahdollisesti on. Tiedän montakin mummoa, jotka kaipaa lapsenlastaan, jotka on viety heidän ulottumattomiin. Riidellään ja tapellaan tapaamisoikeuksista ja vaaditaan yksinhuoltajuutta, mummot on siinä rytäkässä kaukaisia asioita.
Tuttavan päivitys. Lapsi on joskus keväällä syntynyt, nyt kaipaa vapaa-aikaa. Äiti on kotimaassaan, anoppia ei ole, tekisi mieli jatkaa harrastuksiaan yms. Aktiivinen ihminen. Edellinen anoppi kuulemma hoiti paljon lapsia joten palasi töihinkin etuajassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tehnyt lapsia siksi että saisin sitten hoidattaa heidät mummoloissa. Hoidan omat lapseni ja heidän asiansa ihan itse. Mummojen luona käydään kyllä kylässä ja he käyvät välillä myös meillä.
Meillä on kuitenkin selkeät rajat. Me emme pyydä hoitamaan lapsia ja mummot eivät myöskään tuppaudu eivätkä neuvo/arvostele meidän tapaamme hoitaa ja kasvattaa.
Arvostan.
Minua suorastaan jo pelottaa, kun puhelin soi että nyt taas vaaditaan lastenvahdiksi, kun voimat ei enää riitä siihen. Vaikeaa on kieltäytyäkin, kun sitten kuulee jo äänestä, että pitävät minua v*ttumaisena mummona.Ja kuka nuo huonosti käyttäytyvät lapset kasvatti?
Näin siinä käy, kun ei lue vastauksia ja tyrkkää vaan oman kommenttinsa.
No, jos minun lapseni äänessä kuultaa ajatus, että olisin vit-tumainen kun en hoida, joutuisin katsomaan peiliin.
No mitä ne vanhemmat sitten siellä anoppilassa tekee, kun anoppi leikkii lapsen kanssa ja sitä vain viihdyttää?
Istuvat keittiön pöydän ääressä kaksi tuntia keskenään, sitten hakevat sen lapsen huomaansa ja lähtevät?
Meillä lapset ja aikuiset oli yhdessä koko ajan. Ei kukaan erityisesti niitä lapsia viihdyttänyt. Ne hääräsi siinä meidän mukana, sekä isovanhempien että omien vanhempien. Se oli luontevaa yhdessäoloa.
Mitä tuo tuollainen vaatimus on, että mummon tai papan pitäisi erityisesti viihdyttää pikkulasta? Keksiä näille kaikenlaisia leikkejä ja tekemistä, touhuta siinä niiden kanssa ja unohtaa aikuiset kokonaan?
Lapset sitten opetetaan siihen, että mummo ja pappa on heidän palvelijoitaan ja viihdyttäjiään. Onko ihan tervettä?