Miksi kettutarhaus on epäeettisempää verrattuna naudan-tai sianliha tuotantoon?

Turkistarhaus ei saa maataloustukea, mutta muita yritystukia kyllä, jos osaa hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinsuojelijoita ei usein kiinnosta kuin se oma söpö suosikkieläin. Lehmät ja siat eivät heidän mielestä ole söpöjä, toisin kuin ketut. Joten siksi kettuja ei saisi listiä.

Häh, lehmäthän nimen omaan ovat ihania! Äiti eli koko elämänsä lehmien kanssa, taisi pitää niistä enemmän kuin useimmista ihmisistä. Kun ikää tuli ja isälle eläke, taisi lehmät (silloin enää 5) olla enemmän harrastus kuin elinkeino. Hyvästä hoidosta huolimatta yksi sairastui vaikeaan sorkkatulehdukseen ja ammuttiin laitumen perälle. Äiti syytti itseään ja lopulta lopui lopuistakin. Aika nopeasti eläinten lähdön jälkeen alkoi äidin kunnossa alamäki.

Ns suojelijat haluaisivat hävittää kesynaudat kokonaan, meille muille tulisi ikävä niityllä möllöttäviä hännänheiluttajia.

On eläintensuojelijoita jotka esimerkiksi tykkää vain hevosista ja hevosten hyvinvointi on heille tärkeintä. Lehmät sun muut voivat heidän puolestaan mennä makkaraksi, kun ovat älyllisestikin heikkolahjaisempia eivätkä voi siksi kärsiä yhtä paljon kuin hevoset.

Minä en kyllä ymmärrä onko sen hevosen elämä yhtään lajinmukaisempaa kuin lehmänkään..?

Eihän se ole, kun eivät luonnossa saa villihevosina laukkailla, vaan näiden heppatyttöjen kävelytettävinä ja ratsastettavina. Oli sitten miten hyvin kohdeltuja tahansa.

Maailmassa ei ole kuin yksi ainoa alkuperäinen villihevosrotu.  Mongolian arohevonen.  Se on suojeltu eläin eikä sitä pysty kesyttämään. 

Muut hevosrodut on kaikki kesyhevosia.  Ne tarvitsevat ihmisen kanssa olemista.  Samalla tavalla kuin koirat.  Kissat villiintyy, mutta koirat ei.  Kissan pitäminen pelkästään sisätiloissa on minusta eläinrääkkäystä.  

Entä käärme, joka elää kaiken ikänsä akvaariossa?

Meinaatko että ne kesyhevosten jälkeläisetkin syntyy kesyinä ja valmiina ihmisten palvelijoina, jos eivät olisi syntymänsä jälkeen ihmisten kanssa missään tekemisissä? Kyllä mä veikkaan että niistä tulisi villihevosia jotka ei ihmisiä kumartele.

Meinaatko itse ettei vuosisatojen tai tuhansien jalostus vaikuta mitään? Ei nykyisistähevosista tai vaikka koirista villieläimiksi ole, ne ovat sopeutuneet (jalostuksen kautta) ihmisen kanssa elämään. 

Ja tämä eroaa kesynaudasta kuinka?

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla olemassa vapaan ketun turkkia? Mutta kyllä nuo muut tuotantoteollisuudet seuraa perässä, kunhan pää on ensin avattu ketuilla.

On toki. Usko tai älä, metsät on niitä täynnä.

Turkis ei ole ympäristöystävällinen

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…

MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.

Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen

Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.

Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.

Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.

Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.

Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä

Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.

Suurimmat lihantuottajat löytyvät Aasiasta ja Brasiliasta ja tuotannon tieltä hakataan mm. sademetsiä. Valtavilla tiloilla eläinten olot eivät useinkaan ole kunnossa, sillä ne eivät saa elää lajityypilliseen tapaan ja niitä kohdellaan epäeettisesti. Karjan kasvatukseen liittyy myös ympäristöongelmia, sillä tehomaatalous aiheuttaa mm. eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä, ja karjan kasvatuksessa syntyy mm. ilmastonmuutosta edistävää metaania.

Vierailija kirjoitti:

Turkis ei ole ympäristöystävällinen

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…

MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.

Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen

Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.

Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.

Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.

Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.

Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä

Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.

Ihan suoraan ton organisaation sivuilta. Ei tarvitse olla kommari h * r * toimiakseen eettisesti, terveiset vaan aiemmalle provoilijalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis nyt vähän. Esim lehmillä on iso pihatto ja laidun, pehmeä ja puhdas parsi makuupaikkana, ne saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään osana laumaa, aina maittavaa ruokaa ja puhdasta vettä, sairaudet hoidetaan välittömästi jne. Kun taas kettu elää elämänsä verkkopohjaisessa pienessä häkissä missä hädin tuskin pääsee liikkumaan, sairauksia ei välttämättä huomata, hirveä stressi kun ympärillä on paljon eläimiä mutta mitään et voi tehdä kuin maata siinä häkissä. Näissä on huikea ero, kai ymmärrät? Enkä nyt väitä että jokaisella nautatilalla on olosuhteet priimaa, mutta pitäisi olla ja se on täysin mahdollista toteuttaa. Kettujen kohdalla ei, sitä on yritetty että olot olisi paremmat, mutta tuli ihan liian kalliiksi ne tilat.

Kuinka moni Suomen navetoista on kuvailemasi kaltaisia?

Ap

Aika moni jo, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi. Jahka niistä parsinavetoista päästäisiin jo eroon.

Mummolassa oli parsinavetta kun olin pieni. Lehmät olivat parsissa kiinni vain lypsyjen ajan ja muuten olivat ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmat lihantuottajat löytyvät Aasiasta ja Brasiliasta ja tuotannon tieltä hakataan mm. sademetsiä. Valtavilla tiloilla eläinten olot eivät useinkaan ole kunnossa, sillä ne eivät saa elää lajityypilliseen tapaan ja niitä kohdellaan epäeettisesti. Karjan kasvatukseen liittyy myös ympäristöongelmia, sillä tehomaatalous aiheuttaa mm. eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä, ja karjan kasvatuksessa syntyy mm. ilmastonmuutosta edistävää metaania.

Tuossa lisää lihantuotannon ympäristövaikutuksista:

Lihantuotannon ympäristövaikutukset

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lihantuotannon_ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutu…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkis ei ole ympäristöystävällinen

https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…

MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.

Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.

Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen

Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.

Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.

Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.

Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.

Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä

Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.

Ihan suoraan ton organisaation sivuilta. Ei tarvitse olla kommari h * r * toimiakseen eettisesti, terveiset vaan aiemmalle provoilijalle.

Puhdasta sontaa.

Koirastiput tapetaan päivän ikäisinä murskaamalla tai hiilidioksidilla, koska niistä ei ole hyötyä munantuotannosta. Porsaita kastroidaan muutaman päivän ikäisinä ja tämä toimenpide on äärimmäisen kivulias. Eläinten liikkumista rajoitetaan eläintuotannossa niin etteivät ne pysty edes välttämättä kääntymään. "Tyttölehmät" kärsivät koko (lyhyen, teurastamisen takia) elämänsä maitokoneina.

Ihmisiltä on unohtunut, että myös muut eläimet ovat tuntevia ja kokevia olentoja.

Vierailija kirjoitti:

Lehmiltä riistetään vasikka heti syntymän jälkeen. Vasikka saattaa myös syntyä parressa kiinni olevan lehmän takana olevaan lantakouruun ja emo ei pääse koskaan sitä nuolemaan.

Tätä olen aina sanonut, että turkistarhaus on vain yksi maatalouden muoto. Ainut joka ei saa maataloustukia.

Eläimet voi hoitaa hyvin tai huonosti kaikilla tiloilla. Niin kauan kuin eläimet hoidetaan hyvin , turkistarhaus on ok.

Ottakaapa selvää häkkien minimikoosta. Lemmikkikaneilla huomattavasti pienemmät häkit ja usein ammattitaidoton hoito. Huonolla hoidolla ei turkiseläinten parissa pitkälle pötkitä. Ravinto tulee olla huippuluokkaa,kuten suomessa on. Puhtaus ja eläinlääkintä itsestään selvyys. Jalostukseen valitaan vain terveitä eläimiä vrt.rotukoirien ja kissojen jalostus.

Pitänee kipaista navetalle, meillä on siellä kolme vasikkaan emonsa vierihoidossa. Jos moinen ei ole mahdollista, niin pakkohan ne nyt on toisistaan erottaa, jotta muinaishistoria toistuisi.

Minun nähdäkseni kumpikin asia on todella väärin ja epäeettistä. Kuitenkin tarhoilla on eläimillä kyllä vielä huonommat oltavat. Turkistarhaus tiedetään myös täysin turhamaisuudeksi, eläimiä kidutetaan vain että saataisiin turkista, josta suurin osa menee ihan vain somisteisiin. Sairasta. Suurin osa ihmisistä taas hyväksyy muun eläintuotannon, koska halutaan syödä sitä totuttua lihaa. Ajatellaan että no, Suomessa on sentään asiat hyvin eläimillä, vaikka ei tosiaankaan yleensä ole, siis niin hyvin että oikeasti lajityypillisen elämän edellytykset täyttyisi, ei vaan ole mahdollista. Itse olen vegaani koska oileasti rakastan eläimiä.

Miltä lihantuotanto näyttää Suomessa

https://www.youtube.com/shorts/1HzGEG7hlfQ

Tältä näyttää kananmunien tuotanto

https://www.youtube.com/shorts/FNaEkRKKXaw

Last Chance for Animals - Factory Farming

https://www.lcanimal.org/index.php/campaigns/other-issues/factory-farmi…

Animal Ethics - Exploitation of cows, calves and steers

https://www.animal-ethics.org/exploitation-cows-calves-steers/

In Defense of Animals - Animal Farming and Its Exploitation of Female Bodies

https://www.idausa.org/campaign/farmed-animal/latest-news/farm-animal-r…

Oikeutta eläimille - Tietoa eläintuotannosta

https://oikeuttaelaimille.fi/tietoa-elaintuotannosta

Kuka pakkoerottaisi emon poikasestaan?

Yksi eläinteollisuuden vaietuimpia väkivallan muotoja on emon ja poikasen pakkoerotus. Tuo pakkoerotus on keskeinen osa esimerkiksi maidontuotantoa. Jotta maito voitaisiin kuljettaa marketteihin ja myydä ihmisille (joista ainutkaan ei tosiasiallisesti toisen lajin maitoa tarvitse, mutta joiden ostohalukkuus kasvattaa Valion kaltaisten firmojen pankkitilejä), on vasikka poistettava kuvioista. Maitoteollisuuden säkkipimeä yhtälö on tämä: 1) lehmä tuottaa maitoa vasikkaansa varten, 2) koska ihminen haluaa varastaa maidon itselleen, on hänen myös varastettava vasikka emoltaan, 3) minkä seurauksena maitoteollisuus tuottaa maitolitrojen ohella mittaamatonta hätää ja rikottuja mieliä.

Lue koko juttu täältä:

https://oikeuttaelaimille.fi/elisa-aaltola-kuka-pakkoerottaisi-emon-poi…

Vierailija kirjoitti:

Minun nähdäkseni kumpikin asia on todella väärin ja epäeettistä. Kuitenkin tarhoilla on eläimillä kyllä vielä huonommat oltavat. Turkistarhaus tiedetään myös täysin turhamaisuudeksi, eläimiä kidutetaan vain että saataisiin turkista, josta suurin osa menee ihan vain somisteisiin. Sairasta. Suurin osa ihmisistä taas hyväksyy muun eläintuotannon, koska halutaan syödä sitä totuttua lihaa. Ajatellaan että no, Suomessa on sentään asiat hyvin eläimillä, vaikka ei tosiaankaan yleensä ole, siis niin hyvin että oikeasti lajityypillisen elämän edellytykset täyttyisi, ei vaan ole mahdollista. Itse olen vegaani koska oileasti rakastan eläimiä.

Kallion viisautta.

"Oikeutta Eläimille -järjestö julkaisi marraskuussa 2007 tehotuotanto.net-verkkosivustolla lihatuotannonvastaista kampanjaansa. Sivustolle oli kerätty valokuvia ja videoita 101 suomalaiselta eläintilalta. Oikeutta Eläimille -järjestön lehdistötiedotteen mukaan kuvia oli kaikilta sika-, broileri- ja munatiloilta, jonne anonyymit eläinaktivistit olivat löytäneet ja päässeet murtautumatta. Kuva- ja videomateriaalin pääasiallinen tarkoitus oli näyttää, miten suomalainen tehomaatalous todellisuudessa toimii sekä tuoda esille räikeitä eläinsuojelurikkomuksia. Yksi kuvatuista sikatiloista kuului pitkäaikaisen kansanedustajan ja silloisen maa- ja metsätalousministerin Sirkka-Liisa Anttilan tyttärelle Hanna-Maija Anttilalle." ...

"Kannanotossa myös sanotaan, että "Yhdistyksen tehotuotanto.net-sivuston kautta julkisuuteen välittämässä kuvamateriaalissa esitetyt eläinten olosuhteet on julkisessa keskustelussa pitkälti tuomittu epäeettisinä". Järjestön mukaan eläinten tehotuotanto on kyseenalaistettava kokonaan. Heidän mukaansa eläinten kärsimys tehotuotannossa on väistämätöntä."

"Joulukuun 10, 2009 Oikeutta Eläimille -järjestö aloitti lihankasvatusta vastustavan sikatehtaat.fi-kampanjan. Kampanjaan kuului www-sivusto, paikallisia bussi- ja banderollimielenosoituksia ja videoita sikatiloilta. Videoita oli 30 sikatilalta, jotka sijaitsivat pääosin Varsinais-Suomessa. Videoissa oli kuolleita, sairaita eläimiä ja irti purtuja häntiä. Videoiden sisältö näytettiin jälleen Ylen A-studiossa ja ne saivat laajaa julkisuutta. Videoiden tiedoissa on sikaloiden paikkakunnat ja koordinaatit. Alun perin niissä oli myös sikalan omistajien nimet, mutta ne poistettiin."

"Oikeutta eläimille -järjestön mukaan videot osoittavat ettei kahden vuoden aikana ole tapahtunut luvattua parannusta tuotantoeläimien kohteluun eikä nykylainsäädäntö ole riittävän tiukka. Lisäksi järjestö vaati Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eroa, koska hän ei ollut lupauksistaan huolimatta saanut tuotantoeläinten olosuhteita kuntoon. 

Ruotsissa järjestettiin marraskuun lopussa vastaava kampanja joka käynnistivät laajan yhteiskunnallisen keskustelun eläinten hyvinvoinnista. Videot eläinsuojelurikoksista johtivat muun muassa Swedish Meatsin puheenjohtajan ja HK Scanin hallituksen jäsenen, Lars Hulströmin, eroon kaikista luottamustoimistaan. 

Elintarviketurvallisuusvirasto tarkasti julkisuuteen tuodut tilat ja löysi laiminlyöntejä joka toiselta tilalta.

Atlas Saarikoski Oikeutta Eläimille -yhdistyksestä kommentoi tarkastuksia korostamalla, että sikatilojen keskeiset ongelmat, kuten eläinten pito pienissä virikkeettömissä tiloissa eivät käy ilmi tarkastuksissa. Sikojen kärsimys johtuu Oikeutta Eläimille –yhdistyksen mukaan suurelta osin olosuhteista, jotka ovat eläinsuojelulain mukaisia. Tilan ja virikkeiden puute aiheuttavat sioilla stressiä, käytöshäiriöitä ja apaattisuutta."

(Oikeutta eläimille - Wikipedia)

Vierailija kirjoitti:

Eläinsuojelijoita ei usein kiinnosta kuin se oma söpö suosikkieläin. Lehmät ja siat eivät heidän mielestä ole söpöjä, toisin kuin ketut. Joten siksi kettuja ei saisi listiä.

What? Minkälaisiin eläinsuojelioihin olet törmännyt? Epäilen että typeriin tai sitten wannabe-sellaisiin. Ei voi kutsua itseään eläinsuojeliaksi jos samalla tukee eläinten kidutusta. Kai tämän jokainen ymmärtää?

Kun syöt lihaa, myös eläimet joita syöt ovat syöneet kasveja moninkertaisen määrän. Jos on kasvissyöjä niin voi syödä ne kasvikset suoraan ilman että kierrättää niitä eläimen kautta eli joutuu tappamaan kasveja ja eläimiä vähemmän ja säästä viljelypinta-alaa ja luontoa muillekin enemmän.

Jotkut ihmiset ovat unohtaneet tai eivät ole ikinä edes tienneetkään, että eläimet ovat tuntevia ja ajattelevia otuksia. Niitäkin pitäisi kunnioittaa, kuten kaikkea elämää. Ei saisi aiheuttaa kipua tai kärsimystä kenellekään.

Välttelen niitä ja etenkin turkiksia. Kävin kerran turkistarhalla vierailulla ja sinä päivänä jäivät turkistuotteet kertaheitolla. On tyhjää väittää että sellainen olisi eettistä jos esim. ihminen ei pysty edes katsomaan videoita missä eläimet kärsii, niin miten ansainnut pitää eläimen ruhoa tai ihoa yllään. Ja useinhan se eläimen kärsimys ei käy ulospäin niin helposti ilmi vaan on siinä pienessä kopperoisessa loukossa kituuttamista kuukaudesta toiseen. Voi miettiä kuinka lajityypillistä elämää sellainen on.