Miksi kettutarhaus on epäeettisempää verrattuna naudan-tai sianliha tuotantoon?

Ketuilla paljon huonommat olot. Tai no, häkkikanat ehkä samaa kastia kettujen kanssa, niilläkin ihan surkeat olot.

Ei mitenkään, mutta ihmisten on helpompi vastustaa turkistarhausta, koska turkkeja käyttää harva, mutta lihaa syö valitettavan moni. Onhan ketut toki suurimman osan silmään söpömmän näköisiä kuin vaikkapa broilerit.

Tämän kyllä huomaa omassa tuttavapiirissä. Lähetettyäni kansalaisaloitteen linkkiä eteenpäin, ihmiset, joille tehotuotanto on tabu, ilmoitti kannattaneensa aloitetta.

Onko se oikeasti epäeettisempää, eivätkö molemmat tähtää samaan? Siis eläin on olemassa, jotta ihminen hyötyy siitä ja kun hyöty on saatavilla (turkki tai liha), eläin ei ole enää elävä olento vaan muuttuu raaka-aineeksi.

Mielestäni molemmat ovat eettisesti mietittyinä yhtä oikein tai väärin.

Ei mikään eläinten tehotuotanto ole eettistä. Mutta aloitetaan nyt ensin täysin turhista turkistarhoista. 

Muuta tuotantoa voi sentään edes jossain määrin perustella ravinnon tuotannolla, mutta kyllä eläinten oloja pitäisi sielläkin huomattavasti parantaa.  Se, että kaikki ryhtyvät vain kasvissyöjiksi, ei taida olla realistinen oletus. Sen sijaan turkiksia ei kukaan tarvitse - paitsi ne eläimet itse. 

Vierailija kirjoitti:

Ketuilla paljon huonommat olot. Tai no, häkkikanat ehkä samaa kastia kettujen kanssa, niilläkin ihan surkeat olot.

Niitä kohdellaan monesti paremmin kuin moni omia lemmikkieläimiään. Esimerkiksi kissa ei sovi ilman ulkoilumahdollisuutta kerrostaloon ollenkaan.

Käyttäytymiseltään ja tarpeiltaan täysin erilaisia verrattuna muihin hyödynnettäviin eläimiin. Turkiseläimet eivät mitenkään pysty elämään lajityypillistä elämää vankeudessa (eivät kyllä monet muutkaan tuotantoeläimet, mutta silti turkiseläimillä tämä on huomattavasti räikeämpi epäkohta, sillä niillä on luonnossa suuret reviirit).

Turkikset ovat pelkkä turha "ylellisyys".

Tarhattavilla eläimillä on jalostuksesta huolimatta vastaavat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan: liikkuminen, saalistaminen, minkeillä uiminen, ketuilla kaivaminen, reviirin puolustaminen, pariutuminen, pentujen hoitaminen ja lajille ominaisten sosiaalisten suhteiden ylläpito. Tarhoilla eläimet eivät voi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan, eivätkä ne ole kesyyntyneet. Kesyyntymättömyys aiheuttaa eläimissä jatkuvaa pelkoa ja stressiä.

Vierailija kirjoitti:

Tarhattavilla eläimillä on jalostuksesta huolimatta vastaavat vaistot ja tarpeet kuin villeillä sukulaisillaan: liikkuminen, saalistaminen, minkeillä uiminen, ketuilla kaivaminen, reviirin puolustaminen, pariutuminen, pentujen hoitaminen ja lajille ominaisten sosiaalisten suhteiden ylläpito. Tarhoilla eläimet eivät voi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan, eivätkä ne ole kesyyntyneet. Kesyyntymättömyys aiheuttaa eläimissä jatkuvaa pelkoa ja stressiä.

No ei nämä lajinomaiset tarpeet kyllä täyty kotieläintiloillakaan. Karu fakta. Olen tehnyt tätä työtä reilu 20 vuotta joten uskon tietäväni aika hyvin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

No mietis nyt vähän. Esim lehmillä on iso pihatto ja laidun, pehmeä ja puhdas parsi makuupaikkana, ne saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään osana laumaa, aina maittavaa ruokaa ja puhdasta vettä, sairaudet hoidetaan välittömästi jne. Kun taas kettu elää elämänsä verkkopohjaisessa pienessä häkissä missä hädin tuskin pääsee liikkumaan, sairauksia ei välttämättä huomata, hirveä stressi kun ympärillä on paljon eläimiä mutta mitään et voi tehdä kuin maata siinä häkissä. Näissä on huikea ero, kai ymmärrät? Enkä nyt väitä että jokaisella nautatilalla on olosuhteet priimaa, mutta pitäisi olla ja se on täysin mahdollista toteuttaa. Kettujen kohdalla ei, sitä on yritetty että olot olisi paremmat, mutta tuli ihan liian kalliiksi ne tilat.

Kuinka moni Suomen navetoista on kuvailemasi kaltaisia?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mietis nyt vähän. Esim lehmillä on iso pihatto ja laidun, pehmeä ja puhdas parsi makuupaikkana, ne saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään osana laumaa, aina maittavaa ruokaa ja puhdasta vettä, sairaudet hoidetaan välittömästi jne. Kun taas kettu elää elämänsä verkkopohjaisessa pienessä häkissä missä hädin tuskin pääsee liikkumaan, sairauksia ei välttämättä huomata, hirveä stressi kun ympärillä on paljon eläimiä mutta mitään et voi tehdä kuin maata siinä häkissä. Näissä on huikea ero, kai ymmärrät? Enkä nyt väitä että jokaisella nautatilalla on olosuhteet priimaa, mutta pitäisi olla ja se on täysin mahdollista toteuttaa. Kettujen kohdalla ei, sitä on yritetty että olot olisi paremmat, mutta tuli ihan liian kalliiksi ne tilat.

Kuinka moni Suomen navetoista on kuvailemasi kaltaisia?

Ap

Aika moni jo, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi. Jahka niistä parsinavetoista päästäisiin jo eroon.

Tuo lajityypillinen käyttäytyminen on aika mielenkiintoinen asia, sillä kun perustellaan mm. tässä keskustelussa eettistä näkökulmaa. Onko se nauta vähemmän pihvi, jos se eläessään saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään? Eli on vähemmän epäeettistä kasvattaa nautaa ruuaksi kuin kettuja turkiksiksi, koska lehmä eläessään ei ole yhtä onneton ja hädissään kuin kettu tarhassa?

Totta kai ymmärrän, että asia on paljon moniulotteisempi, mutta jo lapsena minulla särähti korvaan se, että vapaan kanan munat ovat parempi vaihtoehto kuin häkkikananmunat. Onko vapaan kanan muna vähemmän kuollut siinä pannulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketuilla paljon huonommat olot. Tai no, häkkikanat ehkä samaa kastia kettujen kanssa, niilläkin ihan surkeat olot.

Niitä kohdellaan monesti paremmin kuin moni omia lemmikkieläimiään. Esimerkiksi kissa ei sovi ilman ulkoilumahdollisuutta kerrostaloon ollenkaan.

Tämä pitää kissan osalta paikkansa. Kissan pitää saada liikkua vapaasti ja toteuttaa saalistusviettiään. Säälin kissaa, jota ulkoilutetaan valjaissa.

Eläimet kärsivät häkissä. 

Eläinsuojelijoita ei usein kiinnosta kuin se oma söpö suosikkieläin. Lehmät ja siat eivät heidän mielestä ole söpöjä, toisin kuin ketut. Joten siksi kettuja ei saisi listiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketuilla paljon huonommat olot. Tai no, häkkikanat ehkä samaa kastia kettujen kanssa, niilläkin ihan surkeat olot.

Niitä kohdellaan monesti paremmin kuin moni omia lemmikkieläimiään. Esimerkiksi kissa ei sovi ilman ulkoilumahdollisuutta kerrostaloon ollenkaan.

Onko niillä jäkkiketuilla sitten kovinkin hyvät ulkoilumahdollisuudet? Tarhuri kävelyttää kaikki 2000 kettua hihnassa 2 kertaa päivässä vai? Vähän rotia noihin väitteisiin!

Vierailija kirjoitti:

Tuo lajityypillinen käyttäytyminen on aika mielenkiintoinen asia, sillä kun perustellaan mm. tässä keskustelussa eettistä näkökulmaa. Onko se nauta vähemmän pihvi, jos se eläessään saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään? Eli on vähemmän epäeettistä kasvattaa nautaa ruuaksi kuin kettuja turkiksiksi, koska lehmä eläessään ei ole yhtä onneton ja hädissään kuin kettu tarhassa?

Totta kai ymmärrän, että asia on paljon moniulotteisempi, mutta jo lapsena minulla särähti korvaan se, että vapaan kanan munat ovat parempi vaihtoehto kuin häkkikananmunat. Onko vapaan kanan muna vähemmän kuollut siinä pannulla?

Joo, eikö se ole juuri niin? Eläimet ei osaa tehdä tulevaisuuden suunnitelmia, ne elää päivän kerrallaan. Onhan se paljon parempi, jos ne päivät on hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Eläinsuojelijoita ei usein kiinnosta kuin se oma söpö suosikkieläin. Lehmät ja siat eivät heidän mielestä ole söpöjä, toisin kuin ketut. Joten siksi kettuja ei saisi listiä.

Häh, lehmäthän nimen omaan ovat ihania! Äiti eli koko elämänsä lehmien kanssa, taisi pitää niistä enemmän kuin useimmista ihmisistä. Kun ikää tuli ja isälle eläke, taisi lehmät (silloin enää 5) olla enemmän harrastus kuin elinkeino. Hyvästä hoidosta huolimatta yksi sairastui vaikeaan sorkkatulehdukseen ja ammuttiin laitumen perälle. Äiti syytti itseään ja lopulta lopui lopuistakin. Aika nopeasti eläinten lähdön jälkeen alkoi äidin kunnossa alamäki.

Ns suojelijat haluaisivat hävittää kesynaudat kokonaan, meille muille tulisi ikävä niityllä möllöttäviä hännänheiluttajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketuilla paljon huonommat olot. Tai no, häkkikanat ehkä samaa kastia kettujen kanssa, niilläkin ihan surkeat olot.

Niitä kohdellaan monesti paremmin kuin moni omia lemmikkieläimiään. Esimerkiksi kissa ei sovi ilman ulkoilumahdollisuutta kerrostaloon ollenkaan.

Tämä pitää kissan osalta paikkansa. Kissan pitää saada liikkua vapaasti ja toteuttaa saalistusviettiään. Säälin kissaa, jota ulkoilutetaan valjaissa.

Olet väärässä. Kissa on yksi pitkälle kesytetyimmistä ja jalostetuimmista eläinlajeista. Jos kissan pitää saada liikkua vapaasti, silloin kaikkien muidenkin eläinten pitää saada liikkua vapaasti.

Vierailija kirjoitti:

Tuo lajityypillinen käyttäytyminen on aika mielenkiintoinen asia, sillä kun perustellaan mm. tässä keskustelussa eettistä näkökulmaa. Onko se nauta vähemmän pihvi, jos se eläessään saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään? Eli on vähemmän epäeettistä kasvattaa nautaa ruuaksi kuin kettuja turkiksiksi, koska lehmä eläessään ei ole yhtä onneton ja hädissään kuin kettu tarhassa?

Totta kai ymmärrän, että asia on paljon moniulotteisempi, mutta jo lapsena minulla särähti korvaan se, että vapaan kanan munat ovat parempi vaihtoehto kuin häkkikananmunat. Onko vapaan kanan muna vähemmän kuollut siinä pannulla?

Se on vapaudut vankilasta -kortti. On ihan ok syödä eläin, joka on alunperinkin ollut olemassa vain ja ainoastaan päätyäkseen sinun lautasellesi, kunhan se liian lyhyen ja joka tapauksessa liian pienissä tiloissa vietetyn elämän aikana on saanut toteuttaa "lajityypillistä käytöstä."