Ihmiset jotka valittaa jatkuvasti rahan puutetta, vaikka sitä ei oikeasti ole (keskiluokan "ahdinko")
Eli kun mikään ei riitä!
Jotenkin tuntuu irvokkaalta kuunnella keskiluokkaisten valitusta, kun tässä maassa on runsaasti myös niitä oikeasti köyhiä.
Ymmärrän, että hintojen ja korkojen nousu tuntuu myös keskiluokan kukkarossa, mutta useimmat heistä silti vielä pärjäävät varsin hyvin mikäli ei työtä tai terveyttä ole menettäneet.
Tässä esimerkkejä keskiluokkaisten ystävieni "ahdingosta":
- kaikki hankinnat joutuu miettimään kauhean tarkkaan
- jokainen hankinta on sitten jostain muusta pois
- lapsille ei välttämättä pysty ostamaan tuliteriä välineitä jokaiseen harrastukseen
- vuotuinen lomamatka suuntautuu "vain" Eurooppaan ja kestää "vain" viikon
- kaupassa joutuu aina katsomaan, mitä kaikki maksaa, eli ei voi vaan lappaa tuotteita kärryyn
- ei voi hankkia sitä haluttua neljättä lasta, koska tulisi liian kalliiksi
Pakostakin miettii, onko näillä ihmisillä tavallaan asiat "liian hyvin", kun ei ymmärretä miten hyvin ne oikeasti on!
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo tavallaan "tyhjästä" valittamista, mutta kyllä keskiluokalla kuuluukin olla varaa muuhun kuin vain välttämättömyyksiin. Naapurissa asuu vanhempaa väkeä useampi pariskunta ja heillä on mökit, omakotitalot, veneet jne ja varaa ulkomaan matkoihin useamman kerran vuodessa. Pariskunnan molemmat osapuolet ovat olleet ihan duunareita (bussikuskia, sähkömiestä, remppareiskaa, sairaanhoitajaa, kaupan kassaa jne.). Nykypäivänä ei enää onnistu ellei peri.
Minun mielestäni se kaikki "ylimääräinen", johon keskiluokalla on ollut - tai oletetaan olevan - varaa, on kyllä mennyt aika huikeisiin sfääreihin viime parin kymmenen vuoden aikana.
90-luvulla keskiluokkaisilla taviksilla oli se suht vaatimaton omakotitalo (tällä seudulla useimmiten vanha rintamamiestalo itse remontoituna) ja ehkä vaatimaton mökki, mutta ei ollut sellaista luksusta mitä nykyään pidetään ihan tavallisena elämänä - kaukomatkoista huipputason elektroniikkaan.
Kaukomatkat ja elektroniikka ovat halventuneet hintatasoltaan merkittävästi siihen verrattuna mitä se 90-luvulla oli, joten tuota ei voi verrata nykypäivään. Eikä ne lomamatkat nyt mitään kalliita ole jos kerran tai kaksi vuodessa lennetään johonkin halpamaahan. Itselläni on kyllä varaa lähteä reissuun, mutta omakotitaloon vaadittavaan käsirahaan pitäisi jättää lomat välistä 10-15 vuoden ajan jotta säästyisi rahat. Kyllä ne ovat perustarpeet jotka ovat kallistuneet huimasti, uuden telkkarin tai robotti-imurin puolestaan saa pikkurahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Siksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, että voi kehittää itseään, älyään ja mielikuvitustaan ja/tai tehdä toisille ihmisille hyvää. Mieluiten molempia samaan aikaan.
Tuo materialistinen oman edun tavoittelu ja vain oman navan ajattelu on oikeasti oksettavaa. Kuvottavaa.
Tuon kirjoittajalla on ilmiselvästi liikaa elämässään, kun noin puhuu. On aikakin ottaa häneltä löysät pois. (Pahoittelen vihapuhettani, tiedän, että menee vähän överiksi. Mutta alkoi oikeasti oksettaa tuon ihmisen ajattelu ja se, ettei ajattele, mitä suustaan päästää ja miltä se kuulostaa. Hillitön kuvotus.)
Sinä l oinen kuvotat minua, tasoissa ollaan. Tai oltaisiin, kun kaltaisiasi ei tarvitsisi elättää. Mutta vielä ne leikkaukset osuu tuk i l oiseenkin.
Anteeksi vain. Saatan olla jossakin jollekin jonkin sortin loinen, mutta tukia en ole nostanut lähes 20 vuotta sitten päättyneen opintotuen ja sen asumislisän jälkeen. Muita tukia niiden lisäksi en ole koskaan nostanut.
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että toisten ihmisten kutsuminen "tukiloisiksi" tai ylipäänsä "loisiksi" on vastenmielistä ja osoittaa sivistyksen ja käytöstapojen puutetta. Vaikka kuinka raivostuttaisi toisen mielipiteet. Lisäksi kannattaisi ensin selvittää, mitä toinen on tai ei ole, ennen kuin alkaa nimitellä.
Se on tuo sinun toisten yläpuolelle asettumisesi mikä kuvottaa meitä muita, jeesustelu.
Kas kun ihmiset on kypsiä elättämään näitä jeesustelijoita.
Anteeksi mutta kuka esim. minut elättää?
Täysin tietoisena siitä - minkä joku aiemmin nosti jo esille - että nimenomaan keskiluokkainen ihminen saa kaikkein eniten rahallista ja materiaalista hyvää tältä yhteiskunnaltamme, siis hyötyy siitä kaikkein eniten, kysyn silti, kuka minut jeesustelijan elättää? Kuka on kypsä elättämään minua?
Jeesustelen siksi, että keskiluokkainen arvomaailma kuvottaa minua. Todettakoon vielä kerran, että hyvin monella mittarilla kuulun itse keskiluokkaan. Silti vihaan tätä aloituksessakin ollutta keskiluokkaisten ihmisten valittamista. En todellakaan jaa heidän arvomaailmaansa. Moni on tulkinnut sen niin, että olen itse alaluokkaa, köyhä, tukien varassa eläjä. No kun en ole.
Vaikutelma on, että moni keskiluokkainen ärsyyntyy kommenteistani ja haluaa kuitata ne joko leimaamalla minut tukiloiseksi tai kommunistiksi. Mutta entä jos en ole kumpaakaan?
Kirjoitustyylini voi sekin jo itsessään ärsyttää. Epäilen kuitenkin, että ärsytys koskee ennemmin sanomaani sisältöä kuin sitä tyyliä, jolla sen sanon.
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Siksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, että voi kehittää itseään, älyään ja mielikuvitustaan ja/tai tehdä toisille ihmisille hyvää. Mieluiten molempia samaan aikaan.
Tuo materialistinen oman edun tavoittelu ja vain oman navan ajattelu on oikeasti oksettavaa. Kuvottavaa.
Tuon kirjoittajalla on ilmiselvästi liikaa elämässään, kun noin puhuu. On aikakin ottaa häneltä löysät pois. (Pahoittelen vihapuhettani, tiedän, että menee vähän överiksi. Mutta alkoi oikeasti oksettaa tuon ihmisen ajattelu ja se, ettei ajattele, mitä suustaan päästää ja miltä se kuulostaa. Hillitön kuvotus.)
Sinä l oinen kuvotat minua, tasoissa ollaan. Tai oltaisiin, kun kaltaisiasi ei tarvitsisi elättää. Mutta vielä ne leikkaukset osuu tuk i l oiseenkin.
Anteeksi vain. Saatan olla jossakin jollekin jonkin sortin loinen, mutta tukia en ole nostanut lähes 20 vuotta sitten päättyneen opintotuen ja sen asumislisän jälkeen. Muita tukia niiden lisäksi en ole koskaan nostanut.
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että toisten ihmisten kutsuminen "tukiloisiksi" tai ylipäänsä "loisiksi" on vastenmielistä ja osoittaa sivistyksen ja käytöstapojen puutetta. Vaikka kuinka raivostuttaisi toisen mielipiteet. Lisäksi kannattaisi ensin selvittää, mitä toinen on tai ei ole, ennen kuin alkaa nimitellä.
Se on tuo sinun toisten yläpuolelle asettumisesi mikä kuvottaa meitä muita, jeesustelu.
Kas kun ihmiset on kypsiä elättämään näitä jeesustelijoita.
Anteeksi mutta kuka esim. minut elättää?
Täysin tietoisena siitä - minkä joku aiemmin nosti jo esille - että nimenomaan keskiluokkainen ihminen saa kaikkein eniten rahallista ja materiaalista hyvää tältä yhteiskunnaltamme, siis hyötyy siitä kaikkein eniten, kysyn silti, kuka minut jeesustelijan elättää? Kuka on kypsä elättämään minua?
Jeesustelen siksi, että keskiluokkainen arvomaailma kuvottaa minua. Todettakoon vielä kerran, että hyvin monella mittarilla kuulun itse keskiluokkaan. Silti vihaan tätä aloituksessakin ollutta keskiluokkaisten ihmisten valittamista. En todellakaan jaa heidän arvomaailmaansa. Moni on tulkinnut sen niin, että olen itse alaluokkaa, köyhä, tukien varassa eläjä. No kun en ole.
Vaikutelma on, että moni keskiluokkainen ärsyyntyy kommenteistani ja haluaa kuitata ne joko leimaamalla minut tukiloiseksi tai kommunistiksi. Mutta entä jos en ole kumpaakaan?
Kirjoitustyylini voi sekin jo itsessään ärsyttää. Epäilen kuitenkin, että ärsytys koskee ennemmin sanomaani sisältöä kuin sitä tyyliä, jolla sen sanon.
Kyllä se tuo ihan sinun omahyväinen jeesustelusi on mikä muita inhottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Siksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, että voi kehittää itseään, älyään ja mielikuvitustaan ja/tai tehdä toisille ihmisille hyvää. Mieluiten molempia samaan aikaan.
Tuo materialistinen oman edun tavoittelu ja vain oman navan ajattelu on oikeasti oksettavaa. Kuvottavaa.
Tuon kirjoittajalla on ilmiselvästi liikaa elämässään, kun noin puhuu. On aikakin ottaa häneltä löysät pois. (Pahoittelen vihapuhettani, tiedän, että menee vähän överiksi. Mutta alkoi oikeasti oksettaa tuon ihmisen ajattelu ja se, ettei ajattele, mitä suustaan päästää ja miltä se kuulostaa. Hillitön kuvotus.)
Sinä l oinen kuvotat minua, tasoissa ollaan. Tai oltaisiin, kun kaltaisiasi ei tarvitsisi elättää. Mutta vielä ne leikkaukset osuu tuk i l oiseenkin.
Anteeksi vain. Saatan olla jossakin jollekin jonkin sortin loinen, mutta tukia en ole nostanut lähes 20 vuotta sitten päättyneen opintotuen ja sen asumislisän jälkeen. Muita tukia niiden lisäksi en ole koskaan nostanut.
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että toisten ihmisten kutsuminen "tukiloisiksi" tai ylipäänsä "loisiksi" on vastenmielistä ja osoittaa sivistyksen ja käytöstapojen puutetta. Vaikka kuinka raivostuttaisi toisen mielipiteet. Lisäksi kannattaisi ensin selvittää, mitä toinen on tai ei ole, ennen kuin alkaa nimitellä.
Se on tuo sinun toisten yläpuolelle asettumisesi mikä kuvottaa meitä muita, jeesustelu.
Kas kun ihmiset on kypsiä elättämään näitä jeesustelijoita.
Anteeksi mutta kuka esim. minut elättää?
Täysin tietoisena siitä - minkä joku aiemmin nosti jo esille - että nimenomaan keskiluokkainen ihminen saa kaikkein eniten rahallista ja materiaalista hyvää tältä yhteiskunnaltamme, siis hyötyy siitä kaikkein eniten, kysyn silti, kuka minut jeesustelijan elättää? Kuka on kypsä elättämään minua?
Jeesustelen siksi, että keskiluokkainen arvomaailma kuvottaa minua. Todettakoon vielä kerran, että hyvin monella mittarilla kuulun itse keskiluokkaan. Silti vihaan tätä aloituksessakin ollutta keskiluokkaisten ihmisten valittamista. En todellakaan jaa heidän arvomaailmaansa. Moni on tulkinnut sen niin, että olen itse alaluokkaa, köyhä, tukien varassa eläjä. No kun en ole.
Vaikutelma on, että moni keskiluokkainen ärsyyntyy kommenteistani ja haluaa kuitata ne joko leimaamalla minut tukiloiseksi tai kommunistiksi. Mutta entä jos en ole kumpaakaan?
Kirjoitustyylini voi sekin jo itsessään ärsyttää. Epäilen kuitenkin, että ärsytys koskee ennemmin sanomaani sisältöä kuin sitä tyyliä, jolla sen sanon.
"En ole kuin muut keskiluokkaiset" :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Siksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, että voi kehittää itseään, älyään ja mielikuvitustaan ja/tai tehdä toisille ihmisille hyvää. Mieluiten molempia samaan aikaan.
Tuo materialistinen oman edun tavoittelu ja vain oman navan ajattelu on oikeasti oksettavaa. Kuvottavaa.
Tuon kirjoittajalla on ilmiselvästi liikaa elämässään, kun noin puhuu. On aikakin ottaa häneltä löysät pois. (Pahoittelen vihapuhettani, tiedän, että menee vähän överiksi. Mutta alkoi oikeasti oksettaa tuon ihmisen ajattelu ja se, ettei ajattele, mitä suustaan päästää ja miltä se kuulostaa. Hillitön kuvotus.)
Sinä l oinen kuvotat minua, tasoissa ollaan. Tai oltaisiin, kun kaltaisiasi ei tarvitsisi elättää. Mutta vielä ne leikkaukset osuu tuk i l oiseenkin.
Anteeksi vain. Saatan olla jossakin jollekin jonkin sortin loinen, mutta tukia en ole nostanut lähes 20 vuotta sitten päättyneen opintotuen ja sen asumislisän jälkeen. Muita tukia niiden lisäksi en ole koskaan nostanut.
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että toisten ihmisten kutsuminen "tukiloisiksi" tai ylipäänsä "loisiksi" on vastenmielistä ja osoittaa sivistyksen ja käytöstapojen puutetta. Vaikka kuinka raivostuttaisi toisen mielipiteet. Lisäksi kannattaisi ensin selvittää, mitä toinen on tai ei ole, ennen kuin alkaa nimitellä.
Se on tuo sinun toisten yläpuolelle asettumisesi mikä kuvottaa meitä muita, jeesustelu.
Kas kun ihmiset on kypsiä elättämään näitä jeesustelijoita.
Anteeksi mutta kuka esim. minut elättää?
Täysin tietoisena siitä - minkä joku aiemmin nosti jo esille - että nimenomaan keskiluokkainen ihminen saa kaikkein eniten rahallista ja materiaalista hyvää tältä yhteiskunnaltamme, siis hyötyy siitä kaikkein eniten, kysyn silti, kuka minut jeesustelijan elättää? Kuka on kypsä elättämään minua?
Jeesustelen siksi, että keskiluokkainen arvomaailma kuvottaa minua. Todettakoon vielä kerran, että hyvin monella mittarilla kuulun itse keskiluokkaan. Silti vihaan tätä aloituksessakin ollutta keskiluokkaisten ihmisten valittamista. En todellakaan jaa heidän arvomaailmaansa. Moni on tulkinnut sen niin, että olen itse alaluokkaa, köyhä, tukien varassa eläjä. No kun en ole.
Vaikutelma on, että moni keskiluokkainen ärsyyntyy kommenteistani ja haluaa kuitata ne joko leimaamalla minut tukiloiseksi tai kommunistiksi. Mutta entä jos en ole kumpaakaan?
Kirjoitustyylini voi sekin jo itsessään ärsyttää. Epäilen kuitenkin, että ärsytys koskee ennemmin sanomaani sisältöä kuin sitä tyyliä, jolla sen sanon.
Kyllä se tuo ihan sinun omahyväinen jeesustelusi on mikä muita inhottaa.
Ajatukset, vai niiden ilmaisutyyli? Jos syytetään jostain, pitää perustella. Pidän myös kiinni sananvapaudestani ja oikeudestani jeesustella, jos siltä tuntuu. Toki otan teiltä sen kuran niskaan, mitä tulee. Mutta jos väitteitä ei perustella, on hankala ottaa niitä vakavasti.
Pakostakin miettii, onko näillä ihmisillä tavallaan asiat "liian hyvin", kun ei ymmärretä miten hyvin ne oikeasti on!
On, niillä on asiat liian hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Niin, että työttömyyttä ja köyhyyttä vain lisää sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että toisen tekemä työ on paremmin maksettua ja elämäntapa kuluttavampaa kuin itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Mikä oikeus sulla on määritellä mitkä asiat on toisten elämässä turhia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Mikä oikeus sulla on määritellä mitkä asiat on toisten elämässä turhia?
Tämä kommentti todistaa jälleen kerran keskiluokan äärimmäisen materialistisen ajattelutavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Niin, että työttömyyttä ja köyhyyttä vain lisää sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että toisen tekemä työ on paremmin maksettua ja elämäntapa kuluttavampaa kuin itsellä.
Ei se ole minun vallassani. Hyväksyn sen, että keskiluokka kerskakuluttaa, mutta maailma muuttuu. Jo nyt kuitenkin, nimenomaisesti tässäkin ketjussa näemme millaisen itkupotkuraivarin pienikin elintason lasku aiheuttaa. Se elintason lasku on kuitenkin edessä kaikilla.
Jos ei keskituloinen ole hyvänä päivänä osannut pistää jemmaan pahan päivän varalle saa vinkua ihan rauhassa, ketään ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Niin, että työttömyyttä ja köyhyyttä vain lisää sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että toisen tekemä työ on paremmin maksettua ja elämäntapa kuluttavampaa kuin itsellä.
Ei se ole minun vallassani. Hyväksyn sen, että keskiluokka kerskakuluttaa, mutta maailma muuttuu. Jo nyt kuitenkin, nimenomaisesti tässäkin ketjussa näemme millaisen itkupotkuraivarin pienikin elintason lasku aiheuttaa. Se elintason lasku on kuitenkin edessä kaikilla.
Se vaan on fakta, että me keskiluokkaiset ostamme niitä sähköautoja, rakennamme mökeillemme säädösten mukaiset saostukset ja muut vehkeet. Me lajittelemme roskamme viimeisen päälle. Ostamme laadukkaita vaatteita ja koneita, jotka kestävät vuosia siinä missä köyhä ostaa kiinalaisten raskaasti saastuttamalla tuottamia tavaroita. Me myös sijoitamme ympäristöystävällisiin yrityksiin, ostetaan reilun kaupan kahvit ja teet. Silti vittuilet meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Siksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, että voi kehittää itseään, älyään ja mielikuvitustaan ja/tai tehdä toisille ihmisille hyvää. Mieluiten molempia samaan aikaan.
Tuo materialistinen oman edun tavoittelu ja vain oman navan ajattelu on oikeasti oksettavaa. Kuvottavaa.
Tuon kirjoittajalla on ilmiselvästi liikaa elämässään, kun noin puhuu. On aikakin ottaa häneltä löysät pois. (Pahoittelen vihapuhettani, tiedän, että menee vähän överiksi. Mutta alkoi oikeasti oksettaa tuon ihmisen ajattelu ja se, ettei ajattele, mitä suustaan päästää ja miltä se kuulostaa. Hillitön kuvotus.)
Sinä l oinen kuvotat minua, tasoissa ollaan. Tai oltaisiin, kun kaltaisiasi ei tarvitsisi elättää. Mutta vielä ne leikkaukset osuu tuk i l oiseenkin.
Anteeksi vain. Saatan olla jossakin jollekin jonkin sortin loinen, mutta tukia en ole nostanut lähes 20 vuotta sitten päättyneen opintotuen ja sen asumislisän jälkeen. Muita tukia niiden lisäksi en ole koskaan nostanut.
Ylipäänsä olen sitä mieltä, että toisten ihmisten kutsuminen "tukiloisiksi" tai ylipäänsä "loisiksi" on vastenmielistä ja osoittaa sivistyksen ja käytöstapojen puutetta. Vaikka kuinka raivostuttaisi toisen mielipiteet. Lisäksi kannattaisi ensin selvittää, mitä toinen on tai ei ole, ennen kuin alkaa nimitellä.
Se on tuo sinun toisten yläpuolelle asettumisesi mikä kuvottaa meitä muita, jeesustelu.
Kas kun ihmiset on kypsiä elättämään näitä jeesustelijoita.
Anteeksi mutta kuka esim. minut elättää?
Täysin tietoisena siitä - minkä joku aiemmin nosti jo esille - että nimenomaan keskiluokkainen ihminen saa kaikkein eniten rahallista ja materiaalista hyvää tältä yhteiskunnaltamme, siis hyötyy siitä kaikkein eniten, kysyn silti, kuka minut jeesustelijan elättää? Kuka on kypsä elättämään minua?
Jeesustelen siksi, että keskiluokkainen arvomaailma kuvottaa minua. Todettakoon vielä kerran, että hyvin monella mittarilla kuulun itse keskiluokkaan. Silti vihaan tätä aloituksessakin ollutta keskiluokkaisten ihmisten valittamista. En todellakaan jaa heidän arvomaailmaansa. Moni on tulkinnut sen niin, että olen itse alaluokkaa, köyhä, tukien varassa eläjä. No kun en ole.
Vaikutelma on, että moni keskiluokkainen ärsyyntyy kommenteistani ja haluaa kuitata ne joko leimaamalla minut tukiloiseksi tai kommunistiksi. Mutta entä jos en ole kumpaakaan?
Kirjoitustyylini voi sekin jo itsessään ärsyttää. Epäilen kuitenkin, että ärsytys koskee ennemmin sanomaani sisältöä kuin sitä tyyliä, jolla sen sanon.
Kyllä se tuo ihan sinun omahyväinen jeesustelusi on mikä muita inhottaa.
Ajatukset, vai niiden ilmaisutyyli? Jos syytetään jostain, pitää perustella. Pidän myös kiinni sananvapaudestani ja oikeudestani jeesustella, jos siltä tuntuu. Toki otan teiltä sen kuran niskaan, mitä tulee. Mutta jos väitteitä ei perustella, on hankala ottaa niitä vakavasti.
Ilmaisutyylisi on oksettava. Ajatuksesi sen sijaan ovat niin höttöisiä ja epärealistisia, että niitä ei voi ottaa vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaan kuuluu se, että on kouluttauduttu. On hankittu se kolmannen asteen koulutus ja oletettu, että elämä kantaa, työelämä on hyvää ja on varaa elää suhteellisen rentoa elämää ilman rahahuolia. On se omistusasunto, johon useimmilla on velkaa. Ennen kuin alatte ilkkumaan veloista, niin harvalla tässä maassa on varaa ostaa asunto ilman sitä. On hankittu perhe ja haluttu lapsille harrastuksia ja perheelle yhteiseksi iloksi menemisiä oli ne sitten kylpyläviikonloppuja tai etelän matkoja, yhteiseksi iloksi kuitenkin. Keskiluokka kulutuksellaan on ylläpitänyt ravintoloita, kylpylöitä, remonttifirmoja ja yksityisiä päiväkoteja jne jne. Nyt näihin ei ole varaa. On meillä toki edelleen varaa maksaa ne asuntolainamme, ainakin suurimmalla osalla. Kaupassa pihvit ja tuore kala ovat vaihtuneet monella enemmän kasviksiin ja jauhelihaan, mutta edelleen kauppalaskut sujuvat. Lomamatkoja moni on jättänyt väliin ja remontit ovat siirtyneet ja rakennusfirmat alkaneet mennä nurin. Ulkoisesti elintasot alkavat lähestyä sosiaalituilla elävien elintasoa. Sellaista yhteiskuntaako me haluamme? Että kenelläkään ei ole ylimääräistä rahaa? Kenelläkään ei ole varaa palveluihin?
Onko nämä kaikki jossain luvattu? Onko jokin kirjoittamaton laki, että näin on oltava ja aina oleva? Maailma muuttuu ja elämä itsessäänkin voi yllättää. Täytyy pystyä muuttumaan maailman ja tilanteiden mukana, eikä odottaa kaikkea hyvää tapahtuvaksi vain, koska on jokin harhakuvitelma siitä, että on tässä maailmassa oikeutettu johonkin. Kukaan ei ole.
Se on ollut sellainen tasa-arvoisen yhteiskunnan läpileikkaava arvo, että kun tekee kaiken oikein, käy kouluja, opiskelee, tekee kovasti ja ahkerasti töitä, palkitaan mukavalla elämällä. Jos se arvo menettää merkityksensä ja tosiasiallisesti ainoa keino elää mukavaa elämää on syntyä rikkaaseen sukuun, menettää yhteiskunta aika paljon.
Tuossa yhteiskunta on mennytkin aika lailla vikaan, tuossa "mukavan elämän" palkinnolla. Koulutuksen hyöty pitäisi nähdä sivistyksen, ymmärryksen ja ihmisyyden kasvamisessa - sillä tunteella, että tekee yhteiskuntaa ja muita ihmisiä varten niitä töitä. Ei oman mukavuutensa nimiin. Jos Raamatulla lyötäisiin päähän, sanoisin, että tuon ajatuksen esittäjä joutuu kärsimään siellä kiirastulessa sitten tämän elämän jälkeen. Tuo keskiluokan asenne ja oikeus "mukavaan elämään" kaiken toimintansa perustana on oikeasti todella järkyttävä. Entisaikoina se oli syntiä. Olen itse maallistunut, enkä usko, että kuolemanjälkeinen elämä ja/tai kiirastuli sitten opettavat ihmistä. Olen sitä mieltä, että tämän elämän tässä ja nyt pitää opettaa ihmistä.
Mitä enemmän mietin, sitä selvemmäksi käy, mikä on keskiluokan älyllisen alamittaisuuden osoitus: tuo ajatus, että itsellä on oikeus mukavaan elämään.
Eli haluat sääty-yhteiskunnan, jossa jokainen syntyy säätyynsä eikä niiden välillä ole liikkumista. Kouluttautumalla ei ole mahdollista saada mukavampaa elämää. Vain sillä on merkitystä kenen äidin lapseksi sattui syntymään. Ja ihan turhaan sinä yrität syyllistää, että akateemisten pitäisi olla onnellisia pelkästä tiedon lisääntymisestä. Ihan taatusti sen syöpälääkärinkin motiivi aamulla on herätä taloudellinen samoin kuin sairaalarakennusta piirtävän arkkitehdin. Meistä tavallisemmista opettajista, sossuista ja lakimiehistä puhumattakaan.
En halua sääty-yhteiskuntaa vaan sitä, että ihmiset mittaisivat elämässä tärkeitä asioita vähemmän rahan ja materiaalisen hyvinvoinnin kautta.
1960-70-luvulla se materiaalinen hyvinvointi nousi kohisten, ja hyvä niin. Se oli konkretiaa, kun pienestä ja mahdollisesti vetoisesta pirtistä, pihan kaivosta ja pihan perän huussista pääsi avaraan kerrostaloasuntoon, jossa vesi tuli ja lähti, myös lämmin vesi tuli hanasta ja suihkusta. Ja se oli hyvä asia. Yksinomaisesti.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon.
Meidän materiaalinen elintasomme ei voi nousta enää nykyisestä. Se on faktaa, ihan riippumatta siitä, mitä ideologiaa edustaa. Lisäksi paljon puhutaan ilmaston lämpenemisestä ja ihmisen roolista siinä. Se, mitä minä haluan on se, että ihmiset ryhtyvät kilvoittelemaan keskenään joillakin muilla kuin materiaalisilla asioilla. Että ihmisen arvoa ei mitata omakotitalon suuruudella ja sijainnilla, autojen määrällä ja vuosimallilla, omien ja lasten harrastusten muodikkuudella, ulkomaanmatkojen määrällä. Koska siitähän tässä viime kädessä puhutaan.
Uskon ja toivon, että uutta luovat ja toisia auttavat akateemisesti koulutetut ja oletettavasti sivistyneet ihmiset - mainitsemasi arkkitehdit ja lääkärit - eivät tee työtään vain rahasta, vaan pyrkimyksenä on asioiden tekeminen paremmin, ymmärryksen lisääminen, ihmisten auttaminen. Ei se palkkapussi. Mietitään vaikka Alvar Aaltoa - oikeastiko sanot, että raha sai hänet nousemaan ylös aamuisin sängystään?
Se, jos meillä on opettajakuntaa, joka ajattelee noin - että raha ja materia on kaiken keskiössä, on mielestäni erittäin huolestuttavaa. Se myös varmasti selittää lasten ja nuorten pahoinvointia, jos noin ajatteleva ihminen (ja myös omassa elämässään sitä rahaa ja materiaa yli kaiken arvostava) on heidän kanssaan useita tunteja viikossa, ja sellaisen ihmisen pitäisi toimia kasvattajana... Jotenkin aivan hirveää.
Ja niin, itse keski-ikäisenä kasvoin 1960-1990-luvuilla toimineiden, aikoinaan kansakoulunopettajakoulutuksen saaneiden keskellä, sain heiltä kasvatukseni ja koulutukseni. Heidän arvomaailmansa oli jotain ihan muuta. Rahasta ja tavarasta ei puhuttu. Se voi selittää sitä, miksi tuo kommentti rahan ja materian merkityksestä kaikkien ihmisten kaiken toiminnan motivaationa saa minut huonovointiseksi. Olen onnellinen, etten ole nykyisten opettajien oppilas.
Jos ja näköjään kun raha ja materia, nämä kunnon keskiluokkaiset arvot, esitetään aikuisten ihmisten toimesta ensisijaisena ja jopa ainoana syynä minkään tekemiselle, ei mikään määrä psykiatreja ja kuraattoreita tule riittämään nykyisten ja tulevien lasten ja nuorten psyykkisen terveyden korjaamiseksi.
Se korjaaminen pitää aloittaa aikuisista ja heidän asenteistaan.
Tämä keskustelupuheenvuoro, johon vastasin, oli itselleni silmiä avaava, kirjaimellisesti. Olen hyvin järkyttynyt. Noin siis ajatellaan. Oikeasti.
Mielestäni kommenttisi on aika tekopyhä. Oman perheen ja lähipiirin elintason parantaminen on ollut ihmiselle ensisijaista aina. Sitä paitsi nuo talon koolla kilpailu ja useat autot menee jo sinne varakkaan kansanosan puolelle. Se suuri keskiluokka ei elä mitään erityisen yltäkylläistä elämää. Sinällään olen kanssasi samaa mieltä esimerkiksi ilmastonsuojeluun liittyen, mutta et voi vaatia jokaiselta erittäin pihiä ja karua elämää vain ilmastonmuutokseen vedoten. Tosiasiallisesti vauraus tuo ja luo vihreitä innovaatioita ja rahalla voi valita tehdä niitä parempia vaihtoehtoja: rakentaa kestävistä materiaaleista, ajaa vähäpäästöistä autoa, ostaa kotimaista ja paikallista ruokaa sekä vaatteita jotka teetetty eettisesti. Kuluttamisen tarve ei tule loppumaan mihinkään ja on terveempää kehottaa ja mahdollistaa ne paremmat valinnat kuin olettaa että jokainen köyhyyden kautta pakottamalla jättää kaiken kuluttamatta. Se ei auta maailman mittakaavassa mitään ja kaiken lisäksi vie elannon monelta kotimaiselta tuotteen ja palvelun tuottajalta.
En muutenkaan ymmärrä miksi tästä on tehty köyhät versus keskiluokka -keskustelu. Minulla PN perheenjäseniä jotka elävät erittäin pienellä toimeentulolla enkä olisi heiltä mitään leikkaamassa. Ajatusmaailmani on siinä mielessä sosiaalidemokraattinen MUTTA pidän tärkeänä että Suomessa jokaisella olisi se teoreettinen, hyvä mahdollisuus päästä keskiluokkaan ilmaisen koulutuksen ja työn teon kautta. Kasvoin itse löyhässä duunariperheessä jossa oli useampi lapsi ja vaikken ole varakas nytkään, en olisi kivunnut keskiluokkaan ilman selkeää taloudellista motivaattoria. En ole millään mittarilla rikas, mutta hieman keskivertoa parempi tulotaso antaa minulle vaihtoehtoja: asun kivalla alueella pienessä asunnossa jonka valitsin itse. Ainoa rajoite oli budjetti, ei se mistä saa kaupungin vuokra-asunnon. Olen tänään vapaalla joten valitsin hakea lounaan lähikahvilasta sen sijaan että lasken pennejä ja syön makaronia ja jotain pakkasesta. Ostin samalla myös kukkia paikalliselta kukkakauppiaalta. Pieniä arjen iloja, joihin koulutus ja sen mahdollistama työ minulle suo. Jos saisin työstä saman palkan kuin tekemällä jotain suorittavan tason työtä niin voin sanoa etten olisi kokenut tarpeelliseksi tai mielekkääksi kouluttautua ja tehdä usein pitkää päivää.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei keskituloinen ole hyvänä päivänä osannut pistää jemmaan pahan päivän varalle saa vinkua ihan rauhassa, ketään ei kiinnosta.
Entä jos on vasta noussut keskituloiseksi? Ennen valmistumista olin opiskelija. Tein kyllä töitä opintojen ohessa ja säästin asuntoa varten. Kaikki säästöt meni asuntoon ja käsirahaan, mikä piti olla kasassa asuntolainaa varten. Siinä vaiheessa oli ikä tullut vastaan lisääntymisen suhteen, yrittäminen piti aloittaa heti (myös lääkärin mielipide). Tulin raskaaksi, olin vanhempainvapailla, siinä vaiheessa ei kertynyt mitään säästöjä, koska vanhempainpäiväraha on huomattavasti pienempi mitä palkka.
Ei mulla kaiken tämän jälkeen ole mitään mystisiä säästöjä, vaan säästäminen onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun palaan taas täysiaikaisesti työelämään. Paperilla ollaan kuitenkin about keskituloisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos keskiluokalla ei ole varaa muuhun kuin elämän välttämättömyyksiin, niin tosi pahaan lamaan koko Suomi joutuu. Vai miten ajattelit muiden yrittäjien pärjäävän kuin ruokakauppojen?
'
Keskiluokkaisen ihmisen huomaa siitä, että omissa peloissaan oman elintason romahtamisesta hän alkaa saarnata siitä, miten Suomelle käy, kun hänelle ei annetakaan enää tarpeeksi rahaa palvelijoiden käyttöön.
Miettikääpä joskus, miten keskiluokkaiset ihmiset puhuvat kampaajista, kynsihoitajista, jalkahoitajista, remonttireiskoista, ravintolatyöntekijöistä.
He puhuvat näistä ihmisistä alaluokkana, jolle he keskiluokkaisina omilla valinnoillaan ja omasta jalomielisyydestään tarjoavat työtä ja työllisyyttä.
Keskiluokkaiset ovatkin näiden raataja-ammateissa (pienellä palkalla pitkiä päiviä) toimivien ihmisten Suuria Hyväntekijöitä.
Tuolla tavalla sitä luokkaeroa tehdään puheissa ihan.joka.päivä.
Samalla tavalla keskiluokkaiset työssäkäyvät ja niitä aina vaan suurempia älytelevisioita ostavat ihmiset kertovat suureen ääneen olevansa hyväntekijöitä myös työttömille, joiden elämän he elättävät. Huvittavaa kyllä, näin laman edellä suurempi "huoli" eli huolipuhe eli moraalipaasaus kohdistuu nyt näköjään noihin duunariammattien edustajiin eikä niinkään työttömiin - tämä siitä syystä, että keskiluokan ihminen pelkää kaikkein eniten oman elintason romahtamista nimenomaan Työttömyyden kautta. Mutta hän tietää, että ansiosidonnainen tulee olemaan hyvä, ja hän kuitenkin ainakin puheissaan (ei aamuneljällä herätessään kylmään hikeen, kun tajuaa todellisuuden) uskoo kovasti, että Hän On Niin Hyvä Työssään, että hän kyllä saa kolmen kuukauden sisällä itselleen uuden työn. Mutta siltä varalta, ettei saakaan, hän ei juuri tällä hetkellä hauku työttömiä ja selitä suu vaahdossa elättävänsä työttömiä omalla työllään. Koska olisihan se noloa, että kuuden kuukauden päästä hän joutuisi ottamaan lakin nöyränä käteen ja astuvansa naapurin Virtasen eteen haukuttavaksi, miten Virtanen elättää nyt tuota naapuriaan omalla työllään.
Siksi nyt saamme kuulla tuota selostusta yhä enemmän, miten keskiluokkaiset ovat duunareiden hyväntekijöitä. Että jos keskiluokkainen saa vähemmän rahaa, alaluokkaiset joutuvat massatyöttömyyden uhreiksi.
Voi että kun se keskiluokkainen on niin hauras ja herkkä. Uhri sanan jokaisessa merkityksessä. Voi että, kyynel valuu poskelle.
Sinulla on jotenkin vanhanaikainen käsitys duunareista versus keskiluokasta. Luotettava ja ammattitaitoinen putkiasentaja tai sähkömies tienaa paljon enemmän kuin moni "keskiluokan" akateeminen ammatti. Ja eihän Suomessa naamasta tiedä onko joku bussinkuljettaja vai koodaaja (bussinkuljettajalla usein siistimmät vaatteet). Ja en ole täällä "kovatuloisessa kuplassani" koskaan kuullut kenenkään arvostelevan esim. roskakuskeja.
Voi olla (että käsitykseni on vanhanaikainen), mutta täällä käydyn keskustelun myötä alan kallistua siihen näkemykseen, että keskiluokkaisuus on ennen muuta arvomaailma ja asennemaailma. Ei niinkään rahamääräkysymys - vaikka keskiluokkainen juuri ajatteleekin kaiken rahan kautta.
Pitää vielä miettiä, mutta nyt alkaa vaikuttaa siltä, että keskiluokkainen on kuin luokkanousun tehnyt entinen työväenluokkainen ihminen. Vaikka ulkoiset olosuhteet tarjoaisivat millaiset mahdollisuudet hyvänsä itsensä sivistämiseen ja henkiseen kehittämiseen, ajatukset pyörivät silti aina yksinomaan rahassa ja materiassa. Kuten tässäkin kommentissa näkyi, putkimiehessä palkka oli se olennaisin asia.
Kuinka niin olennaisin? Kommentissahan oli "luotettava ja ammattitaitoinen" eli sellainen ihminen, joka voi olla omasta työstään ylpeä ja luonteeltaan sellainen, jonka kanssa muut ihmiset haluavat olla yhteistyössä. Eiköhän me useimmat ilahduttaisi, jos joku kuvailisi meitä noilla sanoin (palkasta viis).
Minusta tässä keskustelussa on koomista, kuinka keskiluokasta vedetään johtopäätökset rahaan keskittyvinä sivistymättöminä idiootteina. Oman kokemukseni mukaan tavaran ja materian hamstraaminen on enemmän sukupolvikysymys kuin mitään muuta. Nuoremmat haluavat kokemuksia ja elämyksiä, eivät tavaraa. Tavaran hamstraaminen nähdään lähinnä säälittävänä, vaatteet halutaan mieluiten ostaa käytettyinä jne. Toki moniin elämyksiinkin tarvitsee rahaa, mutta harvan elämän keskipiste se on
Jeesustelijahan ajattelee, että syyllistämällä keskiluokkaa siitä, että se haluaa vastineeksi työnsä tekemisestä myös itselleen jotain, jeesustelija saa itse lisää mannaa taivaasta keskiluokan maksamana ja tuottamana. Että ihan kutsumuksesta jeesustelijaa tulisi pokkuroida ja hoivata ja unohtaa ne materialistiset haaveet omasta kodista ja oman lapsen urheiluharrastuksista.