Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset jotka valittaa jatkuvasti rahan puutetta, vaikka sitä ei oikeasti ole (keskiluokan "ahdinko")
05.09.2023 |
Eli kun mikään ei riitä!
Jotenkin tuntuu irvokkaalta kuunnella keskiluokkaisten valitusta, kun tässä maassa on runsaasti myös niitä oikeasti köyhiä.
Ymmärrän, että hintojen ja korkojen nousu tuntuu myös keskiluokan kukkarossa, mutta useimmat heistä silti vielä pärjäävät varsin hyvin mikäli ei työtä tai terveyttä ole menettäneet.
Tässä esimerkkejä keskiluokkaisten ystävieni "ahdingosta":
- kaikki hankinnat joutuu miettimään kauhean tarkkaan
- jokainen hankinta on sitten jostain muusta pois
- lapsille ei välttämättä pysty ostamaan tuliteriä välineitä jokaiseen harrastukseen
- vuotuinen lomamatka suuntautuu "vain" Eurooppaan ja kestää "vain" viikon
- kaupassa joutuu aina katsomaan, mitä kaikki maksaa, eli ei voi vaan lappaa tuotteita kärryyn
- ei voi hankkia sitä haluttua neljättä lasta, koska tulisi liian kalliiksi
Pakostakin miettii, onko näillä ihmisillä tavallaan asiat "liian hyvin", kun ei ymmärretä miten hyvin ne oikeasti on!
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Musta se on todella hälyttävää, että keskituloisena ei saisi olla varaa listaamaasi asioihin. Et viitannut suoraan keskiluokkaan, mutta tunnistan tuosta listasta monia asioita, mihin minulla ei oikeasti ole varaa, vaikka olen keskituloinen. En käy kampaajalla, en remontoi muodin mukaan, käyn harvoin kahviloissa tai ravintoloissa, en juuri koskaan osta uusia vaatteita ja käytän edelleen mm. 19 vuotta sitten ostettuja vaatteita. Uusia huonekaluja ostan vain tarpeeseen, samoin käytettyjä. Käytettynä en ostaisi sänkyä enkä sohvaa tai muuta vastaavaa loisvaaran takia (se vasta maksaa, jos mukana tulee tuholaisia).
Mutta onko se ihan oikeasti järkevää, jos jooa keskiluokan eläminen on tyyliä kädestä suuhun?
Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa? Ei edes uusiin vaatteisiin saati että kävisi kerran kuussa kahvilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Mikä oikeus sulla on määritellä mitkä asiat on toisten elämässä turhia?
Tämä kommentti todistaa jälleen kerran keskiluokan äärimmäisen materialistisen ajattelutavan.
Kerro sitten vastaavat vaihtoehdot noille palveluille, kiitos.
Se on suhteellinen käsite.
Mihin on tottunut, minkalaiset puitteet.
Meillä on tällä hetkellä rahan puutetta johtuen siitä, että tuli yllättävä noin 70000e kuluerä ja olen äippälomalla. Periaatteessa ei mitään hätää, on sijoituksia, perintöjä, velaton asunto, sijoitusasuntoja yms. Omaisuuteen ei välittäis koskea.
Mutta nyt meillä on perheessä säästötalkoot, kaikki menot minimissä, ruoassa mennään edullisesti yms.
Tiedostan kyllä sen mitä lapsuus oli pienituloisen yksinhuoltaja äidin kanssa, välillä katkesi sähköt maksamattomien sähkölaskujen vuoksi, toisinaan ruoaksi oli vettä ja metsästä poimittuja marjoja. Eli kokemusta on siitä ääripäästä myöskin.
Mutta elän nyt tätä omaa elämääni ja meidän tämän hetkistä taloudellista tilannetta. Ei tämä mikään kilpailu ole kenellä menee kurjemmin ja kenellä on oikeus valittaa taloushuolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Kai teillä nyt muutakin on jäljellä aikaisemmasta hyvinvoinnista kuin se asunto? Eikös se asunto ollut remontoitu, kodinkoneet uusimpia ja parhaimpia, samoin autot? Astiastot, liinavaatteet, matot ja muu sisustus? Vaatteetko, käsilaukut ja kengätkin muuttuvat pölyksi muutamassa vuodessa? Korutkin muuttuneet kissankullaksi? Jos niin kallista ja huonoa tullut hankittua.
Keskiluokka lienee yleisesti sitä mieltä, että tuet ovat Suomessa hyvällä tasolla - ehkä jopa liian korkealla.
Nyt kun he joutuvat hieman muuttamaan kulutuskäyttäytymistään ja ehkä jättämään lomamatkan tekemättä, niin se on kuin painajaista. Taustalla pelkoa siitä, että ns. menettää kaiken.
Mutta hetkinen. Jos sosiaalituet ovat Suomessa niin hyvällä tasolla, niin ei kai köyhyys sitten pelottaisi niin kauheasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Kai teillä nyt muutakin on jäljellä aikaisemmasta hyvinvoinnista kuin se asunto? Eikös se asunto ollut remontoitu, kodinkoneet uusimpia ja parhaimpia, samoin autot? Astiastot, liinavaatteet, matot ja muu sisustus? Vaatteetko, käsilaukut ja kengätkin muuttuvat pölyksi muutamassa vuodessa? Korutkin muuttuneet kissankullaksi? Jos niin kallista ja huonoa tullut hankittua.
Niin mitä niistä lakanoista tai käsilaukuista? Ei sillä tavanomaisella kodin irtaimistolla ole arvoa edes perukirjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän koko ajan kaikki kallistuu, ja se koskee kaikkia meistä.
Mutta kyllä sitä vähän kulmakarvat nousee kun kuuntelee tuttavien valittavan jatkuvaa rahapulaa, vaikka omakotitalossa juuri kesällä uusittiin sisustus ja pihassa on kaksi tuliterää autoa. Tuntuu joskus, että ihmiset tulevat sokeiksi omalle elintasolleen. Eihän sitä nyt voi jäädä niin paljon ylimääräistä rahaa, jos peruselintason ylläpitäminen on noin kallista. Ei se kuitenkaan ole "kädestä suuhun" elämistä, jos käytät rahasi uuteen taulutelevisioon.
Yksi tuttava valittaa miten rahat ei nykyään riitä mihinkään, mutta on perustamassa kolmatta ravintolaansa. Jokin tässä yhtälössä ei ihan täsmää.
Tää kuulostaa niiiin tutulta.
T. Oikeasti köyhä
Olisit vaan reilusti kirjoittanut. T. Uhriutuja-ulisija.
Ärsyttää yhteiskunnan varoilla elävät ulisijat. Ymmärrän erittäin hyvin sen, että työssä kävijällä on parempi elintaso, kuin työttömällä ja näin pitääkin olla (vaikka ei aina olekaan). Kaiken kallistuttua tällä työssä kävijällä ei ole enää varaa samalla tavalla omalla palkallaan elättää itseään ja perhettään. Ulisijalla nousi 8.2% tulot tänä vuonna ja ulina jatkuu ja niin jatkuu viimesijaisten etuuksien nostokin - vuodesta toiseen. Ei ole perustuloa - ei ole. Niin, siis ei pitäisi olla ja tähän hallitus aikoo nyt puuttuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän kyllä, mikäli pienituloisilla ja köyhillä on tiettyä vahingoniloa tuosta keskiluokan "ahdingosta". Se kumpuaa tietysti siitä, kun sieltä ylempää on aina saanut kuulla, miten kaikki on itsestä kiinni! Mene töihin, kouluttaudu jne.
No mites nyt keskiluokalla: eikö olekaan kaikki itsestä kiinni? Voiko tulla elämässä yllätyksiä, joihin ei ole varautunut? Ei muuta kun toinen työ rinnalle ja vielä yötä myöten avoimeen yliopistoon opiskelemaan. Kun se kaikkihan on itsestä kiinni!
Vierailija kirjoitti:
No, jos haluat minun menevän opiskelemaan yliopistoon alaa mistä en itse ole kiinnostunut:
- kela joutuu maksamaan opintolainan tilalla toimerntulotukea, koska en saa opintolainaa
- opiskelijana ei ole ruokaan rahaa kun ei saa tehdä opiskelijana osa-aikaisia töitä
- en halua asua solussa viittä vuotta lähes viisikymmpisenä
- valmistuessa olisin yli 50 v- en ole myöskään kinnostunut alasta joten en aio päästä opiskelemaan, mokaan tahalleni pääsykokeissa
- en tule tekemään pöivääkään töitä alalla, koska en ole kiinnostunut alasta
- en halua itse poliitikoksi enkä johtajaksi joten aio päivään tehdä alalla töitäTulee aika kalliilsi Kelalle maksaa viiden vuoden toimerntulotuet, opintotuet, asumistuet ja kouluttaa alalle josta en ole kiinnostunut itse pätkääkään
Syysi ovat ymmärrettävät. Mutta miksi sä menisit opiskelemaan yliopistoon alaa, mikä ei kiinnosta? Sieltä löytyy ala joka lähtöön. Varmasti joku niistä olisi mielenkiintoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
No eikö tuossa ap:n esimerkissä ollut varaa aika paljonkin muuhun kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä? Jos esim. matkalle pääsee joka vuosi.
Jos pääsee matkalle, niin sen eteen pitää työskennellä koko vuosi. Minä lopetin työnteon juuri tästä syystä. Nyt lähetän paskoja työhakemuksia ja saan lähes saman rahan kotiin. Elintaso on muuten sama, mutta en käy ulkomailla vaan teen 1-7 päivän matkoja lähiluontoon noin 30 kpl vuodessa. Olen näin paljon tyytyväisempi ja joku narisija työllistyy sitten minun tilalleni.
Olet sitten aika vähään tyytyväinen.
Saanko kysyä, mitä teet kaikella vapaa-ajallasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei keskituloinen ole hyvänä päivänä osannut pistää jemmaan pahan päivän varalle saa vinkua ihan rauhassa, ketään ei kiinnosta.
Entä jos on vasta noussut keskituloiseksi? Ennen valmistumista olin opiskelija. Tein kyllä töitä opintojen ohessa ja säästin asuntoa varten. Kaikki säästöt meni asuntoon ja käsirahaan, mikä piti olla kasassa asuntolainaa varten. Siinä vaiheessa oli ikä tullut vastaan lisääntymisen suhteen, yrittäminen piti aloittaa heti (myös lääkärin mielipide). Tulin raskaaksi, olin vanhempainvapailla, siinä vaiheessa ei kertynyt mitään säästöjä, koska vanhempainpäiväraha on huomattavasti pienempi mitä palkka.
Ei mulla kaiken tämän jälkeen ole mitään mystisiä säästöjä, vaan säästäminen onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun palaan taas täysiaikaisesti työelämään. Paperilla ollaan kuitenkin about keskituloisia.
Vähitellen keskitiloisille selviää myös se, minkä köyhät ovat joutuneet vuosia kestämään, kaikkea, mitä haluaa, ei voi saada, ei ainakaan heti. Elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kova on keskituloisen kohtalo jos lomamatka menee sitä miettiessä että mistä nyt jää paitsi kun valitsi tän matkan :-D :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Musta se on todella hälyttävää, että keskituloisena ei saisi olla varaa listaamaasi asioihin. Et viitannut suoraan keskiluokkaan, mutta tunnistan tuosta listasta monia asioita, mihin minulla ei oikeasti ole varaa, vaikka olen keskituloinen. En käy kampaajalla, en remontoi muodin mukaan, käyn harvoin kahviloissa tai ravintoloissa, en juuri koskaan osta uusia vaatteita ja käytän edelleen mm. 19 vuotta sitten ostettuja vaatteita. Uusia huonekaluja ostan vain tarpeeseen, samoin käytettyjä. Käytettynä en ostaisi sänkyä enkä sohvaa tai muuta vastaavaa loisvaaran takia (se vasta maksaa, jos mukana tulee tuholaisia).
Mutta onko se ihan oikeasti järkevää, jos jooa keskiluokan eläminen on tyyliä kädestä suuhun?
Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa? Ei edes uusiin vaatteisiin saati että kävisi kerran kuussa kahvilla.
Jos keskiluokkainen valittaa että elää kädestä suuhun, niin silloin on selkeästi liikaa kuluja tuloihin verrattuna, eli eletään yli varojen. Naurettavaa kitistä että ei olisi muka varaa uusiin vaatteisiin. En ole nähnyt että edes 2700€/kk bruttona tienaavatkaan kulkisivat vanhoissa ryysyissä, eivät kävisi ulkona syömässä tai hankkisi uusia silmälaseja ja monella on vielä jopa auto ja koira tai kissa. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minne ne sinun rahasi oikein menevät jos elät keskituloisena niin, ettei sinulla ole varaa uusiin vaatteisiin tai kahvikupposeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Ja kun parjattu keskiluokka lopettaa käyttämästä rahaa näihin, niin mitä luulet tapahtuvan kahviloille, kampaamoille, vaatekaupoille, autoliikkeille, remonttifirmoille, huonekaluliikkeille, kuntosaleille ja niiden työntekijöille?
Kaikki tuo on täysin turhaa ja haitallista ympäristölle ja nuo huvit tulevat joka tapauksessa loppumaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua. Kannattaa alkaa jo nyt varautumaan siihen ja totuttelemaan uuteen.
Niin, että työttömyyttä ja köyhyyttä vain lisää sen sijaan, että hyväksyttäisiin se, että toisen tekemä työ on paremmin maksettua ja elämäntapa kuluttavampaa kuin itsellä.
Ei se ole minun vallassani. Hyväksyn sen, että keskiluokka kerskakuluttaa, mutta maailma muuttuu. Jo nyt kuitenkin, nimenomaisesti tässäkin ketjussa näemme millaisen itkupotkuraivarin pienikin elintason lasku aiheuttaa. Se elintason lasku on kuitenkin edessä kaikilla.
Se vaan on fakta, että me keskiluokkaiset ostamme niitä sähköautoja, rakennamme mökeillemme säädösten mukaiset saostukset ja muut vehkeet. Me lajittelemme roskamme viimeisen päälle. Ostamme laadukkaita vaatteita ja koneita, jotka kestävät vuosia siinä missä köyhä ostaa kiinalaisten raskaasti saastuttamalla tuottamia tavaroita. Me myös sijoitamme ympäristöystävällisiin yrityksiin, ostetaan reilun kaupan kahvit ja teet. Silti vittuilet meille.
Et voi puhua koko keskiluokan suulla, et edes ison osan.
Jo toi roskien lajittelu -yleistys vei pohjan sun viestiltä, koska se nyt vaan ei ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä ihmettä?
Keskituloisen "ahdinko" lainausmerkeissä.
Jos olet ostanut vaikka talon, koska siihen on ollut varaa, ja korot nousee hurjasti, niin äkkiä on oikea ahdinko.
Kotona makaava sossupummi ei tätä tajua kun kaikki maksetaan ja itse ei tarvitse evää liikauttaa. Toivottavasti nykyhallitus saa nämä asiat muuttumaan!
Ostimme rivarinpätkämme 2014, kun korot olivat matalat. Jo silloin mitoitimme lainanlyhennyksen niin, että sitä pystyttäisiin lyhentämään tarpeen vaatiessa yksilläkin tuloilla ja korkojen noustessa. Koska kk-lyhennys alunperin mitoitettiin pieneksi, pystyimme tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä eikä maailma kaatunut vaikka lopetin työt ja aloitin opiskelut. Ei mielestäni mitään ydinfysiikkaa.
No olitpa viisas, kun nautit 10 v nollakoroista ja sait talosi maksettua. No sain minäkin, mutta ei se minun ansiotani ollut yksin. Ja mitä niiden nuorten olisi pitänyt tehdä, jotka ovat ostaneet asuntonsa vasta viime vuonna? Ostaako asunto 10 v sitten, siis lukiolaisena?
Eikä keskiluokka kotejaan ole menettänyt/menettämässä, vaan kaikesta muusta karsitaan. Kun kukaan ei enää käytä palveluja, niin millä elävät ne palvelujen tuottajat ja heidän palveluksessaan olevat? Kun keskiluokalla ei ole enää varaa rahoittaa, ja rikkaat vaan siirtyvät naapurimaahan jos heitä yliverottaa. Tulee vilu köyhällekin.
Luetun ymmärtäminen. Asuntovelallisen tulee varautua korkotason vaihteluun. Tätä varten omaa maksukykyä pitää arvioida korkeammalla kuin senhetkisellä korkotasolla.
Perussääntö on, että rahaa pitää jäädä tuloista säästöönkin, vaikka korkomenot lasketaan 6 prosentin tason mukaan.
Jos on ottanut maksukykyyn nähden liian kalliin lainan, on ottanut tietoisen riskin. Miksi ihminen on ottanut liian suuren lainan maksukykyynsä nähden, onkin se kysymys mikä pitää kysyä.
Voi pientä, kun toi pelkkä lainan kallistuminen ei ketään vie ongelmiin, vaan se miten KAIKKI on nyt kallistunut. Olisiko pitänyt sekin ennustaa?
Ja kyllä se laina saadaan maksettua, pakkomyynneistä ei ole uutisoitu. Mutta kaikki muu elämä on seis.
Miksi kenenkään kannattaa kouluttautua tai tehdä töitä, kun kerran on riittävää että on katto pään päällä ja halpaa ruokaa? Miksi joku tekisi, siitäkö ilosta että saa elättää köyhiä? Muissa maissa kouluttautumalla saa muutakin kun jauhelihaa ja eilispäivän leipää.
Kai teillä nyt muutakin on jäljellä aikaisemmasta hyvinvoinnista kuin se asunto? Eikös se asunto ollut remontoitu, kodinkoneet uusimpia ja parhaimpia, samoin autot? Astiastot, liinavaatteet, matot ja muu sisustus? Vaatteetko, käsilaukut ja kengätkin muuttuvat pölyksi muutamassa vuodessa? Korutkin muuttuneet kissankullaksi? Jos niin kallista ja huonoa tullut hankittua.
Niin mitä niistä lakanoista tai käsilaukuista? Ei sillä tavanomaisella kodin irtaimistolla ole arvoa edes perukirjassa.
Mutta sehän on hyvä, vähemmän perintöveroa jos ei lasketa. Mutta jos on ollut mahdollista ostaa vaikka hyvä sänky ja kestävät kodinkoneet, niin eikö niistä voi nauttia silloinkin kun käyttövaroja pitää säännöstellä? Ja luulisi tuovan turvaa, jos tietää etteivät kaikki kodinkoneet hajoa ensi vuoden aikana, vaan kestävät tämän niukan kauden yli. Taantuma tai edes lama ei ole koskaan kestänyt ikuisesti, muutama vuosi kärvistelyä kauniiksi ja käytännölliseksi laitetussa kodissa ei pitäisi olla katastrofi. Tietysti jos kaikki on ostettu velaksi, niin voi joutua dyykkaamaan roskista ruokansa tai myymään irtaimistoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
No jos näihin on ennen ollut varaa ja enää ei ole koska inflaatio, korot, rakennusteollisuuden työpaikka, niin harmittaahan se. Harmittaa vaikka listalta jäisi pois vaan pari juttua mihin rahat ei enää riitä. Keskiluokkaisellakin on oikeus olla harmistunut ja sanoa se ääneen. Valittaminen ei ole pienituloisten yksinoikeus.
Ja suuri osa näistä keskituloisista ovat saaneet perintöä, tai vanhemmilta rahallista tukea.
Tai sitten menty " rikkaisiin naimisiin" 😆
Vierailija kirjoitti:
Ja suuri osa näistä keskituloisista ovat saaneet perintöä, tai vanhemmilta rahallista tukea.
Tai sitten menty " rikkaisiin naimisiin" 😆
Entä sitten? Se juuri on keskiluokkaisuutta, että alkaa olla jo hieman sukupolvittaista omaisuuttakin. Omat vanhempani elävät, mutta puoliso on jo ehtinyt periä.
Minun mielestä mitään ahdinkoa ei ole koska ihmiset käy yhä baareissa,ravintoloissa ja yleisötapahtumissa yms.
Mitään ahdinkoa ei myöskään ole kun katsoo esimerkiksi millaisilla autoilla ihmiset ajaa ja monet ajaa turhaa ajoa eli rinksaa kaupungilla.
Mitään ahdinkoa ei myöskään ole koska ihmiset kuluttaa yhä rahaa eli kauppoihin rahoja menee, jos ahdinkoa olisi niin kaupoista ei juuri muuta ostettaisi kuin välttämättömät.
Jos keskiluokalla olisi ahdinko niin silloin baareissa,ravintoloissa ja yleisötapahtumissa ei pahemmin olisi ihmisiä ja kyseiset paikat menisi konkkaan. Jos keskiluokalla olisi ahdinko niin autot olisivat niitä tonnin rotteloita.
Keskiluokka on se isoin luokka suomessa ja väitän että mitään ahdinkoa ei ole, toki joillakin yksittäisillä henkilöillä saattaa olla ahdinkoa.
Alue: Aihe vapaa
Ja tuossa skenaariossa nimenomaan elintaso laskee niillä palvelualojen ja kaupan työntekijöillä, joilta loppuvat työt. Keskiluokkaisethan sen sijaan vaurastuvat, kun rahat eivät kulu turhuuteen