Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset jotka valittaa jatkuvasti rahan puutetta, vaikka sitä ei oikeasti ole (keskiluokan "ahdinko")
05.09.2023 |
Eli kun mikään ei riitä!
Jotenkin tuntuu irvokkaalta kuunnella keskiluokkaisten valitusta, kun tässä maassa on runsaasti myös niitä oikeasti köyhiä.
Ymmärrän, että hintojen ja korkojen nousu tuntuu myös keskiluokan kukkarossa, mutta useimmat heistä silti vielä pärjäävät varsin hyvin mikäli ei työtä tai terveyttä ole menettäneet.
Tässä esimerkkejä keskiluokkaisten ystävieni "ahdingosta":
- kaikki hankinnat joutuu miettimään kauhean tarkkaan
- jokainen hankinta on sitten jostain muusta pois
- lapsille ei välttämättä pysty ostamaan tuliteriä välineitä jokaiseen harrastukseen
- vuotuinen lomamatka suuntautuu "vain" Eurooppaan ja kestää "vain" viikon
- kaupassa joutuu aina katsomaan, mitä kaikki maksaa, eli ei voi vaan lappaa tuotteita kärryyn
- ei voi hankkia sitä haluttua neljättä lasta, koska tulisi liian kalliiksi
Pakostakin miettii, onko näillä ihmisillä tavallaan asiat "liian hyvin", kun ei ymmärretä miten hyvin ne oikeasti on!
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Nää oli varmaan koulussa niitä kympin oppilaita, jotka koko ajan valitti kun eivät olleet tehneet mitään läksyjä ja kokeet meni huonosti. Tosiasiassa läksyihin meni 6 tuntia ja kokeista tuli kymppi.
Mun luokan pahin valittaja on nyt köyhiä kyykyttävä pankinjohtaja ja tutkinnan alla veropetoksesta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut köyhä pitkään. Sairastuin vakavasti, enkä ole kuntoutunut. Olen havainnut itsessäni sellaisen muutoksen, että materia ei herätä minussa enää juuri minkäänlaisia tunteita. On hyvää ja riittävää, että on katto pään päällä ja ruokaa syötäväksi. On läheisiä ihmisiä ja luonto. Elelen rauhallista elämääni vaatimattomissa puitteissa, enkä tarvitse muuta. Se on oikeastaan aika vapauttavaa. Rahahuolia on välillä, koska minulla on lapsia, mutta vähemmän niitäkään, kun en itse tarvitse paljonkaan mitään ja olen pystynyt säästämään.
Voi kun sinut saataisiin opettamaan näille täälläkin öyhöttäville "Minulla on oikeus", "Minä olen raatanut niska limassa", "Minä. Minä. Minä.", paras oli tämä "Keskiluokkaisellakin on oikeus ihmisarvoiseen elämään" (siis rikkaiden elintasoon, häh?).
Voisit opettaa sitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää. Se tekisi niin monen keskiluokkaisen oravanpyörässä juoksevan, rahaa himoitsevan ja tavaraa keräilevän ja liian ison asuntolainan korkoja valittavan ihmisen sielulle hyvää. Se vapaus. Sen ymmärtäminen, mikä on oikeasti tärkeää.
Liian suuret menot. Ostetaan kallista killutinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
viimeksi kulunut vuosi on kuin jättimäinen keskiluokan rahastus.
"Niiden mukaan kotitalouksien asuntolainoistaan ja muista veloistaan maksamat korot ovat kohonneet hyvin nopeasti ja paljon, kun taas kotitalouksien pankkitalletuksilleen saamat talletuskorot ovat hädin tuskin nousseet lainkaan.
Lainakorkojen jyrkästä kohoamisesta koituu velkaisille kotitalouksille suuri määrä uusia suoria kustannuksia, jotka on pakko maksaa – ja jotka väistämättä vähentävät muuhun kulutukseen käytettävissä olevia tuloja."
Niin. Ne ovat ongelmissa, jotka ovat ottaneet velkaa. Jos et ole ottanut velkaa, sinulla ei todennäköisesti ole ongelmia tälläkään hetkellä. Ihan sama kuvio kuin 1990-luvun alussa.
Säästäväisiä ihmisiä kuritetaan vain siten, että pankkitalletusten korot ovat pienet eivätkä pysy inflaation mukana. Onko se edes kuritusta, en tiedä.
Tästä nyt päälle iskeneestä tilanteesta on puhuttu mediassa jo useita vuosia. Kuka niitä lehtiä ja nettijuttuja lukee, jos ei keskiluokka? Miten ei olla varauduttu?
Velka on jännä asia, ja monta kirjaa siitä kirjoitettu. Osa ihmisistä on varovaisia, osa ei. Osa kuvittelee olevansa, muttei oikeasti olekaan, ja sitten on sitä loputonta valitusta, "miten olisi voinut varautua". No osa velanottajistakin on osannut varautua korkotason nousuun. Inflaatio on ollut niin matalalla niin pitkään, että järkikin sanoo, että se mikä on pitkään alhaalla nousee jossain vaiheessa ylös, samoin kuin ylhäällä ollut tulee joskus alas. Harva keskiluokkainen ja keskituloinen ihminen on vuonna 2023 pelkän peruskoulun varassa, mutta nuo makrotaloudelliset kuviot käydään kuitenkin 9. luokan yhteiskuntaopissa läpi. Lukiossa sitten taloustieteen kurssi erikseen. 19-vuotiaan abiturientin voi jo olettaa tietävän nämä asiat.
Jostain syystä niiden, jotka eivät niitä ole vaivautuneet opiskelemaan saati ymmärtämään, annetaan mediassa valittaa.
Ehkä tilanteessa, jossa ihminen joutuu ottamaan velkaa vaikkapa syöpähoitoihin tai muihin lääkärikuluihin, voi sanoa, että velanotto ei ole ollut oma valinta. Äärimmäisen monissa muissa tapauksissa se on ollut Ihan Oma Valinta.
Miksi huonoja valintoja tehneille annetaan niin paljon palstatilaa? Miksei 1990-luvun laman opetuksia ole käsitelty kunnolla mediassa? On ollut vain niitä nyyhkytarinoita, nyt varsinkin 30-40-vuotiailta, kun meni iso omakotitalo alta ja jouduttiin muuttamaan kaupungin vuokra-asuntoon. Koskaan näissä surkutarinoissa ei kysytä sitä kysymystä, eivätkö ne perheen vanhemmat tehneet virheen, kun elivät yli varojensa ja ottivat liian suuria lainoja.
Jos nuo lama-ajan kuviot olisi käsitelty aidosti moniulotteisesti, uskon, että sillä olisi ollut ainakin joihinkin nykyihmisiin opettavainen vaikutus. Ehkä ihan kaikki nyt "ahdinkoaan" huutavat eivät olisi hankkiutuneet tuohon "ahdinkoonsa", jos oikeasti olisi opetettu, että ihmisen pitää vastata valinnoistaan. Velan ottaminen on aina oma valinta (pl. mainitut ääriesimerkit sekä 1980-90-luvuilla muiden velkoja takaamaan menneiden kärsimys, siellä on voinut olla painostusta paljon mukana).
Mutta ei se, että media ja kulttuuri eivät ole käsitelleet 90-luvun lamaa riittävän monipuolisesti, ole mikään oikeutus nyt ihmisille itkeä "ahdinkoaan".
Velka pitää aina maksaa takaisin, ja hyvin harva velka on korotonta. Myös ne korot pitää maksaa. Vaikka sitten itkeä ja maksaa, mutta maksaa pitää.
Purkaa hammasta yhteen ja miettikää, miten voitte jatkossa tehdä parempia valintoja. Pääasia on: älkää valittako.
Miksi keskiluokan olisi pitänyt olla niin kovin tietoisesti valintoja tekevää ja ennalta varautuvaa sorttia, mutta persaukisilta ei odoteta samaa. Heitä pitäisi vain loputtomasti paapoa, vaikka loppupeleissä se oma persaukisuus on täysin omista, yleensä typeristä, valinnoista johtuvaa. Jos jättää koulut käymättä, ei saa hyväpalkkaisia töitä jne.
Ei tarvikaan.
Mutta se keskiluokka täällä lällättää köyhille, työttömille ja pienituloisille heidän typeryydestään ja kehuskelevat omalla erinomaisuudellaan ja sillä, miten ovat omalla fiksuudellaan ja ahkeruudellaan saavuttaneet elintasonsa. He siis itse väittävät tekevänsä fiksuja valintoja ja ennakoivansa.
Toki vain osa keskiluokkalaisista on täällä aukomassa päätään ja osa on trolleja. Mutta jos tuo on heidän oma asenteensa, ei ole mikään ihme, että he saavat kuittailua.
Juuri näin. Itse vastustan kaikenlaista kiusaamista ja toisten halveksuntaa, ja niitä kohtaan, jotka toisia mollaavat, mielestäni saa osoittaa vastaavaa mollaamista.
Se on hyvä neuvo, että menkää keskiluokkaiset hyviä valintoja tehneet nyt sinne metsään poimimaan marjoja ja sieniä, niitä on metsät täynnä! Sinne vaan, tekemään töitä elintasonsa eteen. Niin me muutkin tehdään!
Niinpä. Minä olin tänään kolme tuntia metsässä sienestämässä. Laskin, että pakastimessa on sieniä kahteenkymmeneen ruokaan. Jos lasken, että tavallisesti käyttämäni kaupasta ostettu pääraaka-aine maksaa noin neljä euroa, niin sillä laskuopilla olen säästänyt 80 euroa. Toki poimin sieniä lisää, jolloin säästöä tulee enemmän. Pari tölkkiäkin löysin, kaksi vielä, niin makaroonipussin hinta on koossa. Mustikat olen tietenkin poiminut jo ja puolukoita poimin, kunhan kypsyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut köyhä pitkään. Sairastuin vakavasti, enkä ole kuntoutunut. Olen havainnut itsessäni sellaisen muutoksen, että materia ei herätä minussa enää juuri minkäänlaisia tunteita. On hyvää ja riittävää, että on katto pään päällä ja ruokaa syötäväksi. On läheisiä ihmisiä ja luonto. Elelen rauhallista elämääni vaatimattomissa puitteissa, enkä tarvitse muuta. Se on oikeastaan aika vapauttavaa. Rahahuolia on välillä, koska minulla on lapsia, mutta vähemmän niitäkään, kun en itse tarvitse paljonkaan mitään ja olen pystynyt säästämään.
Voi kun sinut saataisiin opettamaan näille täälläkin öyhöttäville "Minulla on oikeus", "Minä olen raatanut niska limassa", "Minä. Minä. Minä.", paras oli tämä "Keskiluokkaisellakin on oikeus ihmisarvoiseen elämään" (siis rikkaiden elintasoon, häh?).
Voisit opettaa sitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää. Se tekisi niin monen keskiluokkaisen oravanpyörässä juoksevan, rahaa himoitsevan ja tavaraa keräilevän ja liian ison asuntolainan korkoja valittavan ihmisen sielulle hyvää. Se vapaus. Sen ymmärtäminen, mikä on oikeasti tärkeää.
Aika moni keskiluokkainen nimenomaan tavoittelee sitä vapautta. Että kun on maksettu riittävän monta sijoitusasuntoa ja on pääomatuloja, voi lopettaa ne päivätyöt ja olla vapaana. Moni laskee jo neljästäkympistä sen vapauden. Itse olen nyt 50 ja voisin elellä omaisuudellani lopun ikää. En kuitenkaan sitä tee, koska rakastan lastani ja haluan jättää hänelle perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
Kyllä se nyt vaan on kulutus lisääntynyt julmetusti viimeisen 15 vuoden aikana. Ja siihen törsäilyyn ja mässäilyyn ollaan niin totuttu, ettei muka pystytä yhtään vähentämään, vaikkei olisi varaa. Mieti mitä omistit silloin, ja mitä kaikkea roinaa nyt. Mieti mitä söit vuonna 2008 ja mitä nyt. Mitä harrastit ja mitä nyt. Jos siis olet tämä "koko elämän töitä paiskinut". Ennen sellaisia pidettiin varakkaina, jotka elävät tänä päivänä ns. keskiluokkaista elämää. Ennen keskiluokkainen ymmärsi että se ei ole synonyymi varakkuudelle, eikä loputtomalle rahalle.
Jännästi se sosiaalituilla eläväkin ajattelee, että on oikeus kokonaiseen asuntoon, huone ei riitä. Tai kunnon ruokaan, harrastuksiin, uuteen puhelimeen ja netflixiin. Nuo ovat niitä keskiluokan juttuja.
Mikä se "kokonainen asunto" on? "Sosiaalituissa" on tiukat rajat sille, millainen asunto lasketaan kohtuulliseksi. Ehkä jossain Helsingissä asuva suurperhe saa kalliin asunnon kun ei muuta ole olemassakaan, mutta yksinelävä köyhä pitkin Suomea saa kyllä tyytyä sellaiseen halpaan yksiöön, jossa keskiluokka pyörtyisi.
Vai tarkoitatko "huoneella" sitä, että köyhät pitäisi asuttaa johonkin asuntolaan missä jokaisella on vain oma makuuhuone, ja keittiöt ja peseytymistilat ovat yhteisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
Kyllä se nyt vaan on kulutus lisääntynyt julmetusti viimeisen 15 vuoden aikana. Ja siihen törsäilyyn ja mässäilyyn ollaan niin totuttu, ettei muka pystytä yhtään vähentämään, vaikkei olisi varaa. Mieti mitä omistit silloin, ja mitä kaikkea roinaa nyt. Mieti mitä söit vuonna 2008 ja mitä nyt. Mitä harrastit ja mitä nyt. Jos siis olet tämä "koko elämän töitä paiskinut". Ennen sellaisia pidettiin varakkaina, jotka elävät tänä päivänä ns. keskiluokkaista elämää. Ennen keskiluokkainen ymmärsi että se ei ole synonyymi varakkuudelle, eikä loputtomalle rahalle.
Jännästi se sosiaalituilla eläväkin ajattelee, että on oikeus kokonaiseen asuntoon, huone ei riitä. Tai kunnon ruokaan, harrastuksiin, uuteen puhelimeen ja netflixiin. Nuo ovat niitä keskiluokan juttuja.
Netflix muuten maksaa 7,99 euroa kuukaudessa. Ihmettelen miksi se aina mainitaan näissä keskusteluissa jonain huippukalliina luksuksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi työssä käyvällä keskiluokalla ja toimeentulotukiasiakkailla pitäisi olla sama elintaso?
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssä käyvällä keskiluokalla ja toimeentulotukiasiakkailla pitäisi olla sama elintaso?
Millä ihmeen mittapuulla näin onkaan?
Tunnetteko te oikeasti ketään toimeentulotuen asiakkaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssä käyvällä keskiluokalla ja toimeentulotukiasiakkailla pitäisi olla sama elintaso?
Millä ihmeen mittapuulla näin onkaan?
Tunnetteko te oikeasti ketään toimeentulotuen asiakkaita?
Nämä, jotka väittävät toimeentulotukiasiakkaiden elävän samanlaisella elintasolla unohtavat aina aktiivisesti sen, että heillä on omistusasunto, ehkä maksavat velkaa siitä, jolloin vaikuttaa siltä, että elintaso on sama, vaikka se ei ole. Näissä keskusteluissa keskituloiset ovat aina kilvan todistelemassa, että elävät vaatimattomammin kuin köyhät, uskokoon ken tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
Kyllä se nyt vaan on kulutus lisääntynyt julmetusti viimeisen 15 vuoden aikana. Ja siihen törsäilyyn ja mässäilyyn ollaan niin totuttu, ettei muka pystytä yhtään vähentämään, vaikkei olisi varaa. Mieti mitä omistit silloin, ja mitä kaikkea roinaa nyt. Mieti mitä söit vuonna 2008 ja mitä nyt. Mitä harrastit ja mitä nyt. Jos siis olet tämä "koko elämän töitä paiskinut". Ennen sellaisia pidettiin varakkaina, jotka elävät tänä päivänä ns. keskiluokkaista elämää. Ennen keskiluokkainen ymmärsi että se ei ole synonyymi varakkuudelle, eikä loputtomalle rahalle.
Jännästi se sosiaalituilla eläväkin ajattelee, että on oikeus kokonaiseen asuntoon, huone ei riitä. Tai kunnon ruokaan, harrastuksiin, uuteen puhelimeen ja netflixiin. Nuo ovat niitä keskiluokan juttuja.
Mikä se "kokonainen asunto" on? "Sosiaalituissa" on tiukat rajat sille, millainen asunto lasketaan kohtuulliseksi. Ehkä jossain Helsingissä asuva suurperhe saa kalliin asunnon kun ei muuta ole olemassakaan, mutta yksinelävä köyhä pitkin Suomea saa kyllä tyytyä sellaiseen halpaan yksiöön, jossa keskiluokka pyörtyisi.
Vai tarkoitatko "huoneella" sitä, että köyhät pitäisi asuttaa johonkin asuntolaan missä jokaisella on vain oma makuuhuone, ja keittiöt ja peseytymistilat ovat yhteisiä?
70 ja 80-luvuilla asuttiin vielä usein alivuokralaisina. Oli joku huone esim. omakotitalon yläkerrassa ja lupa käyttää isäntäväen pihasaunaa. Nykyisin asuu köyhinkin ilmaiseksi kokonaisessa asunnossa, jossa on kylpyhuoneet ja astianpesukoneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos keskiluokalla ei ole varaa muuhun kuin elämän välttämättömyyksiin, niin tosi pahaan lamaan koko Suomi joutuu. Vai miten ajattelit muiden yrittäjien pärjäävän kuin ruokakauppojen?
No tässä tullaan nyt tuohon välttämättömyyksien määritelmään, eli onko etelän matka kerran vuodessa välttämättömyys? Entä uudet harrastusvälineet jos käytettyjä saa murto-osalla hinnasta?
Kenelle kaikille kiitä käytettyjä riittää jos kukaan ei osta uusia?
Muro-osalla ei enää saa kun kohta käytettykin maksaa jo maltaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokopäivätyönteolla on tarkoitus olla varaa muuhunkin kuin perusruokaan ja kattoon pään päällä. Ilmeisesti joissakin piireissä tätä ei ole vielä ymmärretty.
Kyllä se nyt vaan on kulutus lisääntynyt julmetusti viimeisen 15 vuoden aikana. Ja siihen törsäilyyn ja mässäilyyn ollaan niin totuttu, ettei muka pystytä yhtään vähentämään, vaikkei olisi varaa. Mieti mitä omistit silloin, ja mitä kaikkea roinaa nyt. Mieti mitä söit vuonna 2008 ja mitä nyt. Mitä harrastit ja mitä nyt. Jos siis olet tämä "koko elämän töitä paiskinut". Ennen sellaisia pidettiin varakkaina, jotka elävät tänä päivänä ns. keskiluokkaista elämää. Ennen keskiluokkainen ymmärsi että se ei ole synonyymi varakkuudelle, eikä loputtomalle rahalle.
Jännästi se sosiaalituilla eläväkin ajattelee, että on oikeus kokonaiseen asuntoon, huone ei riitä. Tai kunnon ruokaan, harrastuksiin, uuteen puhelimeen ja netflixiin. Nuo ovat niitä keskiluokan juttuja.
Mikä se "kokonainen asunto" on? "Sosiaalituissa" on tiukat rajat sille, millainen asunto lasketaan kohtuulliseksi. Ehkä jossain Helsingissä asuva suurperhe saa kalliin asunnon kun ei muuta ole olemassakaan, mutta yksinelävä köyhä pitkin Suomea saa kyllä tyytyä sellaiseen halpaan yksiöön, jossa keskiluokka pyörtyisi.
Vai tarkoitatko "huoneella" sitä, että köyhät pitäisi asuttaa johonkin asuntolaan missä jokaisella on vain oma makuuhuone, ja keittiöt ja peseytymistilat ovat yhteisiä?
70 ja 80-luvuilla asuttiin vielä usein alivuokralaisina. Oli joku huone esim. omakotitalon yläkerrassa ja lupa käyttää isäntäväen pihasaunaa. Nykyisin asuu köyhinkin ilmaiseksi kokonaisessa asunnossa, jossa on kylpyhuoneet ja astianpesukoneet.
Ja mielestäsi on siis huono kehitys, ettei Suomi ole enää vuosikymmeniin ollut kehitysmaan tasolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Musta se on todella hälyttävää, että keskituloisena ei saisi olla varaa listaamaasi asioihin. Et viitannut suoraan keskiluokkaan, mutta tunnistan tuosta listasta monia asioita, mihin minulla ei oikeasti ole varaa, vaikka olen keskituloinen. En käy kampaajalla, en remontoi muodin mukaan, käyn harvoin kahviloissa tai ravintoloissa, en juuri koskaan osta uusia vaatteita ja käytän edelleen mm. 19 vuotta sitten ostettuja vaatteita. Uusia huonekaluja ostan vain tarpeeseen, samoin käytettyjä. Käytettynä en ostaisi sänkyä enkä sohvaa tai muuta vastaavaa loisvaaran takia (se vasta maksaa, jos mukana tulee tuholaisia).
Mutta onko se ihan oikeasti järkevää, jos jooa keskiluokan eläminen on tyyliä kädestä suuhun?
Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa? Ei edes uusiin vaatteisiin saati että kävisi kerran kuussa kahvilla.Jos keskiluokkainen valittaa että elää kädestä suuhun, niin silloin on selkeästi liikaa kuluja tuloihin verrattuna, eli eletään yli varojen. Naurettavaa kitistä että ei olisi muka varaa uusiin vaatteisiin. En ole nähnyt että edes 2700€/kk bruttona tienaavatkaan kulkisivat vanhoissa ryysyissä, eivät kävisi ulkona syömässä tai hankkisi uusia silmälaseja ja monella on vielä jopa auto ja koira tai kissa. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minne ne sinun rahasi oikein menevät jos elät keskituloisena niin, ettei sinulla ole varaa uusiin vaatteisiin tai kahvikupposeen?
Asuntolainaan, opintolainaan, lapsen kuluihin, ruokaan, sähköön ja muihin pakollisiin kuluihin. Ostettiin juuri ennen Ukrainan sotaa asunto, hyvin maltillinen sellainen. Ei ole aikaisempaa omaisuutta, kun ennen talon ostoa opiskelin ja tein töitä, jotta saisin käsirahan kasaan asuntoa varten. Säästöt meni asuntoon. Yksi vanhahko auto, siihen menee myös rahaa. Puolisolla kaksi lasta edellisestä suhteesta, heihin menee myös rahaa. Olin juuri vanhempainvapailla, palasin vasta työelämään ja mietin, että kuinkahan selvitään siinä vaiheessa, kun lapsi menee hoitoon. Kauppalaskut ovat kasvaneet huomattavasti, kaikkien lainojen korot nousseet ihan älyttömästi. Siihen se raha menee. Vaatteita ostin viimeksi joskus 1,5 vuotta sitten.
Niin. Siitä tuli stressiä, että piti väkipakolla ostaa se asunto. Että pääsee keskiluokkaiseksi määritelmien mukaan.
Omien valintojen mukaan pitää jokaisen täällä elää. Osa joutuu elämään sellaisten rankkojen asioiden kanssa, joita ei ole itse valinnut (sairaudet, läheisen kuolema, työttömyys jne). Mielestäni on kestämätöntä, että ihmiset valittavat siitä, miten ovat itse tehneet jonkin valinnan ja sitten ympäristö muuttuu ja siitä omasta valinnasta ei olekaan enää niinkään iloa kuin haittaa. Sitten huudetaan, kun on rankkaa. ja syytetään yhteiskunnan ja maailman menoa.
Vaikka tälläkin kommentoijalla ei olisi rahahuolia, jos ei olisi PAKKO olla sitä omistusasuntoa ja autoa. Mutta kun ne on Pakko Olla. Samoin kuin ne Harrastukset, Omat ja Lasten. Joku tuolla aiemmin selitti että keskiluokkaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään - joka on sen keskiluokkaisen ihmisen ihan oman määritelmän mukainen. Auto ja omistusasunto EIVÄT ole niitä ihmisarvoisen elämän minimivaatimuksia.Asunnon ja auton voi myydä ja järjestää elämänsä sillä tavalla, että rahahuolet vähenevät. Vaihtoehtoja on Suomessa miljoonia, tai ainakin tuhansia. Lähtien siitä, että muuttaa Lappiin erämaamökkiin.
On ajatusten köyhyyttä, jos näkee elämänsä ja mahdollisuutensa vain putkiaivoilla. Valtaosa työssäkäyvistä ihmisistä pystyy muuttamaan elämäänsä, radikaalistikin. Suurin osa ei vaan halua.
Pitää tajuta, että kaikilla ihmisillä ei valinnan mahdollisuuksia ole. Ja jos niitä on, niin kauan kuin on yksikin valinnan mahdollisuus, silloin ei ole oikeutta valittaa.
Ohis täällä huutelee, että sinänsä tuossa on pointti, mutta onhan tuo älytön kommentti. Kuka maksaa teidän tuet, kun kaikki muuttaa eräjormiksi Lappiin? Kun käy töissä, on monella PAKKO olla auto. Kun opiskelee, joutuu moni ottamaan opintolainaa, jolla on korko. Kun käy töissä, on PAKKO maksaa itse asumisesta ja esimerkiksi täällä tonnilla ei saa kuin vanhan vuokrakolmion. Vanha kolmio meillä nytkin on eikä tällaisessa suostuisi monikaan tuilla elävä asumaan, mutta me suostutaan. Tästä on sentään joskus laina maksettu. Kun ei elä tuilla, on PAKKO miettiä sitäkin. Olen ollut työkyvyttömänä, menettänyt tärkeimmät läheiseni jo aikaa sitten, olen ollut työttömänä jne, mutta mikään ei ole estänyt yrittämästä.
Jostain syystä siellä kallistuneessa ruokakaupassa ja sen jälkeen ulistaan omaa tilannetta, mutta sitten kun joku muistuttaa valinnoista ja niiden mahdollisuudesta ja ehdottaa ihan mitä tahansa nykyisyydestä poikkeavaa, keskiluokkainen alkaakin yhtäkkiä kuin sähköiskusta miettiäkin yhteiskunnallisia asioita. Että eihän se muu yhteiskunta pärjää mitenkään jos minä muutan eräjormaksi lappiin. Kyllä se pärjää, ja oikein hyvin. Vaikka ihan jokainen sinunkin kanssasi samassa tilanteessa oleva muuttaisi sinne lappiin, yhteiskunta pärjäisi silti. Jos koko keskiluokka päättäisi kerralla lopettaa oravanpyöränsä, yhteiskunta pärjäisi silti. Se muuttuisi, mutta se pärjäisi. Ja yhteiskunta onkin muuttunut niistä kekkosen ajoista. Ja jotkut on aina tipahtaneet kuten ysärin lamassa, ja tulevat tipahtamaan jatkossakin.
Jos omassa elämässä joku asia valituttaa, muuta elämääsi. Älä ala jeesustella sillä, miten yhteiskunta pärjäisi ilman sinua ja kaltaisiasi. Kyllä se pärjäisi oikein hyvin.Jos keskiluokka lopettaisi työnteon ja lähtisi korpiin etsimään itseään koko yhteiskunta pysähtyisi. Sairaat jäisivät hoitamatta ja sairaalat tyhjenisivät. Kouluissa loppuisi opetus. Ydinvoimalat ja tehtaat hiljenisivät. Vainajatkin jäisivät hautaamatta, kun papit olisivat siellä jängällä. Sossuloisilta loppuisi leipä, koska keskiluokka ei olisi maksamassa veroja, eikä verotoimistossa oltaisi niitä keräämässä eikä sosiaalitoimistossa tai kelassa niitä maksamassa. Keskiluokka kyllä varmaan pärjäisi siellä korvessakin, mutta kaupunkien köyhät kuolisivat nälkään ja kylmään hyvin nopsaan.
No ensinnäkin, osoittaa suurta sivistymättömyyttä ja käytöstapojen puutetta käyttää toisista sellaista ilmaisua, kun sinä juuri käytit.
Toisekseen, eiköhän se yhteiskunta toimi niin, että aika äkkiä niistä duunariammateista sekä sivistyneistöstä ja jopa yläluokasta tulisi porukkaa täyttämään ne nykyisen keskiluokan jättämät paikat. Sitten tulisivat vaan eri ihmiset keskiluokkaan - ehkä hieman inhimillisemmillä arvoilla ja muukin kuin raha ja materia mielessä - täyttämään nykyisten paikat. Niin on tapahtunut kautta historian, ja niin tapahtuisi jatkossakin. Joku muu tulisi tilalle. Ei nykyinen keskiluokka ole lainkaan korvaamaton. Sen jäsenet saa työmielessä korvattua todella nopeastikin.
Kun lukee noita toisten haukkumisia ja nimittelyitä riittävästi, joita tuossakin oli, alkaa tuo skenaario vaikuttaakin ihan mukiinmenevältä.
Ihan itse on keskiluokkaiset omalla vuosikausia kestäneellä haukkumisellaan aiheuttaneet sen tilanteen, että heille ei sympatiaa tässä tilanteessa heru. Toki tuolla jo aiemmin todettiin, että eivät kaikki keskiluokan edustajat ole k*sipäitä. Mutta osa kyllä on. Kuten tuossakin nähtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Musta se on todella hälyttävää, että keskituloisena ei saisi olla varaa listaamaasi asioihin. Et viitannut suoraan keskiluokkaan, mutta tunnistan tuosta listasta monia asioita, mihin minulla ei oikeasti ole varaa, vaikka olen keskituloinen. En käy kampaajalla, en remontoi muodin mukaan, käyn harvoin kahviloissa tai ravintoloissa, en juuri koskaan osta uusia vaatteita ja käytän edelleen mm. 19 vuotta sitten ostettuja vaatteita. Uusia huonekaluja ostan vain tarpeeseen, samoin käytettyjä. Käytettynä en ostaisi sänkyä enkä sohvaa tai muuta vastaavaa loisvaaran takia (se vasta maksaa, jos mukana tulee tuholaisia).
Mutta onko se ihan oikeasti järkevää, jos jooa keskiluokan eläminen on tyyliä kädestä suuhun?
Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa? Ei edes uusiin vaatteisiin saati että kävisi kerran kuussa kahvilla.Jos keskiluokkainen valittaa että elää kädestä suuhun, niin silloin on selkeästi liikaa kuluja tuloihin verrattuna, eli eletään yli varojen. Naurettavaa kitistä että ei olisi muka varaa uusiin vaatteisiin. En ole nähnyt että edes 2700€/kk bruttona tienaavatkaan kulkisivat vanhoissa ryysyissä, eivät kävisi ulkona syömässä tai hankkisi uusia silmälaseja ja monella on vielä jopa auto ja koira tai kissa. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minne ne sinun rahasi oikein menevät jos elät keskituloisena niin, ettei sinulla ole varaa uusiin vaatteisiin tai kahvikupposeen?
Asuntolainaan, opintolainaan, lapsen kuluihin, ruokaan, sähköön ja muihin pakollisiin kuluihin. Ostettiin juuri ennen Ukrainan sotaa asunto, hyvin maltillinen sellainen. Ei ole aikaisempaa omaisuutta, kun ennen talon ostoa opiskelin ja tein töitä, jotta saisin käsirahan kasaan asuntoa varten. Säästöt meni asuntoon. Yksi vanhahko auto, siihen menee myös rahaa. Puolisolla kaksi lasta edellisestä suhteesta, heihin menee myös rahaa. Olin juuri vanhempainvapailla, palasin vasta työelämään ja mietin, että kuinkahan selvitään siinä vaiheessa, kun lapsi menee hoitoon. Kauppalaskut ovat kasvaneet huomattavasti, kaikkien lainojen korot nousseet ihan älyttömästi. Siihen se raha menee. Vaatteita ostin viimeksi joskus 1,5 vuotta sitten.
Niin. Siitä tuli stressiä, että piti väkipakolla ostaa se asunto. Että pääsee keskiluokkaiseksi määritelmien mukaan.
Omien valintojen mukaan pitää jokaisen täällä elää. Osa joutuu elämään sellaisten rankkojen asioiden kanssa, joita ei ole itse valinnut (sairaudet, läheisen kuolema, työttömyys jne). Mielestäni on kestämätöntä, että ihmiset valittavat siitä, miten ovat itse tehneet jonkin valinnan ja sitten ympäristö muuttuu ja siitä omasta valinnasta ei olekaan enää niinkään iloa kuin haittaa. Sitten huudetaan, kun on rankkaa. ja syytetään yhteiskunnan ja maailman menoa.
Vaikka tälläkin kommentoijalla ei olisi rahahuolia, jos ei olisi PAKKO olla sitä omistusasuntoa ja autoa. Mutta kun ne on Pakko Olla. Samoin kuin ne Harrastukset, Omat ja Lasten. Joku tuolla aiemmin selitti että keskiluokkaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään - joka on sen keskiluokkaisen ihmisen ihan oman määritelmän mukainen. Auto ja omistusasunto EIVÄT ole niitä ihmisarvoisen elämän minimivaatimuksia.Asunnon ja auton voi myydä ja järjestää elämänsä sillä tavalla, että rahahuolet vähenevät. Vaihtoehtoja on Suomessa miljoonia, tai ainakin tuhansia. Lähtien siitä, että muuttaa Lappiin erämaamökkiin.
On ajatusten köyhyyttä, jos näkee elämänsä ja mahdollisuutensa vain putkiaivoilla. Valtaosa työssäkäyvistä ihmisistä pystyy muuttamaan elämäänsä, radikaalistikin. Suurin osa ei vaan halua.
Pitää tajuta, että kaikilla ihmisillä ei valinnan mahdollisuuksia ole. Ja jos niitä on, niin kauan kuin on yksikin valinnan mahdollisuus, silloin ei ole oikeutta valittaa.
Ohis täällä huutelee, että sinänsä tuossa on pointti, mutta onhan tuo älytön kommentti. Kuka maksaa teidän tuet, kun kaikki muuttaa eräjormiksi Lappiin? Kun käy töissä, on monella PAKKO olla auto. Kun opiskelee, joutuu moni ottamaan opintolainaa, jolla on korko. Kun käy töissä, on PAKKO maksaa itse asumisesta ja esimerkiksi täällä tonnilla ei saa kuin vanhan vuokrakolmion. Vanha kolmio meillä nytkin on eikä tällaisessa suostuisi monikaan tuilla elävä asumaan, mutta me suostutaan. Tästä on sentään joskus laina maksettu. Kun ei elä tuilla, on PAKKO miettiä sitäkin. Olen ollut työkyvyttömänä, menettänyt tärkeimmät läheiseni jo aikaa sitten, olen ollut työttömänä jne, mutta mikään ei ole estänyt yrittämästä.
Jostain syystä siellä kallistuneessa ruokakaupassa ja sen jälkeen ulistaan omaa tilannetta, mutta sitten kun joku muistuttaa valinnoista ja niiden mahdollisuudesta ja ehdottaa ihan mitä tahansa nykyisyydestä poikkeavaa, keskiluokkainen alkaakin yhtäkkiä kuin sähköiskusta miettiäkin yhteiskunnallisia asioita. Että eihän se muu yhteiskunta pärjää mitenkään jos minä muutan eräjormaksi lappiin. Kyllä se pärjää, ja oikein hyvin. Vaikka ihan jokainen sinunkin kanssasi samassa tilanteessa oleva muuttaisi sinne lappiin, yhteiskunta pärjäisi silti. Jos koko keskiluokka päättäisi kerralla lopettaa oravanpyöränsä, yhteiskunta pärjäisi silti. Se muuttuisi, mutta se pärjäisi. Ja yhteiskunta onkin muuttunut niistä kekkosen ajoista. Ja jotkut on aina tipahtaneet kuten ysärin lamassa, ja tulevat tipahtamaan jatkossakin.
Jos omassa elämässä joku asia valituttaa, muuta elämääsi. Älä ala jeesustella sillä, miten yhteiskunta pärjäisi ilman sinua ja kaltaisiasi. Kyllä se pärjäisi oikein hyvin.
Ohis kysyy, että missä kohtaa ulisin? Minulla riittää rahat vallan mainiosti. Kuten sanoin, olen ollut työkyvytön ja työttömänä, joten nykyiset tulot on oikein riittävät. Toki me voitaisiin takaisin mennä omavaraistalouteen, mutta se vaatisi osallistumista myös niiltä jotka eivät nytkään jaksa kortta kekoon kantaa. Ei olisi enää rahaa maksaa tukia tai tarjota muitakaan palveluja. Keskiluokkaisilla yleensä on kyky ajatella asioita myös oman napaansa ulkopuolelle. Tosin itse en itseäni keskiLUOKKAAN laske, vaikka keskituloinen taidan ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tuossa kiljui että ei kenelläkään ole pakko olla omistusasuntoa ja autoa. Tervetuloa vaan tänne kehän ulkopuolelle, jossa tosiaan töihin päästäkseenkin tarvitsee auton.
Ja jonkun ne vuokra-asunnotkin on pakko omistaa. Joku miljoonavoittoa tekevä firmako ne sitten lopulta omistaa kaikki?
Tervetuloa vaan tänne kehän sisäpuolelle. Moni on tehnyt valinnan kehän sisälle muuttamisesta, miksi et sinäkin?
Ja ei, ei kaikkien ole PAKKO muuttaa hyvien julkisen liikenteen reittien ääreen. Mutta on hyvä huomata omastakin elämästä, että on mahdollisuus tehdä valintoja. Joskus tietystä valinnasta seuraa tiettyjä asioita (PAKKOJA), mutta sen alkuperäisen valinnan voi yleensä aina muuttaa. Ei varmasti kivuttomasti eikä kuluttomasti, mutta elämä nyt vaan on sellaista.
Haha, sillä rahalla millä minulla on kaksi kivaa autoa sekä uudehko omakotitalo, en saisi samoja puitteita siellä kehän sisällä. Ja palkkakin olisi sama, kun samat työt voisin tehdä sielläkin. Mielestäni se on valinta, että asuu ylihinnoitellussa kaupungissa ja itkee kun rahat ei riitä mihinkään.
Sinähän se olet itkenyt ja valittanut pakoistasi. Jossain kohtaa tuollaisten puheidesi jälkeen karma ottaa ohjat käsiinsä. Muista silloin hahattelusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahapula, niin silloin ei tehdä seuraavia:
-käydä kahviloissa ja ravintoloissa/lounailla
-käydä kampaamoissa / partureissa / kosmetologeilla /ripsi- tai kynsihuolloissa
-osteta vaatteita uusina muutoin kuin reilulla alennusprosentilla ja silloinkin vain todelliseen tarpeeseen
-parkkeerata autoa maksullisille paikoille
-omisteta autoa jos sille ei ole runsasta tarvetta
-osteta netflixiä tms
-remontoida siistiä asuntoa tai huonetta vain muotisyistä tai uudistamishalusta
-osteta uusia huonekaluja
-harrasteta aikuisena esim. ryhmäliikuntaa tai kuntosalia (kuntoa voi ylläpitää edullisemmin lenkkeilemällä tai voimailemalla kotiolosuhteissa)
Jos rahaa jää joskus ylimääräistä, niin se mihin (satunnaisesti) panostaisin olisi terveellinen ruoka ja pienimuotoinen matkustelu. Lasten harrastukset ovat sellainen asia, että siihen mielelläni panostaisin, että lapsi saisi harrastaa jotain hartaasti toivomaansa asiaa. Toki pienituloisten vanhempien lapsilta superkalliit harrastukset kuten ratsastaminen tai jääkiekko jää kyllä väkisinkin pois. Mutta normaalihintaisista harrastuksista en mielellään lähtisi säästämään.
Musta se on todella hälyttävää, että keskituloisena ei saisi olla varaa listaamaasi asioihin. Et viitannut suoraan keskiluokkaan, mutta tunnistan tuosta listasta monia asioita, mihin minulla ei oikeasti ole varaa, vaikka olen keskituloinen. En käy kampaajalla, en remontoi muodin mukaan, käyn harvoin kahviloissa tai ravintoloissa, en juuri koskaan osta uusia vaatteita ja käytän edelleen mm. 19 vuotta sitten ostettuja vaatteita. Uusia huonekaluja ostan vain tarpeeseen, samoin käytettyjä. Käytettynä en ostaisi sänkyä enkä sohvaa tai muuta vastaavaa loisvaaran takia (se vasta maksaa, jos mukana tulee tuholaisia).
Mutta onko se ihan oikeasti järkevää, jos jooa keskiluokan eläminen on tyyliä kädestä suuhun?
Mihinkään ylimääräiseen ei ole varaa? Ei edes uusiin vaatteisiin saati että kävisi kerran kuussa kahvilla.Jos keskiluokkainen valittaa että elää kädestä suuhun, niin silloin on selkeästi liikaa kuluja tuloihin verrattuna, eli eletään yli varojen. Naurettavaa kitistä että ei olisi muka varaa uusiin vaatteisiin. En ole nähnyt että edes 2700€/kk bruttona tienaavatkaan kulkisivat vanhoissa ryysyissä, eivät kävisi ulkona syömässä tai hankkisi uusia silmälaseja ja monella on vielä jopa auto ja koira tai kissa. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minne ne sinun rahasi oikein menevät jos elät keskituloisena niin, ettei sinulla ole varaa uusiin vaatteisiin tai kahvikupposeen?
Asuntolainaan, opintolainaan, lapsen kuluihin, ruokaan, sähköön ja muihin pakollisiin kuluihin. Ostettiin juuri ennen Ukrainan sotaa asunto, hyvin maltillinen sellainen. Ei ole aikaisempaa omaisuutta, kun ennen talon ostoa opiskelin ja tein töitä, jotta saisin käsirahan kasaan asuntoa varten. Säästöt meni asuntoon. Yksi vanhahko auto, siihen menee myös rahaa. Puolisolla kaksi lasta edellisestä suhteesta, heihin menee myös rahaa. Olin juuri vanhempainvapailla, palasin vasta työelämään ja mietin, että kuinkahan selvitään siinä vaiheessa, kun lapsi menee hoitoon. Kauppalaskut ovat kasvaneet huomattavasti, kaikkien lainojen korot nousseet ihan älyttömästi. Siihen se raha menee. Vaatteita ostin viimeksi joskus 1,5 vuotta sitten.
Niin. Siitä tuli stressiä, että piti väkipakolla ostaa se asunto. Että pääsee keskiluokkaiseksi määritelmien mukaan.
Omien valintojen mukaan pitää jokaisen täällä elää. Osa joutuu elämään sellaisten rankkojen asioiden kanssa, joita ei ole itse valinnut (sairaudet, läheisen kuolema, työttömyys jne). Mielestäni on kestämätöntä, että ihmiset valittavat siitä, miten ovat itse tehneet jonkin valinnan ja sitten ympäristö muuttuu ja siitä omasta valinnasta ei olekaan enää niinkään iloa kuin haittaa. Sitten huudetaan, kun on rankkaa. ja syytetään yhteiskunnan ja maailman menoa.
Vaikka tälläkin kommentoijalla ei olisi rahahuolia, jos ei olisi PAKKO olla sitä omistusasuntoa ja autoa. Mutta kun ne on Pakko Olla. Samoin kuin ne Harrastukset, Omat ja Lasten. Joku tuolla aiemmin selitti että keskiluokkaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään - joka on sen keskiluokkaisen ihmisen ihan oman määritelmän mukainen. Auto ja omistusasunto EIVÄT ole niitä ihmisarvoisen elämän minimivaatimuksia.Asunnon ja auton voi myydä ja järjestää elämänsä sillä tavalla, että rahahuolet vähenevät. Vaihtoehtoja on Suomessa miljoonia, tai ainakin tuhansia. Lähtien siitä, että muuttaa Lappiin erämaamökkiin.
On ajatusten köyhyyttä, jos näkee elämänsä ja mahdollisuutensa vain putkiaivoilla. Valtaosa työssäkäyvistä ihmisistä pystyy muuttamaan elämäänsä, radikaalistikin. Suurin osa ei vaan halua.
Pitää tajuta, että kaikilla ihmisillä ei valinnan mahdollisuuksia ole. Ja jos niitä on, niin kauan kuin on yksikin valinnan mahdollisuus, silloin ei ole oikeutta valittaa.
Ohis täällä huutelee, että sinänsä tuossa on pointti, mutta onhan tuo älytön kommentti. Kuka maksaa teidän tuet, kun kaikki muuttaa eräjormiksi Lappiin? Kun käy töissä, on monella PAKKO olla auto. Kun opiskelee, joutuu moni ottamaan opintolainaa, jolla on korko. Kun käy töissä, on PAKKO maksaa itse asumisesta ja esimerkiksi täällä tonnilla ei saa kuin vanhan vuokrakolmion. Vanha kolmio meillä nytkin on eikä tällaisessa suostuisi monikaan tuilla elävä asumaan, mutta me suostutaan. Tästä on sentään joskus laina maksettu. Kun ei elä tuilla, on PAKKO miettiä sitäkin. Olen ollut työkyvyttömänä, menettänyt tärkeimmät läheiseni jo aikaa sitten, olen ollut työttömänä jne, mutta mikään ei ole estänyt yrittämästä.
No kun ei ole mikään pakko. Olet vain jumissa noissa ajatuksissasi.
Onhan. Jos luet oikein tarkasti niin siinä lukee, että kun käy töissä, on PAKKO. Tai kun ei elä tuilla, on PAKKO. Tokihan aina voi valita ja jäädä työttömäksi, mutta sellaista elämää en edes halua. Jos olet tosiaan eri mieltä niin kerro ihmeessä missä työssäkäyvä (tai kukaan) voi asua ilmaiseksi. Koska tätähän sinä viestissäsi kirjaimellisesti väitit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssä käyvällä keskiluokalla ja toimeentulotukiasiakkailla pitäisi olla sama elintaso?
Millä ihmeen mittapuulla näin onkaan?
Tunnetteko te oikeasti ketään toimeentulotuen asiakkaita?
En tiedä mitä keskiluokka tienaa (keskituloisen tiedän) mutta olen elänyt tuilla ja ne oli kyllä isot. Sain päivärahaa, asumistukea, elarit ja lapsilisät. Käteen tuli 2400 euroa. Toki elarit ja lapsilisät saa työssäkäyvätkin. Toimeentulotukea en saanut säästöjen takia, mutta sitäkin olisin muuten saanut, koska lapsia oli kaksi ja perusosa joku 1300 euroa. Nykyään taitaa olla enemmänkin. Asunto oli iso ja todella hyvällä paikalla. Sain täyden asumistuen eli yli 600 euroa. En raaskisi itse maksaa sellaista vuokraa omasta pussista.
Haha miehelleni on todella huono rahatilanne ja joutuu tarkkaan miettimään mitä voi ostaa , minulla myös huono kun jouduin työttömäksi mutta meillä paljon muita rikkauksia emmekä valita tilanteesta.
Kuitenkin miehen ylempää keskiluokkaista oleva setä joka aina ennen veetuili miehelle "täällästä halpaa Pa**kaa ostit" "ostiit kun halvalla sait" "hyi en syö tuollaista kuraa" yms niin nyt itse ostaa punalaputettuja kokoajan ja käytös muuttui täysin vaikka sillä silti rahaa paljon :D
Alue: Aihe vapaa
"
Keskiluokkaisen ihmisen huomaa siitä, että omissa peloissaan oman elintason romahtamisesta hän alkaa saarnata siitä, miten Suomelle käy, kun hänelle ei annetakaan enää tarpeeksi rahaa palvelijoiden käyttöön.
Miettikääpä joskus, miten keskiluokkaiset ihmiset puhuvat kampaajista, kynsihoitajista, jalkahoitajista, remonttireiskoista, ravintolatyöntekijöistä.
He puhuvat näistä ihmisistä alaluokkana, jolle he keskiluokkaisina omilla valinnoillaan ja omasta jalomielisyydestään tarjoavat työtä ja työllisyyttä.
Keskiluokkaiset ovatkin näiden raataja-ammateissa (pienellä palkalla pitkiä päiviä) toimivien ihmisten Suuria Hyväntekijöitä.
Tuolla tavalla sitä luokkaeroa tehdään puheissa ihan.joka.päivä.
Samalla tavalla keskiluokkaiset työssäkäyvät ja niitä aina vaan suurempia älytelevisioita ostavat ihmiset kertovat suureen ääneen olevansa hyväntekijöitä myös työttömille, joiden elämän he elättävät. Huvittavaa kyllä, näin laman edellä suurempi "huoli" eli huolipuhe eli moraalipaasaus kohdistuu nyt näköjään noihin duunariammattien edustajiin eikä niinkään työttömiin - tämä siitä syystä, että keskiluokan ihminen pelkää kaikkein eniten oman elintason romahtamista nimenomaan Työttömyyden kautta. Mutta hän tietää, että ansiosidonnainen tulee olemaan hyvä, ja hän kuitenkin ainakin puheissaan (ei aamuneljällä herätessään kylmään hikeen, kun tajuaa todellisuuden) uskoo kovasti, että Hän On Niin Hyvä Työssään, että hän kyllä saa kolmen kuukauden sisällä itselleen uuden työn. Mutta siltä varalta, ettei saakaan, hän ei juuri tällä hetkellä hauku työttömiä ja selitä suu vaahdossa elättävänsä työttömiä omalla työllään. Koska olisihan se noloa, että kuuden kuukauden päästä hän joutuisi ottamaan lakin nöyränä käteen ja astuvansa naapurin Virtasen eteen haukuttavaksi, miten Virtanen elättää nyt tuota naapuriaan omalla työllään.
Siksi nyt saamme kuulla tuota selostusta yhä enemmän, miten keskiluokkaiset ovat duunareiden hyväntekijöitä. Että jos keskiluokkainen saa vähemmän rahaa, alaluokkaiset joutuvat massatyöttömyyden uhreiksi.
Voi että kun se keskiluokkainen on niin hauras ja herkkä. Uhri sanan jokaisessa merkityksessä. Voi että, kyynel valuu poskelle."