Onko ihmisten sosiaaliset taidot nykyään näin huonot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilta puuttuvat käytöstavat. Suurin osa on kuin luolaihmisiä ilman tapoja. Tätä suomalaisuuttako meidän pitäisi puolustaa. Laitetaan aita Suomen ympärille, jotta ulkomaalaiset pääsevät näkemään kunnon lattapäitä maksua vastaan. Mitään ei osata tehdä eikä myydä, jos tällä tavalla saataisiin vähän rahaa.

Niin puuttuvat. Kaikki yleismaailmalliset käytöstavat ja kohteliaisuus eri tilanteissa on suomalaisen mielestä hienostelua ja aivan turhaa. Väitetään, ettei osata nk. smalltalkia mutta onhan suomen kielessä vastine tälle eli juttelu ja rupattelu. Sitä vaan ei osata enää senkään vertaa kuin pari vuosikymmentä vielä. Kiukkuinen ja kireä kansasta on tullut. Sättiä ja riidellä sentään osataan vaikka kuinka hyvin. 

Mulle tuli mieleen, että muutama vuosikymmen sitten ainoat aiheet, joista ei kannattanut alkaa puhumaan, olivat politiikka, uskonto ja raha. Nykyisin on lukuisia aiheita, joiden kanssa pitää olla varovainen. Esimerkkinä vaikka se, että mun nuoruudessani oli ihan tavallista, että kyseltiin parisuhdestatuksesta ja lapsista, työpaikasta jne, mutta nykyisin ei ole järkevää kysellä sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin keskustelussa useampi on sanonut, ettei huvita jutella aiheista, jotka eivät ole itselle tärkeitä/eivät kiinnosta.

Minä olen tottunut juttelemaan työni vuoksi aiheista, jotka eivät minua kiinnosta, mutta ovat asiakkaille tärkeitä. Aina en tiedä aiheesta paljon, mutta sitten voi aivan hyvin kysyä lisää. Ihmiset yleensä kertovat mielellään aiheesta, joka on heille tärkeä.

Riitta kertoo kasvattavansa kultaisia noutajia. --> Oletko pitkään kasvattanut koiria? Minkä verran pentuja tuli viimeksi ja löytyikö kaikille uudet kodit? Oletteko innostuneita koiranäyttelyistä?

Janne kertoo asuvansa Turussa. --> Kävin joskus vuosia sitten Ruissalossa, oli kyllä kauniit maisemat. Oletko käynyt Ruissalossa? Mikäs sen vaaleanpunaisen patsaan nimi onkaan... ainiin, Posankka! Missä päin Turkua se sijaitsee?

Aada kertoo opiskelevansa hammaslääketieteellisessä. --> Onkos opintoja vielä paljon jäljellä? Onko opinnoissa paljon käytännön harjoittelua? Onko sinulla joku osa-alue, joka erityisesti kiinnostaa? 

Ei minua välttämättä kiinnosta koirat, Turku tai hammaslääketieteen opinnot, mutta silti voin niistä keskustella. Älytöntä myös, että tässä ketjussa haukutaan ihmistä siitäkin, jos hän kyselee toisilta eikä möllötä yksin jossain nurkassa. Ei se ole mitään kyyläämistä, jos toisilta kyselee asioita. Enkä minä kysele mitään liian henkilökohtaista, eikä oman kokemukseni mukaan kysele muutkaan. Suurin osa juttelemaan tulevista ihmisistä on ystävällistä ja fiksua väkeä.

Näinhän se on. Mä silti ymmärrän ihmisiä, joita ei kiinnosta puhua joutavia tuntemattomien kanssa. On ihmisiä, jotka eivät edes viihdy missään juhlissa, mutta olisi epäkohteliasta kutsujaa kohtaan kieltäytyä kutsusta. Varsinkaan kieltäytyä toistuvasti. Silloin juhliin osallistuminen on lähinnä pakkopullaa ja muiden vieraiden viihdyttäminen siellä tuntuu lähinnä työltä. 

Näinhän se on, mutta joskus aikuinen ihminen vaan joutuu sosiaalisiin tilanteisiin, jotka ovat pakkopullaa ja tuntuvat työltä. Tuo on musta ihan normaalielämää.

Mutta kellään ei ole varsinaista velvoitetta viihdyttää toisia.

Velvoitetta? Johan sulla on ajatuksekulku outo. Miksi mennä juhliin jos kaikki juhlavieraat istuvat mykkinä seiniä katsellen, kukaan ei puhu mitään koska ei ole velvoitetta. Näet kun on kyse hyvistä tavoista ja kohteliaisuudesta ja käyttäytymisestä eikä velvoitteista esim. juuri ap:n kertomassa juhlassa.  

Joskus juhlien järjestäjä voi olla tärkeä ja läheinen ja sen vuoksi ei haluta kieltäytyä kutsusta. Tai sitten koetaan jostain muusta syystä epäkohteliaana kieltäytyä. Ikääntymisessä yksi hyvä puoli on, että kun alkaa kuulua suvun vanhimpaan porukkaan, voi aivan vapaasti jättäytyä pois kaikista kinkereistä ja kissanristiäisistä, joihin ei oikeasti ole kiinnostusta mennä. Vai kaikista läheisimpien juhliin enää osallistuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin keskustelussa useampi on sanonut, ettei huvita jutella aiheista, jotka eivät ole itselle tärkeitä/eivät kiinnosta.

Minä olen tottunut juttelemaan työni vuoksi aiheista, jotka eivät minua kiinnosta, mutta ovat asiakkaille tärkeitä. Aina en tiedä aiheesta paljon, mutta sitten voi aivan hyvin kysyä lisää. Ihmiset yleensä kertovat mielellään aiheesta, joka on heille tärkeä.

Riitta kertoo kasvattavansa kultaisia noutajia. --> Oletko pitkään kasvattanut koiria? Minkä verran pentuja tuli viimeksi ja löytyikö kaikille uudet kodit? Oletteko innostuneita koiranäyttelyistä?

Janne kertoo asuvansa Turussa. --> Kävin joskus vuosia sitten Ruissalossa, oli kyllä kauniit maisemat. Oletko käynyt Ruissalossa? Mikäs sen vaaleanpunaisen patsaan nimi onkaan... ainiin, Posankka! Missä päin Turkua se sijaitsee?

Aada kertoo opiskelevansa hammaslääketieteellisessä. --> Onkos opintoja vielä paljon jäljellä? Onko opinnoissa paljon käytännön harjoittelua? Onko sinulla joku osa-alue, joka erityisesti kiinnostaa? 

Ei minua välttämättä kiinnosta koirat, Turku tai hammaslääketieteen opinnot, mutta silti voin niistä keskustella. Älytöntä myös, että tässä ketjussa haukutaan ihmistä siitäkin, jos hän kyselee toisilta eikä möllötä yksin jossain nurkassa. Ei se ole mitään kyyläämistä, jos toisilta kyselee asioita. Enkä minä kysele mitään liian henkilökohtaista, eikä oman kokemukseni mukaan kysele muutkaan. Suurin osa juttelemaan tulevista ihmisistä on ystävällistä ja fiksua väkeä.

Näinhän se on. Mä silti ymmärrän ihmisiä, joita ei kiinnosta puhua joutavia tuntemattomien kanssa. On ihmisiä, jotka eivät edes viihdy missään juhlissa, mutta olisi epäkohteliasta kutsujaa kohtaan kieltäytyä kutsusta. Varsinkaan kieltäytyä toistuvasti. Silloin juhliin osallistuminen on lähinnä pakkopullaa ja muiden vieraiden viihdyttäminen siellä tuntuu lähinnä työltä. 

Näinhän se on, mutta joskus aikuinen ihminen vaan joutuu sosiaalisiin tilanteisiin, jotka ovat pakkopullaa ja tuntuvat työltä. Tuo on musta ihan normaalielämää.

Mutta kellään ei ole varsinaista velvoitetta viihdyttää toisia.

Velvoitetta? Johan sulla on ajatuksekulku outo. Miksi mennä juhliin jos kaikki juhlavieraat istuvat mykkinä seiniä katsellen, kukaan ei puhu mitään koska ei ole velvoitetta. Näet kun on kyse hyvistä tavoista ja kohteliaisuudesta ja käyttäytymisestä eikä velvoitteista esim. juuri ap:n kertomassa juhlassa.  

Se että joku vastaa esim. "Niin on, kaunis mekko" ei ole käytöstapojen puutetta eikä mykkyyttä, vaan kyvyttömyyttä hyväksyä erilaisia ihmisiä. Sori, mutta kuulostat äärimmäisen dominoivalta ja ahdistavalta ihmiseltä, joka yrittää sanella jopa tuntemattomien ihmisten sanat. Ja loukkaantuu, kun tämä ei toimikaan mieluisella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

no ne taidot oli samanlaisia jo 20v sitten, osa on vain armottoman juntteja, mitä pienemmälle paikkakunnalle mennään, sitä suurempi todennäköisyys osua tälläiseen.

Itse kiinnittänyt huomiota, että mitä akateemisempi niin sitä paremmat keskustelutaidot. Ja en siis itse kuulu noihin akateemisiin, mutta pystyn kyllä keskustelemaan esim juhlissa ihan ventovieraiden ihmisten kanssa. Samoin kaupan kassajonossa ym jos tarvii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin keskustelussa useampi on sanonut, ettei huvita jutella aiheista, jotka eivät ole itselle tärkeitä/eivät kiinnosta.

Minä olen tottunut juttelemaan työni vuoksi aiheista, jotka eivät minua kiinnosta, mutta ovat asiakkaille tärkeitä. Aina en tiedä aiheesta paljon, mutta sitten voi aivan hyvin kysyä lisää. Ihmiset yleensä kertovat mielellään aiheesta, joka on heille tärkeä.

Riitta kertoo kasvattavansa kultaisia noutajia. --> Oletko pitkään kasvattanut koiria? Minkä verran pentuja tuli viimeksi ja löytyikö kaikille uudet kodit? Oletteko innostuneita koiranäyttelyistä?

Janne kertoo asuvansa Turussa. --> Kävin joskus vuosia sitten Ruissalossa, oli kyllä kauniit maisemat. Oletko käynyt Ruissalossa? Mikäs sen vaaleanpunaisen patsaan nimi onkaan... ainiin, Posankka! Missä päin Turkua se sijaitsee?

Aada kertoo opiskelevansa hammaslääketieteellisessä. --> Onkos opintoja vielä paljon jäljellä? Onko opinnoissa paljon käytännön harjoittelua? Onko sinulla joku osa-alue, joka erityisesti kiinnostaa? 

Ei minua välttämättä kiinnosta koirat, Turku tai hammaslääketieteen opinnot, mutta silti voin niistä keskustella. Älytöntä myös, että tässä ketjussa haukutaan ihmistä siitäkin, jos hän kyselee toisilta eikä möllötä yksin jossain nurkassa. Ei se ole mitään kyyläämistä, jos toisilta kyselee asioita. Enkä minä kysele mitään liian henkilökohtaista, eikä oman kokemukseni mukaan kysele muutkaan. Suurin osa juttelemaan tulevista ihmisistä on ystävällistä ja fiksua väkeä.

Näinhän se on. Mä silti ymmärrän ihmisiä, joita ei kiinnosta puhua joutavia tuntemattomien kanssa. On ihmisiä, jotka eivät edes viihdy missään juhlissa, mutta olisi epäkohteliasta kutsujaa kohtaan kieltäytyä kutsusta. Varsinkaan kieltäytyä toistuvasti. Silloin juhliin osallistuminen on lähinnä pakkopullaa ja muiden vieraiden viihdyttäminen siellä tuntuu lähinnä työltä. 

Näinhän se on, mutta joskus aikuinen ihminen vaan joutuu sosiaalisiin tilanteisiin, jotka ovat pakkopullaa ja tuntuvat työltä. Tuo on musta ihan normaalielämää.

Mutta kellään ei ole varsinaista velvoitetta viihdyttää toisia.

Velvoitetta? Johan sulla on ajatuksekulku outo. Miksi mennä juhliin jos kaikki juhlavieraat istuvat mykkinä seiniä katsellen, kukaan ei puhu mitään koska ei ole velvoitetta. Näet kun on kyse hyvistä tavoista ja kohteliaisuudesta ja käyttäytymisestä eikä velvoitteista esim. juuri ap:n kertomassa juhlassa.  

Se että joku vastaa esim. "Niin on, kaunis mekko" ei ole käytöstapojen puutetta eikä mykkyyttä, vaan kyvyttömyyttä hyväksyä erilaisia ihmisiä. Sori, mutta kuulostat äärimmäisen dominoivalta ja ahdistavalta ihmiseltä, joka yrittää sanella jopa tuntemattomien ihmisten sanat. Ja loukkaantuu, kun tämä ei toimikaan mieluisella tavalla.

Siis se ettei hyväksy sitä vastaukseksi, on kyvyttömyyttä...

Itse en ainakaan osaisi tai edes haluaisi puhua mistään vatun kastemekosta. Voiko tyhmempää keskustelun avausta ihminen edes keksiä?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilta puuttuvat käytöstavat. Suurin osa on kuin luolaihmisiä ilman tapoja. Tätä suomalaisuuttako meidän pitäisi puolustaa. Laitetaan aita Suomen ympärille, jotta ulkomaalaiset pääsevät näkemään kunnon lattapäitä maksua vastaan. Mitään ei osata tehdä eikä myydä, jos tällä tavalla saataisiin vähän rahaa.

Niin puuttuvat. Kaikki yleismaailmalliset käytöstavat ja kohteliaisuus eri tilanteissa on suomalaisen mielestä hienostelua ja aivan turhaa. Väitetään, ettei osata nk. smalltalkia mutta onhan suomen kielessä vastine tälle eli juttelu ja rupattelu. Sitä vaan ei osata enää senkään vertaa kuin pari vuosikymmentä vielä. Kiukkuinen ja kireä kansasta on tullut. Sättiä ja riidellä sentään osataan vaikka kuinka hyvin. 

Mulle tuli mieleen, että muutama vuosikymmen sitten ainoat aiheet, joista ei kannattanut alkaa puhumaan, olivat politiikka, uskonto ja raha. Nykyisin on lukuisia aiheita, joiden kanssa pitää olla varovainen. Esimerkkinä vaikka se, että mun nuoruudessani oli ihan tavallista, että kyseltiin parisuhdestatuksesta ja lapsista, työpaikasta jne, mutta nykyisin ei ole järkevää kysellä sellaista.

Ajat muuttuvat. Se on oma valinta, jääkö voivottelemaan sitä miten vaikeaa on kun minun nuoruudessa oli näin ja näin, vai opetteleeko uutta.

Ylivoimaisesti suosituin valinta on tietenkin se voivottelu.

Vierailija kirjoitti:

Aah, minä olen hiljainen möllöttäjä, ja tajuan sen hiljaisuuden kiusallisuuden. Niinpä tervehdin pelastavana enkelinä jokaista, joka vaan avaa suunsa ja virittää keskustelua. Yritän parhaani mukaan tarttua vinkkeihin ja vastailla. Huomaan vaan, että olen kömpelö tekemään vastakysymyksiä, eli tilanne saattaa muuttua siihen, että kertoilen omia juttujani, ja sitten kun olisi aika kysyä jotain vastaan, vaikenenkin. Jotenkin jään odottamaan, että jos kerron viikonlopustani, toinenkin kertoo kysymättä juttuni perään omasta viikonlopustaan. Mutta näin ei taida olla?

Tämä on tosi vaihtelevaa oman kokemukseni mukaan. Toiset kertovat itse kaikenlaista ja olettavat, että vastavuoroisesti ja oma-aloitteisesti kerrot myös. Toiset odottavat kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilta puuttuvat käytöstavat. Suurin osa on kuin luolaihmisiä ilman tapoja. Tätä suomalaisuuttako meidän pitäisi puolustaa. Laitetaan aita Suomen ympärille, jotta ulkomaalaiset pääsevät näkemään kunnon lattapäitä maksua vastaan. Mitään ei osata tehdä eikä myydä, jos tällä tavalla saataisiin vähän rahaa.

Niin puuttuvat. Kaikki yleismaailmalliset käytöstavat ja kohteliaisuus eri tilanteissa on suomalaisen mielestä hienostelua ja aivan turhaa. Väitetään, ettei osata nk. smalltalkia mutta onhan suomen kielessä vastine tälle eli juttelu ja rupattelu. Sitä vaan ei osata enää senkään vertaa kuin pari vuosikymmentä vielä. Kiukkuinen ja kireä kansasta on tullut. Sättiä ja riidellä sentään osataan vaikka kuinka hyvin. 

Mulle tuli mieleen, että muutama vuosikymmen sitten ainoat aiheet, joista ei kannattanut alkaa puhumaan, olivat politiikka, uskonto ja raha. Nykyisin on lukuisia aiheita, joiden kanssa pitää olla varovainen. Esimerkkinä vaikka se, että mun nuoruudessani oli ihan tavallista, että kyseltiin parisuhdestatuksesta ja lapsista, työpaikasta jne, mutta nykyisin ei ole järkevää kysellä sellaista.

Ajat muuttuvat. Se on oma valinta, jääkö voivottelemaan sitä miten vaikeaa on kun minun nuoruudessa oli näin ja näin, vai opetteleeko uutta.

Ylivoimaisesti suosituin valinta on tietenkin se voivottelu.

Ajat tosiaan muuttuvat eikä kaikki jaksa pitää listaa aiheista, joista joku saattaa pahoittaa mielensä. 

On jo etukäteen täysin päivänselvä asia, että jossain ristiäisissä kastekahveilla tuntemattomien kanssa on nahkeaa jutustella suurimmassa osassa Suomea.

Miläli haluaa sosiaalista kanssakäymistä juhlissa mutkattomammin Suomessa, kannattaa keskittyä pelkästään alkoholin täyteisiin juhliin.

Niissä suomalaista saa juttuseuraa myös tuntemattomista ihmisistä todella helposti.

Maassa maan tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sitä kuuluisaa esitä kiinnostunutta paskaa. Ketään ei oikeasti kiinnosta toisen elämä niin paljon. Joku jaksaa kertoa omasta elämästään niin olen kohtelias vastaamalla "juu, joo, ok, jaa" jne. enkä sano suoraan että voisitko painua vi**uun.

Itse en kerro omasta elämästäni kenellekään koska ketään ei kiinnosta. Kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi itsekeskeisiä ja kertovat asioita omasta näkökulmastaan.

Ehkä oletkin vain itse itsekeskeinen? _Sinua_ ei kiinnosta muut ihmiset, joten yleistit tämän koskemaan kaikkia muitakin (kaikki ihmiset ovat lopuksi itsekeskeisiä, ketään ei kiinnosta muiden elämä.)

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan osaisi tai edes haluaisi puhua mistään vatun kastemekosta. Voiko tyhmempää keskustelun avausta ihminen edes keksiä?

Minuakin ihmetyttää että miten tästä olisi pitänyt jatkaa sitä juttua, että ap olisi ollut tyytyväinen. Eikö se olisi ollut ap:n kontolla, kun kerran aloittikin keskustelun.

ap: "onpa kaunis mekko"

vieras: "no niin on"

ap: ---hiljaisuus---

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan osaisi tai edes haluaisi puhua mistään vatun kastemekosta. Voiko tyhmempää keskustelun avausta ihminen edes keksiä?

Minuakin ihmetyttää että miten tästä olisi pitänyt jatkaa sitä juttua, että ap olisi ollut tyytyväinen. Eikö se olisi ollut ap:n kontolla, kun kerran aloittikin keskustelun.

ap: "onpa kaunis mekko"

vieras: "no niin on"

ap: ---hiljaisuus---

Kai sitä olisi pitänyt älytä lässyttää jotain, että oletko itse käsityöihmisiä.

Olen itse suosiolla sosiaalisesti taidoton, jos kriteerinä on kyky lässyttää jostain tyhmästä vauvan mekosta.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin keskustelussa useampi on sanonut, ettei huvita jutella aiheista, jotka eivät ole itselle tärkeitä/eivät kiinnosta.

Minä olen tottunut juttelemaan työni vuoksi aiheista, jotka eivät minua kiinnosta, mutta ovat asiakkaille tärkeitä. Aina en tiedä aiheesta paljon, mutta sitten voi aivan hyvin kysyä lisää. Ihmiset yleensä kertovat mielellään aiheesta, joka on heille tärkeä.

Riitta kertoo kasvattavansa kultaisia noutajia. --> Oletko pitkään kasvattanut koiria? Minkä verran pentuja tuli viimeksi ja löytyikö kaikille uudet kodit? Oletteko innostuneita koiranäyttelyistä?

Janne kertoo asuvansa Turussa. --> Kävin joskus vuosia sitten Ruissalossa, oli kyllä kauniit maisemat. Oletko käynyt Ruissalossa? Mikäs sen vaaleanpunaisen patsaan nimi onkaan... ainiin, Posankka! Missä päin Turkua se sijaitsee?

Aada kertoo opiskelevansa hammaslääketieteellisessä. --> Onkos opintoja vielä paljon jäljellä? Onko opinnoissa paljon käytännön harjoittelua? Onko sinulla joku osa-alue, joka erityisesti kiinnostaa? 

Ei minua välttämättä kiinnosta koirat, Turku tai hammaslääketieteen opinnot, mutta silti voin niistä keskustella. Älytöntä myös, että tässä ketjussa haukutaan ihmistä siitäkin, jos hän kyselee toisilta eikä möllötä yksin jossain nurkassa. Ei se ole mitään kyyläämistä, jos toisilta kyselee asioita. Enkä minä kysele mitään liian henkilökohtaista, eikä oman kokemukseni mukaan kysele muutkaan. Suurin osa juttelemaan tulevista ihmisistä on ystävällistä ja fiksua väkeä.

Oikeasti älykkäät ihmiset ovat yleensä uteliaita ja kiinnostuneita ympäristöstään ja muustakin kuin omasta navastaan ja parista hassusta mielenkiinnonkohteestaan.

Itse ajattelen siltä kannalta, että jos olen juhlissa, jossa ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin syödä ja seurustella, juttelen mieluummin muiden kanssa kuin möllötän ja odotan milloin tää kidutus loppuu. Valitettavasti ihmisten keskustelukyvyissä on paljon parantamisen varaa, mutta joskus se jutustelu voi olla mieltä avartavaakin.

Ihmiset asettuvat sosiaalisten taitojensa puolesta janalle. Ap vaikuttaa olevan janan keskivaiheilla. Osaa ja uskaltaa kyllä aloitella smalltalkia, mutta ei osaa tulkita vastapuolta ja mukauttaa keskustelunaiheita reaktioiden mukaan. 

Kaikista ei saa irti mitään, vaikka kuinka onkisi, mutta itse olen kyllä saanut tuppisuutkin avautumaan kiinnostuksen kohteistaan. Tässä auttaa se, että tietää jotain myös aiheista, jotka eivät itselle ole niin tärkeitä. Minä en ole kiinnostunut juurikaan esim. autoista tai urheilusta, mutta tiedän, että jotkut ovat valmiita jauhamaan näistä loputtomasti. Siksi seuraan kaikenlaisia asioita uutisista ja internetistä. Suosittelen. 

Toisaalta sosiaaliset taidot paranevat sitä mukaa, kun niitä treenaa. Kun heittäytyy itse ja kuuntelee myös muita, kokemusta karttuu ja yhtäkkiä huomaa olevansa sosiaalisesti lahjakas. Yksi hyvä keskustelunavaus on mielestäni kysellä toisen asuinpaikasta. Toki kodittomien kohdalla tämä ei toimi, mutta valtaosalla ihmisistä on jonkinlainen koti.  

Olen osittain tämän takia alkanut vältellä juhlia, joissa en tunne etukäteen ketään. Pyrin myös itse kutsumaan omiin juhliini ihmiset niin, ettei siellä kukaan joudu olemaan ns. yksin.

Olin esimerkiksi opiskelukaverini synttäreillä, joissa kaikki muut olivat hänen kavereitaan peruskoulusta ja lukiosta. Kaikkiin keskustelunaloituksiini sain vastaukseksi pelkkiä mulkaisuja, minkä jälkeen nämä muut kaverit jatkoivat omista tutuistaan (joita en tietenkään tuntenut) juoruilua ja omien yhteisten kokemustensa muistelua. Loppua kohden näpräsin puhelintani ja lähdin mahdollisimman pian pois.

En tiedä, olivatko Ap:n esimerkit keksittyjä, mutta tulee mieleen eräs tuttuni niistä. Hän pitää itseään sosiaalisesti lahjakkaana ja ihmettelee muiden hiljaisuutta. Todellisuudessa hän (varmaankin tietämättään) asemoi itsensä eräänlaiseksi puheenjohtajaksi, joka on kiinnostunut vain hyvin rajallisesta määrästä aiheita: työ, loma, koti, sisustus, ruoka, sää. Jos joku lähtee johdattamaan keskustelua muihin aiheisiin, hän herkästi siirtää keskustelun takaisin omalle mukavuusalueelleen. Saattaa jopa suoraan sanoa: "Tämä ei nyt kuulu tähän tilanteeseen X".

Tämä vain ylläpitää hiljaisuutta, kun ihmiset eivät pääse vapaasti kertomaan itselleen tärkeistä asioista. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikista ei saa irti mitään, vaikka kuinka onkisi, mutta itse olen kyllä saanut tuppisuutkin avautumaan kiinnostuksen kohteistaan. Tässä auttaa se, että tietää jotain myös aiheista, jotka eivät itselle ole niin tärkeitä. Minä en ole kiinnostunut juurikaan esim. autoista tai urheilusta, mutta tiedän, että jotkut ovat valmiita jauhamaan näistä loputtomasti. Siksi seuraan kaikenlaisia asioita uutisista ja internetistä. Suosittelen.  

Tämä on kyllä totta. Toki todella jöröstä ihmisestä ei saa irti mitään, vaikka kuinka yrittäisi, kun taas puheliaan tyypin kanssa riittää vain muutama sana ja johan lähtee juttu lentämään.

Kuitenkin kannattaa myös miettiä, että ovatko ne omat keskustelunaloitukset omiaan herättämään hedelmällistä keskustelua. Jos kysymykseen tai toteamukseen voi vastata vain yhdellä sanalla, niin moni tarttuu tähän vaihtoehtoon. Näitä ovat esimerkiksi kommentit morsiamen kauniista häämekosta tai säästä. Jos taas kysyy, mistä vieras tuntee juhlakalun, niin yleensä saa ainakin yhden virkkeen pituisen vastauksen. Siinä voi sitten tarttua johonkin yksityiskohtaan ja kysyä lisäkysymyksen. Loppupeleissä valtaosa ihmisistä tykkää puhua itsestään.

Joskus sosiaalinen taitavuus on sitä, että antaa tuppisuiden olla rauhassa. Osalle ihmisistä väkinäinen small talk on vastenmielistä, ja sen pakottaminen aiheuttaa vaan vastareaktion. Silloin ei pidä vääntää väkisin vaan olla ihan rauhassa ja puhua, jos jokin tilanteeseen sopiva ja luonteva aihe tulee mieleen. 

Kommunikaatio perustuu pitkälti muille asioille kuin sanoille. Ujon tai epäsosiaalisen voi saada sulamaan antamalla sanattoman viestin siitä, että tässä tilanteessa kukaan ei menetä kasvojaan, vaikka mitään ei keskusteltaisi. 

Itse olen sosiaalinen ja puhelias, mutta kiusaannun toisinaan tilanteissa, joissa toisella on hirveä hätä täyttää lyhytkin hiljainen hetki puheella. Siinä ei jätetä aikaa hitaammin syntyville oivalluksille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin keskustelussa useampi on sanonut, ettei huvita jutella aiheista, jotka eivät ole itselle tärkeitä/eivät kiinnosta.

Minä olen tottunut juttelemaan työni vuoksi aiheista, jotka eivät minua kiinnosta, mutta ovat asiakkaille tärkeitä. Aina en tiedä aiheesta paljon, mutta sitten voi aivan hyvin kysyä lisää. Ihmiset yleensä kertovat mielellään aiheesta, joka on heille tärkeä.

Riitta kertoo kasvattavansa kultaisia noutajia. --> Oletko pitkään kasvattanut koiria? Minkä verran pentuja tuli viimeksi ja löytyikö kaikille uudet kodit? Oletteko innostuneita koiranäyttelyistä?

Janne kertoo asuvansa Turussa. --> Kävin joskus vuosia sitten Ruissalossa, oli kyllä kauniit maisemat. Oletko käynyt Ruissalossa? Mikäs sen vaaleanpunaisen patsaan nimi onkaan... ainiin, Posankka! Missä päin Turkua se sijaitsee?

Aada kertoo opiskelevansa hammaslääketieteellisessä. --> Onkos opintoja vielä paljon jäljellä? Onko opinnoissa paljon käytännön harjoittelua? Onko sinulla joku osa-alue, joka erityisesti kiinnostaa? 

Ei minua välttämättä kiinnosta koirat, Turku tai hammaslääketieteen opinnot, mutta silti voin niistä keskustella. Älytöntä myös, että tässä ketjussa haukutaan ihmistä siitäkin, jos hän kyselee toisilta eikä möllötä yksin jossain nurkassa. Ei se ole mitään kyyläämistä, jos toisilta kyselee asioita. Enkä minä kysele mitään liian henkilökohtaista, eikä oman kokemukseni mukaan kysele muutkaan. Suurin osa juttelemaan tulevista ihmisistä on ystävällistä ja fiksua väkeä.

Näinhän se on. Mä silti ymmärrän ihmisiä, joita ei kiinnosta puhua joutavia tuntemattomien kanssa. On ihmisiä, jotka eivät edes viihdy missään juhlissa, mutta olisi epäkohteliasta kutsujaa kohtaan kieltäytyä kutsusta. Varsinkaan kieltäytyä toistuvasti. Silloin juhliin osallistuminen on lähinnä pakkopullaa ja muiden vieraiden viihdyttäminen siellä tuntuu lähinnä työltä. 

Näinhän se on, mutta joskus aikuinen ihminen vaan joutuu sosiaalisiin tilanteisiin, jotka ovat pakkopullaa ja tuntuvat työltä. Tuo on musta ihan normaalielämää.

Mutta kellään ei ole varsinaista velvoitetta viihdyttää toisia.

Velvoitetta? Johan sulla on ajatuksekulku outo. Miksi mennä juhliin jos kaikki juhlavieraat istuvat mykkinä seiniä katsellen, kukaan ei puhu mitään koska ei ole velvoitetta. Näet kun on kyse hyvistä tavoista ja kohteliaisuudesta ja käyttäytymisestä eikä velvoitteista esim. juuri ap:n kertomassa juhlassa.  

Se että joku vastaa esim. "Niin on, kaunis mekko" ei ole käytöstapojen puutetta eikä mykkyyttä, vaan kyvyttömyyttä hyväksyä erilaisia ihmisiä. Sori, mutta kuulostat äärimmäisen dominoivalta ja ahdistavalta ihmiseltä, joka yrittää sanella jopa tuntemattomien ihmisten sanat. Ja loukkaantuu, kun tämä ei toimikaan mieluisella tavalla.

Teit sitten kaukodiagnoosin minun luonteestani. Täysin pieleen meni. Olen ollut yli 50 vuotta pois Suomesta ja asunut kolmessa eri maassa. Missään maassa minulla ei ole ollut vaikeuksia saada uusia ystäviä, kutsuja juhliin eikä varsinkaan puhua ihmisten kanssa. Niin ja töitäkin tein nelisen vuosikymmentä ulkomailla. Itselle on lottovoitto olla pois Suomesta ja sen yrmeistä negatiivisista ihmisistä. Ai että ihan huvittaa tuo sinun kaukodiagnoosisi. Tyypillinen suomalainen negaihminen ja nuo luettelemasi ominaisuudet sopivat sinulle itsellesi.