Puolisolla vaikea puhua omasta sairaudestaan.

Voisihan hän vähän ystävällisemminkin kertoa sinulle, että ei halua keskustella asiasta. Syytön sinä hänen kipuihinsa olet.

Sinunko sitä huomiota nyt pitäisi saada kun miehesi on sairas?

Jaxuhaleja!

Mies kokee sairauden heikkoutena. Hänellä asenneongelma. Mutta ehkä en kyselisi, kai se haluaa nuolla haavat yksinään.

Vierailija kirjoitti:

Voisihan hän vähän ystävällisemminkin kertoa sinulle, että ei halua keskustella asiasta. Syytön sinä hänen kipuihinsa olet.

Olet ollut paikalla kuulemassa? Siinä menee yhdellä jo toisellakin kuppi nurin jos toinen koko aikaa hengittää niskaan.

Niin, mitäs kyselet? Kai aikuinen ihminen saa suunsa auki jos asiasta haluaa puhua?

Olisiko jo aika päästä siitä diagnoosista yli?

Holhoat aikuista ihmistä kuin lasta?

Miesten on noin mutu-tuntumalla hyvin vaikeaa keskustella ns.oikeista asioista, etenkin hankalista/ surullisista, näin ainakin meillä. Kun asioista ei puhu, ja ne lakaistaan maton alle, niin voi leikkiä, ettei niitä ole tapahtunutkaan.

Mieheni esim. ei puhu sanaakaan äidistään, jonka kanssa eli kahdestaan 2- vuotiaasta asti, kun isänsä kuoli. Äitinsä kuoli lähes 9 vuotta sitten, muttei siitä voi puhua, kuvittelee vissiin, että herää henkiin, jos ollaan hiljaa asiasta. Toi on kaameaa, kun itse taas olen liiankin analysoiva, ja mulla on kauhea tarve puhua asiat auki.

Älä kuitenkaan väännä asiasta, voit nätisti koskea/ hipsuttaa ohi mennessä, halata ja olla lähellä, se jo kertoo siitä, että olet valmis kuuntelemaan, kun/ jos hän haluaa kertoa tuntemuksistaan.

Isosti tsemppiä 😊

Joo ois pitänyt jo tajuta että täältä on turha kysyä vertaistukea.. Ei ole mistään muusta asiasta kyse kun siitä että ymmärtäisi puolisoon paremmin ihmisenä eikä tarvitsisi olla meedio ja vain arvailla miltä toisesta tuntuu. 

Anyway mukavaa alkavaa syksyä kaikille. 

Ap

Miksi siitä pitää puhua, jos sairastunut ei halua? Monet ihmiset on kipeitä, eivätkä sitä sen kummemmin analysoi, opettelevat vaan elämään asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Joo ois pitänyt jo tajuta että täältä on turha kysyä vertaistukea.. Ei ole mistään muusta asiasta kyse kun siitä että ymmärtäisi puolisoon paremmin ihmisenä eikä tarvitsisi olla meedio ja vain arvailla miltä toisesta tuntuu. 

Anyway mukavaa alkavaa syksyä kaikille. 

Ap

Millä tavalla se on sinulta pois jos et tiedä miltä hänestä tuntuu eli miten se vaikuttaa sinuun?

Miten otat asian esille? Sairastan itse kroonista migreeniä, ja oon kyllä sanonut (tai siis tiuskinut) miehelleni täsmälleen samanlaisia asioita jos hän huonolla hetkellä on tullut kyselemään jotain itsestäänselvyyksiä tyyliin "Onko sulla huono olo? Koskeeko sua?" Jos olo on todella surkea, niin tuollaiset kyselyt ei todellakaan helpota asiaa vaan pelkästään ärsyttää.

Miten puhuminen muuttaisi teidän tilannetta?

Älä kysele siihen tyyliin, että vaikutat holhoavalta ja säälivältä, kuten "Onko sinulla paljon kipuja nyt? Mihin sattuu?". Kohtele häntä normaalisti ja kysy yleisesti hänen kuulumisiaan.

Voi että miten ärsyttävää olisi, jos joku tulisi kyselemään "miltä susta tuntuu" kun on kivut päällä! T. kroonisesti kipeä

Elääköhän teistä täällä kukaan edellä kommentoijista vakavan sairauden kanssa? Jos arkea rajoittaa vaikka jokin vaikea sairaus, niin se vaikuttaa niin helvetin moneen asiaan kotona. Ei pelkästään sairastavalle itselleen, vaan myös muille perheen jäsenille. Se että muut perheen jäsenet tietää missä mennään helpottaa kummasti että arki kotona rullaa edes pikkasen sujuvammin. Tsemppiä aplle <3

Minulla on myös krooninen sairaus joka aiheuttaa kipuja ja kyllä nykyään kerron puolisolle joskus jos on vaikeampi vaihe, mutta edelleen ärsyttää jos hän rupeaa kyselemään. Diagnoosista 10 vuotta. Ihmiset käsittelevät asioitaan eri tavoin. Jos huomaat että miehesi ärsyyntyy kyselyistäsi, älä kysele.

Ap täällä, ei oo kyse että puhuttais just sillon kun kivut on päällä, lähinnä yleisesti ottaen sairaudesta.

Muuten mies puhuu vaikka ja mistä, on kasvanut eri maassa ja kulttuurissa kuin meikäläinen :)

Vierailija kirjoitti:

Joo ois pitänyt jo tajuta että täältä on turha kysyä vertaistukea.. Ei ole mistään muusta asiasta kyse kun siitä että ymmärtäisi puolisoon paremmin ihmisenä eikä tarvitsisi olla meedio ja vain arvailla miltä toisesta tuntuu. 

Anyway mukavaa alkavaa syksyä kaikille. 

Ap

Niin. Ajattelinkin sanoa, että mitä jos kertoisit miehelle, että kysyt sekä siksi, että voisit olla hänen tukenaan, jos hän tarvitsee, mutta myös itseäsi varten - hän on sinulle tärkeä ihminen ja elämäsi keskeisin ihminen niin sinä haluat tietää, miten hän voi siksikin, että sinulle tulee siitä turvaton olo, jos et tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on myös krooninen sairaus joka aiheuttaa kipuja ja kyllä nykyään kerron puolisolle joskus jos on vaikeampi vaihe, mutta edelleen ärsyttää jos hän rupeaa kyselemään. Diagnoosista 10 vuotta. Ihmiset käsittelevät asioitaan eri tavoin. Jos huomaat että miehesi ärsyyntyy kyselyistäsi, älä kysele.

Oletko tietoinen, miksi ärsyynnyt?