Pitkään lapsettomana olleet!
Onko joulu teille erityisen raskasta aikaa? Itselleni on.
Ja huom! Lapsettomilla tarkoitan nimenomaan LAPSETTOMIA, en sellaisia, joilla jo esim. yksi laspsi on. Sellaisten itsensä kutsuminen lapsettomaksi jopa loukkaa, anteeksi vaan.
Kommentit (33)
hän vain halusi keskustella ihmisten kanssa jotka joutuvat viettämään joulua ilman yhtään lasta. Ja todellakin oli hyökkääviä vastauksia. Kyllä minusta ap:llä oli täysi oikeus kertoa minkä kaltaisesta surusta halusi jakaa tunteita.
16
sitä esikoista tulevaksi kohta kaksi vuotta (tiedetään, on vielä lyhyt aika), ja kyllä joulunaika kirpaisee. Kummilasten jouluriemua katsellessa sitä vaan miettii, josko saa koskaan sen oman lapsen kanssa tehdä joulua.
Tänä jouluna matkustetaan pois. Kuka tietää, jospa ensi jouluna meitä olisi jo kolme!?
Vierailija:
että kyllä se toisen lapsen kaipuu voi olla yhtä kipeää, kipeämpääkin, koska siinä suree jo sen yhden takia niiden sisarusten puutetta.Minä en tykkää tuskalla kilpailemisesta, enkä usko, että tuolla asenteellasi paljon myötätuntoa saat.
Eiköhän ap:n aloituksesta käy hyvin selkeästi ilmi, kenelle tämä ketju on suunnattu. Te " sekundaarilapsettomat" voitte perustaa ihan oman ketjun.
Meillä on miehen kanssa omat kahdenkeskiset " jouluperinteet" , jotka eivät ole kovinkaan perinteisiä, vaan tehdään kaikenlaista mukavaa kahdestaan. Ehkä olisi raskasta, jos viettäisimme suvun kanssa perinteistä joulua, ja ympärillä hyörisi sukulaislapset.
t. kuusi ja puoli vuotta turhaan lasta toivonut
Anteeksi, viesti lähti ennen aikojaan...
Itse olen lapseton, lasta toivottu viimeiset viisi vuotta. Aina kun juhlapyhä lähestyy (äitien-, isänpäivä, joulu) niin ahdistus kasvaa. Ja se näkyy kiukkuna ja huvittamattomuutena. Yhtäkään joulua en ole ilman kyyneleitä viettänyt kun katselee kun lapset ilakoi. Samalla itse miettii voiko tuollaista iloa kokea joskus itse vanhempana. Tai kun ystävät kertovat äitien-/isäinpäivän aikoihin mitä lapset askartelevat, saanko minä tai puolisoni koskaan herätä niin ihanaan aamuun...
Omaa joulua en kotiini rakenna, miksi? Meidän kahden iloksi kun emme muutenkaan kovin kotosalla ole. Ensin kauhealla tuskalla ja vaivalla koristelut ja sitten ne jo otetaankin pois.
Matkustelemme myös aika paljon, ja kaverit ovat " kateellisia" kun voimme mennä ja matkustaa. Itse vaihtaisin ulkomaanmatkat siihen että saisin lapsen ja meno rauhoittuisi.
Toivotan kuitenkin kaikille, niin lapsettomille kuin lapsellisille oikein hyvää joulua
-ehkä meilläkin joskus joulu
Saimme hoitojen tuloksena lapsen. Nyt olemme jo 3 vuotta haaveilleet perheen lisäyksestä mutta ei kuulu ja näy. En voi edes verrata jouluja ennen yhtään lasta kuin nyt. Sekundäärinen lapsettomuus on mulle paljon keveämpää, on kuitenkin jo se yksi lapsi. Ihmettelen miten se jollekin voi olla vaikeampaa. Ehkä ne jotka kokevat sekundäärisen vielä vaikeammaksi eivät ole kunnolla kokeneet lapsettomuutta hoitoineen.
PALJON VOIMIA SINULLE. Voin aavistaa tuntemukseni, itse kävin todella, todella pohjalla. Toivottavasti sinun pienokaisesi uinuu vielä jossain ja ensi jouluna tämä suru on poissa. Itsekään en koskaan voinut aavistaa että seuraavana jouluna tämä ihme olisi tapahtunut.
Itsekkin mietin, että sekundaarisesti lapsettomat, jotka pitävät toisen lapsen toivomista paljon suurempana suruna, ovat ehkä kuitenkin loppujen lopuksi saaneet esikoisensa melko helpolla. Ehkä jopa ilaman hoitoja. Tai hoitojen kanssa, mutta " helposti" .
Minulla ei myöskään mahdu jakeluun, kuinka se voisi olla paljon vaikeampaa, ettei sitä toista tule! On kuitenkin yksi IKIOMA päivänsäde, kun toisilla sitä ei ole ehkä KOSKAAN!!!
kannalta.
Tuntui väärältä hankkia hänet, kun en voinut tarjota sisaruksia.
Vierailija:
kannalta.Tuntui väärältä hankkia hänet, kun en voinut tarjota sisaruksia.
Miten voit ajatella omasta lapsestasi näin? Aiotko sanoa hänelle, että äiti ja isi teki väärin, kun hankimme sinut, kun emme voineet tarjota sisaruksia? Olisiko TOSIAAN parempi, ettei teillä olisi sitä yhtäkään lasta?
Minusta yhden lapsen osa ei ole hyvä, ja minusta lapsi olisi siinä jotakin menettänyt. Nyt kun lapsia todella on kaksi ja näen, miten paljon he toisiaan rakastavat olen siitä entistä vakuuttuneempi.
Kuinka sitten uskalsit hankkia ensimmäisen lapsen? Eihän ole takuita että toinen tulee!
Uskomatonta ajattelua!
Meillä lapsettomuutta takana 6 ja puoli vuotta ja ei kyllä jouluna sureta yhtään sen enempää kuin muulloinkaan. Mä olen hyvin hyväksynyt lapsettomuuteni ja jouluna, kuten arkenakin, yritän nauttia elämästä sellaisena kuin se on minulle annettu.
Jouluna vietetään aatto sisarusten ja heidän lapsien kanssaan, loppu joulu sitten köllötellään ja tehdään sitä mitä huvittaa nauttien toisistamme, vain minä ja mieheni. Sen parempaa joulua en osaa edes kuvitella!