Etätyön vaikutus perheeseen

Etkö sinä ole töissä, jos lapsia koulussa, päiväkodissa????????? Makuuhuoneessa etätöitä ja ovi kiinni. 

Toimistohuoneita voi vuokrata noin 180-250e / kuukausihintaan. Voisiko tällainen olla hyvä ratkaisu?

Mies konttorille tai isompi koti. Muita vaihtoehtoja ei ole.

Puoliso hankkii luurit itselleen, ei kai kukaan hoida hommia tietokoneen mikin kautta?

Puoliso menee takaisin töihin, jos asuntonne ei sovellu työtilaksi.

Ymmärrän ap:ta, todella tärkeää tuoda esiin tämäkin näkökulma etätyöstä. Miksei miehelläsi ole enää toimistoa, jonne mennä? Ei kai noin saisi tehdä? Suosittelen keskustelemaan asiasta miehesi kanssa.

Meillä minä teen etätyötä 50:50 työajasta eli 2-3 päivänä viikossa. Yritän valita etätyöpäivät sen mukaan, milloin koululaisilla/miehellä on mahdollisimman myöhään koulua/töitä. Lyhyinä koulupäivinä ja miehen aamuvuoroina olen sitten enemmän toimistolla. Omassa työssäni on melko vähän palavereita tms ja pystyn muutenkin keskittämään työt niin, että päiväsaikaan muun perheen ollessa poissa käyn asiakaspuheluita ja iltapäivät on hiljaista työaikaa.

Onhan tämä vähän säätämistä, meilläkin tällä hetkellä pieni asunto ja työpisteeni on olohuoneessa. Yritän sitten vain joustaa ja välillä siirryn makuuhuoneen sängylle (työpöytää ei mahdu makkariin) tai esim parvekkeelle työskentelemään. Etätyö on parantanut niin paljon työssä jaksamista ja arjen pyörittämistä, etten halua siitä luopuakaan eikä se olisi perheenkään etu.

Mä ymmärrän hyvin, mitä aloittaja tarkoittaa. Omalla työpaikallani ei missään vaiheessa ollut etätyöpakkoa vaan toimistolle sai mennä, jos etätyö ei onnistunut. Varsinkin ne, joilla oli lapsia kotona, kävivät koko ajan toimistolla töissä. Osa meni toimistolle ainoastaan silloin, jos puoliso ja/tai lapset olivat vapaapäivällä tai lomalla. Osa taas kävi muutaman kerran viikossa toimistolla yksinkertaisesti siksi, että siellä oli ergonomisesti parempi työpiste. 100%:sti etätöitä tekivät vain ne, joilla oli kotona sekä työrauha että kunnollinen työpiste. 

Meillä mies nökötti koko korona-ajan olohuoneen nojatuolissa etätöissä. Se oli kauheaa aikaa. Lähes aina mun työt alkoi aiemmin kuin miehellä ja luonnollisesti myös loppui aiemmin. Kun tulin kotiin, miehen työt oli edelleen siellä olohuoneessa ja kesti vielä sen 1-3 tuntia. Sinä aikana en saanut tietenkään jutella hänelle mitään enkä tehdä mitään, mistä kuului ääntä. Sama juttu lapsilla, jotka saattoi lukujärjestyksestä riippuen olla parhaimmillaan kotona jo puolen päivän jälkeen.

Aamuisin piti olla hiljaa, koska mies nukkui ja kello herätti hänet vasta hetkeä ennen töiden alkua.

Kunhan pahin korona-aika hellitti ja miehellä oli jälleen lupa mennä toimistolle, etätyöstä oli ehtinyt jo tulla niin normi, ettei hän yksinkertaisesti viitsinyt vaivautua toimistolle kuin 1-3 krt viikossa. Edelleenkin hän nukkuu aamuisin pitkään ja aloittaa työt kotoa. Toimistolle sentään jaksaa nykyään mennä n. 3-4 krt viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Puoliso hankkii luurit itselleen, ei kai kukaan hoida hommia tietokoneen mikin kautta?

Puoliso menee takaisin töihin, jos asuntonne ei sovellu työtilaksi.

Jos sen puolison pitää puhua asiakkaalle, työkaverilleen tai yhteistyökumppanilleen jotain salassa pidettävää asiaa, ei siinä mitkään luurit auta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies nökötti koko korona-ajan olohuoneen nojatuolissa etätöissä. Se oli kauheaa aikaa. Lähes aina mun työt alkoi aiemmin kuin miehellä ja luonnollisesti myös loppui aiemmin. Kun tulin kotiin, miehen työt oli edelleen siellä olohuoneessa ja kesti vielä sen 1-3 tuntia. Sinä aikana en saanut tietenkään jutella hänelle mitään enkä tehdä mitään, mistä kuului ääntä. Sama juttu lapsilla, jotka saattoi lukujärjestyksestä riippuen olla parhaimmillaan kotona jo puolen päivän jälkeen.

Aamuisin piti olla hiljaa, koska mies nukkui ja kello herätti hänet vasta hetkeä ennen töiden alkua.

Kunhan pahin korona-aika hellitti ja miehellä oli jälleen lupa mennä toimistolle, etätyöstä oli ehtinyt jo tulla niin normi, ettei hän yksinkertaisesti viitsinyt vaivautua toimistolle kuin 1-3 krt viikossa. Edelleenkin hän nukkuu aamuisin pitkään ja aloittaa työt kotoa. Toimistolle sentään jaksaa nykyään mennä n. 3-4 krt viikossa.

Voi kuinka tuttua. Minulla lisäksi on sellainen "ongelma", että puoliso on ns. iltaihminen. Eli hänen aktiivisin aikansa alkaa n. 3 tunnin kuluttua heräämisestä. Kun hän herää etätyöaamuna klo 9-10 aikoihin (jos ei ole palaveria aikaisemmin), hän pääsee töissään kunnolla vauhtiin vasta niihin aikoihin, kun lapset tulevat kotiin. Palaveritkin ovat usein vain "häiriötekijöitä", joiden vuoksi kaikki "omat työt" siirtyy iltaan ja iltayöhön.

Mua miehen etätyöpäivät otti päähän, kun olin vauvan kanssa kotona. Aina piti vähän hissutella ja hyssytellä lapsia, kun miehellä oli joku puhelu tai palaveri. Lisäksi hänen työpäivät venyi ja jousti sen mukaan kun hän itse halusi: aika usein, jos pyysin apua kesken päivän, hän tiuski ja äyski että hänellä on nyt töitä. No se tietenkin on totta ja etätyöläisen ei ole tarkoitus huushollata kesken päivän, mutta jos joku kaveri pyysi lounaalle tai lenkille kesken päivän, niin töitä pystyikin yhtäkkiä lykkäämään helposti ja ottamaan taukoa. Lisäksi aika usein siinä viiden jälkeen, kun menin työhuoneeseen kurkkimaan, että joko olisi kohta valmista, niin läppäri oli jo kiinni ja mies istui puhelimella toimistopäivältä kun hän tulee kotiin, niin se on selkeä, että työpäivä on päättynyt, mutta me etäpäivät tuntui kestävän koko valveillaoloajan, vähän sen mukaan kuka kysyy ja mitä asiaa. Onneksi hän tekee pääosin toimistolla ja olen itsekin palannut töihin, joten rauha on laskeutunut.

Edelleen en ymmärrä miten ap:tä voi häiritä kun miehellä on kuulemma kuulokkeet ja hän työskentelee eri huoneessa. Hemmetin hyvä kuulo ap:llä.

Mut sit nää kenen miehet vaatii jotain hiljaista hyssyttelyä kun mies tekee töitä olohuoneessa... ettekö tajua miten sairasta alistamista toi on? Ei siellä avokonttorissakaan ole hiljaista ja ihan hyvin ovat siellä töitään pystyneet tekemään.