Lue keskustelun säännöt.
Mihin se perustuu, että köyhien lapsista tulee itsekin köyhiä?
26.08.2023 |
Jos lapsi elää yli 5 vuotta köyhyydessä, tulee hänestä köyhä 70 % todennäköisyydellä.
Harva ei-köyhä aikuinen saa vanhemmiltaa tukea. Perinnöt tulevat vasta 50+ -vuotiaina. Miksi sitten köyhien jälkeläiset pysyvät todennäkäisemmpim köyhinä ja muut eivät?
Kommentit (408)
"Jonkun nämäkin hommat on tehtävä" -asenne, tilanteeseen tyytyminen, koulutuksen/kouluttautuneiden halveksuminen jne.
Olen itsekin keskituloisena noihin kahteen ensimmäiseen kohtaan "syyllinen". Tiedän, että rahkeita olisi vielä parempaan, mutta en vain uskalla/jaksa ottaa sitä hyppyä, että lähtisin jatko-opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osalla köyhyys johtuu huonoista rahankäyttötaidoista. Jos sitten jälkikasvulla itsellä ei ole intoa itse opiskella rahankäyttöä, niin helposti sitä toistaa kotona opittua mallia.
Jossain taas kasvatuksessa on jo se asenne, että ollaan köyhiä ja tämmösinä pysytään. Tällainen malli voi sitten heijastua jälkipolviin.
Syitä on myös monia muita, noi nyt tuli ekana nähdyn ja luetun pohjalta mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylä-asteella useat köyhemmistä lähtökohdista olevat tytöt käyttivät välitunnit röökinpolttoon ja haaveilivat amiksesta ja olevansa äitejä ennen kuin täyttävät 20.
Itse olin välimallia, alempaa keskiluokkaa. Tunsin köyhiä, mutta suurin osa kavereista kuului rikkaisiin. Heidän seurassa vietin suurimman osan ajasta. Meillä oli kova kilpailu koulumenestyksestä (vähintään 9 piti saada kokeista, tai ei oltu tyytyväisiä) ja opiskelimme mm. kieliä vapaa-ajalla. Kesät kävimme töissä. Hyvillä papereilla lukio oli helppo ja me kaikki päädyttiin opiskelemaan it-puolelle, lääkikseen, kauppikseen tai biokemiaa ja pärjätään näin kolmikymppisenä hyvin elämässä.
Ylä-asteen kaverit, jotka päätyivät amikseen, alkoivat jo parikymppisenä postata kuvia lapsiarjestaan ja varmasti siitä nauttivat, mutta kyllähän se syö tulotasoa, jos ei välttämättä ole minkäänlaista koulutusta.
Me taas painitaan lapsettomuuden kanssa, kun mittarissa on jo vuosia ja nyt olisi uran kannalta sopiva tilanne lapsille.Jonkun niitä amistöitäkin pitää tehdä ja moni heistä tienaa erittäin hyvin. Sydämen sivistyskin on valuuttaa.
Sydämen sivistys on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Mutta jos haluaa puhua erittäin hyvin tienaamisesta, on joka alalla korkeakoulutetun palkka parempi kuin ammattitutkinnon tehneen.
Me puhutaan köyhyydestä.
Kyllä näin on. Olen keskiluokkaisesta perheestä itse, mutta karmeiden elämäntapahtumien jälkeen jäin yh:ksi. Elimme kaupungin vuokra-asunnossa ja ympäristössä asusteli muita köyhiä, narkkeja ja juoppoja. Tuntui, että vähäosaisuus periytyi näissä perheissä. Sossun tuella haettiin muksulle 18-vuotiaana oma kämppä ja alettiin pyöriä samoissa kantabaareissa, töitä välteltiin viimeiseen asti, samoin kuin koulutusta.
Omat lapseni yritin pitää erossa ko. porukasta erikoisluokkien avulla, he ovatkin päässeet köyhyyden kierteestä pois ja ponnistaneet keskiluokkaiseksi. Itsellekin uusi avioliitto mahdollisti elintason nousun, samoin kuin uusi hyvätuloinen ammattinikin. Ei olisi ollut minullekaan mahdollista ilman puolison tukea kouluttautua pois huonopalkkaisesta ammatista.
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden lapsilla on suuri riski syrjäytyä koska eivät saa mallia paremmasta mutta köyhyys ei ole este eikä hidaste.
Itse olen köyhästä kouluttamattomasta duunariperheestä stadista, ollut köyhä lapsiperheellinen ja lopulta koulutettu keskituloinen.
Omat lapseni ovat koulutettuja hyvätuloisia.
Ihan itsestä kiinni mihin rahkeet ja sisu riittää
Ei ole ihan itsestä kiinni. Tutkittu asiaa sekin.
On kiinni siitä, millainen terveys sattuu olemaan, millainen lapsuus ja nuoruu on ollut ja mihin etniseen ryhmään satut syntymään ja mitä kieltä puhut ensimmäisenä kielenäsi ja onko elämässäsi sinua tukevia aikuisia silloin kun niitä tarvitset jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmiltaan kyse on geeneistä. Isossa mittakaavassa ihmiset asettuvat siihen kohtaan mihin rahkeet riittävät. Typerällä on typerät lapset.
Noin siis isossa mittakaavassa. Yksilötasolla toki poikkeuksia.
Jos rahkeilla tarkoitetaan tässä älykkyyttä, nykytiedon valossa 40% siitä tulee geeneistä ja loput ympäristön kautta.
Olet myös niiden viiden ihmisen summa joiden kanssa vietät eniten aikaa. Kavereilla on iso merkitys.
Huvittavaa, että joku ei kestänyt nähdä viestiäni ja poistatti sen. Sinun lainauksessasi se on säilynyt.
Nykytietosi on eilisen tietoa. Uusimman tiedon mukaan älykkyys on valtaosin periytyvää (äidiltä) ja ympäristö on sivuroolissa, vaikkakaan ei täysin roolitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden lapsilla on suuri riski syrjäytyä koska eivät saa mallia paremmasta mutta köyhyys ei ole este eikä hidaste.
Itse olen köyhästä kouluttamattomasta duunariperheestä stadista, ollut köyhä lapsiperheellinen ja lopulta koulutettu keskituloinen.
Omat lapseni ovat koulutettuja hyvätuloisia.
Ihan itsestä kiinni mihin rahkeet ja sisu riittää
Ei ole ihan itsestä kiinni. Tutkittu asiaa sekin.
On kiinni siitä, millainen terveys sattuu olemaan, millainen lapsuus ja nuoruu on ollut ja mihin etniseen ryhmään satut syntymään ja mitä kieltä puhut ensimmäisenä kielenäsi ja onko elämässäsi sinua tukevia aikuisia silloin kun niitä tarvitset jne.
Kaikkea muuta luettelet muttet älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat. Se vaikuttaa eniten. Miten he kannustavat koulutukseen ja miten suhtautuvat työntekoon.
Työttömyys periytyy jo kolmannessa polvessa, lapset näkevät jatkuvaa tuilla kikkailua ja oppivat itsekin siihen.
Nyt maksuton toinen aste ja oppivelvollisuus antavat kaikille mahdollisuuden opiskella ammatti tai ylioppilastutkinto. Tämä tasaa tuloerojen vaikutusta koulutuksessa.
Kaveripiiri vaikuttaa. Kuinka kouluun suhtaudutaan ja myös koulu vaikuttaa. Kuinka siellä viihdytään ja onko edes kavereita. Harrastukset tai niiden puute. Oppimisvaikeudet jne.
Suurimpana syynä pidän kuitenkin välinpitämättömiä vanhempia ja toimimatonta lastensuojeluverkostoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylä-asteella useat köyhemmistä lähtökohdista olevat tytöt käyttivät välitunnit röökinpolttoon ja haaveilivat amiksesta ja olevansa äitejä ennen kuin täyttävät 20.
Itse olin välimallia, alempaa keskiluokkaa. Tunsin köyhiä, mutta suurin osa kavereista kuului rikkaisiin. Heidän seurassa vietin suurimman osan ajasta. Meillä oli kova kilpailu koulumenestyksestä (vähintään 9 piti saada kokeista, tai ei oltu tyytyväisiä) ja opiskelimme mm. kieliä vapaa-ajalla. Kesät kävimme töissä. Hyvillä papereilla lukio oli helppo ja me kaikki päädyttiin opiskelemaan it-puolelle, lääkikseen, kauppikseen tai biokemiaa ja pärjätään näin kolmikymppisenä hyvin elämässä.
Ylä-asteen kaverit, jotka päätyivät amikseen, alkoivat jo parikymppisenä postata kuvia lapsiarjestaan ja varmasti siitä nauttivat, mutta kyllähän se syö tulotasoa, jos ei välttämättä ole minkäänlaista koulutusta.
Me taas painitaan lapsettomuuden kanssa, kun mittarissa on jo vuosia ja nyt olisi uran kannalta sopiva tilanne lapsille.Jonkun niitä amistöitäkin pitää tehdä ja moni heistä tienaa erittäin hyvin. Sydämen sivistyskin on valuuttaa.
Sydämen sivistys on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Mutta jos haluaa puhua erittäin hyvin tienaamisesta, on joka alalla korkeakoulutetun palkka parempi kuin ammattitutkinnon tehneen.
Me puhutaan köyhyydestä.
Jos puhut köyhyydestä, puhut huonosti tienaamisesta. Silloin ei ole kaukaa haettua puhua siitä miten tienataan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kovasti väitetään, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet menestyä elämässä, niin todellisuudessa asia ei ole niin. Esim. Perheen ekonominen tilanne vaikuttaa siihen missä voi asua. Asuinalue vaikuttaa mihin kouluun menee. Koulun taso vaikuttaa vahvasti siihen miten opinnot sujuu, ja se siihen minne pääsee jatko-opintoihin. Varakkaamilla vanhemmilla on varaa elättää lasta toisen tai jopa asteen opintojen ajan. Köyhempien vanhempien lapset joutuvat useammin muuttamaan omilleen ja opiskelemaan tukien varassa. Sinne sekaan vielä talouden vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, opiskelu motivaatioon, mielenterveyteen, jne. jne.
Hauskaa, että näet elämässä menestymisen kokonaan ulkoisten olosuhteiden kautta, älyllä ja motivaatiolla ei näytä olevan mitään merkitystä.
Ei tuossa sanota, että pelkästään ulkoiset tekijät vaikuttavat. Sitä paitsi älyä ja motivaatiota pitää ruokkia. Rauhaton luokka kuormittaa ja hankaloittaa oppimista. Älykäskin oppilas voi tippua kyydistä ja alisuoriutua koko elämänsä, jos ei saa oikeanlaista tukea ja ohjausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmiltaan kyse on geeneistä. Isossa mittakaavassa ihmiset asettuvat siihen kohtaan mihin rahkeet riittävät. Typerällä on typerät lapset.
Noin siis isossa mittakaavassa. Yksilötasolla toki poikkeuksia.
Jos rahkeilla tarkoitetaan tässä älykkyyttä, nykytiedon valossa 40% siitä tulee geeneistä ja loput ympäristön kautta.
Olet myös niiden viiden ihmisen summa joiden kanssa vietät eniten aikaa. Kavereilla on iso merkitys.
Huvittavaa, että joku ei kestänyt nähdä viestiäni ja poistatti sen. Sinun lainauksessasi se on säilynyt.
Nykytietosi on eilisen tietoa. Uusimman tiedon mukaan älykkyys on valtaosin periytyvää (äidiltä) ja ympäristö on sivuroolissa, vaikkakaan ei täysin roolitta.
Ihan nykytietoa. Vain osa älykkyydestä periytyy. Ja siitä suurin osa äidiltä. Vähintään puolet älykkyydestä tulee kuitenkin muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmiltaan kyse on geeneistä. Isossa mittakaavassa ihmiset asettuvat siihen kohtaan mihin rahkeet riittävät. Typerällä on typerät lapset.
Noin siis isossa mittakaavassa. Yksilötasolla toki poikkeuksia.
Jos rahkeilla tarkoitetaan tässä älykkyyttä, nykytiedon valossa 40% siitä tulee geeneistä ja loput ympäristön kautta.
Olet myös niiden viiden ihmisen summa joiden kanssa vietät eniten aikaa. Kavereilla on iso merkitys.
Huvittavaa, että joku ei kestänyt nähdä viestiäni ja poistatti sen. Sinun lainauksessasi se on säilynyt.
Nykytietosi on eilisen tietoa. Uusimman tiedon mukaan älykkyys on valtaosin periytyvää (äidiltä) ja ympäristö on sivuroolissa, vaikkakaan ei täysin roolitta.
Ihan nykytietoa. Vain osa älykkyydestä periytyy. Ja siitä suurin osa äidiltä. Vähintään puolet älykkyydestä tulee kuitenkin muualta.
Muualta = esimerkiksi kasvatuksen, kavereiden, koulun ja ympäristön kautta.
Tiedän fiksun naisen, jonka peruskoulun keskiarvo oli lähelle kymppiä. Perheen taloudellisen tilanteen vuoksi hän ei edes harkinnut lukiota. Hän opiskeli äkkiä amiksessa, että pääsisi varmoille tienesteille. Enemmän hän varmaan tienaisikin tänä päivänä, jos olisi ollut rahkeet opiskella enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni pystyisi parempaan, mutta se on myös valitettava tosiasia, että kaikista ei mitään astronauttikirurgeja tule. Ei sen puoleen, eihän niitä pestejäkään olisi riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylä-asteella useat köyhemmistä lähtökohdista olevat tytöt käyttivät välitunnit röökinpolttoon ja haaveilivat amiksesta ja olevansa äitejä ennen kuin täyttävät 20.
Itse olin välimallia, alempaa keskiluokkaa. Tunsin köyhiä, mutta suurin osa kavereista kuului rikkaisiin. Heidän seurassa vietin suurimman osan ajasta. Meillä oli kova kilpailu koulumenestyksestä (vähintään 9 piti saada kokeista, tai ei oltu tyytyväisiä) ja opiskelimme mm. kieliä vapaa-ajalla. Kesät kävimme töissä. Hyvillä papereilla lukio oli helppo ja me kaikki päädyttiin opiskelemaan it-puolelle, lääkikseen, kauppikseen tai biokemiaa ja pärjätään näin kolmikymppisenä hyvin elämässä.
Ylä-asteen kaverit, jotka päätyivät amikseen, alkoivat jo parikymppisenä postata kuvia lapsiarjestaan ja varmasti siitä nauttivat, mutta kyllähän se syö tulotasoa, jos ei välttämättä ole minkäänlaista koulutusta.
Me taas painitaan lapsettomuuden kanssa, kun mittarissa on jo vuosia ja nyt olisi uran kannalta sopiva tilanne lapsille.Jonkun niitä amistöitäkin pitää tehdä ja moni heistä tienaa erittäin hyvin. Sydämen sivistyskin on valuuttaa.
Sydämen sivistys on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Mutta jos haluaa puhua erittäin hyvin tienaamisesta, on joka alalla korkeakoulutetun palkka parempi kuin ammattitutkinnon tehneen.
Me puhutaan köyhyydestä.
Jos puhut köyhyydestä, puhut huonosti tienaamisesta. Silloin ei ole kaukaa haettua puhua siitä miten tienataan hyvin.
Köyhyys on paljon muutakin kuin huonosti tienaamista.
Monelta amisalalta pääsee tienaamaan vähintään keskiverrosti. Perinteisinä esimerkkeinä putkarit ja sähkärit.
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden lapsilla on suuri riski syrjäytyä koska eivät saa mallia paremmasta mutta köyhyys ei ole este eikä hidaste.
Itse olen köyhästä kouluttamattomasta duunariperheestä stadista, ollut köyhä lapsiperheellinen ja lopulta koulutettu keskituloinen.
Omat lapseni ovat koulutettuja hyvätuloisia.
Ihan itsestä kiinni mihin rahkeet ja sisu riittää
Niin juuri. Itse olen köyhästä monilapsisesta perheestä yksinhuoltajan kasvattama ja koulukiusattu, koulutin itseni sisulla ja olen nauttinut keskituloisen elämästä ja lapseni ovat pitkälle koulutettuja ja hyvin pärjääviä
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu useimmiten matalasta älykkyydestä. Äly on pitkälti perinnöllistä, ja älykkyys on suurin menestystä ennakoiva piirre ihmisessä.
Toki myös mielenterveysongelmat tai hankalat luonteenpiirteet (jotka pitkälti geneettisiä) vaikuttavat. Samoin verkostojen puute.
Älykkyys selittää tutkimusten mukaan rikastumisesta peräti 4 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kovasti väitetään, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet menestyä elämässä, niin todellisuudessa asia ei ole niin. Esim. Perheen ekonominen tilanne vaikuttaa siihen missä voi asua. Asuinalue vaikuttaa mihin kouluun menee. Koulun taso vaikuttaa vahvasti siihen miten opinnot sujuu, ja se siihen minne pääsee jatko-opintoihin. Varakkaamilla vanhemmilla on varaa elättää lasta toisen tai jopa asteen opintojen ajan. Köyhempien vanhempien lapset joutuvat useammin muuttamaan omilleen ja opiskelemaan tukien varassa. Sinne sekaan vielä talouden vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, opiskelu motivaatioon, mielenterveyteen, jne. jne.
Hauskaa, että näet elämässä menestymisen kokonaan ulkoisten olosuhteiden kautta, älyllä ja motivaatiolla ei näytä olevan mitään merkitystä.
Ei tuossa sanota, että pelkästään ulkoiset tekijät vaikuttavat. Sitä paitsi älyä ja motivaatiota pitää ruokkia. Rauhaton luokka kuormittaa ja hankaloittaa oppimista. Älykäskin oppilas voi tippua kyydistä ja alisuoriutua koko elämänsä, jos ei saa oikeanlaista tukea ja ohjausta.
Eipä tuossa ole mitään yksilön omia ominaisuuksia mainittu, pelkkiä ulkoisia tekijöitä aivan kuin yhteiskunta suoraa valitsisi menestyjät ja köyhyys on kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä muuten paikkaansa
Väite täältä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009757661.htmlJokaisella on oikeus itse laatia elämänsä tarina, mutta en tiedä, ostanko ihan täysillä kirjoittajan köyhyyttä.
Hän kuitenkin mainitsi harkinneensa tanssijan ammattia, mikä tarkoittaa että perheessä on ollut varaa harrastuksiin ja myös sellaista kulttuurista pääomaa, joka on tehnyt taidealan työstä mahdollisen vaihtoehdon.
Eli vaikka perhe olisi ollut euroilla mitattuna köyhä, se ei ole ollut näköalattomuuden mittapuulla köyhä.
Hesarin tarina kertoi juurikin köyhyydestä, jossa jokainen siirto oli entistä järjettömämpi ja lapsi ei mitenkään voinut oppia elämänhallintaa tai järjellistä taloudenpitoa. Vanhemmat opiskelivat. Isä opiskeli huonekalujen kunnostusta. Varmaan kiva harrastus, mutta eihän tuollaisella ikinä elä. Äiti jätti opettajanopinnot kesken ja alkoi sisällöntuottajaksi, edelleen järjetön siirto talouden kannalta. Koti oli paitsi ruuaton, myös saastainen. Pöydillä homeisia ruokia ja seinät maalattu sutaten.
Sydämen sivistys on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Mutta jos haluaa puhua erittäin hyvin tienaamisesta, on joka alalla korkeakoulutetun palkka parempi kuin ammattitutkinnon tehneen.