Miksi pitkä matematiikka on muka niin ylivertaista?

Ei se olekaan. Jonkun idiootti-insinöörin lobbauksen tulos.

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Minusta matikka oli lukiossa ihan kivaa, suoritin jopa sen pitkän matikan, mutta en muistaakseni edes kirjoittanut sitä. Arvosanat oli kuitenkin aina suunnilleen 9, mutta tosi suuri osa asioista oli sellaista että opiskelin asiat kirjasta ja tein kokeen. En kuitenkaan enää nykyään varmasti osaisi niitä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Tätä kuulee lähinnä insinööreiltä keiden mielestä matikka on tärkeintä maailmassa.

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

Matemaattisesti lahjakkailla on kyky ratkaista monimutkaisia ja sokkeloisia ongelmia, sekä tehdä merkittäviä päätöksiä.

Onko väliä mitä luki lukioissa/amiksessa jos on jo DI?

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakkailla on kyky ratkaista monimutkaisia ja sokkeloisia ongelmia, sekä tehdä merkittäviä päätöksiä.

Mutta toisaalta saattaa puuttua se toinen puoli, kun ajattelu on pelkästään aivotonta numeroilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii paljon keskittymiskykyä. Joillakin vain sitä ei ole.

Niin vaatii vaikkapa kielten opiskelukin.Mutta sitä ei silti arvosteta samalla tavalla.

Matematiikka on tieteellinen kieli, jolla asiat voidaan ilmaista täsmällisesti. Matematiikan opiskelu vaatii tarkkuutta, ja on täten hidasta eli vaatii raudanlujaa keskittymiskykyä.

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakkailla on kyky ratkaista monimutkaisia ja sokkeloisia ongelmia, sekä tehdä merkittäviä päätöksiä.

No lahjakkailla nyt varmaan yleisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Ei se olekaan. Jonkun idiootti-insinöörin lobbauksen tulos.

Ei tarvi olal kuin pääministerin. Juha Sipilä on DI ja hänen hallituksen aikana yliopistojen sisäänpääsypisteisiin alkoi  vaikuttaa pitkä matikka äidinkielen ohella eniten.

Meillä puhuttiin 2000-luvulla lukiossa kovista ja pehmeistä aineista. Koviin aineisiin luettiin ainakin matematiikka ja fysiikka.

Ja kyllä sen siinä opiskellessa huomasi, että ne kovat aineet vaativat älyä. Hieman oli erilaista opiskella integraalia kuin englannin sanakokeeseen.

Matematiikkaa ei opi pänttäämällä, vaikka harjoitusta vaatiikin.

T. Pehmeä humanisti

Pitkämatematiikka on vain toisenasteen koulujen matematiikkaa. Siellä toki tärkeää vaikkakin verraten helppoa. Yleisesti matematiikkaa hallitsevat pystyvät ratkomaan paremmin monimutkaisia ongelmia ja tekemään niiden pohjalta päätöksiä. Älykkyysosamäärä myös korreloi matemaattisen osaamisen kanssa.

Mun poikani suoritti pitkän matikan lukiossa koska säännöt yliopistojihinn pääsemiseksi oli juuri muuttuneet. 

Olen itsesuorittanut lukion pitkän matikann ja olen  DI mutta kun siitä oli yli 30 vuotta kun itse olin lukenut matematiikkaa niin en pystynyt auttamaan. Nykyään lukion pitkä matikka on paljon vaikeampaa kuin mitä se ennen oli ollut. Silloin vaikeinta oli integraalilaskenta ja sitäkään ei ollut tarvinnut työ- tai muussa elämässä koulun jälkeen. Teknillisessä korkeakoulussa oli jotain differentiaalilaskentaa ja sarjaoppia mutta ei sitäkään ole tarvinnut.

Matematiikkaa on kaikkialla, siksi sen hyvä hallinta on tärkeää. On huolestuttavaa, kun nuoret ihmiset eivät pysty laskemaan päässään edes 30% alennusta!

Korkeakoulujen valinnassa päämetodi on nykyään todistusvalinta. Nyt valitetaan, että vaativasta pitkästä matematiikasta saa liian paljon pisteitä, ja nyt sitten valinnoista päättävät urpot ovat antamassa lisää pisteitä lyhyestä matematiikasta. Huomaa, että nuo tollot ovat varmaan juurikin lyhyen matematiikan lukijoita, kun logiikka ei riitä päättelyyn, että jatkossa huonommin pitkässä matematiikassa pärjäävät kirjoittavatkin lyhyen matematiikan ällän tai eximian - näin palataan lähtöruutuun.   

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

Onko monilla insinööreillä sitten huono muisti, kun verbaaliset taidot ovat niin auttavaa tasoa?

Vierailija kirjoitti:

Minusta matikka oli lukiossa ihan kivaa, suoritin jopa sen pitkän matikan, mutta en muistaakseni edes kirjoittanut sitä. Arvosanat oli kuitenkin aina suunnilleen 9, mutta tosi suuri osa asioista oli sellaista että opiskelin asiat kirjasta ja tein kokeen. En kuitenkaan enää nykyään varmasti osaisi niitä asioita.

Olet siis käynyt lukion aikana, jolloin pitkää matikkaa ei ollut pakko kirjoittaa, jos kirjoitti sen sijaan jonkun muun aineen pitkänä (esim. pitkä kieli)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisesti lahjakkailla on kyky ratkaista monimutkaisia ja sokkeloisia ongelmia, sekä tehdä merkittäviä päätöksiä.

Mutta toisaalta saattaa puuttua se toinen puoli, kun ajattelu on pelkästään aivotonta numeroilua.

Tämä on vähän sitä samaa pskaa kuin "rikas ei varmaan ole onnellinen"...

Vierailija kirjoitti:

Matikka vaatii hoksaamista, kun taas kielissä ja reaaliaineissa voi usein pärjätä vain muistamalla ulkoa.

Vaikkapa ylioppilaskirjoituksissa reaaliaineissa ei pärjää vain muistamalla ulkoa. Kyllä niissä pitää osata yhdistellä erilaista tietoa ja hoksata syy-seuraus-suhteita.

Eikä kieltäkään opi hyvin vain opettelemalla ulkoa. Pitää sisäistää sen kielen rakenne ja logiikka.